KHO:2007:44

Toimeentulotuki - Takaisin peritty asumistuki - Käytettävissä olevat tulot

Toimeentulotukea myönnettäessä tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Kansaneläkelaitos oli myöntänyt toimeentulotuen hakijan perheelle asumistukea, josta se kuitenkin kuukausittain suoritti takaisinperintää ja maksoi erotuksen toimeentulotuen hakijalle. Toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevina tuloina tuli ottaa huomioon vain hakijalle tosiasiassa maksetun asumistuen määrä.

Laki toimeentulotuesta 6 §, 11 § 1 mom. sekä 15 § 1 ja 2 mom.

Vertaa KHO 13.2.2007 T 293.

Kort referat på svenska

Asian käsittely O:n sosiaali- ja terveyslautakunnassa

O:n sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaoston alainen viranhaltija oli 3.1.2006 tekemällään päätöksellä myöntänyt X:n perheelle toimeentulotukea vuoden 2005 joulukuulle 1,10 euroa, minkä määrän toimeentulotukilaskelma on ollut alijäämäinen. Päätöksessä oli otettu huomioon Kansaneläkelaitoksen myöntämä asumistuki 302,80 euroa. Kansaneläkelaitoksen suorittamaa takaisinperintää ei ollut otettu menona huomioon.

O:n sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto on 28.2.2006 tekemällään päätöksellä pitänyt voimassa viranhaltijan päätöksen lausuen, että Kansaneläkelaitoksen suorittama asumistuen takaisinperintä koskee ajanjaksoa, jolloin hakijalle tai puolisolle ei ole myönnetty toimeentulotukea. Takaisinperintä koskee X:lle liikaa maksettua asumistukea ja se johtuu hänen työtuloistaan. Tulojen muutoksesta olisi aikanaan tullut ilmoittaa olosuhteen muutoksia koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella Kansaneläkelaitokselle, jotta asumistukea olisi maksettu oikean suuruisena. Viimesijaisena etuutena maksettavan toimeentulotuen tarkoituksena ei ole kompensoida hakijalle aikanaan maksettua ylisuurta etuutta, josta on saatu aiheetonta hyötyä.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

X on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että joulukuun 2005 toimeentulotuessa otetaan huomioon Kansaneläkelaitoksen suorittama asumistuen takaisinperintä. X on muun ohella todennut, että takaisinperinnän vuoksi hänen perheelleen on maksettu asumistukea tosiasiassa vain 201,86 euroa. Hän ei ole tietoisesti ilmoittanut taloudellista tilannettaan virheellisesti Kansaneläkelaitokselle.

O:n sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto on antanut lausunnon ja X on antanut selityksen ja lisäselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on hylännyt X:n valituksen.

Päätöksensä perusteluissa hallinto-oikeus on lausunut, että jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot ja tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat lisäosalla katettavat menot.

Toimeentulotuesta annetun lain 6 §:n mukaan toimeentulotuen määrä on lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Edelleen 15 §:n 2 momentin mukaan menot, tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jolta toimeentulotuki määrätään.

Kansaneläkelaitoksen 17.8.2005 tekemän päätöksen mukaan X:ltä on päätetty periä takaisin 1128,84 euroa hänelle 1.1.-31.5.2005 liikaa maksetusta asumistuesta. Kansaneläkelaitoksen 13.3.2006 tekemästä päätöksestä ilmenee, että edellä mainittu takaisin perittävän asumistuen määrä on ollut kyseistä päätöstä tehtäessä kokonaan maksamatta. Näyttämättä on jäänyt, että X:ltä olisi peritty asumistukea takaisin joulukuussa 2005. Sosiaali- ja terveysjaoston päätöksen muuttamiseen ei siten ole aihetta.

Sovellettuina oikeusohjeina hallinto-oikeus on viitannut toimeentulotuesta annetun lain 2 §:ään, 6 §:ään ja 15 §:n 2 momenttiin.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

X on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. X on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös sekä O:n sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaoston päätös kumotaan. Lautakunta on toimeentulotukipäätöksissä 1.12.2005- 30.3.2006 ottanut tulona huomioon koko asumistuen, vaikka maksettu ja käytettävissä ollut asumistuki on ollut pienempi. X:n korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämästä maksuerittelystä ilmenee, että asumistukea on todellisuudessa maksettu vähemmän. X viittasi hallinto-oikeuden päätöksessä mainittuihin toimeentulotuesta annetun lain 6 §:ään ja 15 §:n 2 momenttiin. Hallinto-oikeuden päätös on vastoin päätöksessä mainittuja toimeentulotuesta annetun lain 6 §:n ja 15 §:n 2 momentin säännöksiä. Toimeentulotuki ei ole täyttänyt tehtäväänsä eli siis antanut apua silloin, kun tuki olisi ollut tarpeen, vaan perhe on joutunut velkaantumaan. X:n nyt esittämä lista Kansaneläkelaitoksen maksutiedoista ei ole ollut aiemmin mukana. Kansaneläkelaitoksen aiemmista päätöksistä saa tilanteesta epäselvän kuvan.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

O:n sosiaali- ja terveystoimen palveluyksikköpäällikkö on selityksessään korkeimmalle hallinto-oikeudelle lausunut, että X:n asumistuen takaisinperintä koskee ajanjaksoa, jolloin hakijalle tai puolisolle ei ole myönnetty toimeentulotukea. Takaisinperintä koskee X:lle liikaa maksettua asumistukea, joka johtuu hänen työtuloistaan. Tulojen muutoksesta olisi tullut aikanaan ilmoittaa olosuhteen muutoksia koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella Kansaneläkelaitokselle, jotta asumistukea olisi maksettu oikeansuuruisena. Asiakas ei ole myöskään määräajassa hakenut muutosta Kansaneläkelaitoksen tekemästä takaisinperintäpäätöksestä.

Ensisijaisena keinona liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän kohtuullistamisen suhteen on neuvottelu Kansaneläkelaitoksen kanssa sellaisen kuukausittaisen takaisinperintämäärän sopimiseksi, joka ei aiheuta kohtuutonta haittaa etuuden saajan toimeentulolle. Viimesijaisena etuutena maksettavan toimeentulotuen tarkoituksena ei ole kompensoida hakijalle aikanaan maksettua ylisuurta etuutta, josta on saatu aikanaan aiheetonta hyötyä. Lautakunta on pyytänyt, että hallinto-oikeuden päätös pidetään voimassa.

X on antanut vastaselityksen. Takaisinperintä kohdistuu aikaan, jolloin hän oli töissä eikä hän saanut toimeentulotukea. Hän on yrittänyt aikanaan ilmoittaa olosuhteiden muutoksesta Kansaneläkelaitokselle. Sosiaalitoimi olisi silloin voinut neuvoa häntä hakemaan pienempää takaisinperintää. Hänellä ei ole aiempaa kokemusta Kansaneläkelaitoksen takaisinperinnästä eikä hän tiennyt, että Kansaneläkelaitoksen kanssa voi sopia pienemmästä perinnästä. Perintä on nyt alennettu 50 euroon kuukaudessa. Toimeentulotuen tulisi tukea sen hetkistä tilannetta eikä sakottaa vuotta aiemmin tapahtuneesta virheestä, jota hän ei ole edes itse aiheuttanut.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaoston päätöksen ja palauttaa asian sosiaali- ja terveysjaostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

Toimeentulotuesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.

Toimeentulotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.

Toimeentulotuesta annetun lain 6 §:n mukaan toimeentulotuen määrä on tämän lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus.

Sanotun lain 11 §:n 1 momentin mukaan tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot.

Toimeentulotuesta annetun lain 15 §:n 1 ja 2 momenteissa on säädetty, että toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Toimeentulotuen perusteena olevia 7 ja 7 c §:ssä tarkoitettuja menoja sekä 11 ja 12 §:ssä tarkoitettuja tuloja ja varoja laskettaessa menot, tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään.

X:n perheelle on haettu toimeentulotukea joulukuulle 2005. Toimeentulotukea myönnettäessä on otettava huomioon toimeentulotuesta annetussa laissa määritellyt menot ja käytettävissä olevat tulot.

Tuloina joulukuussa 2005 X:n perheellä on ollut muun ohella X:lle maksettu asumistuki, jonka Kansaneläkelaitos on myöntänyt X:n ruokakunnalle 302,80 euron suuruisena.

Asiakirjoissa olevan Kansaneläkelaitoksen 17.8.2005 antaman päätöksen mukaan X:lle on maksettu ruokakunnan asumistukea liikaa ajalla 1.1.-31.5.2005 yhteensä 1354,60 euroa. Takaisinperittävää määrää on kohtuullistettu siten, että X:ltä päätetty periä takaisin 1128,84 euroa hänelle 1.1.-31.5.2005 liikaa maksetusta asumistuesta. Kansaneläkelaitos on 13.3.2006 lähettänyt X:lle kuulemiskirjeen, jonka mukaan edellä mainittu takaisin perittävän asumistuen määrä on ollut edelleen maksamatta. X:ltä on pyydetty yhteydenottoa.

X on esittänyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa selvityksen Kansaneläkelaitoksen maksutiedoista. X:lle myönnetty ruokakunnan asumistuki joulukuussa 2005 on ollut suuruudeltaan 302,80 euroa. Asumistuesta on kuitenkin peritty Kansaneläkelaitokselle takaisin aiemmin liikaa maksettua asumistukea 100,94 euroa. Kansaneläkelaitos on siten maksanut X:lle asumistukea vain 201,86 euroa.

Toimeentulotukea myönnettäessä tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Kun X:lle on tosiasiassa maksettu asumistukea joulukuussa 2005 vain 201,86 euroa, X:n perheellä on ollut joulukuussa 2005 tulona käytettävissään sanottu määrä asumistukea.

Koska hallinto-oikeudella ja O:n sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaostolla on ollut asiasta toinen käsitys, hallinto-oikeuden sekä O:n sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaoston päätökset on kumottava ja asia palautettava sosiaali- ja terveysjaostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Ilkka Pere, Jukka Mattila, Anne E. Niemi ja Marjatta Mäenpää. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.