31.07.2002/1802

Vaikeavammainen - Kuljetuspalvelu - Matkojen rajoittaminen

Vaikeavammaiselle valittajalle oli myönnetty kuljetuspalvelua 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa siten, että kymmenen seteliä oli taksimatkoihin ja kahdeksan seteliä palveluliikenteeseen. Hallinto-oikeus hylkäsi valittajan sosiaalilautakunnan päätöksestä tekemän valituksen. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja sosiaalilautakunnan päätökset siltä osin kuin valittajan hakemuksen mukaisia kuljetuspalvelumatkoja lähikuntiin oli rajoitettu matkojen määrän tai kohteen osalta. Asia palautettiin tältä osin lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Valittajalla oli oikeus käyttää hänelle kuljetuspalveluna kuuluvat matkat tarpeensa mukaan joko asuinkunnassaan tai lähikunnissa. Vaikeavammaiselta ei voitu edellyttää yksilöllisten syiden esittämistä yksittäisille matkoilleen niiden hyväksymiseksi kuljetuspalvelun piiriin kuuluviksi. Vaikeavammaisen voitiin kuitenkin edellyttää esittävän yleisluonteisen selvityksen matkojensa tarpeesta. Tällaisena selvityksenä valittaja oli esittänyt tarpeensa lähikuntamatkoihin. Kunta voi järjestää vaikeavammaisen kuljetukset myös muulla tavalla kuin taksilla tapahtuvina kuljetuksina. Kunta oli järjestänyt julkista joukkoliikennettä vastaavan palveluliikenteen. Kyseinen kuljetus toimi kuitenkin vain kunnan alueella ja vain rajoitettuina aikoina. Valittajan matkat lähikuntiin olivat vaikeavammaisen kuljetuspalveluihin kuuluvia matkoja, joiden kuljetuksen kunta oli velvollinen järjestämään ja joiden määrää kunta ei voinut rajoittaa asetuksessa määrättyä määrää pienemmäksi.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 8 § 2 mom.
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 4, 5 ja 6 §

Ks. KHO 14.11.2001 T 2830