04.11.2004/2799

Euroopan yhteisön valtion kansalainen - Tutkinto - Tutkintotodistus - Tunnustaminen - Kelpoisuuskoe - Opetushallitus - Päätöksen perusteleminen

A oli suorittanut Italiassa Rooman "La Sapienza" -yliopistossa vuonna 2001 Laurea di dottore in Giurisprudenza -tutkinnon sekä Suomessa Åbo Akademissa vuonna 2000 Master of Social Sciences-tutkinnon (Politices magisterexamen) ja vuonna 2001 Licentiate in Political Sciences -tutkinnon (Politices licentiatexamen). Oikeustieteen tohtorin tutkintoon tähtäävät opintonsa Turun yliopistossa A oli aloittanut keväällä 2000. Hän oli hakenut Opetushallitukselta Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain (1597/1992) mukaista päätöstä siitä, että hänen Italiassa suorittamansa tutkinto, huomioon ottaen hänen Suomessa suorittamiinsa tutkintoihin sisältyvät ja Turun yliopistossa oikeustieteen tohtorin tutkintoon liittyvät opintonsa, tuottaisi kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Hakemukseensa A oli liittänyt edellä mainitut tutkintotodistuksensa sekä lisäksi muuta opintoihinsa liittyvää Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun asetuksen (520/1997) 1 §:ssä tarkoitettua selvitystä.

Opetushallitus oli 5.4.2002 antamallaan päätöksellä, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanin annettua asiassa lausuntonsa, Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 8 ja 9 §:n nojalla päättänyt, että A:n tutkintotodistus tuottaa kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sen jälkeen kun A on suorittanut Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan toimeenpaneman kelpoisuuskokeen aihealueina Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet, siviilioikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, rikosoikeus, prosessioikeus, valtiosääntöoikeus ja hallinto-oikeus.

Hallinto-oikeus oli 21.5.2003 hylännyt A:n valituksen Opetushallituksen päätöksestä.

Korkein hallinto-oikeus totesi A:n hallinto-oikeuden päätöksestä tekemän valituksen johdosta antamassaan päätöksessä, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on muun muassa asiassa C-234/97 (Bobadilla vastaan Museo Nacional del Prado ym.) 8.7.1999 antamassaan tuomiossa ottanut kantaa siihen menettelyyn, jota jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on muun ohella direktiivissä 89/48/ETY tarkoitettua tutkintotodistuksen tunnustamista koskevaa hakemusta käsitellessään noudatettava. Tuomioistuin on tuomiossaan lausunut, että viranomaisilla, joilla on toimivalta vahvistaa ulkomaiset tutkintotodistukset tai todeta niiden pätevyys tai siinä tapauksessa, että minkäänlaista yleistä vahvistusmenettelyä ei ole perustettu, tai, että tämä menettely ei ole yhteisön oikeudessa asetettujen vaatimusten mukainen, julkisoikeudellisella yksiköllä itsellään on velvollisuus, kun kyse on toisessa jäsenvaltiossa myönnetystä tutkintotodistuksesta, selvittää, millä tavoin asianomaisen henkilön saaman tutkintotodistuksen osoittamat tiedot ja pätevyys vastaavat vastaanottavan jäsenvaltion säännöksissä edellytettyjä tietoja ja pätevyyttä: jos nämä vastaavat toisiaan vain osittain, toimivaltaisten viranomaisten, tai tarvittaessa julkisoikeudellisen yksikön itsensä, on arvioitava, voidaanko hakijan tietyn opintojakson suorittamisen tai työkokemuksen perusteella hankkimien tietojen katsoa vastaavan tietoja, joita ulkomainen tutkintotodistus ei osoita hänellä olevan.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on asiassa C-145/99 (Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Italian tasavalta) 7.3.2002 antamassaan tuomiossa ottanut kantaa siihen, miten direktiivin 89/48/ETY 1 artiklan g alakohdassa määritellyn kelpoisuuskokeen sisältö on määritettävä. Tuomioistuin on todennut, että kelpoisuuskokeen täsmällinen sisältö on määritettävä tapauskohtaisesti eli on vertailtava kohta kohdalta hakijan - joka on "toisessa jäsenvaltiossa ammatillisen koulutuksensa jo suorittanut" henkilö - tutkintoa ja kokemusta luetteloon niistä aihepiireistä, joiden tuntemista pidetään välttämättömänä osana kyseistä ammattikoulutusta.

Opetushallituksen päätös oli perustunut Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanin antamaan perustelemattomaan lausuntoon. Toisin kuin hallintomenettelylain 24 §:ssä on lähtökohtaisesti edellytetty, Opetushallitus puolestaan ei ollut esittänyt A:n hakemuksen johdosta 5.4.2002 tekemälleen päätökselle tarkempia perusteluita. Opetushallituksen päätöksestä ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanin lausunnosta ei siten lähemmin ilmennyt, millä tapauskohtaisilla perusteilla kelpoisuuskokeen sisältö oli määrätty. Tähän nähden asiassa ei ollut pääteltävissä, oliko kelpoisuuskokeen sisällön määrääminen perustunut siihen, että A:n Italiassa suorittamaan tutkintoon sisältyviä opintoja ja hänen Suomessa suorittamiaan opintoja olisi edellä mainitussa tuomiossa 7.3.2002 asiassa C-145/99 tarkoitetulla tavalla verrattu luetteloon oikeustieteen kandidaatin tutkinnon kelpoisuuskokeen aihealueista ja A:n suorittamien opintojen tämän vertailun pohjalta olisi todettu kelpoisuuskokeessa suoritettavaksi vaadittujen aihealueiden osalta tutkintojen tunnustamislain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti eroavan Suomessa oikeustieteen kandidaatin tutkinnossa vaadittavista opinnoista. Sanotun vertailun suorittaminen kuului tunnustamisesta päättävälle viranomaiselle eli tässä tapauksessa Opetushallitukselle. Koska Opetushallituksen päätös näin ollen oli lainvastainen, korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja Opetushallituksen päätökset ja palautti asian Opetushallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annettu laki (1597/1992) 2 § 1 ja 2 mom. (419/1997), 6 § 1 mom. (579/1994), 2 mom. ja 4 mom. (940/2002)
Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annettu asetus (520/1997) 1 ja 4 §
Neuvoston direktiivi 89/48/ETY vähintään kolmivuotisesta ammatillisesta korkeammasta koulutuksesta annettujen tutkintotodistusten tunnustamista koskevasta yleisestä järjestelmästä 1 artikla g alakohta
Hallintomenettelylaki (598/1982) 24 § 1 mom.