16.09.2004/2327

Maankäyttö ja rakentaminen - Asemakaava - Rakennusoikeus - Kaavamerkintä - Kaavan mukaisuus - Rakennuspaikan tehokkuusluku - Kaavan toteuttaminen - Vajaarakentaminen

Rakennuslupahakemus koski rakentamista asemakaavana, jossa ei ole sitovaa tonttijakoa, voimassa olevan rakennuskaavan erillisten tai kytkettyjen pientalojen korttelialueelle, josta tuli laatia lähiympäristösuunnitelma (AOR). Korttelin tehokkuusluku eli rakennusten kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan oli 0,25. Sen mukaan määräytyi sallittu rakennusoikeus kerrosalaksi laskettuna. Ehdottomasti käytettävää rakennusoikeutta ei ollut kaavassa osoitettu alleviivatuin luvuin. Hakemus koski tilaa, jonka pinta-ala oli 1 980 neliömetriä. Sen laskennallinen rakennusoikeus oli asemakaavan mukaan 495 neliömetriä. Hakemuksen mukainen rakentaminen tarkoitti kerrosalaltaan 172 neliömetrin suuruisen asuinrakennuksen ja kerrosalaltaan kahdeksan neliömetrin suuruisen talousrakennuksen rakentamista. Rakennuslupahakemuksen ja siihen liitetyn lähiympäristösuunnitelman mukaan tarkoituksena oli rakentaa kortteliin viisi kerrosalaltaan noin 180 neliömetrin suuruista erillispientaloa. Toteutuksen yhteinen kerrosala olisi 900 neliömetriä eli 34,5 prosenttia kaavan sallimasta koko korttelialueen rakennusoikeudesta 2 605 kerrosalaneliömetriä. Kun kaavassa ei ollut osoitettu ehdottomasti käytettävää rakennusoikeutta, vaan käytettävissä olevan rakennusoikeuden enimmäismäärä, lupahakemuksen mukainen rakentaminen ei ollut asemakaavan vastaista. Hakemusta ei voitu hylätä sillä rakennuslautakunnan esittämällä perusteella, että hakemukseen liitetyn lähiympäristösuunnitelman mukaan kaavan mukaisesta koko korttelialueen rakennusoikeudesta tulisi vain 34,5 prosenttia käytetyksi.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 135 § 1 mom. 1 kohta, 213 § 1 mom. ja 217 §
Sisäasiainministeriön päätös asema-, rakennus-, yleis- ja seutukaavoissa käytettävistä merkinnöistä (386/1959), sellaisena kuin se on muutettuna sisäasiainministeriön päätöksellä 39/1980