KHO:2005:83

Kaivoslaki - Valtaus - Hakemus - Kaivoslaille vieras tarkoitus - Kierrätyskeskushanke

Kaivosvaltaushakemus oli tehty ajankohtana, jolloin valtaushakemuksen tekijän julkisesti vastustama kierrätyskeskushanke oli jo ollut suunnitteilla. Valtaus kohdistui kierrätyskeskusta koskevan asemakaavaehdotuksen ydinalueelle, pääosin jätteenkäsittelyn korttelialueelle. Vaikka hakija oli kertomansa mukaan valinnut valtauksen kohteen geologin avustuksella, hän ei ollut esittänyt selvitystä mainitsemistaan, asiassa merkityksellisiksi katsomistaan 1960-luvulta lähtien suoritetuista geologisista tutkimuksista, havainnoista ja löydöksistä. Hakijan esittämät seikat kaivoskivennäisten olemassaolon otaksunnan tueksi olivat näin jääneet puutteellisiksi ja yleisluonteisiksi.

Olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen oli ilmeistä, että valtausta ei ollut tehty kaivoslain 12 §:n mukaisen valtausoikeuden käyttämistä varten, vaan muussa tarkoituksessa kuin mihin valtaus kaivoslain mukaan on käytettävissä.

KHO viitaten myös Suomen perustuslain 15 §:n 1 momentin omaisuuden suojaa koskevaan säännökseen kumosi kauppa- ja teollisuusministeriön valtauskirjan antamista koskevan päätöksen ja hylkäsi valtaushakemuksen.

Suomen perustuslaki 15 § 1 mom.
Kaivoslaki 4 § 2 mom., 8 § 1 mom. 4 k., 10 § 1 mom. ja 12 §

Kort referat på svenska

Asian käsittely kauppa- ja teollisuusministeriössä

A on kauppa- ja teollisuusministeriölle 23.2.2005 saapuneella hakemuksellaan hakenut valtausta X:n kaupungin X:n kylässä sijaitsevaan tilaan Y kuuluvaan pinta-alaltaan seitsemän hehtaarin suuruiseen alueeseen, jolla hän on olettanut olevan rautaa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on 7.3.2005 päivätyllä kirjeellään pyytänyt A:ta täydentämään valtaushakemustaan muun ohella tiedolla siitä, mihin kaivoskivennäisten esiintymisen otaksunta perustuu sekä perusteluilla tarpeellisten tutkimusten arvioidusta määrästä ja laadusta.

A on kauppa- ja teollisuusministeriölle 24.3.2005 saapuneessa valtaushakemuksen täydennyksessään ilmoittanut, että kaivoskivennäisten olemassaolon otaksunta perustuu alueella aikaisemmin, 1960-luvulta lähtien suoritettuihin geologisiin tutkimuksiin, havaintoihin ja löydöksiin. Tarkoitus on suorittaa kallioperä- ja maaperägeologisia kenttätutkimuksia ja tutkia tarkemmin maaperän sisältämiä mineraaleja. Moreenitutkimus suoritetaan vaskausmenetelmällä ja alueelta valitaan muutamia kymmeniä maastokohteita, joissa tutkimukset suoritetaan. Räjäytyksiä ei suoriteta. Kiinnostuksen kohteena ovat rautamalmin ja -oksidin mahdollinen esiintyminen moreenikerroksissa. Tutkimuksia varten anottava aika on 2-3 vuotta.

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 26.4.2005

Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut X:n kaupungista olevalle A:lle valtauskirjan Z-nimiseen seitsemän hehtaarin suuruiseen valtausalueeseen, joka sijaitsee X:n kaupungin X:n kylässä, tilan Y alueella. Valtauskirjan mukaan valtaajalla on sen nojalla oikeus valtausalueella kaivoskivennäisiin kohdistuvaan tutkimustyöhön siten kuin kaivoslaissa ja lähinnä sen 3 luvussa valtausoikeudesta säädetään. Valtauskirjan mukaan valtauksen hakija otaksuu alueella olevan rautaa. Kaivospiirin määräämistä on haettava viimeistään 26.4.2008, mihin saakka valtaus on voimassa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) B, joka on tilan Y omistaja, on valituksessaan vaatinut, että kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kumotaan. B on vaatimuksensa perusteluina viitannut X:n kaupunginhallituksen valituksessa esitettyihin perusteluihin.

2) X:n kaupunginhallitus on valituksessaan vaatinut, että kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kumotaan. Vaatimuksen perusteluina on lausuttu muun ohella seuraavaa.

Valtaaja A on käyttänyt valtausoikeutta tässä tapauksessa muuhun, kuin mihin se kaivoslain mukaan on tarkoitettu. Valtaajan tarkoituksena on estää alueelle suunnitellun jätteiden kierrätyskeskuksen toteutuminen tai ainakin merkittävästi haitata sen toteutumista.

X:n kaupunki ja B ovat vuonna 2003 tehneet tilasta Y kiinteistönkaupan esisopimuksen, jossa on sovittu, että koko tila siirtyy eräiden ehtojen täytyttyä X:n kaupungin omistukseen.

X:n kaupunki ja yhtiö C ovat vuonna 2003 tehneet esisopimuksen, jossa on sovittu kierrätysalan liiketoiminnan sijoittamisesta X:n kaupunkiin. Toiminnan aluevaraus käsittää kaupungin nykyisen kaatopaikan alueen ja keskeiset osat nykyisen kaatopaikka-alueen vieressä olevasta tilasta Y. Mainittu yhtiö on vuonna 2004 tehnyt X:n kierrätyspuistosta ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristövaikutusten arviointiselvityksen ja on jättänyt hankkeesta ympäristölupahakemuksen ympäristökeskukselle.

Alueella on voimassa ympäristöministeriön 6.6.1997 vahvistama seutukaava, jossa nykyisen kaatopaikan alue on merkitty jätehuoltoalueeksi ja sen ympärille noin 200-300 metriä leveä jätehuollon suoja-alue. Kysymyksessä oleva alue on otettu huomioon juuri hyväksytyssä maakuntakaavassa teknisen huollon kehittämisen kohdealueena.

Yhtiön ja kaupungin välisten esisopimuksen ja kaavoitussopimuksen mukaisesti kaupunki on tehnyt alueelle asemakaavan, jossa on osoitettu aluevaraukset kierrätyskeskuksen toimintoja varten. Lisäksi kaavassa on osoitettu aluevarauksia kierrätyskeskuksen toimintaan liittyvän ja muun teollisuuden tarpeisiin. Asemakaavaehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtävänä kevään 2005 aikana. Valtausalue sijoittuu asemakaavaehdotuksen aluevarauksiin nähden aivan keskeiselle alueelle eli juuri varsinaisen kierrätyskeskuksen aluevarausten keskelle.

A on kierrätyskeskuksen vastustaja, mikä ilmenee muun ohella X:n kaupungille jätetystä kansalaisadressista ja hänen yleisönosastokirjoituksestaan X:ssä ilmestyvässä paikallislehdessä 7.4.2005. A:n isä on paitsi X:n kaupunginvaltuuston jäsen ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja, myös X:ssä perustetun Kaatopaikkahankkeen vastustajat -nimisen yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistyksen rekisteröinti on sen oman ilmoituksen mukaan vireillä. Yhdistys on jättänyt oikeuskanslerille kirjoituksen, jossa arvostellaan X:n kaupungin ja kaupunginjohtajan toimia kierrätyskeskushankkeen valmistelussa.

A:n valtaushakemuksessa ei ole esitetty maaperä- tai muihin tutkimuksiin perustuvia perusteluja. Valtauskirjan antaminen perustunee siis hakijan ilmoitukseen.

Kierrätyskeskuksen valmistelu on edennyt täysin lainmukaisesti. Yksittäisten kaupunkilaisten kannanotot ja kansalaismielipiteen ilmaisut ovat osa näin merkittävään hankkeeseen kuuluvaa keskustelua. Hankkeeseen vaikuttaminen voi kuitenkin tapahtua vain voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. Ministeriön antama valtauskirja puuttuu merkittävällä tavalla maanomistajan B:n, X:n kaupungin ja yhtiö C:n oikeuksiin ilman, että valtaajalla olisi siihen kaivoslaissa tarkoitettua perustetta.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on lausunnossaan esittänyt seuraavaa.

Ministeriö on antanut hakijalle valtauskirjan, koska valtaushakemus on täyttänyt kaivoslaissa säädetyt muodolliset edellytykset. Kaivoslain 10 §:n 1 momentin nojalla kauppa- ja teollisuusministeriön on annettava hakijalle valtauskirja, jos valtaushakemus täyttää laissa säädetyt edellytykset. Olennaista tässä arvioinnissa on, että 6 §:ssä tarkoitettuja valtausten esteitä ei ole ja hakemus täyttää 8 §:ssä säädetyt vaatimukset.

Hakija A on toimittanut 23.2.2005 päivätyn todistuksen siitä, ettei valtaukselle ole kaivoslain 6 §:n mukaisia esteitä. Todistus täyttää kaivosasetuksessa säädetyt muotovaatimukset. X:n kaupungin tai B:n valituksissa ei myöskään ole vedottu kaivoslaissa säädettyihin valtauksen esteisiin. Valtausalueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

Kaivoslain 8 §:ssä säädetään valtaushakemuksessa esitettävistä tiedoista. Kaivoslain 8 §:n 1 momentin 4 kohdan (1625/1992) nojalla vaadittavien tietojen tarkoituksena on rajoittaa aiheettomasti tehtäviä valtauksia (HE 120/1992 vp).

Hakijan valtaushakemus on ollut puutteellinen muun muassa kaivoslain 8 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla vaadittavien tietojen osalta. Hakija on pyynnöstä täydentänyt hakemusta ja ilmoittanut, mihin kaivoskivennäisten olemassaolon otaksunta perustuu sekä mikä on tutkimusten tarkoitus ja suoritustapa. Hakijan esittämä arvio alueella olevista kaivoskivennäisistä ja tutkimussuunnitelma vastaavat sitä tasoa, mitä vastaavanlaisissa valtaushakemuksissa esitetään. Hakijan todellisia tarkoitusperiä ei asian käsittelyssä ole mahdollista selvittää. X:n kaupungin valituksessa on kuitenkin esitetty seikkoja, joiden perusteella on aihetta epäillä, että valtausoikeutta ei ole haettu kaivoslaissa tarkoitettua kaivoskivennäisten tutkimustyötä varten.

A on selityksessään lausunut muun ohella seuraavaa.

Kuten X:n kaupunki itsekin toteaa, lopullista ratkaisua asemakaavasta ei ole tehty ja oletettavissa on, ettei sitä saada vuoden 2005 loppuun mennessä. Ministeriön lausunnostakin käy ilmi, että valtausta tehtäessä alueella ei ole ollut voimassa olevaa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jotka estäisivät valtauskirjan myöntämisen.

Vetoaminen valtauksen hakijan henkilökohtaiseen mielipiteeseen kierrätyskeskuksesta on asiatonta ja loukkaavaa ja osoittaa hyvin sen, kuinka X:ssä halutaan tietoisesti rajoittaa mielipiteen vapaata ilmaisua. Valtaajan sukulaisuussuhteilla ja isän mielipiteillä ja tekemisillä ei ole mitään tekemistä valtaushakemuksen kanssa.

Valituksissa vedotaan siihen, että valtaushakemuksessa ei ole esitetty maaperä- tai muihin tutkimuksiin perustuvia perusteluja. Ministeriön lausunnossa on kuitenkin todettu, että hakemuksessa esitetty arvio alueella olevista kaivoskivennäisistä ja tutkimussuunnitelma vastaavat sitä tasoa, mitä vastaavanlaisissa valtaushakemuksissa esitetään.

A on ilmoittanut opiskelleensa konetekniikkaa viisi vuotta ammattikorkeakoulussa ja olevansa lopputyötä vaille valmis konetekniikan insinööri. Hän on aina ollut kiinnostunut geologiasta ja luonnosta. Aluetta on tarkoitus tutkia luonnonläheisin menetelmin.

Valtauksen kohde on valittu geologin avustuksella. Alue sijaitsee eri kalliolaatujen ruhjekohdassa, joka on geologisesti mielenkiintoista aluetta. Alueesta on esitetty geologisen tutkimuslaitoksen maaperäkartta. Maaperän tutkimustyöt on tarkoitus aloittaa välittömästi valitusprosessin jälkeen.

X:n kaupungin väite valtauksen tarkoitusperien kyseenalaisuudesta on perusteeton. Valtaus täyttää kaikki laissa asetetut vaatimukset.

B:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

X:n kaupunginhallitus on vastaselityksessään esittänyt muun ohella seuraavaa.

A:lla on oikeus vastustaa kierrätyskeskuksen sijoittumista X:ään. Eri asia on, käytetäänkö vastustamisessa yhteiskunnan pelisääntöjen mukaisia keinoja, joita tässä tapauksessa ovat henkilökohtaisen mielipiteen ja vakaumuksen ilmaiseminen, suunnittelu- ja lupaprosesseihin liittyvät kuulemis- ja muistutusmenettelyt sekä asiassa tehtäviin päätöksiin kohdistettavat valitukset.

Merkille pantavaa on nyt kysymyksessä olevan uuden alueeseen kohdistuvan intressin esiintulon ajankohta juuri, kun alueelle suunniteltuja toimintoja ryhdytään toteuttamaan. Valtausalue sijoittuu asemakaavaehdotuksen aluevarauksiin nähden aivan keskeisesti varsinaisen kierrätyskeskuksen alueelle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kumotaan ja A:n valtaushakemus hylätään.

Perustelut:

Kaivoslain 4 §:n 2 momentin (589/1997) mukaan valtauskirjan saatuaan hakijalla (valtaajalla) on oikeus (valtausoikeus) valtauskirjalla osoitetulla alueella (valtausalueella) kaivoskivennäisiin kohdistuvaan tutkimustyöhön sen mukaan kuin 3 luvussa säädetään ja niiden hyväksi käyttämiseen tämän pykälän 3 ja 4 momentin mukaan. Kaivoslain 12 §:n 1 momentin mukaan valtaajalla on oikeus kaivoslain 3 luvussa säädetyillä ehdoilla toimittaa valtausalueella tutkimustyötä esiintymän laadun ja laajuuden selvittämiseksi sekä tarpeen mukaan käyttää alueen ulkopuolellakin maata teitä sekä voima-, vesi- ja muita johtoja varten.

Kaivoslain 8 §:n 1 momentin 4 kohdan (1625/1992) mukaan valtaushakemuksessa on ilmoitettava, mitä kaivoskivennäisiä hakija otaksuu alueella olevan ja mihin otaksunta perustuu sekä perustelut tarpeellisten tutkimusten arvioidusta määrästä ja laadusta. Lainkohdan yksityiskohtaisten perustelujen (HE 120/1992 vp ulkomaalaisten yritysostoja ja kiinteistönhankintaa koskevaksi lainsäädännöksi) mukaan aiheettomasti tehtävien valtausten rajoittamiseksi ehdotetaan valtauksen hakijalta vaadittavaksi myös ilmoitusta niistä geologisista ja muista perusteista, joihin ilmoitus otaksutuista kaivoskivennäisistä perustuu, sekä perusteluita tarpeellisten tutkimusten arvioidusta määrästä ja laadusta.

Kaivoslain 10 §:n 1 momentin mukaan, mikäli valtaushakemus täyttää tässä laissa säädetyt edellytykset, kauppa- ja teollisuusministeriön on annettava hakijalle valtauskirja hakemuksessa tarkoitettuun alueeseen tai siihen alueen osaan, johon ei ole valtauksen estettä.

Valtaushakemus on tehty ajankohtana, jolloin A:n julkisesti vastustama kierrätyskeskushanke on jo ollut suunnitteilla. Valtaus kohdistuu kierrätyskeskusta koskevan asemakaavaehdotuksen ydinalueelle, pääosin jätteenkäsittelyn korttelialueelle. Hakija on valtaushakemuksen täydennyksessään ilmoittanut kaivoskivennäisten otaksunnan perustuvan alueella aikaisemmin, 1960-luvulta lähtien suoritettuihin geologisiin tutkimuksiin, havaintoihin ja löydöksiin. Vaikka hakija on kertomansa mukaan valinnut valtauksen kohteen geologin avustuksella, hän ei ole esittänyt selvitystä mainitsemistaan, asiassa merkityksellisiksi katsomistaan geologisista tutkimuksista, havainnoista ja löydöksistä. Näin ollen hakijan esittämät seikat kaivoskivennäisten olemassaolon otaksunnan tueksi ovat jääneet puutteellisiksi ja yleisluonteisiksi.

Edellä mainitut olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen on ilmeistä, että valtausta ei ole tehty kaivoslain 12 §:n mukaisen valtausoikeuden käyttämistä varten, vaan muussa tarkoituksessa kuin mihin valtaus kaivoslain mukaan on käytettävissä.

Suomen perustuslain 15 §:n 1 momentin mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä säädetyn kaivoslain 10 §:n 1 momentin mukaan kauppa- ja teollisuusministeriön on annettava hakijalle valtauskirja hakemuksessa tarkoitettuun alueeseen tai siihen alueen osaan, johon ei ole valtauksen estettä, mikäli valtaushakemus täyttää kaivoslaissa säädetyt edellytykset. Valtaus kohdistuu B:n omistamaan kiinteistöön, jonka siirtymisestä X:n kaupungin omistukseen on esisopimuksella sovittu. Tarkoitus on sijoittaa alueelle kierrätyskeskus.

Koska valtaushakemus edellä sanotun mukaisesti on tehty muussa tarkoituksessa kuin mihin valtaus on käytettävissä, valtauskirjaa ei kaivoslain 10 §:n 1 momentin säännöksestä huolimatta voida antaa. Tämän vuoksi kauppa- ja teollisuusministeriön päätös on kumottava ja A:n valtaushakemus hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Lauri Tarasti, Pekka Vihervuori, Kari Kuusiniemi ja Ilkka Pere. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.