KHO:2003:26

Valitusoikeus asemakaavan hyväksymisestä - Kunnan jäsenyys - Ulkokuntalainen - Välitön vaikutus

T harjoitti elinkeinoa J:n kaupungissa sijaitsevassa vuokratussa liikehuoneistossa. J:n kaupunginvaltuuston päätös asemakaavan muuttamisesta siten, että muutoksella mahdollistettiin sen rakennuksen purkaminen, jossa T:n vuokraama liikehuoneisto sijaitsi, ei välittömästi vaikuttanut T:n oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Tämän vuoksi T:llä, joka asui toisessa kunnassa eikä siten ollut sen kunnan jäsen, jossa hän harjoitti elinkeinoa, ei ollut oikeutta tehdä kunnallisvalitusta kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 § 1 mom.
Kuntalaki 4 §, 90 § 1 mom., 92 § 1 mom.

Kort referat på svenska

ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY

Joensuun kaupunginvaltuusto on päätöksellään 25.2.2002 hyväksynyt II kaupunginosan korttelin 28 osan ja siihen rajautuvan katualueen osan asemakaavan muutoksen (niin sanottu Tapion tontti) sekä tonttijaon muutoksen asemakaavan yhteydessä.

Raili Tikka on valittanut kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeudelle ja vaatinut päätöksen kumoamista kulttuurihistoriallisista syistä ja Tapion tontin korttelimiljöön säilyttämistä. Asiassa on kysymys Tikan toiminimellä Matelin Lahja-Aitta harjoittaman elinkeinon jatkumisesta Tapion tontilla sijaitsevassa puutalossa, jonka purkamismahdollisuus merkitsisi yrittäjän häätämistä vastoin tahtoaan.

Kuopion hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt Raili Tikan valituksen tutkimatta.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut, että maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan, asemakaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään.

Kuntalain 92 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 4 §:n mukaan kunnan jäsen on:
1) henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas);
2) yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa; sekä
3) se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.

Valituksen allekirjoittaja Raili Tikka harjoittaa elinkeinoa toiminimellä Matelin Lahja-Aitta. Yksityinen elinkeinonharjoittaja samastuu oikeudellisesti toiminimeen. Väestörekisterimerkinnän mukaan Raili Tikan kotikunta on Kontiolahti. Kunnan jäsenyys ei kuntalain 4 §:n 2 kohdan mukaan synny liikkeenharjoittamisen perusteella. Kiinteistörekisteritietojen ja Raili Tikan oman ilmoituksen mukaan hän ei omista tai hallitse kiinteää omaisuutta Joensuun kaupungissa. Raili Tikka ei siten ole kunnan jäsen.

Asemakaavapäätöstä ei ole kohdistettu valittajaan. Valitusoikeutta arvioitaessa on näin ollen tarkasteltava, onko Tikalla kuntalain 92 §:n 1 momentin mukainen asianosaisasema sen perusteella, että asemakaavapäätöksellä on sanotussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla välitön vaikutus hänen oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa.

Korttelin 28 muutettavalla alueella sijaitsevia puutaloja (niin kutsutut vihreät puutalot) ei hyväksytyssä asemakaavaehdotuksessa ole merkitty suojeltaviksi. Tikka harjoittaa käsitöiden ja lahjatavaroiden kauppaa ja hallitsee vuokrasopimuksen nojalla liikehuoneistoa kaavamuutosalueella sijaitsevassa puutalossa. Tikka on katsonut, että valituksenalainen päätös merkitsee alueen elinkeinonharjoittajien kannalta häätöä ja että kyse on elinkeinon jatkumisesta.

Asemakaavan muutosta koskevalla päätöksellä voi olla vaikutuksia alueen elinkeinonharjoittajien oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Kuntalain lähtökohtana on, että päätöksen vaikutuksen on oltava luonteeltaan välitöntä, jotta asianosaisasema voisi muodostua. Lainsäätäjä on rajannut välittömyyden vaatimuksella asianosaisten piiriä.

Asemakaavapäätös mahdollistaa puutalojen purkamisen ja tontin rakentamistehokkuuden nostamisen. Asemakaavan hyväksymispäätös ei kuitenkaan välittömästi koske Tikan sopimussuhdetta liikehuoneistonsa vuokranantajaan tai oikeutta harjoittaa elinkeinoaan. Elinkeinonharjoittamisen olosuhteiden muutos edellyttää valtuuston päätöksen jälkeen vielä kiinteistönomistajan ja vuokranantajan toimia. Mahdollinen vaikutus on näin ollen luonteeltaan välillistä.

Tikka on katsonut lisäksi, että asemakaavapäätöksellä turmellaan Joensuun kaupunkikuvaa. Rakennetun ympäristön ja siihen liittyvien arvojen mahdollinen vaarantaminen ei välittömästi vaikuta Tikan oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun.

Tikalla ei näin ollen voida katsoa olevan asiassa kuntalain 92 §:ssä tarkoitettua asianosaisasemaa. Toiminimi Matelin-Lahja-Aitalla/Raili Tikalla ei ole asiassa valitusoikeutta.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Raili Tikka on valituksessaan Matelin Lahja-Aitta -nimisen toiminimen haltijana sekä Mateli's Design Oy -nimisen osakeyhtiön puolesta vaatinut, että Kuopion hallinto-oikeuden valituksenalainen päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Valituskirjelmään liitetyn kaupparekisterin otteen mukaan Tikka on osakeyhtiön hallituksen ainoa varsinainen jäsen sekä yhtiön toimitusjohtaja.

Tikka on esittänyt muun ohella, että toimeentuloon liittyvän kiinteän yhteyden perusteella hänen ja Matelin Lahja-Aitan kotikuntana on pidettävä väestötietorekisterimerkinnöistä huolimatta Joensuuta. T:mi Matelin Lahja-Aitan kotikunnaksi on rekisteröity Ilomantsi, mutta kaikki elinkeinotoiminta on kuitenkin tosiasiallisesti siirtynyt Ilomantsista Joensuuhun jo vuonna 1992.

Lisäksi Tikka omistaa puolet Mateli´s Design Oy -nimisestä osake-yhtiöstä, joka toimii samoissa tiloissa Matelin Lahja-Aitan kanssa osoitteessa Niskakatu 9. Yhtiö on rekisteröity 2.5.2000 ja sen kotipaikka on Joensuu. Yhtiö on siten kunnan jäsen, jolla on oikeus tehdä valitus kysymyksessä olevassa asiassa.

Asemakaavapäätös, joka mahdollistaa puutalojen purkamisen, vaikuttaa välittömästi Tikan mahdollisuuteen ja oikeuteen jatkaa elinkeinonsa harjoittamista. Yrityksen toimintaideana on perinteisten karjalais-henkisten tuotteiden myyminen imagoon soveltuvassa ympäristössä. Kulttuurihistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaan puutalo-korttelimiljöön muuttuminen rakennusten purkamisen seurauksena vaikuttaa siten välittömästi Matelin Lahja-Aitan toimintaympäristöön ja toimintamahdollisuuteen ylipäänsä. Joensuun kaupunkikuvan muuttuminen vaikuttaa siten suoraan oikeuksiin ja mahdollisuuksiin jatkaa elinkeinotoiminnan harjoittamista.

NCC Rakennus Oy on toimittamassaan kirjelmässä muun ohella ilmoittanut tulleensa 30.12.2002 tehdyllä kaupalla kaavamuutoksen kohteena olevan kiinteistön omistajaksi. Tikan vuokrasopimus on 20.12.2002 irtisanottu lakkaamaan 31.3.2003. Yhtiö on kiirehtinyt asian käsittelyä.

Tikka on vielä toimittanut kirjelmän ja lisäselvityksiä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Kuntalain 90 §:n 1 momentin mukaan valtuuston päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Kun Mateli's Design Oy ei ole valittanut Joensuun kaupunginvaltuuston 25.2.2002 tekemästä päätöksestä hallinto-oikeuteen, korkein hallinto-oikeus jättää yhtiön muutoksenhakemuksen korkeimman hallinto-oikeuden ensiasteiseen toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut Tikan Matelin Lahja-Aitta -nimisen toiminimen haltijana tekemän valituksen. Kun otetaan huomioon asiassa esitetyt vaatimukset ja saatu selvitys sekä Kuopion hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevät säännökset ja muut perustelut, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole syytä.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Erkki Onikki, Lauri Tarasti, Marjatta Kaján, Kari Kuusiniemi ja Niilo Jääskinen. Asian esittelijä Petteri Leppikorpi.