KHO:2003:72

Passiasiat

Poliisilaitos oli passilain 5 §:n 2 momentin nojalla hylännyt A:n ja B:n hakemuksen, että heidän 23.4.2002 syntynyt poikansa C merkitään A:lle 14.12.1999 myönnettyyn passiin. Hallinto-oikeus oli hylännyt A:n valituksen poliisilaitoksen päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että passilaissa ei ole erityistä säännöstä, jonka mukaan henkilölle myönnettyyn passiin voitaisiin jälkikäteen lisätä tai siitä poistaa tietoja. Passilakia koskevassa hallituksen esityksessä (1985/201) tai sen johdosta annetuissa laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä (1986 vp./1) ja suuren valiokunnan mietinnössä (1986 vp./41) ei ole myöskään mainittu passiin merkittyjen tietojen sanotunlaisesta muuttamisesta. Kun otetaan myös huomioon passiin merkittyjen tietojen muuttamiseen liittyvät tekniset vaikeudet, poliisilaitos on voinut kieltäytyä merkitsemästä C:tä isänsä A:n aiemmin myönnettyyn passiin. A:lla on mahdollisuus hakea poliisilaitokselta uutta passia, johon lapsen tiedot voidaan merkitä passilain 5 §:n 2 momentin mukaisesti. Uuden passin maksullisuudella ei ole vaikutusta nyt ratkaistun kysymyksen lopputulokseen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei näin ollen ollut syytä.

Passilaki 3 § ja 5 § 2 mom.

Kort referat på svenska

Selostus asian aikaisemman käsittelyn vaiheista

Helsingin kihlakunnan poliisilaitos oli 12.9.2002 tekemällään päätöksellä passilain 5 §:n 2 momentin nojalla hylännyt A:n ja B:n hakemuksen, että heidän 23.4.2002 syntynyt poikansa C merkitään A:lle 14.12.1999 myönnettyyn passiin.

Poliisilaitoksen päätöksen perusteluissa on muun ohella todettu, että lapsen lisääminen olemassa olevaan passiin ei ollut teknisesti mahdollista. Passilain 5 §:n 2 momentin mukaan viittätoista vuotta nuorempi Suomen kansalainen merkitään pyynnöstä hänen huoltajanaan olevan vanhempansa passiin, jos muut huoltajat siihen suostuvat. Kyseisessä säännöksessä ei ole mainittu, että lapsi voidaan hakemuksesta merkitä aikaisemmin annettuun passiin. Poliisilaitos oli katsonut, että säännöksessä tarkoitetaan hakemuksesta annettavaa uutta passia.

Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu 30.12.2002 n:o 02/1141/3

Hallinto-oikeus oli hylännyt A:n valituksen poliisilaitoksen päätöksestä. Siltä osin kuin valituksessa oli ollut kysymys poliisin menettelystä tehdystä kantelusta, hallinto-oikeus ei ollut tutkinut A:n vaatimuksia.

Hallinto-oikeus oli päätöksensä perusteluissa lausunut, että passilain 5 §:n 2 momentin mukaan viittätoista nuorempi Suomen kansalainen merkitään pyynnöstä hänen huoltajanaan olevan vanhempansa henkilökohtaiseen passiin, jos muut huoltajat siihen suostuvat. Passilaissa ei ole säännöstä, jonka mukaan passin tietoja olisi mahdollista muuttaa passin antamisen jälkeen. Lasta koskeva merkintä on tällainen tieto. Mikäli passin haltija haluaa muuttaa passin tiedot muuttuneita olosuhteita vastaavaksi, hänen on hankittava uusi passi. Passiin voidaan siten tehdä vain matkustamiseen liittyviä viranomaisten merkintöjä niille varatuille sivuille. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hallinto-oikeus oli katsonut, että passilain 5 §:n 2 momenttia oli tulkittava siten, että lapsi voidaan merkitä huoltajansa passiin passia annettaessa, mutta ei jälkikäteen. Poliisilaitos oli voinut kieltäytyä merkitsemästä 23.4.2002 syntynyttä C:tä isänsä A:n aiemmin myönnettyyn passiin. Poliisilaitoksen päätös ei loukannut A:n oikeutta lähteä maasta. Hallinto-oikeus oli sovellettuina oikeusohjeina maininnut passilain 3 § ja 5 §:n 2 momentti ja Suomen perustuslain 2 luvun 9 §:n 2 momentin.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa:

A on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja poliisilaitoksen päätökset kumotaan sekä poliisilaitos velvoitetaan merkitsemään A:n voimassa olevaan passiin hänen alaikäisen poikansa nimi ja henkilötiedot. Passilain 5 §:n 2 momentin säännöksen sanamuoto, että 15 vuotta nuorempi Suomen kansalainen merkitään pyynnöstä hänen huoltajanaan olevan vanhempansa passiin, ei sisällä tulkinnanvaraa, joten viranomaiset ovat velvollisia noudattamaan tiukasti kyseistä lainkohtaa. Lisätietojen merkitseminen ei ole myöskään passin haltijan omien tietojen muuttamista. Myös hallituksen esityksessä 1985/201 on todettu, että lapsen merkitseminen vanhempansa passiin on yleinen kansainvälinen tapa. Lapsen merkitsemiseen A:n passiin ei ole myöskään teknisiä ongelmia, koska merkintä voidaan tehdä manuaalisesti tai samalla tavalla kuin viisumi tai ulkomaan kansalaiselle Suomessa, jotka tehdään tulostamalla erityinen lisätietoja koskeva tarra, joka kiinnitetään passin sisäsivulle. Passin sisäsivut ovat nimenomaan varattu tuollaisille merkinnöille. Uudesta passista aiheutuu kansalaiselle tarpeettomia kustannuksia.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa:

Poliisilaitos on antanut valituksen johdosta lausunnon. Passin tietoja ei voida muuttaa passin antamisen jälkeen. Lapsen tietojen lisääminen passiin jälkikäteen on sellainen muutos passin tietoihin, minkä sallimiseen passilaista ei löydy säännöstä. Lapsen tietojen lisääminen passiin merkitsee passin perustietojen muuttamista, kun taas viisumi- ja oleskelulupatiedot ovat lisätietoja. A ei ole valituksessaan tuonut esiin mitään uusia perusteita vaatimuksensa tueksi.

A on antanut vastaselityksen, jossa hän on uudistanut vaatimuksensa lapsen tietojen lisäämisestä passiin aikaisemmin esittäminsä perustein.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut:

Suomen perustuslain 2 luvun 9 §:n 2 momentin mukaan jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.

Passilain 5 §:n 1 momentin mukaan alaikäiselle annetaan passi, jos hänen huoltajansa siihen suostuvat. Saman lain 5 §:n 2 momentin mukaan viittätoista nuorempi Suomen kansalainen merkitään pyynnöstä hänen huoltajanaan olevan vanhempansa henkilökohtaiseen passiin, jos muut huoltajat siihen suostuvat.

Passiasetuksen 2 §:n mukaan passin kaavan vahvistaa sisäasiainministeriö.

A ja B ovat Helsingin poliisilaitokselle tekemässään hakemuksessa pyytäneet, että heidän 23.4.2002 syntynyt poikansa C merkitään A:lle 14.12.1999 myönnettyyn passiin. Passilaissa ei ole erityistä säännöstä, jonka mukaan passin antava poliisilaitos voi henkilölle myönnettyyn passiin jälkikäteen lisätä tai siitä poistaa tietoja. Passilakia koskevassa hallituksen esityksessä (1985/201) tai sen johdosta annetuissa laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä (1986 vp./1) ja suuren valiokunnan mietinnössä (1986 vp./41) ei ole käsitelty mahdollisuutta passiin merkittyjen tietojen sanotunlaisesta muuttamisesta. Kun otetaan myös huomioon passiin merkittyjen tietojen muuttamiseen liittyvät tekniset vaikeudet, poliisilaitoksen ei ole tullut tehdä merkintää C:tä isänsä A:n aiemmin myönnettyyn passiin. A:lla on mahdollisuus hakea poliisilaitokselta sellaista uutta passia, johon lapsen tiedot voidaan merkitä passilain 5 §:n 2 momentin mukaisesti. Passin maksullisuudesta päätetään erikseen valtion maksuperustelaissa säädetyllä tavalla, eikä tällä seikalla ole vaikutusta nyt ratkaistavan kysymyksen lopputulokseen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei näin ollen ole syytä.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Pirkko Ignatius, Marita Liljeström, Ilkka Pere ja Heikki Jukarainen. Asian esittelijä Leo Kaasinen.