KHO:2003:85
Antopäivä 03.12.2003
Vuosikirjanumero KHO:2003:85
Taltionumero 3056
Diaarinumero 745/1/02
Rakennusasia - Poikkeaminen - Kaupunginhallitus - Kaupunginhallituksen jaosto - Kaavoitusjaosto - Valitusoikeus - Johtosääntö - Otto-oikeus
Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto myönsi maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä tarkoitetut poikkeukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 5 kohdan perusteella kaupunginhallituksella oli oikeus valittaa kaavoitusjaoston poikkeamisasiassa antamasta päätöksestä hallinto-oikeuteen, kun johtosäännöllä ei oltu toisin määrätty.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 171 §, 193 § 5 kohta
Kuntalaki 23 §
Kort referat på svenska
Asian aikaisempi käsittely
Nurmeksen kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto on 17.5.2001 tekemällään päätöksellä 49 § myöntänyt rakentamista koskevan poikkeamisluvan Jukolan Osuuskaupalle yksikerroksisen liikerakennuksen laajentamiseksi 485 kerrosneliömetrillä omaa ja vuokrattavaksi tarkoitettua liiketilaa varten Nurmeksen kaupungin Porokylän kaupunginosan 131 korttelissa 129 tontilla numero 4. Vuokrattava tila on 480 kerrosneliömetriä ja S-marketin myymälä 1 995 kerrosneliömetriä.
Kaavoitusjaosto on päätöksensä perusteluina todennut että kaavanmukaisen rakennusoikeuden ylitys on vähäinen, poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, poikkeaminen ei vaikeuta luonnon suojelun tavoitteiden saavuttamista, poikkeaminen ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, eikä johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaavoitusjaosto on todennut, että muistutuksissa esitetyt seikat tulee ottaa huomioon hanketta toteutettaessa.
Heikki Vuorela Nurmeksesta on valituksessaan hallinto-oikeudessa vaatinut, että kaavoitusjaoston päätös kumotaan ja Nurmeksen kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. Kaavoitusjaosto on tehnyt päätöksen vastoin maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä. Erityisesti liikenteen ongelmat ovat jääneet ottamatta huomioon. Poikkeusluvan myöntäminen johtaa siihen, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin poikkeamisluvalla rakentaminen huomattavasti vaikuttaa ei ole mahdollisuutta käyttää niitä keinoja, mitä kaavoitusmenettely heille antaisi.
Pertti Oila on valituksessaan hallinto-oikeudessa vaatinut, että kaavoitusjaoston päätös kumotaan, koska päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja se on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Kaavoitusjaosto on ylittänyt toimivaltansa ja käyttänyt sille siirrettyä harkintavaltaa hyvän hallintotavan vastaisesti. Koska kyse on vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, asia olisi tullut saattaa alueellisen ympäristökeskuksen käsittelyyn.
Nurmeksen kaupunginhallitus on valituksessaan hallinto-oikeudessa vaatinut kaavoitusjaoston poikkeamispäätöksen kumoamista. Poikkeamispäätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja se on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Kaavoitusjaosto on ylittänyt toimivaltansa ja käyttänyt sille siirrettyä harkintavaltaa hyvän hallintotavan vastaisesti.
Porokylän keskustan alueella voimassa oleva asemakaava on laadittu 1990-luvun alussa ja siinä yhteydessä ei ole riittävästi selvitetty kaavan vaikutuksia. Näin ollen kaava ei enää täytä maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n säännöksiä asemakaavan ajanmukaisuudesta, mistä syystä hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. Tässä yhteydessä myös hankkeen ympäristövaikutukset tulevat selvitetyiksi. Ympäristövaikutuksilla tässä yhteydessä tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä ja saman asetuksen 1 §:ssä tarkoitettuja vaikutuksia.
Useissa eri yhteyksissä on edellytetty asemakaavan muuttamista, kuten asiasta 1.2.2001 pidetyssä tiedotus/kuulemistilaisuudessa, jossa on ollut mukana Porokylän kaava-alueen vaikutuspiiriin kuuluvia yrittäjiä. Tilaisuudessa on käynyt selväksi, että alueella on erilaisia intressejä, joiden yhteen sovittamiseksi ja yleis- ja asemakaavoituksen pohjaksi tulee laatia Porokylän ydinkeskustasta laaja-alainen kehittämissuunnitelma. Myös Jukolan Osuuskaupan aikaisempi rakentaminen on suoritettu poikkeusluvin, missä yhteydessä on todettu asemakaavan muuttamistarve. Kaavoitusjaosto onkin 17.5.2001 päättänyt laadituttaa Porokylän keskustan kehittämissuunnitelman. Kehittämissuunnitelmalla on tarkoitus selvittää yleis- ja asemakaavan muutokseen tähtäävät ja tarvittavat toimenpiteet sekä niiden vaikutukset. Alueen yleis- ja asemakaavan muuttaminen on vireillä, mutta kaavoitusjaosto ei ole määrännyt aluetta maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin tarkoittamaan rakennuskieltoon. Päätöksen teko tässä asiassa on kaupunginhallituksen johtosäännöllä siirretty kaupunginhallituksen alaiselle kaavoitusjaostolle, joten kaavoitusjaosto on tässä yhteydessä käyttänyt harkintavaltaansa hyvän hallintotavan vastaisesti, vastoin kaupungin kantaa.
Liikenteen merkittävä lisääntyminen jo muutoinkin ahtaassa Porokylän keskustassa ja "tukkoisella" Porokylänkadulla aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hankkeen laajentamissuunta huomioon ottaen Shell-huoltamon ja S-marketin välisestä paikoitustilasta tulee ahdas ja liikenneturvallisuudeltaan heikko, myös kaupunkikuvallisesti hanke on epätarkoituksenmukainen. Liikenteen lisäys aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaan kunta ei saa myöntää poikkeusta, kun kysymys on vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, vaan poikkeamisen myöntää tällöin alueellinen ympäristökeskus. Poikkeaminen ei ole vähäinen, kun otetaan huomioon sallittu rakennusoikeus, rakennusoikeuden ylitys, laajennettavan rakennuksen kerrosneliöt ja suunta Shell-huoltoasemalle päin, mistä syystä jaosto on ylittänyt toimivaltansa.
Nurmeksen kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto on antanut Vuorelan ja kaupunginhallituksen valitusten johdosta lausunnon ja Oilan valituksen johdosta kaavoitusjaostolle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen.
Nurmeksen kaupunginhallitus on antanut Vuorelan ja Oilan valitusten johdosta vastineet, joissa se katsoo, ettei näillä valittajilla todennäköisesti ole valitusoikeutta. Vuorela ja Oila ovat tämän johdosta antaneet vastineen.
Jukolan Osuuskauppa on antanut valitusten johdosta vastineen, jossa se on vaatinut, että valitukset jätetään ensisijaisesti tutkimatta tai toissijaisesti kumotaan perusteettomina.
Nurmeksen kaupunginhallitus on Jukolan Osuuskaupan vastineen johdosta antamassaan vastaselityksessä todennut muun muassa, että sillä on maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n mukaan valitusoikeus poikkeamispäätöksestä.
Vuorelalle ja Oilalle on varattu tilaisuus antaa vastaselitys Jukolan Osuuskaupan vastineen johdosta.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus on jättänyt Vuorelan, Oilan ja kaupunginhallituksen tekemät valitukset kaavoitusjaoston päätöksestä tutkimatta. Asian niin päätyttyä hallinto-oikeus on hylännyt Vuorelan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.
Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluina lausunut, että maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n mukaan valitusoikeus poikkeamispäätöksestä on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla tai haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen;
7) alueellisella ympäristökeskuksella; sekä
8) muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Kuntalain 23 §:n mukaan kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.
Kuntalain 17 §:n 1 momentin mukaan kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Saman säännöksen 4 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan jaostosta on soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta toimielimestä säädetään.
Nurmeksen kaupunginhallituksen johtosäännön 2 §:stä ilmenee, että kaupunginhallituksella on viisijäseninen kaavoitusjaosto.
Johtosäännön 3 §:n 26 kohdan mukaan kaupunginhallitus valittaa maankäyttö- ja rakennuslain 191 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten kumoamis- tai muuttamispäätöksistä silloin, kun kaupunginvaltuusto tai kaupunginhallitus on tehnyt kumotun tai muutetun päätöksen.
Johtosäännön 7 §:n 12 kohdan mukaan kaavoitusjaosto myöntää maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä tarkoitetut poikkeukset ja 13 kohdan mukaan kaavoitusjaosto valittaa maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten kumoamis- tai muuttamispäätöksistä, jotka kaavoitusjaosto on tehnyt.
Heikki Vuorela katsoo, että Nurmeksen kaupungin asukkaana hänellä on valitusoikeus kaavoitusjaoston poikkeamispäätöksestä, koska päätöksen nojalla tapahtuva rakentaminen vaikuttaa huomattavan haitallisesti Vuorelan asumiseen ja muihin oloihin muun muassa liikenteen lisäyksestä aiheutuvien merkittävän haitallisten ympäristö- ja muiden vaikutusten vuoksi sekä rakentamisesta aiheutuvien sosiaalisten haittojen vuoksi. Vuorela on viitannut maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 3 kohtaan, jonka mukaan valitusoikeus on laaja.
Pertti Oila on todennut, että kuntalain ja maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 3 momentin mukaan hänellä on valitusoikeus kaavoitusjaoston poikkeamispäätöksestä. Oilan mukaan nämä säännökset turvaavat jokaiselle kunnan asukkaalle sen harvaanasuttuja äärilaitoja myöten oikeuden valittaa päätöksestä silloin, kun päätöksen seuraamukset tulevat selvästi negatiivisesti vaikuttamaan kuntataajaman liikenneturvallisuuteen ja ympäristön viihtyvyyteen.
Nurmeksen kaupunginhallitus on katsonut, että sillä on maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n mukaan valitusoikeus poikkeamispäätöksestä.
Hallinto-oikeus on johtopäätöksinään lausunut seuraavaa.
Vuorela ja Oila eivät asu Porokylän alueella eivätkä he ole esittäneet selvitystä siitä, että työskentelisivät tällä alueella. He ovat ilmoittaneet asioivansa Porokylän liikkeissä. Hallinto-oikeus katsoo, että kysymyksessä oleva rakennushanke ei saata huomattavasti vaikuttaa Vuorelan ja Oilan asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin, kuten maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 3 kohdassa edellytetään. Vuorela ja Oila eivät ole väittäneetkään eikä asiakirjoista muutenkaan käy ilmi, että heillä olisi valitusoikeus maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n muiden kohtien nojalla. Valitusoikeutta poikkeamispäätöksestä ei myöskään ole pelkästään kunnan jäsenyyden perusteella. Tämän vuoksi Vuorelalla ja Oilalla ei ole valitusoikeutta asiassa.
Nurmeksen kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallituksella on kaksi viisijäsenistä jaostoa. Kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto myöntää maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä tarkoitetut poikkeamisluvat ja valittaa saman lain 190 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten kumoamis- ja muuttamispäätöksistä, jotka kaavoitusjaosto on tehnyt. Johtosäännössä ei ole määrätty kaavoitusjaoston päätöksestä valittamisesta hallinto-oikeuteen. Vaikka kaupunginhallituksen yleisenä tehtävänä on kaupungin edun valvominen, edellä mainitulla sääntelyllä on katsottava järjestetyn kaupunginhallituksen sisäiset toimivaltasuhteet siten, ettei kaupunginhallituksella ole valitusoikeutta oman jaostonsa päätöksestä.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Nurmeksen kaupunginhallitus on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen, toteaa, että kaupunginhallituksella on ollut asiassa valitusoikeus, ja tutkii ja ratkaisee asian tai palauttaa sen hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus on valituksessaan uudistanut hallinto-oikeudelle esittämänsä.
Kaupunginhallitus on lisäksi todennut, että Kuopion hallinto-oikeus on katsonut, että Nurmeksen kaupunginhallituksella ei olisi valitusoikeutta asiassa. Perusteluina kannalleen hallinto-oikeus viittaa kaupunginhallituksen johtosäännön määräyksiin, joiden mukaan kaavoitusjaosto myöntää maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä tarkoitetut poikkeamisluvat ja valittaa saman lain 190 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten kumoamis- ja muuttamispäätöksistä, jotka kaavoitusjaosto on tehnyt. Hallinto-oikeus on myös todennut, että johtosäännössä ei ole määrätty kaavoitusjaoston päätöksestä valittamisesta hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus katsoo, että kaupunginhallituksen johtosäännön määräyksillä valitusoikeus olisi siirretty jaostolle.
Päätös- ja toimivallan siirtäminen on kuntalain määräysten perusteella hyvin muotosidonnaista. Yleisluontoiset delegointipäätökset ja johtosääntömääräykset eivät riitä. Toimielimelle annettujen valtuuksien tulee olla hyvin yksilöityjä.
Eräs kunnanhallituksen keskeisimpiä tehtäviä on kunnan puhevallan käyttäminen. Toisaalta kunnan hallinnossa on toimivallan jäykkyyden periaate eli ylempi viranomainen ei voi ilman siihen oikeuttavaa säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaan kuuluvaan asiaan. Delegointia ja kunnan puhevaltaa koskevat määräykset suhteessa toimivallan käyttämisen jäykkyyteen edellyttävät, että kaupunginhallituksen keskeisen vallan siirtämistä koskevien määräysten tulee olla yksiselitteisiä. Kun hallinto-oikeuskin on todennut, ettei tässä tapauksessa ole olemassa sellaista johtosääntömääräystä, jolla kaavoitusjaostolle olisi annettu valitusoikeus, niin tulkinnan ja johtopäätöksen tulee olla se, ettei kaupunginhallituksen puhevaltaa ole siirretty. Hallinto-oikeuden tulkinta johtaisi siihen, että kaupunginhallitus ei millään tavoin voisi tai olisi voinut täyttää keskeistä tehtäväänsä eli kaupungin puhevallan käyttöä ja kaupungin edun valvontaa.
Poikkeamispäätöstä tehdessä, kaupunginvaltuuston hyväksymän, voimassa olleen kaupunginhallituksen johtosäännön 7 §:n 2 momentin 13 kohdan mukaan kaavoitusjaoston tehtävänä on valittaa maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten kumoamis- tai muuttamispäätöksistä, jotka kaavoitusjaosto on tehnyt. Tämä tarkoittaa sitä, että kaavoitusjaostolla on jatkovalitusoikeus hallinto-oikeuden tekemistä päätöksistä, mutta ei tarkoita tietenkään sitä, että se poistaisi maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainitun kunnan valitusoikeuden kaavoitusjaoston päätöksestä. Kunnan puhevaltaa käyttää näissäkin asioissa kunnanhallitus. Kuopion hallinto-oikeus on tulkinnut tätä johtosäännön kohtaa väärin, sillä johtosäännöllä ei ole siirretty kaupunginhallitukselle kuuluvaa kunnan puhevaltaa tai yleistä laillisuusvalvontaa eikä valitusoikeutta sen kaavoitusjaostolle, vaan ainoastaan on todettu se, mikä maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:ssä on jo muutoinkin sanottu. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kaupunginhallituksen tai jonkun muun valituksen johdosta Kuopion hallinto-oikeus olisi muuttanut jaoston päätöstä, niin jaostolla olisi ollut jatkovalitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Se, että kaavoitusjaosto on kaupunginhallituksen alainen jaosto ei muuta asiaa, vaan pikemminkin vahvistaa valitusoikeutta, koska kaupunginhallitus ei asiassa voi käyttää otto-oikeutta ja siten valvoa jaoston päätöksiä kaupungin yleisen tai julkisen edun nimissä.
Lisäksi on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n määräys valitusoikeudesta. Lain sanamuodon mukaan valitusoikeus on kunnalla.
Oila on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja että asia otetaan uudelleen käsiteltäväksi. Oila toteaa olevansa terveyskeskushammaslääkäri ja kaupunginvaltuutettu ja että hänellä on katsottava olevan valitusoikeus maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 3 kohdan perusteella eli sen vuoksi, että valitusoikeus on sillä, jonka muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaupunginvaltuutettuna ja yksityishenkilönä hänellä on oikeus olla huolestunut ihmisten liikenneturvallisuudesta. Erityisesti on otettava huomioon ala-asteen ja yläasteen yhteensä noin 250 oppilaan selviytyminen Porokylän keskustan liikenteessä. Liikenneturvallisuus on todettu Porokylässä erityisen ongelmalliseksi.
Oila on vielä todennut, että maankäyttö- ja rakennuslakia säädettäessä on hallituksen esityksessä korostettu kansalaisten muutoksenhakumahdollisuuksien turvaamista kaavoitusta ja lupa-asioita koskevissa päätöksissä ja valtion valvonnan keventyessä kansalaisten ja yhteisöjen muutoksenhaulla on mainittu olevan merkitystä myös päätöksenteon yleisen valvonnan kannalta.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista.
Kuntalain 17 §:n 1 momentin mukaan kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Saman säännöksen 4 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan jaostosta on soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta toimielimestä säädetään.
Nurmeksen kaupunginhallituksen johtosäännön 2 §:n mukaan kaupunginhallituksella on viisijäseninen kaavoitusjaosto. Johtosäännön 7 §:n 12 kohdan mukaan kaavoitusjaosto myöntää maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä tarkoitetut poikkeukset ja 13 kohdan mukaan kaavoitusjaosto valittaa maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten kumoamis- tai muuttamispäätöksistä, jotka kaavoitusjaosto on tehnyt. Johtosäännössä ei ole määräystä valittamisesta ensi asteena kaavoitusjaoston päätöksestä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n mukaan valitusoikeus poikkeamispäätöksestä on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla tai haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa;
4) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
5) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen;
7) alueellisella ympäristökeskuksella; sekä
8) muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen poikkeamisasia on kuntalain 51 §:n 4 momentin 1 kohdassa tarkoitettu (muun) lain mukainen lupamenettelyä koskeva asia. Kunnanhallitus ei siten voi ottaa saman pykälän 1 momentin nojalla käsiteltäväkseen kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan siirrettyä, jaoston ratkaisemaa asiaa. Kaupunginhallituksella ei näin ollen ole ollut mahdollisuutta ottaa poikkeamisasiaa itse ratkaistavakseen.
Kuntalain 23 §:n mukaan kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Johtosäännössä ei ole toisin määrätty.
Nurmeksen kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto on 17.5.2001 tehnyt maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaisen poikkeamispäätöksen. Maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 5 kohdan mukaan kunnalla on valitusoikeus poikkeamispäätöksestä. Kun johtosäännöllä ei ole toisin määrätty, kunnanhallitus käyttää kunnan valitusoikeutta. Hallinto-oikeuden ei sen vuoksi olisi pitänyt jättää kaupunginhallituksen kaavoitusjaostonsa päätöksestä tekemää valitusta tutkimatta. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin kaupunginhallituksen valitus on jätetty tutkimatta ja palauttaa asian tältä osin hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.
Mitä Oilan valitukseen tulee, korkein hallinto-oikeus katsoo hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevin perusteluin, ettei ole syytä muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä tältä osin.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg ja hallintoneuvokset Esa Aalto, Lauri Tarasti, Pekka Vihervuori sekä Marjatta Kaján. Asian esittelijä Kari Nieminen.
|
