21.06.2007/1670

Elinkeinotulon verotus - Apteekkiliike - Elinkeinotoiminnan omaisuus - Rahoitusomaisuus - Henkilökohtainen omaisuus - Sijoitusrahasto - Nettovarallisuus

A oli yksityisliikkeenä harjoittanut luvanvaraista apteekkiliiketoimintaa paikkakunnalla vuodesta 1994 alkaen. A:n puoliso oli hankkinut apteekin käyttämän liiketilan omistukseensa ja vuokrasi sitä A:lle. A on lausunut, että hänen tarkoituksensa on ollut hankkia liiketila omaan omistukseensa, mutta erinäisistä syistä suunnitelmaa ei ollut toteutettu ennen kuin vuonna 2004. A:n apteekkiliikkeen taseeseen oli usean vuoden ajan sisällytetty sijoitusrahasto-osuuksia, joilla A:n mukaan oli varauduttu vuokratun liiketilan ostoon noin kahdella miljoonalla markalla ja apteekin häiriöttömän toiminnan turvaamiseen, mikäli paikkakunnalle perustetaan toinen apteekki. Sijoitusrahasto-osuudet oli mitoitettu suuruudeltaan vastaamaan vieraan pääoman määrää vuoden vaihteessa. Tavaraennakkojärjestelmä oli A:n mukaan vallitseva käytäntö apteekkialalla.

A:n harjoittaman apteekkiliikkeen taseen 31.12.2001 loppusumma oli 11 269 483 markkaa, oma pääoma 7 660 413 markkaa ja vieras pääoma 2 957 254 markkaa. Vieras pääoma oli kokonaisuudessaan lyhytaikaista velkaa, josta apteekkimaksun osuus oli 2 368 016 markkaa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 1 780 026 markkaa. Lyhytaikaisten saamisten määrä oli 4 500 292 markkaa, josta lääketukuille suoritettujen ennakkomaksujen osuus oli 3 951 951 markkaa. Rahoitusarvopapereihin kirjattujen sijoitusrahasto-osuuksien arvo oli 3 365 222 markkaa.

Korkein hallinto-oikeus katsoi kuten hallinto-oikeuskin, että sijoitusrahasto-osuudet voivat olla elinkeinotoiminnan rahoitusomaisuutta ja siten nettovarallisuuden laskelmassa huomioon otettavia varoja. Sijoitusrahasto-osuuksien kuuluminen elinkeinotoiminnan varoihin on kuitenkin ratkaistava tapauskohtaisesti niiden käyttötarkoituksen perusteella. A:n apteekkiliikkeen lyhytaikaisten saamisten määrä on ollut huomattavasti apteekin vieraan pääoman määrää suurempi. Sijoitusrahastoihin sijoitetut varat eivät olleet tarpeen apteekkimaksun tai apteekin muiden menojen maksamiseksi eikä A ollut edes väittänyt, että hän olisi purkanut sijoitusrahastoihin tekemiään sijoituksia apteekin menojen suorittamiseksi. Sijoitustoiminnan on katsottava olleen pitkäaikaista ja jatkuvaa. A:n selvitystä varojen varaamisesta apteekin toimitilojen ostamiseen puolisolta ei voitu pitää uskottavana, kun asiassa ei ollut ryhdytty toimenpiteisiin usean vuoden aikana. Muitakaan varojen sijoitustoiminnalle esitettyjä perusteluja ei voitu pitää uskottavina apteekin vahva rahoitusasema huomioon ottaen. A:n oli siten katsottava sijoittaneen sijoitusrahastoihin elinkeinotoimintaansa kuulumattomia varoja, joita ei tullut ottaa huomioon yrityksen nettovarallisuutta laskettaessa. Verovuosi 2001

Laki elinkeinotulon verottamisesta 9 §
Varallisuusverolaki 12 § 1 mom.