KHO:2006:61
Vuosikirjanumero KHO:2006:61 Antopäivä 30.8.2006 Taltionumero 2207 Diaarinumero 1371/2/05
Julkinen hankinta - Soveltamisala - Hankinnan käsite - Kuntien yhteistoiminta - Sairaankuljetus
Kaupunki oli tehnyt alueen kuntien yhteistoimintasopimuksella perustetun, kaupungin itsensä tuon sopimuksen nojalla ylläpitämän alueellisen pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen ensihoitopalvelusta.
Kyseessä oli kirjallinen sopimus, jolla oli taloudellista arvoa ja joka koski palvelun ostamista. Kun kuitenkin otettiin huomioon pelastuslaitoksen asema kaupungin alaisuudessa ja valvonnassa, kyse ei ollut kahden muodollisesti erillisen ja päätöksenteon kannalta itsenäisen yksikön välisestä palveluhankinnasta vaan kaupungin oman organisaation sisällä toteutetusta palvelusta. Näin ollen kaupungin ja pelastuslaitoksen välisessä sopimuksessa ei ollut kysymys julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitetusta hankinnasta.
Laki julkisista hankinnoista (1505/1992) 4 §
Kort referat på svenska
Asian aikaisempi käsittely
Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on päätöksellään 11.11.2003 hyväksynyt Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen välillä tehdyn yhteistoimintasopimuksen ensihoitopalvelusta.
Oy Porvoon Ambulanssipalvelu - Borgå Ambulanstjänst Ab on markkinaoikeudelle tekemässään hakemuksessa vaatinut muun ohella, että markkinaoikeus poistaa sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen ja velvoittaa Porvoon kaupungin korjaamaan virheellisen menettelynsä järjestämällä tarjouskilpailun.
Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Porvoon kaupungin suorittamaan yhtiölle 110 000 euroa hyvitysmaksua asian käsittelyn virheellisyydestä aiheutuneesta haitasta ja vahingosta. Lisäksi yhtiö on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään 11.4.2005 jättänyt hakemuksen tutkimatta ja hylännyt asiassa esitetyt oikeudenkäyntikuluvaatimukset. Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Sopimusjärjestely ja hankintalain soveltamisala
Kysymyksenasettelu
Julkisista hankinnoista annetun lain 4 §:n 1 kohdan mukaan hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä.
Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 5 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan 2 momentissa säädetyin rajoituksin hankintayksikön ja palvelun toimittajan välistä kirjallista sopimusta, jolla on taloudellista arvoa ja joka koskee palvelun ostamista.
Edellä mainituilla säännöksillä on pantu täytäntöön vastaavat julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/50/ETY säännökset.
Asiassa on ensisijaisesti ratkaistava se, onko Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen välisessä sairaankuljetusten ja ensihoidon hoitamista koskevassa sopimusjärjestelyssä kysymys julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitetusta palveluhankinnasta.
Sopimuksen kohde ja tässä yhteydessä merkityksellinen keskeinen sisältö
Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan 11.11.2003 hyväksymässä yhteistoimintasopimuksessa Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus tilaajana ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos palveluntuottajana ovat sopineet sairaalan ulkopuolisen ensihoitopalvelun tuottamisesta ja sen edellyttämän valmiuden ylläpidosta. Sopimus on tullut voimaan 1.1.2004 ja se on voimassa toistaiseksi.
Yhteistoimintasopimuksen 3 kohdan mukaan palveluntuottajalla tulee olla sopimuksen 2 kohdassa määritellyt ensihoitopalvelun yksiköt. Sopimuksen 3 kohdassa on edelleen määrätty, että sopimusosapuolet eivät voi ilman toistensa lupaa tehdä lisäsopimuksia sopimuksessa tarkoitettujen sairaankuljetusyksiköiden käytöstä.
Sopimuksen palveluntuottajan vastuuta koskevan 5 kohdan mukaan palveluntuottaja vastaa ensihoitopalvelun yksiköiden ja niiden varustuksen sekä viestijärjestelmän toimivuudesta ja toimintakunnosta, sovittua valmiutta ja tasoa varten tarpeellisen henkilöstön palkkaamisesta ja siitä aiheutuvista velvollisuuksista, sovitun valmiuden ylläpidosta ja tasosta sekä lisäksi eräistä muista sopimuksessa tarkemmin sovituista velvoitteista ja tehtävistä.
Sopimuksen korvauksia ja maksuja koskevan 10 kohdan mukaan palvelun tilaaja maksaa palveluntuottajalle valmiuskorvausta hälytysvalmiuden ylläpidosta 330 000 euroa vuodessa. Lisäksi palvelun tilaaja maksaa palveluntuottajalle korvausta toteutumattomista kuljetuksista hätäkeskuksen antamissa tehtävissä erillisen sopimuksen mukaan. Palvelun tilaaja huolehtii myös yksikön lääkekustannuksista sekä yksikön kertakäyttöisten hoitovälineiden kustannuksista.
Sopimuksen 10 kohdan mukaan suoritetuista sairaankuljetuksista palveluntuottaja perii kulloinkin voimassa olevan liikenneministeriön asetuksen mukaiset maksut ja korvaukset kuljetettavalta tai siltä, kuka hänen puolestaan on niistä vastuussa. Milloin sairaankuljetus voimassa olevien säännösten mukaan on terveyskeskuksen tehtävänä, terveyskeskus suorittaa palveluntuottajalle maksut ja korvaukset liikenneministeriön asetuksen mukaan.
Yhteistoimintasopimuksen valvontaa koskevan 12 kohdan mukaan palvelun tilaaja valvoo sopimuksen noudattamista ja valvontatehtävässään sillä on oikeus tarkastaa hälytysjärjestelmä ja sovittu palvelun taso, varusteet, henkilöstön kelpoisuus ja kuljetusten asianmukaisuus sekä terveyskeskukselle tehdyn laskutuksen perusteet. Henkilöstön hoitotyöskentelyä ja pätevyyttä valvoo terveyskeskuksen lisäksi sairaanhoitopiiri.
Edellä mainitun lisäksi markkinaoikeudelle on esitetty Itä-Uudenmaan alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimus, jonka sopijapuolina ovat Askolan, Lapinjärven, Liljendalin, Myrskylän, Pernajan, Pukkilan, Ruotsinpyhtään ja Sipoon kunnat sekä Loviisan ja Porvoon kaupungit. Sopimuksella sopijapuolet ovat sopineet pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain 2 ja 4 §:ssä tarkoitetun alueellisen pelastustoimen järjestämisestä valtioneuvoston vahvistamalla Itä-Uudenmaan pelastustoimen alueella.
Edellä mainitun yhteistoimintasopimuksen hallintoa koskevan 1 §:n mukaan alueellisen pelastustoimen hallinnosta vastaa Porvoon kaupunki, jonka ylläpitämä Itä-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4 §:n mukaisten tehtävien hoitamisesta alueella. Lisäksi pelastuslaitos vastaa muun ohessa terveydenhuoltoviranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen perusteella sairaankuljetus-, ensihoito- ja ensivastepalveluista.
Sopimuksen 2 §:n mukaan pelastuslaitoksen hallintoa varten Porvoon kaupunginvaltuusto asettaa toimikaudekseen alueen aluepelastuslautakunnan, joka toimii kaupunginhallituksen alaisena. Kyseisen sopimuskohdan mukaan aluepelastuslautakunnassa on 11 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Porvoon kaupungilla on kaksi jäsentä ja muilla sopimuskunnilla kullakin yksi jäsen.
Sopimuksen 3 §:n mukaan alueellisen pelastustoimen johtajana toimii pelastusjohtaja, joka on virkasuhteessa Porvoon kaupunkiin.
Sopimuksen 4 §:ssä määrätään, että alueellisen pelastustoimen aloittaessa toimintansa pelastustoimen henkilöstö siirtyy Porvoon kaupungin palvelukseen. Sopimuksen 6 §:n mukaan puolestaan kunnat luovuttavat omistuksessaan ja käytössään olevan kaluston ja varusteet korvauksetta Porvoon kaupungin omistukseen ja pelastuslaitoksen käyttöön. Sopimuksen voimaan tultua uuden kaluston hankinnat tekee pelastuslaitos. Pelastuslaitoksen hankkima kalusto on Porvoon kaupungin omaisuutta.
Sopimuksen 9 §:n mukaan pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Porvoon kaupunki aluepelastuslautakunnan esityksestä kuultuaan sopijakuntia talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Pelastuslautakunta on itsenäinen taseyksikkö kaupungin kirjanpidossa. Taseyksikön kirjanpito eriytetään kaupungin kirjanpidossa siten, että siitä voidaan laatia oma tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Kaupungin tilinpäätöksessä pelastuslaitoksen tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rivi riviltä. Sopimuskohdassa on lisäksi määräyksiä kustannusten jaosta sopijakuntien kesken.
Kysymyksessä olevan sairaankuljetusten ja ensihoidon hoitamista koskevan sopimusjärjestelyn arviointi
Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisullaan KHO:2004:102 ratkaissut nyt käsillä olevaan sairaankuljetusten ja ensihoidon hoitamista koskevaan sopimusjärjestelyyn nähden samantyyppisen asian, jossa on myös asiaan vaikuttavien seikkojen osalta ollut kysymys pitkälti samanlaisesta sopimusjärjestelystä. Sanotussa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemassa asiassa on ollut kysymys yhteistyösopimuksesta, jossa Hangon kaupunki palvelun tilaajana ja Espoon kaupunki/Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos palveluntuottajana ovat sopineet sairaankuljetuksen ja ensihoidon järjestämisestä ja sen edellyttämän valmiuden ylläpidosta.
Ratkaisussaan korkein hallinto-oikeus on viitannut Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-107/98 (Teckal) 18.11.1999 antamaan tuomioon. Tuomion perusteluissa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että sen selvittämiseksi, onko alueellisen tai paikallisen viranomaisen järjestettävä julkisia tavarahankintoja koskevien sopimuksentekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetussa neuvoston direktiivissä 93/36/ETY tarkoitettu tarjouskilpailumenettely silloin, kun se tekee tavaroiden hankintaa koskevan sopimuksen sellaisen kuntayhtymän kanssa, johon se kuuluu, on tutkittava, onko kyseisen sopimuksen katsottava olevan julkisia tavarahankintoja koskeva sopimus (kohta 41).
Korkein hallinto-oikeus on edellä mainitussa ratkaisussaan edelleen todennut, että kyseisestä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiosta ilmenee muun muassa, että sopimusjärjestelyn luonnehtimiseksi direktiivissä 93/36/ETY tarkoitetuksi sopimukseksi riittää pääsääntöisesti, että sopimus on tehty alueellisen tai paikallisen viranomaisen ja tästä oikeudellisesti erillisen henkilön välillä. Toisin on ainoastaan niissä tapauksissa, joissa alueellinen tai paikallinen viranomainen valvoo kyseistä oikeushenkilöä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja joissa tämä oikeushenkilö harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavien viranomaisten kanssa (kohta 50).
Korkein hallinto-oikeus katsoi mainitussa ratkaisussaan, että huolimatta sairaankuljetusta koskevan yhteistyösopimuksen eräistä erityispiirteistä Espoon kaupungin ylläpitämä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos oli sairaankuljetustoiminnan osalta Hangon kaupungista muodollisesti erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen yksikkö, jolta Hangon kaupunki osti rahallista vastiketta vastaan sairaankuljetuspalveluja. Näin ollen Hangon kaupungin ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen välisessä sopimuksessa oli kysymys julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitetusta hankinnasta.
Nyt käsillä olevassa tapauksessa tarkasteltavana oleva tilanne poikkeaa edellä mainitusta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemasta asiasta siinä, että sairaankuljetusten ja ensihoidon hoitamista koskevassa sopimusjärjestelyssä palvelun tilaajana on kunta, joka samalla vastaa myös palveluntuottajana olevan pelastuslaitoksen ylläpitämisestä.
Kuten edellä on mainittu, pelastuslaitoksen hallintoa varten asetetussa aluepelastuslautakunnassa on sinänsä kaikilla Itä-Uudenmaan alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen sopijapuolina olevilla kunnilla edustus. Hallinnollisesti aluepelastuslautakunta on kuitenkin Porvoon kaupunginvaltuuston asettama ja se toimii Porvoon kaupunginhallituksen alaisena.
Pelastuslaitoksen kaluston osalta on puolestaan huomattava, että Itä-Uudenmaan alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen 6 §:n mukaan sopijakunnat luovuttavat omistuksessaan ja käytössään olevan kaluston ja varusteet korvauksetta Porvoon kaupungin omistukseen ja pelastuslaitoksen käyttöön. Sopimuksen voimaan tultua uuden kaluston hankinnat tekee pelastuslaitos. Pelastuslaitoksen hankkima kalusto on Porvoon kaupungin omaisuutta.
Edellä mainitun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei Itä-Uudenmaan pelastuslaitosta ole pidettävä Porvoon kaupungista oikeudellisesti erillisenä henkilönä. Tämän vuoksi markkinaoikeus katsoo, ettei käsillä olevassa sopimusjärjestelyssä, vaikka siinä on tehty kirjallinen sopimus rahallista vastiketta vastaan, ole ollut kysymys julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitetusta hankinnasta vaan Porvoon kaupungin omana työnään suorittamasta sairaankuljetusten ja ensihoidon järjestämisestä. Kun kysymys ei ole julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitetusta hankinnasta, markkinaoikeus ei ole toimivaltainen käsittelemään hakemusta. Hakemus on näin ollen jätettävä tutkimatta.
Oikeudenkäyntikulut
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hakija saa pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Hakemus ei kuitenkaan ole ollut hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteeton, joten ei ole kohtuutonta, että myös hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Oy Porvoon Ambulanssipalvelu - Borgå Ambulanstjänst Ab on vaatinut valituksessaan, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi markkinaoikeudessa. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että mikäli asiaa ei palauteta, Porvoon kaupunki velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudekäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkoineen.
Oy Porvoon Ambulanssipalvelu - Borgå Ambulanstjänst Ab on lausunut muun ohella, että kansallista, Euroopan yhteisön linjaa tiukemmaksi säädettyä lainsäädäntöä ei voida markkinaoikeuden toimesta sivuuttaa vetoamalla tai viittaamalla löyhempään EY-sääntelyyn. Julkisia hankintoja koskevien yhteisön säännösten päätavoite on palveluiden vapaa liikkuvuus ja hankintojen avaaminen vääristymättömälle kilpailulle kaikissa jäsenvaltioissa. Näin ollen kaikkia tämän velvollisuuden soveltamiseen tehtäviä poikkeuksia on tulkittava kansallisissa tuomioistuimissa hyvin suppeasti. Markkinaoikeus ei ole päätöksessään noudattanut yhteisön sääntöjen päätavoitetta, vaan on rajoittanut vapaan kilpailun aikaansaamista.
Suomen kansallinen lainsäädäntö on laadittu EY-säännöksiin nähden termistöltään tarkemmaksi ja se asettaa kilpailuttamisen useamman hankintayksikön velvollisuudeksi. Julkisista hankinnoista annetun lain 2 § 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksiköitä ovat muun ohella kuntien viranomaiset. Toisin sanoen kuntien sisällä on yksiköitä, joiden tulee toiminnassaan noudattaa julkisista hankinnoista annettua lakia.
Porvoon sosiaali- ja terveyskeskus sekä Itä-Uudenmaan pelastuslaitos olisi tullut kansallisen lainsäädännön nojalla katsoa hankintayksiköiksi, joiden velvollisuutena on kilpailun aikaansaamiseksi käyttää olemassa olevat kilpailumahdollisuudet ja noudattaa julkisista hankinnoista annettua lakia.
Hankinnasta on tehty kirjallinen sopimus, jossa on muun ohella sovittu vastikkeesta ja oikeuspaikasta. Mikäli kyseessä olisi ollut niin sanottu oma työ, ei asiassa olisi tarvittu tällaisia sopimuksia ja ehtoja.
Porvoon kaupunki ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ovat antaneet valituksen johdosta yhteisen selityksen ja vaatineet, että korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Porvoon kaupunki ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ovat lausuneet muun ohella, että valituksessa on käsitelty ainoastaan sitä, että Porvoon sosiaali- ja terveyskeskus ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ovat julkisista hankinnoista annetun lain mukaisia hankintayksiköitä. Ratkaisun kannalta oleellisempaa on kuitenkin tapa, jolla sairaankuljetus ja ensihoito on järjestetty. Markkinaoikeus on kansalliseen lainsäädäntöön ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön nojautuen todennut, että kyseessä ei ole ollut julkisista hankinnoista annetun lain 4 §:ssä tarkoitettu palvelun ostaminen tai siihen rinnastuva toiminta vaan Porvoon kaupungin omana työnään suorittama palvelun järjestäminen.
Oy Porvoon Ambulanssipalvelu - Borgå Ambulanstjänst Ab on antanut vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut valituksen.
Julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) 9 §:n (1530/2001) mukaan markkinaoikeus voi määrätä lainkohdassa tarkoitettuja seuraamuksia, jos hankinnassa on menetelty lainkohdassa tarkoitettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Lain 4 §:n mukaan laissa tarkoitetaan hankinnalla tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä.
Julkisista hankinnoista annetun lain 4 §:ää on muutettu lailla 1247/1997. Tuota muutosta koskeneissa hallituksen esityksen 69/1997 vp yksityiskohtaisissa perusteluissa on lausuttu hankinnan määritelmän osalta seuraavaa: "Voimassa olevan lain 4 § sisältää hankinnan, ehdokkaan, tarjoajan ja toimittajan määritelmät. Nämä määritelmät ovat keskeisiä lain soveltamisen kannalta. Hankinnan määritelmä on laaja. Hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista ja siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä. Laissa tarkoitettuna hankintana ei pidetä sellaista tuotantoa tai työsuoritusta, jonka hankintayksikkö toteuttaa omana työnään organisaationsa sisällä."
Askolan, Lapinjärven, Liljendalin, Myrskylän, Pernajan, Pukkilan, Ruotsinpyhtään ja Sipoon kunnat sekä Loviisan ja Porvoon kaupungit ovat tehneet Itä-Uudenmaan alueellisen pelastustoimen yhteistoiminnasta sopimuksen, jolla on sovittu pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain 2 ja 4 §:ssä tarkoitetun alueellisen pelastustoimen järjestämisestä valtioneuvoston vahvistamalla Itä-Uudenmaan pelastustoimen alueella.
Yhteistoimintasopimuksen 1 §:n mukaan alueellisen pelastustoimen hallinnosta vastaa Porvoon kaupunki, jonka ylläpitämä Itä-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4 §:n mukaisten tehtävien hoitamisesta alueella.
Yhteistoimintasopimuksen 2 §:n mukaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen hallintoa varten Porvoon kaupunginvaltuusto asettaa toimikaudekseen alueen aluepelastuslautakunnan, joka toimii kaupunginhallituksen alaisena.
Yhteistoimintasopimuksen 3 §:n mukaan alueellisen pelastustoimen johtajana toimii pelastusjohtaja, joka on virkasuhteessa Porvoon kaupunkiin.
Yhteistoimintasopimuksen 4 §:n mukaan alueellisen pelastustoimen aloittaessa toimintansa pelastustoimen henkilöstö siirtyy Porvoon kaupungin palvelukseen.
Yhteistoimintasopimuksen 6 §:n mukaan sopijakunnat luovuttavat omistuksessaan ja käytössään olevan kaluston ja varusteet korvauksetta Porvoon kaupungin omistukseen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen käyttöön. Sopimuksen voimaan tultua uuden kaluston hankinnat tekee Itä-Uudenmaan pelastuslaitos. Hankinnasta aiheutuvat kustannukset jaetaan sopijakuntien kesken 9 §:ssä mainituin perustein. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen hankkima kalusto on Porvoon kaupungin omaisuutta.
Yhteistoimintasopimuksen 9 §:n mukaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Porvoon kaupunki aluepelastuslautakunnan esityksestä kuultuaan sopijakuntia talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos on itsenäinen taseyksikkö kaupungin kirjanpidossa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy sille nettomääräisesti sitovan talousarvion. Aluepelastuslautakunta hyväksyy käyttösuunnitelman, jossa osoitetaan määrärahat tulosyksiköittäin ja muu jako tapahtuu toimintasäännössä mainitun viranhaltijan toimesta. Taseyksikön kirjanpito eriytetään kaupungin kirjanpidossa siten, että siitä voidaan laatia oma tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Kaupungin tilinpäätöksessä pelastuslaitoksen tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rivi riviltä.
Itä-Uudenmaan alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksella on nyt kyseessä olevaa ensihoitopalvelua tuottavan Itä-Uudenmaan pelastuskeskuksen hallintoa varten asetettu aluepelastuslautakunta, joka toimii Porvoon kaupunginhallituksen alaisena. Lisäksi yhteistoimintasopimuksen mukaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Porvoon kaupunki. Yhteistoimintasopimuksella myös ItäUudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstö ja omaisuus siirtyvät Porvoon kaupungille.
Porvoon kaupungin ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen välillä on tosin laadittu kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (380/1998) 5 §:n 1 momentin 3 kohdan määritelmän mukainen kirjallinen sopimus, jolla on taloudellista arvoa ja joka koskee ensihoitopalvelun ostamista. Kun kuitenkin otetaan huomioon Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen asema Porvoon kaupungin alaisuudessa ja valvonnassa, kyse ei ole ollut kahden muodollisesti erillisen ja päätöksenteon kannalta itsenäisen yksikön välisestä palveluhankinnasta vaan Porvoon kaupungin oman organisaation sisällä toteutetusta palvelusta. Näin ollen Porvoon kaupungin ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen välisessä sopimuksessa ei ole ollut kysymys julkisista hankinnoista annetun lain 4 §:ssä tarkoitetusta hankinnasta.
Edellä olevan perusteella markkinaoikeuden on tullut jättää yhtiön hakemus tutkimatta. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus hylkää Oy Porvoon Ambulanssipalvelu - Borgå Ambulanstjänst Ab:n valituksen.
Asian näin päättyessä korkein hallinto-oikeus hylkää Oy Porvoon Ambulanssipalvelu - Borgå Ambulanstjänst Ab:n esittämän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Rihto, Esa Aalto, Raimo Anttila, Olli Nykänen ja Irma Telivuo. Asian esittelijä Sami Heikkinen.
|