KHO:2005:71

Elinkeinotulon verotus - Eurooppayhtiö - Sulautuminen - Kiinteä toimipaikka

A Oyj:n sulautuessa Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa rekisteröityjen sisaryhtiöidensä kanssa eurooppayhtiöksi (SE) Euroopan unionin neuvoston asetuksen 2157/2001 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti voitiin A Oyj:n sulautumiseen SE:ksi soveltaa EVL 52 a - 52 b §:istä ilmeneviä periaatteita. Sulautuminen tapahtui noudattaen jatkuvuusperiaatetta ja käyttämättömät yhtiöveron hyvitykset siirtyivät vastaavasti Suomen verosäännösten mukaisesti.
Ennakkoratkaisu vuosille 2005-2007.

Laki elinkeinotulon verottamisesta 52 § 2 mom., 52 a - 52 b §:t ja 52 e § 1 mom.
Laki yhtiöveron hyvityksestä 1 § 4 mom. ja 5 a § 5 mom.
Neuvoston direktiivi 23.7.1990 eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (90/434/ETY) 3 artikla a) kohta muutoksineen 17.2.2005 (2005/19/EY)
Sopimus Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 27 artikla 2 kohta
Sopimus Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 25 artikla 2 kohta

Kort referat på svenska

Asian aikaisempi käsittely

Ennakkoratkaisuhakemus

A Oyj on pyytänyt ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin.

1. Tullaanko hakemuksessa kuvattu rajat ylittävä sulautuminen, jossa hakijayhtiö sulautuu yhdessä muiden A -yhtiöiden kanssa A SE:ksi, katsomaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a - 52 b §:n tarkoittamaksi sulautumiseksi tai mikäli sulautumista ei katsota elinkeinotulon verottamisesta annetun lain tarkoittamaksi sulautumiseksi, soveltuvatko kuitenkin näiden säännösten ilmentämät oikeusperiaatteet siten, että kyseisessä sulautumisessa
a) hakijayhtiön ei katsota purkautuvan siten, että sen katsottaisiin luovuttavan omaisuutensa käyvästä arvosta osakkeenomistajalleen; ja
b) kaikki hakijayhtiön aktivoidut menot, varaukset ja oikaisuerät siirtyvät sulautumisessa yleisseuraantona vähennettäväksi A SE:n Suomen kiinteän toimipaikan menoina?
Vaikuttaako tulkintaan se, valitaanko sulautumistavaksi absorptiofuusio, jossa vastaanottavana yhtiönä toimii joku olemassa olevista yhtiöistä vai kombinaatiofuusio, jossa vastaanottavana yhtiönä toimii syntyvä uusi eurooppayhtiö?

2. Mikäli rajat ylittävän fuusion jälkeen toteutettaisiin toinen fuusio, jossa Alankomaihin syntynyt A SE sulautuisi edelleen B Bank N.V:hen, tultaisiinko tämä jälkimmäinen sulautuminen katsomaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a - 52 b §:n tarkoittamaksi sulautumiseksi tai mikäli sulautumista ei katsota elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a - 52 b §:n tarkoittamaksi sulautumiseksi, soveltuvatko kuitenkin näiden säännösten ilmentämät oikeusperiaatteet siten, että kyseisessä sulautumisessa
a. hakijayhtiön ei katsota purkautuvan siten, että sen katsottaisiin luovuttavan omaisuutensa käyvästä arvosta osakkeenomistajalleen; ja
b. kaikki hakijayhtiön aktivoidut menot, varaukset ja oikaisuerät siirtyvät sulautumisessa yleisseuraantona vähennettäväksi B Bank N.V:n Suomen kiinteän toimipaikan menoina?
Vaikuttaako tulkintaan se, valitaanko sulautumistavaksi absorptiofuusio, jossa vastaanottavana yhtiönä toimii B Bank N.V. vai kombinaatiofuusio, jossa vastaanottavana yhtiönä toimii syntyvä uusi yhtiö?

3. Saako A SE tai mahdollisen jatkofuusion toteuduttua B Bank N.V. sulautumisen jälkeen käyttää sille Suomeen muodostuvan kiinteän toimipaikan verotuksessa hyväkseen hakijayhtiön verovuosilta 2001-2002 vahvistetut ja verovuodelta 2004 mahdollisesti vahvistettavat käyttämättömät yhtiöveronhyvitykset? Vaikuttaako tulkintaan se, valitaanko sulautumistavaksi jommassakummassa fuusiossa absorptiofuusio, jossa vastaanottavana yhtiönä toimii joku olemassa olevista yhtiöistä vai kombinaatiofuusio, jossa vastaanottavana yhtiönä toimii syntyvä uusi yhtiö?

A on yksi johtavista Pohjoismaisista investointipankeista ja osa kansainvälistä pankkikonserni B:tä. A:n toiminnot toimivat kiinteästi samassa funktionaalisessa organisaatiossa B:n kanssa.

B-pankin sivukonttorit Ruotsissa ja Tanskassa tarjoavat laaja-alaisia yritysrahoitus- ja kassanhallintapalveluja. A-yhtiöt tarjoavat sijoituspankkipalveluja muun muassa osakevälitystä, yritysjärjestelypalveluita sekä harjoittavat arvopaperikaupankäyntiä omaan lukuun. Pohjoismaissa omaisuudenhoitoliiketoimintaa harjoittaa A. Suomessa tätä liiketoimintaa harjoittaa A Omaisuudenhoito Oy, joka ei ole suorassa konsernisuhteessa A Oyj A:hen.

A Oyj:n osakkeet omistaa Ruotsissa rekisteröity A Holding AB, joka omistaa myös muun muassa Ruotsissa rekisteröidyn A Fondkommission AB:n, Norjassa rekisteröidyn A Norge ASA:n ja Tanskassa rekisteröidyn A Bank A/S:n osakkeet. A Bank N.V. omistaa välillisesti ja välittömästi 100 prosenttia A Holding AB:n osakkeista, eikä omistuksessa ole tapahtunut muutoksia vuoden 2000 jälkeen. Välittömän omistuksen osuus on yli 50 prosenttia. Hakijayhtiön omistus on pysynyt muuttumattomana vuodesta 1999. B Holding N.V. omistaa 100-prosenttisesti B Bank N.V:n, eikä omistuksessa tässä suhteessa ole tapahtunut muutoksia vuonna 2000 tai sen jälkeen. Hakijayhtiön on aikaisempien verovuosien verotuksissa katsottu harjoittavan elinkeinotoimintaa.

A:n tarkoitus on kehittää Pohjoismaissa toimiva organisaationsa entistä tehokkaammaksi ja toimivammaksi. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi on suunniteltu, että A:n toiminnot yhdistetään perustamalla eurooppayhtiö (Socieatas Europaea, SE). Eurooppayhtiön perustaminen toteutetaan eurooppayhtiön säännöistä 8.10.2001 annetun neuvoston asetuksen (2157/2001, jäljempänä Eurooppayhtiöasetus) 2.1 artiklan mukaan rajat ylittävällä sulautumisella, jossa hakijayhtiö, A Norge ASA, A Bank A/S sekä A Fondkommission AB sulautuvat eurooppayhtiöksi (A SE), jonka kotipaikka on jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa kuin Suomessa, mahdollisesti Ruotsissa tai Alankomaissa. Sulautuminen toteutettaisiin joko kombinaatiofuusiolla tai absorptiofuusiolla, jossa vastaanottavana yhtiönä toimisi joku sulautuvista yhtiöistä (ei kuitenkaan norjalainen yhtiö), joka samalla asetuksen mukaisesti muuttuisi eurooppayhtiöksi. Sulautumisessa hakijayhtiön kaikki varat ja velat siirtyisivät vastaanottavalle yhtiölle tai kombinaatiosulautumistapauksessa syntyvälle uudelle yhtiölle. Mikäli fuusio tapahtuu absorptiofuusiona jonkun osallisen yhtiön toimiessa vastaanottavana yhtiönä, maksetaan fuusiovastiketta muiden transaktiossa osallisena olevien valtioiden lainsäädännön niin edellyttäessä vastaanottavan yhtiön liikkeelle laskemilla uusilla osakkeilla. Muuta vastiketta ei absorptiofuusiossa tulla käyttämään, mutta kombinaatiofuusiotilanteessa A Holding AB saa vastikkeeksi syntyvän uuden yhtiön kaikki osakkeet.

Sulautumisessa syntyneellä A SE:llä olisi Suomessa kiinteä toimipaikka, jonka kautta harjoitettaisiin hakijayhtiön aiemmin harjoittamaa toimintaa. Hakijayhtiön kaikki omaisuus säilyisi sellaisenaan sulautumisen ja yhtiömuodon muutoksen jälkeen A SE:lle Suomeen muodostuvassa kiinteässä toimipaikassa.

On mahdollista, että fuusiolla syntynyt eurooppayhtiö fuusioidaan edelleen emoyhtiöönsä B Bank N.V:hen, mikäli Alankomaiden lainsäädäntö mahdollistaa järjestelyn. Tällöin hakijayhtiön aiemmin harjoittamaa toimintaa Suomessa jatkaisi A Bank N.V:n kiinteä toimipaikka, jolle A SE:n kaikki varat ja velat siirtyisivät yleisseuraantona. Fuusion yhteydessä ei ole tarkoitus siirtää varoja pois Suomeen syntyvästä kiinteästä toimipaikasta. Jatkofuusion toteuttaminen tulee kysymykseen ainoastaan, mikäli fuusioilla syntyneen eurooppayhtiön kotipaikka on Alankomaissa. Tarkoitus ei ole siirtää muualle syntyneen eurooppayhtiön kotipaikkaa prosessin yhteydessä. Tässä jälkimmäisessä fuusiossa fuusiovastikkeena annetaan vastaanottavan yhtiön (absorptiofuusion tapauksessa B Bank N.V:n tai kombinaatiofuusion tapauksessa syntyvän uuden yhtiön) liikkeelle laskemia uusia osakkeita sulautuvan yhtiön / sulautuvien yhtiöiden osakkeenomistajien omistuksen mukaisessa suhteessa.

Mikäli syntyvä eurooppayhtiö fuusioidaan edelleen B Bank N.V:hen, jää eurooppayhtiön muodostaminen vain välivaiheeksi. Hakijayhtiön toiminta Suomessa jatkuu kuitenkin EU:n jäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitävän yhtiön suomalaisena kiinteänä toimipaikkana. Mikäli lopulliseksi yhtiömuodoksi päädytään valitsemaan Alankomaiden lainsäädännön mukainen N.V., on eurooppayhtiövaihe välttämätön, koska yhtiöoikeudellisesti muunlaiset rajat ylittävät fuusiot eivät ole mahdollista.

A Norge ASA on rekisteröity Norjassa. Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) mukaan eurooppayhtiöistä annettu asetus on osa ETA-sopimusta ja näin ollen norjalainen yhtiö voidaan muuttaa norjalaiseksi eurooppayhtiöksi ja se voi olla myös muodostamassa eurooppayhtiötä rajat ylittävällä sulautumisella. Yritysjärjestelydirektiivi ei ole osa ETA-sopimusta, eikä sitä voida soveltaa norjalaisiin yhtiöihin. Yritysjärjestelydirektiivin 3 artiklan a kohdassa olevassa listassa ei ole norjalaisia yhtiömuotoja.

Hakijan käsityksen mukaan norjalaisen yhtiön mukanaolo ei vaikuta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n soveltamiseen tässä tapauksessa. Norjalaisen yhtiön sulautuminen A SE:hen on hakijayhtiön kannalta erillinen transaktio. Pelkästään se seikka, että Norjaan sijoittuneen yhtiön sulautuminen tapahtuu samanaikaisesti hakijayhtiön sulautumisen kanssa, ei voi vaikuttaa transaktioiden erillisyyteen tai hakijayhtiön sulautumisen verotukselliseen käsittelyyn Suomessa.

Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 27 artiklan syrjintäkieltosäännöksen mukaan verotus, joka kohdistuu toisessa Pohjoismaassa asuvan yrityksen Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan, ei Suomessa saa olla epäedullisempi kuin Suomessa asuvan samanlaista toimintaa harjoittavan yrityksen verotus. Vastaava syrjintäkielto löytyy Suomen ja Alankomaiden välisen verosopimuksen 25 artiklasta. Sulautumisen kautta syntyvää A SE:tä tai, mikäli jatkofuusio toteutetaan, B Holding N.V:tä, ei saa syrjiä verrattuna tilanteeseen, jossa hakijayhtiö sulautuisi pohjoismaisen sisaryhtiön tai Alankomaissa olevan yhtiön asemesta sisaryhtiöön Suomessa.

Ennakkoratkaisu

Keskusverolautakunta on lausunut ennakkoratkaisuna hakijan verovuosien 2005 - 2007 yhteisön tuloverotuksia varten, että

1. Hakemuksessa kuvattuun absorptio- ja kombinaatiosulautumisena toteutuvaan sulautumiseen, jossa hakijayhtiö sulautuu yhdessä muiden A -yhtiöiden kanssa A SE:ksi, voidaan soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a - 52 b §:stä ilmeneviä oikeusperiaatteita.

3. A SE saa käyttää sille Suomeen muodostuvan kiinteän toimipaikan verotuksessa hakijayhtiön verovuosilta 2001-2002 vahvistetut ja verovuodelta 2004 mahdollisesti vahvistettavat käyttämättömät yhtiöveron hyvitykset.

Perustelut

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 2 momentin mukaan lain 52 a -52 g §:ssä olevia säännöksiä sovelletaan jäljempänä mainituin rajoituksin myös silloin, kun sulautuminen, jakautuminen, liiketoiminnan siirto tai osakkeiden vaihto koskee kahdessa tai useammassa Euroopan unionin eri jäsenvaltiossa asuvia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, jakautumisiin, varojen siirtoihin ja osakkeiden vaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin (90/434/ETY, yritysjärjestelydirektiivi) 3 artiklan a kohdassa tarkoitettuja yhteisöjä, jotka ovat velvollisia suorittamaan yhteisöveroa. Yhtiön katsotaan asuvan jäsenvaltiossa, jos sen kotipaikka on jäsenvaltion lainsäädännön mukaan tuossa valtiossa eikä sen katsota Euroopan unionin jäsenvaltion ja kolmannen valtion välisen kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan olevan unionin ulkopuolella asuva.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:n mukaan sulautumista koskevia säännöksiä sovelletaan järjestelyihin, joissa yksi tai useampi osakeyhtiö (sulautuva yhtiö) purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) ja joissa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Vastike saa olla myös rahaa, kuitenkin enintään 10 prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 e §:n 1 momentin mukaan mitä 52 b - 52 d §:ssä säädetään sulautuvan, jakautuvan tai siirtävän yhtiön verotuksesta, sovelletaan myös silloin, kun vastaanottava yhtiö on toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa asuva yhtiö, jos siirtyvät varat jäävät tosiasiallisesti liittymään vastaanottavan yhtiön Suomeen muodostuvaan kiinteään toimipaikkaan.

Eurooppayhtiön säännöistä 8.10.2001 annetun Euroopan neuvoston asetuksen (2157/2001, Eurooppayhtiöasetus) 1 artiklan mukaan Euroopan yhteisön alueella voidaan muodostaa yhtiö julkisen eurooppaosakeyhtiön (SE) muodossa siten kuin kyseisessä asetuksessa säädetään. Saman artiklan mukaan SE on oikeushenkilö, SE:n osakepääoma on jaettu osakkeisiin ja jokaisen osakkeenomistajan vastuu rajoittuu hänen merkitsemäänsä määrään osakepääomasta. Asetuksen 10 artiklan mukaan SE:tä on kohdeltava kuten SE:n sääntömääräisen kotipaikan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettua julkista osakeyhtiötä. Asetuksen 9 artiklan mukaan siltä osin, kuin asetuksessa ei ole asiasta säännöksiä tai asia on säännelty asetuksessa vain osittain, asetuksen piiriin kuulumattomien kohtien osalta SE:hen sovelletaan SE:tä koskevien yhteisöoikeudellisten toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi annettua jäsenvaltion lainsäädäntöä sekä SE:n sääntömääräisen kotipaikan jäsenvaltion lainsäädännön mukaan perustettuun julkiseen osakeyhtiöön sovellettavaa jäsenvaltion lainsäädäntöä. Asetuksen 2 artiklan 1-kohdan mukaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustetut julkiset osakeyhtiöt voivat perustaa SE:n sulautumalla, jos vähintään kahteen niistä sovelletaan eri jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Asetuksen 17 artiklan mukaan absorptiosulautumisessa vastaanottava yhtiö saa SE:n muodon sulautumishetkellä ja kombinaatiosulautumisessa SE on uusi yhtiö.

Hakemuksen mukaan A-konsernin toiminnot pohjoismaissa yhdistetään perustamalla eurooppayhtiö. Perustaminen toteutetaan Eurooppayhtiöasetuksen 2 artiklan 1-kohdan mukaan rajat ylittävällä sulautumisella, jossa hakijayhtiö, A Norge ASA, A Bank A/S sekä A Fondkommission AB sulautuvat eurooppayhtiöksi. Sulautuminen toteutetaan joko kombinaatiofuusiolla, jossa kaikki sulautuvat yhtiöt sulautuvat perustettavaan eurooppayhtiöön tai absorptiofuusiolla, jossa vastaanottavana yhtiönä toimii joku sulautuvista yhtiöistä (ei kuitenkaan norjalainen yhtiö), joka samalla asetuksen mukaisesti muuttuu eurooppayhtiöksi. Sulautumisessa hakijayhtiön kaikki varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle tai kombinaatiosulautumistapauksessa syntyvälle uudelle yhtiölle. Mikäli fuusio tapahtuu absorptiofuusiona jonkun osallisen yhtiön toimiessa vastaanottavana yhtiönä, maksetaan fuusiovastiketta muiden transaktiossa osallisena olevien valtioiden lainsäädännön niin edellyttäessä vastaanottavan yhtiön liikkeelle laskemalla / laskemilla uusilla osakkeilla. Muuta vastiketta ei absorptiofuusiossa tulla käyttämään, mutta kombinaatiofuusiotilanteessa A Holding AB saa vastikkeeksi syntyvän uuden yhtiön kaikki osakkeet. Eurooppayhtiön kotipaikka tulisi olemaan jossakin muussa EU-jäsenvaltiossa kuin Suomessa, mahdollisesti Ruotsissa tai Alankomaissa.

Sulautumisessa syntyneellä A SE:llä tulee olemaan Suomessa kiinteä toimipaikka, jonka kautta harjoitetaan hakijayhtiön aiemmin harjoittamaa toimintaa. Hakijayhtiön kaikki omaisuus säilyy sellaisenaan sulautumisen ja yhtiömuodon muutoksen jälkeen A SE:lle Suomeen muodostuvassa kiinteässä toimipaikassa.

Sulautumisessa perustettavaa SE:tä on asetuksen säännökset huomioiden pidettävä kyseisen absorptio- tai kombinaatiosulautumisen osapuolena. Kun SE:tä yhtiömuotona ei kuitenkaan ole mainittu tällä hetkellä voimassa olevan yritysjärjestelydirektiivin 3 artiklan a)-kohdassa tarkoitetussa luettelossa, eivät elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a - 52 b §:n soveltamisedellytykset täyty sellaisessa sulautumisessa, jossa suomalainen osakeyhtiö sulautuu rajan yli siten, että sulautumisessa syntyy eurooppayhtiö. Kun kuitenkin otetaan huomioon edellä mainitut neuvoston asetuksen säännökset eurooppayhtiön statuksesta sekä hakemuksessa esitetty selvitys sulautumisen toteuttamisesta, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a - 52 b §:stä ilmeneviä periaatteita voidaan soveltaa hakijayhtiön sulautuessa eurooppayhtiöksi.

Osakeyhtiön muuttamista toisen tyyppiseksi osakeyhtiöksi ei verotuksessa käsitellä yhtiön purkautumiseen johtavana toimena. Kun otetaan huomioon myös tuloverolain 24 §:stä ilmenevät periaatteet, ei vastaanottavan yhtiön muuttumista eurooppayhtiöksi absorptiosulautumisen yhteydessä pidetä yhtiön purkautumiseen ja uuden yhtiön syntymiseen johtavana tapahtumana.

3. Yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 1 §:n 4 momentin mukaan lain säännöksiä osingonsaajasta sovelletaan myös sellaiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuvaan yhteisöön, jonka Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan osinkoa tuottavat osakkeet tosiasiassa liittyvät. Lain 5 a §:n 5 momentin mukaan yhteisöjen sulauduttua ja yhteisön jakauduttua vastaanottavalla yhteisöllä on oikeus vähentää sulautuvan tai jakautuvan yhteisön käyttämättömät hyvitykset, jos vastaanottava yhteisö taikka sen osakkaat tai jäsenet taikka yhteisö ja sen osakkaat tai jäsenet yhdessä ovat sen verovuoden alusta lukien, jonka hyvityksestä on kysymys, omistaneet yli puolet sulautuvan tai jakautuvan yhteisön osakkeista tai osuuksista.

Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaan verotus, joka kohdistuu sopimusvaltiossa asuvan yrityksen tai henkilön toisessa sopimusvaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan, ei tässä toisessa valtiossa saa olla epäedullisempi kuin verotus, joka kohdistuu tässä toisessa valtiossa asuvaan samanlaista toimintaa harjoittavaan yritykseen tai henkilöön.

Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä tulo- ja varallisuusveroa koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi sekä veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen 25 artiklan 2 kohdan mukaan verotus, joka kohdistuu sopimusvaltiossa olevan yrityksen toisessa sopimusvaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan, ei tässä toisessa valtiossa saa olla epäedullisempi kuin verotus, joka kohdistuu tässä toisessa valtiossa olevaan samanlaista toimintaa harjoittavaan yritykseen.

Hakijayhtiöllä on käyttämättömiä yhtiöveron hyvityksiä verovuosilta 2001 ja 2002. Verovuodelta 2004 yhtiöille mahdollisesti syntyy käyttämättömiä yhtiöveron hyvityksiä.

Hakijayhtiön osakkeet omistaa Ruotsissa rekisteröity A Holding AB. Hakijayhtiön omistus on pysynyt muuttumattomana vuodesta 1999. A Holding AB omistaa myös muun muassa Ruotsissa rekisteröidyn A Fondkommission AB:n, Norjassa rekisteröidyn A Norge ASA:n ja Tanskassa rekisteröidyn A Bank A/S:n osakkeet. Kysymyskohdassa 1. tarkoitetussa fuusiossa syntyvän eurooppayhtiön osakkeet tulee omistamaan A Holding AB.

Edellä esitetyillä perusteilla ja ottaen huomioon, että A SE:n Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan verotuksessa voidaan soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:stä ilmeneviä periaatteita, A SE:n Suomeen muodostuvalla kiinteällä toimipaikalla on oikeus käyttää hakijayhtiölle vahvistetut käyttämättömät yhtiöveron hyvitykset.

Sovelletut oikeusohjeet

Laki elinkeinotulon verottamisesta 52 § 2 momentti, 52 a § 1 momentti ja 52 e § 1 momentti
Laki yhtiöveron hyvityksestä 1 § 4 momentti ja 5 a § 5 momentti
Tuloverolaki 24 §
Neuvoston direktiivi, 23.7.1990, eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (90/434/ETY) artikla 3 kohta a)
Sopimus Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroa koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 27 artiklan 2 kohta
Sopimus Suomen tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä tulo- ja varallisuusveroa koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi sekä veron kiertämisen estämiseksi 25 artiklan 2 kohta

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Uudenmaan veroviraston ja Konserniverokeskuksen määräämä veroasiamies on vaatinut ennakkoratkaisun muuttamista.

Ennakkoratkaisun 1. kohdan osalta tulee lausua, että hakemuksessa kuvattuun absorptio- tai kombinaatiosulautumisena toteutettavaan sulautumiseen, jossa hakijayhtiö sulautuu muiden A-yhtiöiden kanssa A SE:ksi, ei voida soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a - 52 b §:stä ilmeneviä oikeusperiaatteita.

Ennakkoratkaisun 3. kohdan osalta tulee lausua, että A SE ei saa käyttää sille muodostuvan kiinteän toimipaikan verotuksessa hakijayhtiön verovuosilta 2001-2002 vahvistettuja ja verovuodelta 2004 mahdollisesti vahvistettavia käyttämättömiä yhtiöveron hyvityksiä.

Veroasiamies on viitannut korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun 10.10.1997 taltio 2531, jossa on katsottu, että Suomessa verotettavan osakkeenomistajan osalta sovellettiin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentin säännöksestä ilmenevää periaatetta, jonka mukaan sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä luovutuksena, vaikka sulautuvat yhtiöt olivat Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkopuolella kotipaikan omaavia yhtiöitä. Tapauksessa suomalaisen osakkeenomistajan omistamat kanadalaisen yhtiön osakkeet vaihtuivat fuusion seurauksena toisen kanadalaisen yhtiön osakkeisiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO:2004:112 oli kysymys kahden Luxemburgissa rekisteröidyn ja siellä kotipaikan omaavan SICAV-rahaston keskinäisestä sulautumisesta, joka tapahtui Luxemburgin lain mukaan. Kysymys oli erityisesti siitä, pidetäänkö sulautuvan SICAV-rahaston osuuksien vaihtumista vastaanottavan SICAV-rahaston osuuksiin, osuuksien luovutuksena. Kun päätöksen mukaan ei ollut kysymys valtioiden rajan ylittävästä tilanteesta, ei elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 2 momentista ilmenevillä periaatteilla ollut asiassa merkitystä. Sulautumisiin voitiin soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n 4 momentista ilmeneviä periaatteita, vaikka sulautuvat yhtiöt eivät olleet kotimaisia.

Nyt on kysymys Eurooppayhtiöasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan toteutettavasta rajat ylittävästä sulautumisesta, jossa hakijayhtiö A Oyj, Ruotsissa rekisteröity A Fondkommission AB, Norjassa rekisteröity A Norge ASA ja Tanskassa rekisteröity A Bank A/S sulautuvat eurooppayhtiöksi.

Keskusverolautakunta on ennakkoratkaisussaan nro 35/2004 katsonut, että Eurooppayhtiöasetuksen mukaan perustettava, Suomessa rekisteröitävä SE on tuloverolain 3 §:ssä ja 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu Suomessa yleisesti verovelvolliseen kotimaiseen yhteisöön rinnastettava yhteisö. Ottaen huomioon Eurooppayhtiöasetuksen säännökset SE:n statuksesta, SE:tä tuli käsitellä verotuksessa vastaavalla tavalla kuin osakeyhtiölaissa tarkoitettua osakeyhtiötä. Kun otetaan huomioon tuloverolain 24 §:stä ilmenevät periaatteet sekä se, että osakeyhtiön muuttamista toisentyyppiseksi osakeyhtiöksi ei verotuksessa käsitellä purkautumiseen johtavana toimena, ei keskusverolautakunnan mukaan kysymyksessä olleen julkisen yhtiön muuttamista SE:ksi pidetty yhtiön purkamisena ja uuden yhtiön syntymiseen johtavana tapahtumana.

Valituksenalaisessa tapauksessa keskusverolautakunta on katsonut, että sulautumisessa perustettava SE on asetuksen säännökset huomioiden kyseisen sulautumisen osapuoli. SE:tä ei yhtiömuotona kuitenkaan ole mainittu keskusverolautakunnan päätöksen antamisen aikaan voimassa olleen yritysjärjestelydirektiivin 3 artiklan a) kohdassa tarkoitetussa luettelossa, minkä vuoksi eivät elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a - 52 b §:n soveltamisedellytykset täyty sellaisessa sulautumisessa, jossa suomalainen osakeyhtiö sulautuu rajan yli siten, että sulautumisessa syntyy eurooppayhtiö. Absorptiofuusiossa vastaanottava yhtiö saa SE:n muodon sulautumishetkellä. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 2 momentin säännöksen soveltamisedellytykset eivät täyty.

Fuusioon osallistuu Norjassa rekisteröity yhtiö, joka ei ole yritysjärjestelydirektiivin piirissä. Voitaisiin kyseenalaistaa, täyttyvätkö elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 2 kohdan edellytykset tästäkään syystä.

Eurooppayhtiöasetuksen mukaiseen eurooppayhtiöön johtava fuusio ei ole mahdollinen kahden saman jäsenvaltion lain mukaan perustetun julkisen yhtiön välillä, joten vertailukelpoista tilannetta suhteessa puhtaasti kotimaisiin tilanteisiin ei ole. Euroopan yhteisön oikeuden kannalta tarkasteltuna ei voida pitää syrjivänä tai sijoittautumisvapauden ja pääomien liikkumisvapauden vastaisena tulkintaa, jonka mukaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a - 52 b §:n säännöksiä ei katsottaisi voitavan soveltaa käsiteltävänä olevassa tapauksessa.

Mikäli sulautumiseen ei ennakkoratkaisun 1. kohdassa vaaditun mukaisesti sovelleta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a - 52 b §:n jatkuvuuteen liittyviä säännöksiä, on johdonmukaista katsoa, ettei jatkuvuutta voida liittää myöskään käyttämättömiin yhtiöveron hyvityksiin, joihin liittyvä jatkuvuus sinänsä on ylipäätään rajoitetumpaa. Ratkaisu perustuisi siihen, ettei kysymys ole sulautumisesta, jota yhtiöveron hyvityksistä annetun lain 5 a §:n 5 momentissa tarkoitetaan. Keskusverolautakuntakin on katsonut yhdeksi käyttämättömien yhtiöveron hyvitysten siirtymisen edellytykseksi sen, että fuusioon sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:n säännöstä. Verosopimusten mukaisen syrjintäkiellon osalta kiinteää toimipaikkaa ei sellaisenaan asetettaisi eri asemaan.

Jos vaikka kohdan 1 osalta katsottaisiin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a - 52 b §:n säännösten soveltuvan, käyttämättömien yhtiöveron hyvitysten siirtymisen kannalta pääosassa on taustalla oleva rajat ylittävä fuusio, sekä kiinteän toimipaikan verokohtelu. Kiinteä toimipaikka syntyy rajat ylittävän fuusion yhteydessä. Näin ollen voidaan kyseenalaistaa sekin, että vaikka fuusiota pidettäisiin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a - 52 b §:ssä tarkoitettuna sulautumisena, täyttyvätkö kuitenkaan yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 5 a §:n 5 momentin edellytykset.

Yhtiö on asiassa antamassaan vastineessa vaatinut valituksen hylkäämistä. Yhtiö on ilmoittanut, että sulautuminen on päätetty toteuttaa absorptiofuusiona, jossa vastaanottava yhtiö on A Fondkommission AB Ruotsissa. Sulautumissuunnitelma on allekirjoitettu 11.4.2005 ja eurooppayhtiö rekisteröidään Ruotsiin.

Yritysjärjestelydirektiiviä on 17.2.2005 hyväksytyllä neuvoston direktiivillä 2005/19/EY muutettu siten, että eurooppayhtiö on nimenomaisesti lisätty yritysjärjestelydirektiivin 3 artiklan a kohdassa mainittuun yhtiömuotoluetteloon.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:n 2 momentin mukaan lain sulautumissäännöksiä sovelletaan rajat ylittäviin fuusioihin, joiden osapuolet ovat yritysjärjestelydirektiivin 3 artiklan a kohdassa tarkoitettuja yhteisöjä. Eurooppayhtiön tultua lisätyksi mainittuun yhtiömuotoluetteloon on täysin selvää, että elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sulautumissäännökset soveltuvat ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitettuun fuusioon.

Vaikka toteutettava fuusio on käynnistetty yhtiömuotoluettelon täydentämisen jälkeen, ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitettuun sulautumiseen olisi tullut soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sulautumissäännöksiä tai vähintään niistä ilmeneviä periaatteita jo ennen yhtiömuotoluettelon täydentämistä.

Sulautumisessa perustettavaa eurooppayhtiötä on pidettävä kyseisen fuusion osapuolena. Sulautumissuunnitelma on neljän julkisen osakeyhtiön allekirjoittama ja vahvistetaan niiden yhtiökokouksissa. Itse eurooppayhtiötä ei ole olemassa ennenkuin sulautumisen täytäntöönpanohetkestä alkaen kuten Eurooppayhtiöasetuksen 27 artiklan 1 kohdassa todetaan. Eurooppayhtiön varat ja velat käsittävät sen syntyhetkestä alkaen kaikkien neljän sulautumiseen osallistuvan yhtiön varat ja velat, eivätkä sen varat ja velat missään vaiheessa ole yhdenmukaiset vastaanottavan yhtiön, A Fondkommision AB:n (tai yhdenkään sulautuvista yhtiöistä) varojen ja velkojen kanssa. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sulautumissäännökset soveltuvat (julkisten osakeyhtiöiden väliseen) fuusioon riippumatta yritysjärjestelydirektiivin täydennetyn yhtiömuotoluettelon hyväksymisestä.

Eurooppayhtiö on lisätty yritysjärjestelydirektiivin yhtiömuotoluetteloon selvyyden vuoksi, ei oikeustilan muuttamisen tarkoituksessa. Eurooppayhtiön voidaan katsoa sisältyneen yhtiömuotoluetteloon jo ennen 17.2.2005 hyväksyttyä muutosta, koska se sisälsi Suomen osalta osakeyhtiön. Osakeyhtiö on tarkoitettu tulkittavan laajasti, joten se käsittää julkisen osakeyhtiön ja eurooppayhtiön. Tällaista tulkintaa tukee Eurooppayhtiöasetuksen ruotsinkielisen version johdannon kohta 13, jossa sanotaan "SE-bolaget självt bör bildas i form av ett aktiebolag" sekä helmikuussa 2005 hyväksytyn Yritysjärjestelydirektiivin muutosdirektiivin (2005/19/EY) johdannossa, kohdassa 11 todettu: "Koska eurooppayhtiö on julkinen osakeyhtiö..."

Vaikka elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sulautumissäännöksiä ei katsottaisi voidun soveltaa kysymyksessä olevaan fuusioon suoraan (eikä eurooppayhtiötä olisi lisätty yhtiömuotoluetteloon), elinkeinotulon verottamisesta annetun lain säännöksistä ilmeneviä periaatteita olisi joka tapauksessa tullut soveltaa fuusioon.

Eurooppayhtiöasetus velvoittaa jäsenvaltiot huolehtimaan siitä, etteivät eurooppayhtiöön sovellettavat säädökset aseta eurooppayhtiötä julkista osakeyhtiötä huonompaan asemaan, vaan eurooppayhtiötä kohdellaan kuten julkista osakeyhtiötä. Arvioitaessa verokohtelun mahdollista syrjivyyttä on keskeistä kysyä, onko Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaista asettaa eri asemaan fuusioitavat eri jäsenvaltiossa olevat yhtiöt kuin fuusioituvat Suomeen rekisteröidyt yhtiöt.

Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 27 artiklan syrjintäkieltosäännöksen mukaan verotus, joka kohdistuu toisessa pohjoismaassa asuvan yrityksen Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan, ei Suomessa saa olla epäedullisempi kuin Suomessa asuvan samanlaista toimintaa harjoittavan yrityksen verotus. Euroopan yhteisön perustamissopimus edellyttää vapaata sijoittautumisoikeutta sekä pääomien vapaata liikkuvuutta.

Yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 5 a §:ssä ei edellytetä sulautumisen olevan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukainen. Korkeimman hallinto-oikeuden tulisi ennen asian ratkaisemista hankkia ennakkoratkaisun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta, mikäli valitusta ei suoraan hylätä.

Veroasiamies on asiassa antamassaan vastaselityksessä katsonut, ettei keskusverolautakunnan päätöksen antamisen jälkeen tehdyllä lisäyksellä yritysjärjestelydirektiivin soveltamisalan käsittävään luetteloon ole merkitystä valituksen käsittelyn kannalta ja lisäksi esittänyt kysymyksen, olisiko yksityiskohtaiset määräykset sisältävään yritysjärjestelydirektiiviin ollut ylipäänsä tarvetta, jos asia voidaan ratkaista keskusverolautakunnan päätöksestä ilmenevällä tavalla pelkästään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen nojalla.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Eurooppayhtiön perustaminen perustuu Suomessa Euroopan neuvoston asetukseen 2157/2001 Eurooppayhtiön säännöistä ja lakiin eurooppayhtiöstä (742/2004). Tällä yhtiömuodolla on luotu mahdollisuus perustaa Euroopan unionin jäsenvaltioihin rajoitetun vastuun pääomayhtiöitä, joiden yhtiöoikeudelliset erityispiirteet riippuvat yhtiön rekisteröintivaltion kansallisesta lainsäädännöstä. Eurooppayhtiön tarkoituksena on poistaa yritystoiminnan esteitä Euroopan unionissa.

Eurooppayhtiön verotuksesta ei ole annettu jäsenvaltioiden yhteisiä säännöksiä, eikä Suomessa ole annettu eurooppayhtiön verotusta koskevaa erityislakia. Eurooppayhtiö on lisätty direktiivillä 17.2.2005 nro 2005/19/EY 17.2.2005 lukien yritysjärjestelydirektiivin (90/434/ETY) yritysmuotoluetteloon. Yritysjärjestelydirektiiviin viitataan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a - 52 g §:n soveltamisen osalta lain 52 §:n 2 momentissa. Kun Suomessa ei ole annettu erityisiä eurooppayhtiön verotusta koskevia säännöksiä, niiden verotukseen sovelletaan kansallisia verolain säännöksiä ja näin ollen Suomessa julkiseen yhtiöön sovellettavia verosäännöksiä.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan kysymyksessä oleva sulautuminen toteutetaan absorptiofuusiona niin, että yritystoiminta taloudelliselta kannalta jatkuu aikaisempaa vastaavalla tavalla eurooppayhtiönä. Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyissä olosuhteissa sulautumiseen voidaan soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a - 52 b §:stä ilmeneviä periaatteita.

Edellä olevan johdosta ja kun otetaan huomioon keskusverolautakunnan päätös perusteluineen ja sovellettuine säännöksineen, keskusverolautakunnan päätöstä ei ole syytä muuttaa. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Rihto, Raimo Anttila, Tuulikki Keltanen, Olli Nykänen ja Ahti Vapaavuori. Asian esittelijä Marina Äimä.