KHO:2010:23

Vesilaki - Erityiseen käyttöön otettu alue - Kaavoitus - Rakennuspaikka - Suojausvelvoite - Ranta-alueet - Vyörymävahingot - Eroosio - Yleiskaava - Voimalaitos - Tehonnostohanke - Rakennusvirtaama - Lupamääräys - Korvaus - Toimenpidevelvoite

Ennen vesitalousluvan myöntämistä hyväksytyssä osayleiskaavassa osoitettu rakennuspaikka oli rinnastettava erityiseen käyttöön otettuun alueeseen arvioitaessa luvansaajan velvollisuutta korvauksen sijasta suojata ranta vyörymävahingoilta.

Vesilaki 11 luku 13 §
Ks. myös vesilaki 2 luku 3 § 1 momentti, 4 § ja 13 § 1 momentti

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Vaasan hallinto-oikeuden päätös 22.12.2008 n:o 08/0396/1

Ympäristölupaviraston ratkaisu

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on, suoritettuaan asiassa tarkastuksen 28.8.2006 ja 11.9.2006, päätöksellään 2.5.2007 n:o 45/07/1 myöntänyt Kemijoki Oy:lle luvan Tervolan kunnassa sijaitsevan Ossauskosken voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamiseen nykyisestä 750 m³:stä 1 080 m³:iin sekunnissa sekä pysyvän käyttöoikeuden päätöksen liitteessä 2 mainittuihin tiloihin kuuluviin hakemuksen liitteenä 15 olevista tilakartoista ilmeneviin, hankkeen johdosta veden alle jääviin maaalueisiin ja lupamääräyksessä 11 tarkoitettuun vesivoimaan.

Ympäristölupavirasto on velvoittanut luvan saajan tekemään lupamääräyksestä 6 ilmenevät vahinkoa estävät toimenpiteet (muun muassa tiettyjen ranta-alueiden suojaus), maksamaan lupamääräyksessä 9 ilmenevän kalatalousmaksun ja lupamääräyksistä 10 ja 11 ilmenevät korvaukset. Lupamääräykset 6, 8 ja 9 kuuluvat, siltä osin kuin asiassa on kysymys, seuraavasti:

Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet

Luvan saajan on tehtävä seuraavat hakemussuunnitelmassa (hakemuksen karttaliite 18) esitetyt toimenpiteet asianosaisten kanssa lähemmin sovittavalla tavalla:
– – –

Myös muiden erityiseen käyttöön otettujen ja otettavien alueiden rannat hankkeen vaikutusalueella on lupamääräyksen 8 mukaisesta tarkkailusta saadun tiedon perusteella ja Ossauskosken voimalaitoksen rakentamista koskevan Pohjois-Suomen vesioikeuden lupapäätöksessä nro 100/76/I lupamääräyksessä 7 lausutuin edellytyksin viipymättä suojattava niissä kohdissa, missä toimenpide on vahinkojen tai haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi tarpeen.

Mikäli luvan saajalla ei ole rannan suojaamisvelvollisuutta, luvan saajan on korvattava lupamääräyksessä 8 määrätyssä tarkkailussa havaittu vahinko asianomaisille viipymättä tarkastusmittauksen jälkeen, ellei asiasta toisin sovita.

Rantojen vyörymätarkkailusta riippumatta maanomistajan ilmoittamat poikkeukselliset tai laajat vyörymät ja sortumat luvan saajan on välittömästi selvitettävä ja mitattava, tehtävä esitys vahingon korvaamisesta maanomistajalle sekä tarvittaessa suojattava ranta vyörymäkohdalla asianmukaisesti.

Rannan suojaus on tehtävä sellaiseksi, että saavutetaan mahdollisimman pitkäaikainen suojaustulos. Suojausta tehtäessä on huolehdittava siitä, ettei suojauksesta aiheudu vahinkoa tai haittaa rannan omistajalle ja ettei rantatörmän ulkonäköä tai rantojen viihtyisyyttä turmella enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Suojaukseen on käytettävä tarkoitukseen soveltuvaa maa- ja kiviainesta tai louhosta. Louhetta käytettäessä verhous on tarvittaessa tasattava hienommalla kiviaineksella. Mikäli suojaustyössä joudutaan käyttämään sellaista suurlohkareista kiviainesta tai louhosta, että rannan käyttö vaikeutuu, tästä aiheutuva vahinko on estettävä soveltuvin toimenpitein tai korvattava viipymättä alueen omistajalle. Luvan saajan tulee laatia riittävän yksityiskohtainen suunnitelma rannan suojaamisesta töiden suorittamisaikatauluineen. Suunnitelma on ennakolta hyvissä ajoin ennen rannan suojaamiseen ryhtymistä annettava tiedoksi kysymyksessä olevien rantaalueiden omistajille, Tervolan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Lapin ympäristökeskukselle.

Luvan saajan on pidettävä rantojen suojaukset asianmukaisessa kunnossa.

Ellei rannan suojaamisesta, vyörymästä taikka suojauksessa käytettävästä kiviaineksesta rannan käytölle mahdollisesti aiheutuvan vahingon tai haitan toimenpitein estämisestä tai korvaamisesta päästä yksimielisyyteen, luvan saajan on saatettava asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi.

Tarkkailu- ja kirjaamismääräykset

Rantavyörymien tarkkailu

8 A. Luvan saajan on jatkettava Pohjois-Suomen vesioikeuden 19.10.1976 antaman päätöksen nro 100/76/I lupaehdossa 7 määrättyä, maastossa oleviin kiintopisteisiin sidotun kartan laatimista. Vyörymät on mitattava ja arvioitava vuoden kuluttua rakennusvirtaaman nostamisesta lukien ja sen jälkeen viiden (5) vuoden välein niin kauan kuin vyörymiä tapahtuu. Vyörymien mittaamisen ja arvioimisen ajankohdasta on etukäteen ilmoitettava alueen omistajille.

Jääolojen tarkkailu

8 B. Luvan saajan on Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava viiden vuoden ajan Ossauskosken voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamisesta lukien rakennusvirtaaman nostamisen vaikutuksia Kemijoen jääoloihin ja jääalueen käyttöön voimalaitoksen ylä- ja alapuolella mukaan lukien Louepudas pohjapadon ylä- ja alapuolella. Tätä koskeva tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskukselle kahden (2) kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain Lapin ympäristökeskukselle ja Tervolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden määrääminä aikoina.

Kalatalousmaksu

9. Luvan saajan on maksettava Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä kalatalousmaksua 5 000 euroa käytettäväksi kalastolle, kalastukselle ja ravuille aiheutuvien vahinkojen ja haittojen vähentämiseksi hankkeen vaikutusalueella. Kalatalousmaksu on maksettava ensimmäisen kerran siltä vuodelta, jolloin tässä lupapäätöksessä sallittua rakennusvirtaamaa ryhdytään juoksuttamaan. Kalatalousmaksun käytöstä on kuultava Alapaakkolan, Ylipaakkolan, Koivukylän, Lapinniemen ja Runkauskylän osakaskuntia.

Muuta ennalta arvioitavissa olevaa korvattavaa vahinkoa tai haittaa ei hankkeesta päätöksen mukaan aiheudu.

Luvan myöntämistä koskevissa perusteluissa ympäristölupavirasto on todennut muun muassa seuraavaa:

Rakennusvirtaaman nostamisen seurauksena veden alle jää maa-aluetta noin 12,95 hehtaaria ja saman verran muodostuu uutta vettyvää aluetta. Luvan saaja omistaa tai se on sopinut hankkeen vuoksi veden alle jäävistä maa-alueista yhteensä noin 11,2 hehtaaria eli yli 86 prosenttia.

Hankkeen johdosta Ossauskosken voimalaitoksen kokonaisteho nousee noin 31 MW ja vuotuinen energiantuotanto lisääntyy noin 47 GWh. Hanke lisää laitoksen tuotannon arvoa noin 1,6 miljoonaa euroa vuodessa ja vesilain 3 luvun 3 §:ssä määriteltävällä tavalla laskettuna pääomitettu hyöty on noin 32 miljoonaa euroa.

Rakennusvirtaaman nostamisen seurauksena virtausnopeus uomassa lisääntyy ja vedenkorkeus nousee. Esimerkiksi Mattisen kohdalla 8,98 kilometriä voimalaitokselta alavirtaan vedenkorkeuden muutos on tasaisella virtaamalla kesällä enimmillään 51 cm ja talvella 56 cm. Tyypillisessä heinä-syyskuun tai talven virtaamatilanteessa vuorokautinen vedenkorkeuden vaihtelu voi rakennusvirtaaman nostamisen seurauksena kasvaa esimerkiksi Mattisen kohdalla 26 cm.

Vedenkorkeuden nousun myötä pohjavedenkorkeus saattaa hieman nousta. Rantaeroosio saattaa kasvaa lisääntyneiden vedenkorkeuden muutosten ja paksumpien jäiden seurauksena. Rakennusvirtaaman nostamisen jälkeen Ossauskosken voimalaitoksen käyttämisestä saattaa osaltaan aiheutua Kemijoen rantojen vyörymistä erityisesti lyhytaikaissäännöstelystä johtuen. Vedenkorkeuden nousu ja säännöstelyn vedenkorkeuden vaihteluvälin kasvaminen ei ennalta arvioiden ole niin suuri, että Ossauskosken voimalaitoksella harjoitettavasta säännöstelystä johtuen rantavyörymät tai niin sanotut liukupintasortumat kasvaisivat merkittävästi.

Kalataloudelle aiheutuvien edunmenetysten osalta ympäristölupavirasto on lausunut seuraavaa:

Kalastolle ja kalastukselle hankkeen toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia hakija on pitänyt vähäisinä, mutta ehdottanut, että se velvoitetaan suorittamaan 5 000 euron suuruinen kalatalousmaksu vuosittain. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus kalatalousviranomaisena on muistutuksessaan lausumilla perusteilla vaatinut, että hakija velvoitetaan suorittamaan vuosittain 7 000 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi rakennusvirtaaman nostamisesta aiheutuvien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen lähinnä pyyntikokoisten kalojen istutuksilla, rapukannan hoitotoimenpiteillä sekä mahdollisilla muilla kalakantojen hoitotoimenpiteillä. Hankkeen vaikutusalueen osakaskunnat ovat muistutuksessaan esittämillään perusteilla vaatineet, että vuotuinen kalatalousmaksu tulisi määrätä 15 000 euron suuruisena.

Ympäristölupavirasto on todennut, että kalatalousmaksua määrättäessä arvioidaan rakennusvirtaaman nostamisesta kalastolle ja kalastukselle sekä ravustolle ja ravustukselle, jäljempänä kalatalous, lisääntyvät vahingot nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Näin kalatalousmaksun määrää harkitessaan ympäristölupavirasto on muun ohella ottanut huomioon ympäristölupavirastoon 18.1.2007 toimitetussa kalastusselvityksessä esitetyn.

Taivalkosken altaalla kalatalouden olosuhteet ovat vakiintuneet Ossauskosken ja Taivalkosken voimalaitoksen rakentamisen jälkeen ja niiden käyttämisen aikana. Ympäristölupavirasto on arvioinut, että Ossauskosken voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamisesta voi aiheutua haitallisia vaikutuksia kalataloudelle lähinnä veden korkeuden vaihtelun lisääntymisestä ja siitä mahdollisesti aiheutuvasta veden samentumisesta, veden virtausnopeuden muutoksista ja kasvusta, mahdollisista rantojen vyörymistä sekä niistä mahdollisesti aiheutuvasta veden samentumisesta nykyistä enemmän.

Aiheutuvat muutokset eivät kuitenkaan ennalta arvioiden merkittävästi heikennä kalojen tai rapujen elinolosuhteita Taivalkosken altaalla Kemijoessa tai lisää kalojen alasvaellusta Ossauskosken ja Taivalkosken padotusaltaasta. Kalatalousviranomaisen muistutuksessa on todettu, että kalat ovat altteimpia vaeltamaan tulva-aikana. Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu muutoksia tulva-aikaisiin virtaamiin.

Kalastukselle ja ravustukselle aiheutuvat haitat voivat kuitenkin lisääntyä virtausnopeuden lisääntymisen, vedenkorkeuden vaihtelun kasvamisen seurauksena siten, että seisovien pyydysten käyttäminen voimalaitoksen alapuolella vaikeutuu.

Virtausnopeuden kasvaessa hankkeen vaikutusalueella kestävän jääkannen pinta-ala jonkin verran pienenee, minkä seurauksena talvella verkkokalastus, koukkupyynti ja pilkkiminen vaikeutuvat nykyisestä. Jäätymisvaiheessa juoksutuksen hoitamisella päästäneen kuitenkin tilanteeseen, jossa avonaisten alueiden määrä ei suuresti kasva nykyisestä. Rakennusvirtaaman nostamisen jälkeen voimalaitoksen käyttäminen voi jääkannen muodostumista helpottavasta säännöstelystä huolimatta osaltaan lisätä supon muodostumista ja siten vaikeuttaa talvikalastusta. Säännöstelyssä veden korkeuden vaihtelun seurauksena rantojen tuntumaan syntyvät railot voivat myös vaikeuttaa jäälle pääsyä. Talvikalastukselle aiheutuvaa haittaa arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että valtaosa kalastuspäivistä hankkeen vaikutus alueella ajoittuu avovesikaudelle.

Avovesikaudella verkot voivat likaantua juoksutuksen voimistuessa veden mukana kulkeutuvista aineksista. Tällöin myös viehekalastus hankaloituu ja kalojen saaminen vaikeutuu roskien tarttuessa vieheisiin ja kalojen siirryttyä syvempiin vesistön osiin. Virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut vaikeuttavat myös rapumertojen pyyntipaikkojen valintaa ja pyydysten paikallaan pysymistä. Pyytämiseen tarvittavien veneiden rannalla säilyttämistä veden korkeuden lisääntyvä vaihtelu vaikeuttaa entisestään.

Hakemukseen liitetystä kalastusselvityksestä vuodelta 2005 saatavat tiedot kalatalouden tilasta ja sille aiheutuvista haitoista Taivalkosken altaalla sekä rakennusvirtaaman nostamisesta ennalta arvioiden aiheutuvat haitat ja sen, että hakija omistaa hankkeen vaikutusalueen vesialueen lähes kokonaan huomioon ottaen ympäristölupavirasto on arvioinut, että 5 000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu on riittävä kalataloudelle hankkeen vaikutusalueella aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi ja yleisen kalatalousedun turvaamiseksi.

Kalataloudelle ei ennalta arvioiden aiheudu muuta toimenpitein hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa.

Maa-alueille aiheutuvan vahingon osalta ympäristölupavirasto on lausunut muun ohella seuraavaa:

Ossauskosken alapuolisen Taivalkosken voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä veden alle jääviä maa-alueita on korvattu siten, että tämän hankkeen yhteydessä korvattava vaikutusalue päättyy Ossauskosken voimalaitokselta alavirtaan 22,16 kilometrin kohdalla, jossa vedenpinta voi enimmillään nousta 12 cm nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

Arviointiperusteiden mukaan tämän hankkeen yhteydessä muodostuva padotusalue ja vettyvä alue on kokonaisuudessaan tulvauhan alaista aluetta. Alueet eivät ole rakentamiskelpoisia ja tilakohtaisesti korvattavat alueet ovat pieniä.

Kaikkien vahinkotilojen maa-alueiden korvausperusteeksi luvan hakija on ottanut vaikutusalueella 2 000 euroa/hehtaari. Tiloille esitettävä korvaus on hakijan mukaan vähintään samaa tasoa kuin niiden tarkemmin tilustyypeittäin määritettävä korvaus tulisi olemaan.

Ympäristölupavirasto on pitänyt hakijan tekemää arviota veden alle jääville ja vettyville maa-alueille aiheutuvasta vahingosta ja haitasta perusteiltaan ja määrältään oikeana.

Luvan myöntämisen edellytysten perusteluissa on, siltä osin kuin nyt on kysymys, lausuttu seuraavaa:

Tervolan kunnan kaavoitusviranomaisen muistutuksesta ilmenevästi hankkeen vaikutusalueella olevia ranta-alueita sijaitsee osayleiskaavoitetulla ja asemakaavoitetulla alueella. Hakemusasiakirjoista saatavien tietojen mukaan Ossauskosken rakennusvirtaaman nostamisen seurauksena veden alle jäävät ja vettyvät alueet sijaitsevat tulvauhan alaisilla alueilla. Ympäristölupavirasto on katsonut asiassa saadun selvityksen nojalla, että rakennusvirtaaman nostamisesta mahdollisesti johtuvat rantojen vyörymät eivät aiheudu suuremmalta alueelta kuin vyörymiin on jo nykyisin varauduttava ja otettava huomioon maankäyttöä suunniteltaessa. Näin ollen ympäristölupavirasto on katsonut, että hankkeen toteuttaminen ei vaikeuta hankkeen vaikutusalueella voimassa olevien kaavojen toteuttamista tai tulevaa kaavoitusta. Myöskään rakennuslupien myöntämistä koskevaan harkintaan rakennusvirtaaman nostamisella ei ennalta arvioiden ole vaikutuksia.

Lupamääräysten perusteluissa ympäristölupavirasto on lausunut muun muassa seuraavaa:

Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet on määrätty hakemuksen mukaisesti. Useissa muistutuksissa esitettyä vaatimusta antaa määräystä, jonka mukaan luvan saaja olisi velvollinen ennakolta suojaamaan myös muita kuin erityiseen käyttöön otettujen ja myös luvan saajan omistamien tilojen ranta-alueita, ei ole tarpeen antaa, koska ennalta arvioiden rakennusvirtaaman nostamisen jälkeen Ossauskosken voimalaitoksen käyttämisestä johtuvat rantojen vyörymät ja sortumat eivät merkittävästi lisäänny. Näin ollen rantatörmien vahvistamisesta, korvaamisesta ja tarkkailusta ei ole annettu uusia määräyksiä muilta osin kuin lupamääräyksessä 6 on lausuttu eräiden erityiseen käyttöön otettujen rantojen osalta, suojausten kunnossapidosta, suojaamatta oleville rannoille aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta ja rantojen suojaamisesta, poikkeuksellisista tai laajoista vyörymistä ja sortumista sekä suojaamisen toteuttamisesta tai vahinkojen korvaamista koskevien erimielisyyksien saattamisesta ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 100/76/I lupamääräyksessä 7 ja Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 81/86/I lupamääräyksessä 3 on muutoin riittävät määräykset asiasta.

Ossauskosken ja Taivalkosken voimalaitosten rakentamista koskevissa päätöksissä on riittävät määräykset vedenkorkeuksien tarkkailusta. Näin ollen uusien määräysten antaminen ei ole tarpeen.

Jääolojen tarkkailusta Kemijoessa on määrätty, kuten aikaisemmissa Kemijoen voimalaitosten tehon nostoa koskevissa päätöksissä. Lisäksi luvan saaja on tarpeen velvoittaa tarkkailemaan hankkeen toteuttamisen jälkeen voimalaitoksen käytön vaikutuksia Loueputaan jääoloihin.

Ympäristölupaviraston päätöksessä on sovellettuina säännöksinä mainittu seuraavat:

Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 2 momentti, 7 § 1 momentti, 14 a § 1 ja 2 momentti ja 22 § 1 ja 3 momentti, 3 luku 3, 8 ja 9 §, 11 luku 3 §, 5 § 1 momentti, 6 § 1 momentti, 8 § 1 momentti, 14 §, 14 a § 1 ja 2 momentti sekä 16 luku 21 § 1 momentti

Vesiasetus 85 § 1 momentti

Asian käsittely hallinto-oikeudessa sikäli kuin nyt on kysymys

1. Tervolan kunta on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut ympäristölupaviraston päätöksen kumoamista. Luvan hakija ei ole riittävästi selvittänyt rakennusvirtaaman nostamisen vaikutuksia ranta- ja vesialueiden käytölle, rakennetulle ja rakennettavalle ympäristölle, eikä hakija ole esittänyt myöskään riittäviä toimenpiteitä vahinkojen ehkäisemiseksi. Valituksenalainen ympäristölupaviraston päätös perustuu hakijan puutteellisiin selvityksiin ja hakijan esittämiin toimenpiteisiin. Lupapäätöksessään ympäristölupavirasto on tehnyt virheellisiä olettamuksia sekä antanut riittämättömät ja epätäsmälliset velvoitteet. Myös korvaukset haitoista ja vahingoista on osittain jätetty huomiotta. Päätöksen rannan suojausta koskeva kohta "Myös muiden erityiseen käyttöön otettujen ja otettavien alueiden rannat hankkeen vaikutusalueella on lupamääräyksen 8 kohdan mukaisesti tarkkailusta saadun tiedon perusteella ja Ossauskosken voimalaitoksen rakentamista koskevan Pohjois-Suomen vesioikeuden lupapäätöksen nro 100/76/1 lupamääräyksessä 7) lausutuin edellytyksin viipymättä suojattava niissä kohdin, missä toimenpide on vahinkojen tai haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi tarpeen" on tulkinnanvarainen ja jälkijättöinen, koska velvoite perustuu tarkkailusta saatuihin mittauksiin. Vahinko on jo voinut tapahtua ja arvokkaimpiakin kulttuuriympäristön kohteita on voinut vaarantua ja vaikutukset voivat olla erittäin laajoja. Aaltoeroosion kohdistuminen uusiin korkeusasemiin ja maakerroksiin on jätetty huomiotta. Rantasuojauksien korjaukset (alle 1 kilometri) ja uusien rantasuojauksien 4,9 kilometrin määrä on vähäinen ja riittämätön. Vaikutusalueella ranta-aluetta on noin 60 kilometriä.

Lupapäätöksessä on jätetty ottamatta huomioon ja korvaamatta yleisille uimarannoille ja veneenlaskupaikoille/venevalkamille aiheutuvien muutosten kustannukset (20000 euroa) ja vuotuisten kunnossapitotoimenpiteiden kustannukset (3000 euroa/vuosi). Toimenpiteet aiheutuvat virtaamien ja vedenpinnan vaihtelun seurauksena suoritettavista muutostoimenpiteistä ja vuotuisista kunnostuksista. Loueputaan pohjapadolle aiheutuvat muutos- ja vuotuiset kunnostustarpeet on jätetty ottamatta huomioon, vaikka talviaikana vaikutukset pohjapadon rakenteille ovat merkittävät.

Tervolan kunta ei vastusta Ossauskosken voimalaitoksen tehonnostohanketta, jos lupapäätöksessä ja lupamääräyksissä annetaan riittävät määräykset ja velvoitteet rantaverhouksien suorittamisesta, velvoitteet Loueputaan pohjapadon muutostoimenpiteistä ja korvaukset yleisistä uimarannoista sekä venepaikoista.

2. Kemijoki Oy on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut lupamääräystä 6 muutettavaksi siten, että määräyksen toisesta kappaleesta poistetaan velvoite suojata erityiseen käyttöön tulevaisuudessa otettavat rantaalueet. Rantojen käyttöönottomuoto on otettava huomioon sellaisena kuin se on ollut ennen rakennusvirtaaman nostoa. Rannan omistajan on rakennusvirtaaman nostamisen jälkeen katsottava ottavan rannan erityiseen käyttöön tietoisena mahdollisista vyörymävahingoista. Kyseinen oikeusperiaate käy ilmi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta 19.2.2001 taltio 295 Seitakorvan rakennusvirtaaman nostamista koskevassa asiassa.

– – –

6. Alapaakkolan osakaskunta, Lapinniemen osakaskunta, Runkauskylän osakaskunta ja Ylipaakkolan osakaskunta ovat valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatineet seuraavia muutoksia päätöksen lupamääräyksiin:

Lupamääräyksiä 8 A ja 6 on muutettava siten, että luvan saajalle asetetaan nimenomainen velvoite tarkkailla myös omistamiensa rantojen vyörymiä ja velvoite suojata ne tarkkailusta saadun tiedon perusteella. Lupamääräykseen 6 tulee lisätä ehto, jonka mukaan luvan saaja velvoitetaan rakentamaan ja ylläpitämään osakaskuntien alueella yleiseen käyttöön tuleva veneenpitopaikka maanomistajien ja osakaskuntien kanssa sovittavalla tavalla. Toissijaisesti luvan saaja on velvoitettava rakentamaan ja ylläpitämään veneenpitopaikka Loueputaan pohjapadon alapuoliselle alueelle ja Kemijoen länsipuolelle vanhan lossitien ja uuden siltapenkereen väliseen poukamaan maanomistajien ja osakaskuntien kanssa sovittavalla tavalla.

Lupamääräyksen 9 mukainen kalatalousmaksu 5 000 euroa tulee korottaa 15 000 euroon.

Lupaan tulee lisätä määräys, jonka mukaan luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan tehonnoston vaikutuksia luvassa määrättyjen rantavyörymien ja jääolojen ohella vesistön vedenkorkeuksiin, virtaamiin ja virtausnopeuksiin, vesistön laatuun, kalastukseen, kalastoon, rapuihin ja vesilinnustoon. Tarkkailun tulee lisäksi koskea vesistön pohjan, pohjakasvillisuuden, pohjaeläimistön ja rantakasvillisuuden muutoksia hankkeen vaikutusalueella. Niiden muuttujien, joiden tarkkailusta ei ole aikaisempia tuloksia, tarkkailu on aloitettava ennen tehonnoston aloittamista. Tarkkailu on toteutettava Lapin ympäristökeskuksen ja kalaston ja kalastusolojen osalta Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulosten pohjalta luvan saajan tulee tehdä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle hakemus tehonnostosta aiheutuvien haittojen ehkäisemisestä ja edunmenetysten korvaamisesta.

Perusteluina vaatimuksille osakaskunnat ovat esittäneet muun muassa seuraavaa:

Päätöksessä esitetyt arviot ja perustelut tehonnostohankkeen vaikutuksista ovat ylimalkaiset ja alimitoitetut. Tehonnostohankkeella voi olla ympäristölupaviraston päinvastaisesta käsityksestä huolimatta merkittäviä vaikutuksia vaikutusalueen kalastukseen, kalastoon, jääoloihin, rantaympäristöön ja rantojen käyttöön. Valituksen tueksi on liitetty lausuntoja käyttökokemuksista muilta altailta (Isohaara, Petäjäskoski ja Valajaskoski), joissa on todettu tehonnoston eli vuorokausisäännöstelyn haittaavan kalastusta ja erityisesti talvikalastusta merkittävästi. Virtaukset ovat muuttuneet ja voimistuneet sekä jääolosuhteet vaikeutuneet. Kalastuksen vähentyminen on johtunut suurelta osin haitallisista säännöstelyvaikutuksista ja tämä seikka on nyt otettava huomioon kalatalousmaksua korottavana tekijänä. Myös rantojen muutokset ovat lisääntyneet tehonnostojen jälkeen. Veneiden pitopaikat ovat vähentyneet ja veneiden lasku veteen ja vetäminen maalle on vaikeutunut liikkuvien kivi- ja maa-ainesten vuoksi. Ilmiö on jätetty nyt huomiotta ja lupamääräyksessä 6 esitetty yhden veneenpitopaikan rakentaminen ja toisen veneenpitopaikan kunnostus ovat riittämättömät.

Luvassa asetettu kalatalousmaksu ei kata kalataloudelle aiheutuvia vahinkoja, koska niiden taustalla oleva vahinkoarvio on virheellinen.

Rantojen suojaustarve ei voi riippua ainoastaan rannan erityiskäytöstä tai omistussuhteista, vaan vesistön virkistyskäyttöä ja kalastusta haittaavat rantavyörymät tulee ehkäistä rannan omistuksesta riippumatta.

Nykyinen kalataloudellinen velvoitetarkkailu eli pyyntiponnistusten ja saaliiden kirjaaminen on riittämätöntä. Säännöstelyvaikutukset ovat kokonaisvaltaisia ja tarkkailun tulee olla koko allasympäristön fysikaalisten ja biologisten muuttujien tarkkailua. Lupapäätöksen ohjaus ennakoimattomien vahinkojen osalta ei turvaa haitankärsijöiden asemaa.

Kemijoki Oy on vastineessaan vaatinut, että Tervolan kunnan ja osakaskuntien valitukset hylätään.

Rannansuojausten osalta yhtiö on todennut, että hankkeen vaikutusalueen rannoista Kemijoki Oy omistaa (noin 35 kilometriä) tai on suojannut (noin 27 kilometriä) yhteensä noin 67,2 prosenttia. Lisäksi rannansuojauksia tehdään tai kunnostetaan tämän hankkeen yhteydessä yhteensä noin 50 tilan alueella.

Tehonnostolla ei ole sanottavaa vaikutusta yleisille uimarannoille tai veneenlaskupaikoille eikä niiden kunnossapitotarpeeseen.

Vesilain systematiikan mukaan luvan hakijan on toimenpitein estettävä tai tiettyjen edellytysten täyttyessä rahallisesti korvattava ne vahingot, haitat ja muut edunmenetykset, joita asianosaisille hankkeesta aiheutuu. Mahdolliset hakijan omaisuuteen kohdistuvat vahingot tulevat eräiltä osin huomioitavaksi intressivertailussa, mutta muutoin niitä ei lupamenettelyssä oteta huomioon. Vain erityistilanteissa toiminnanharjoittaja voidaan velvoittaa suojaamaan omat rannat vyörymiltä. Kemijoki Oy:n omistamien rantojen suojaamisvelvoitteen määräämiselle ei ole lainmukaisia perusteita.

Tervolan kunta on antanut vastineen Kemijoki Oy:n valituksesta ja vaatinut sen hylkäämistä rantojen suojauksen ja vyörymien mittausten osalta. Kemijoki Oy:n valitus erityiskäyttöön otettavien rantojen suojaamisvelvoitteesta osoittaa luvan hakijan välinpitämättömyyttä ehkäistä vahinkojen ja haittojen syntyä vaikutusalueen rantavyöhykkeisiin. Tervolan kunta on kaavoittanut koko Kemijokivarren maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella rakennusoikeudet sisältävällä osayleiskaavalla. Kaavan toteuttamisella pyritään tukemaan Kemijokivarren ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonympäristön säilymistä ja kehittymistä yleiskaavan suunnitelmien mukaisella tavalla, jossa muun muassa lisärakentaminen on suunniteltua ja myös toivottavaa. Luvassa ei ole riittävästi otettu huomioon vesilain 2 luvun 3, 4 ja 5 §:ää.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa valitusten ja vastineiden johdosta.

Tervolan kunta on antanut vastaselityksen.

Kemijoki Oy on antanut vastaselityksen. Hankkeen vaikutukset on selvitetty lupakäsittelyn aikaisemmissa vaiheissa monipuolisesti ja kattavasti. Haitat ja vahingot on esitetty kiinteistökohtaisten korvausten lisäksi kompensoitavaksi muun muassa laajalla toimenpideohjelmalla. Laadittu toimenpideohjelma sisältää erityiseen käyttöön otettujen rantojen suojauksia 50 kiinteistön alueella yhteensä noin kuuden kilometrin matkalla. Lisäksi kunnostetaan muun muassa kaksi yleisessä käytössä olevaa veneenlaskupaikkaa. Kemijoki Oy vastaa toimintansa aiheuttamista haitoista ja vahingoista, mutta ei ole vastuussa muista syistä kuin voimatuotannosta johtuvista haitoista ja vahingoista. Rakennettujen tonttien osalta Kemijoki Oy suojaa rannan, mikäli yhtiön toiminta aiheuttaa rantaeroosiota. Yhtiö suojaa myös nykyisessä kaavassa erityiseen käyttöön osoitetut alueet niiden rakentamisen jälkeen, mikäli yhtiön toiminta aiheuttaa niissä rantavyörymiä. Rantarakentamiselle johtuvien uhkien poistaminen ei kuulu säännöstelijälle, vaan ne on huomioitava osana rakennuslupaharkintaa, ja määrättävät toimenpiteet kuuluvat rakentajan vastuulle. Osayleiskaavaa laatiessaan Tervolan kunta on ollut tietoinen alueen rantojen vyörymäherkkyydestä ja vyörymävaara onkin tunnustettu eräillä rakennuspaikoiksi kaavoitetuilla alueilla.

Alapaakkolan osakaskunta asiakumppaneineen on antanut vastaselityksen.

Vaasan hallinto-oikeus on välipäätöksensä 21.5.2008 numero 08/0155/1 mukaisesti toimittanut asiassa tarkastuksen 11.-12.6.2008.

Hallinto-oikeuden ratkaisu sikäli kuin nyt on kysymys

Vaasan hallinto-oikeus on Kemijoki Oy:n valituksesta muuttanut ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräyksen 6 toista kappaletta seuraavasti:

Lupamääräyksen 6 toisen kappaleen ensimmäisestä lauseesta on poistettu sanat "ja otettavien", jolloin kappale kuuluu seuraavasti:

"Myös muiden erityiseen käyttöön otettujen alueiden rannat hankkeen vaikutusalueella on lupamääräyksen 8 mukaisesta tarkkailusta saadun tiedon perusteella ja Ossauskosken voimalaitoksen rakentamista koskevan Pohjois-Suomen vesioikeuden lupapäätöksen nro 100/76/I lupamääräyksessä 7) lausutuin edellytyksin viipymättä suojattava niissä kohdissa, missä toimenpide on vahinkojen tai haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi tarpeen."

Tervolan kunnan valituksen johdosta lupamääräykseen 6 on lisätty uusi kahdeksas kappale, joka kuuluu seuraavasti:

"Luvan saajan on osallistuttava Tervolan kunnan ylläpitämien uimarantojen ja veneluiskien kunnossapitoon 20 prosentilla kunnossapidon kustannuksista."

Alapaakkolan osakaskunnan ja sen asiakumppaneiden valituksen johdosta päätökseen on lisätty uusi lupamääräys 8 C, joka kuuluu seuraavasti:

"Luvan saajan on tarkkailtava tämän hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Lapin TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on esitettävä mainitulle viranomaiselle hyväksyttäväksi 28.2.2009 mennessä."

Muilta osin osakaskuntien valitus sekä Tervolan kunnan valitus on hylätty.

Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan muun muassa seuraavasti:

Hakemuksen tietojen ja selvitysten riittävyys

Kysymys on olemassa olevan voimalaitoksen tehonnostosta. Jokialue on jo pitkään ollut voimalaitoksen toiminnan vaikutusaluetta. Hakemuksen tiedot ovat olleet vesilain 16 luvun 1 §:n 2 momentin ja vesiasetuksen 42-58 §:n säännökset huomioon ottaen riittävät tehonnostoasian ratkaisemiselle eikä perusteita asian palauttamiselle ympäristölupavirastoon uudelleen käsiteltäväksi ole.

Hakemuksen käsittely

Hallinto-oikeus on katsonut, että Ossauskosken voimalaitoksen tehonnoston lupa-asia on ympäristölupavirastossa, ottaen huomioon vakiintunut oikeuskäytäntö ja vesilain 2 ja 16 luvun säännökset, voitu käsitellä ja ratkaista itsenäisenä, varsinaisesta voimalaitosluvasta erillisenä hankkeena.

Edellytykset tehonnostoluvan myöntämiselle

Hallinto-oikeus on yhtynyt ympäristölupaviraston seuraavaan johtopäätökseen luvan myöntämisen edellytyksistä:

"Kun verrataan vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisesti edellä esitettyä hyötyä ja hankkeesta aiheutuvia vahinkoja, haittoja ja muita edunmenetyksiä, joihin on laskettu kalatalousmaksu, toiselle kuuluvan vesivoiman käyttöön ottaminen, vahinko veden alle jäävästä ranta-alueesta sekä vettyvästä alueesta, toimenpidesuunnitelmassa esitetyt erityiskäyttöön otettujen ranta-alueiden suojaukset ja kunnostukset, rantaeroosion korjaaminen sekä yhteisen veneenpitopaikan rakentaminen ja kolmen veneenpito- ja laskupaikan kunnostaminen, mahdollisesti jäällä liikkumisen vaikeutuminen ja virkistyskäytölle mahdollisesti muulla tavoin aiheutuva haitta, on hankkeesta saatava hyöty huomattava siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna."

Hallinto-oikeus on katsonut, että ympäristölupavirasto on vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla voinut intressivertailussaan päätyä luvan hakijalle myönteiseen lopputulokseen. Hallinto-oikeuden ympäristölupaviraston päätökseen tekemät muutokset eivät muuta intressivertailun lopputulosta.

Lupamääräykset

Rantojen suojaus, yleiskaavan merkitys

Hankkeen vaikutusalueelle on hyväksytty vuosina 2003 ja 2004 Kemijokivarren osayleiskaavan osa-alueet Tervola-Varejoki, Loue-Mattinen ja Peura-Ossauskoski. Loma-asuntoalueeksi on osoitettu alueita kaavamerkinnöillä RA, RA-1, RA-2 ja RA-3, joista kolmessa viimeksi mainitussa on huomioitu eri asteinen rannan sortuma- ja eroosioriski. Hallinto-oikeus ei ole pitänyt tässä asiassa kyseisiä alueita pelkän kaavamerkinnän perusteella sellaisina alueina, jotka on otettu erityiseen käyttöön ja joiden osalta luvan saajalle voitaisiin asettaa suojaamisvelvoite. Tämän vuoksi Paavo Lehtvirran ja hänen asiakumppaniensa vaatimus ja Ismo Lahden vaatimus rantojen suojaamisvelvoitteen laajentamisesta on hylätty. Kemijoki Oy on vastaselityksessään ilmoittanut suojaavansa nykyisessä kaavassa erityiseen käyttöön osoitetut alueet niiden rakentamisen jälkeen, mikäli yhtiön toiminta aiheuttaa niissä rantavyörymiä.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ranta-alueiden käyttömuoto tehonnostoasiaa ratkaistaessa on otettava huomioon sellaisena kuin se on ollut ennen rakennusvirtaaman noston sallivaa ympäristölupaviraston päätöstä. Rannan omistajan, joka ottaa rannan erityiseen käyttöön rakennusvirtaaman nostamisen jälkeen, on katsottava olevan tietoinen mahdollisista vyörymävahingoista. Tämän vuoksi lupamääräyksen 6 toista kappaletta on Kemijoki Oy:n valituksesta muutettu poistamalla siitä sanat "ja otettavien".

Uimarannat ja veneluiskat vaativat lähes vuosittaista kunnossapitoa. Kunnossapidon tarve johtuu veden virtaamien ja veden korkeuden vuosittaisesta vaihtelusta, aikaisemmasta lyhytaikaissäännöstelystä, lyhytaikaissäännöstelyn lisääntymisestä ja muun muassa roudan vaikutuksesta. Hallinto-oikeus on arvioinut tehonnoston lisäävän uimarantojen ja veneluiskien kunnossapitotarvetta 20 prosentilla.

Hallinto-oikeus on pitänyt vahinkoa estävistä toimenpidevelvoitteista annettua lupamääräystä 6 riittävänä. Hallinto-oikeus on edellä katsonut, että rannan suojaamisvelvoite voi koskea vain erityiseen käyttöön otettua ranta-aluetta. Erityiseen käyttöön otetun rannan suojaamisen tarkoituksena on estää rantavyörymät ja -sortumat sekä säilyttää rantatilan pinta-ala muuttumattomana. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella Kemijoki Oy:n omistamat Kemijoen suojaamattomat ranta-alueet Ossauskosken voimalaitoksen alapuolisella vaikutusalueella eivät ole erityiseen käyttöön otettuja. Hallinto-oikeus on katsonut ympäristölupaviraston tavoin, ettei asiassa ole vesilain mukaisia perusteita määrätä Kemijoki Oy suojaamaan omistamansa ranta-alueet Ossauskosken voimalaitoksen alapuolisella vaikutusalueella, vaan pitää riittävänä lupamääräyksessä 8 A asetettua velvoitetta tarkkailla rantavyörymiä hankkeen vaikutusalueella. Perusteita velvoittaa luvan hakija rakentamaan yleishyödyllisenä toimenpiteenä kaksi uutta veneenpitopaikkaa osakaskuntien vaatimalla tavalla ei ole. Kemijoki Oy:n vaatimukseen rajoittaa sen vastuu vain sen toiminnoista aiheutuviin vyörymiin hallinto-oikeus on todennut, että lupamääräyksen 6 neljäs kappale koskee selvitys- ja mittausvelvollisuutta. Yhtiön toiminnasta voi aiheutua vyörymiä ja näin ollen selvitysvelvollisuus vyörymistä on voitu yhtiölle asettaa. Selvityksen perusteella yhtiön tulee tehdä esitys mahdollisista vahinkojen korvaamisista ja tarvittavista toimenpiteistä. Selvitys on määrätty tehtäväksi välittömästi eikä hallinto-oikeus ole katsonut tarpeelliseksi asettaa Paavo Lehtvirran ja hänen asiakumppaniensa vaatimaa 60 vuorokauden määräaikaa toimenpiteille.

Uusi lupamääräys 8 C, kalastotarkkailuvelvoitteen asettaminen

Virtausnopeuden muutoksella voi olla vaikutusta kalastukseen ja jääolosuhteisiin. Säännöstelyn muutos saattaa vaikuttaa muun muassa rantavyöhykkeen kasvillisuuteen ja kulumiseen ja myös kalojen kutuun ja poikasten elinoloihin. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan määrätään tarkkailuvelvoite vesilain nojalla annetuissa luvissa silloin, kun hanke saattaa vaikuttaa vesistön kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailun osalta ympäristölupavirasto on viitannut Pohjois-Suomen vesioikeuden päätökseen nro 78/79/II. Kyseinen päätös koskee kuitenkin vain istutusvelvoitteisiin liittyvää tarkkailua. Tehonnoston aiheuttamien muutosten vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on syytä määrätä tarkkailtavaksi erikseen.

Vesistöön kohdistuvien tarkkailujen osalta hallinto-oikeus on pitänyt lupamääräyksissä 8 A ja 8 B määrättyä vyörymätarkkailua ja jäätarkkailua, ottaen huomioon aiemmissa päätöksissä määrätyn vedenkorkeustarkkailun, tämän hankkeen kohdalta riittävinä.

Loueputaan pohjapato

Loueputaan pohjapadon rakentamiselle on myönnetty Pohjois-Suomen vesioikeuden lupa 20.5.1991. Luvanhaltija on Tervolan kunta. Hallinto-oikeuden tarkastuksella saadun tiedon mukaan pato on luvanmukaisessa kunnossa. Perusteita Kemijoki Oy:n velvoittamiseksi osallistumaan padon kunnossapitoon ei ole, sillä hallinto-oikeuden käsityksen mukaan tehonnostosta seuraava säännöstelyn muutos ei sanottavasti vaikuta padon rakenteisiin. Nyt valituksenalaisessa päätöksessä on Kemijoki Oy velvoitettu tarkkailemaan jääoloja Loueputaan padon ylä- ja alapuolella.

Kalatalousmaksu

Kalatalousmaksun korottamiselle ei ole perusteita. Hallinto-oikeus on viitannut tältä osin ympäristölupaviraston tekemän päätöksen perusteluihin.
– – –

Johtopäätös

Hallinto-oikeus on katsonut, että päätöksen lupamääräykset hallinto-oikeuden muuttamassa muodossa ovat vesilain 2 luvun 3 §:n ja 14 a §:n kannalta riittävät.

Hallinto-oikeuden päätöksessä mainituilla ja muutoin ympäristölupaviraston päätöksestä ilmenevillä perusteilla hallinto-oikeus on katsonut ympäristölupaviraston soveltamien oikeusohjeiden nojalla, ettei ympäristölupaviraston päätöstä ole syytä enemmälti muuttaa.

Muu lausuma

Hallinto-oikeus on todennut, että nyt esillä olevan lupapäätöksen lisäksi Kemijoki Oy:n on noudatettava aikaisempia Ossauskosken voimalaitosta koskevia lupapäätöksiä.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Tervolan kunta on valituksessaan uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänsä vaatimukset ja vaatinut, että hallinto-oikeuden ja ympäristölupaviraston päätökset kumotaan. Lupamääräyksen 6 toisen kappaleen ensimmäinen lause on joka tapauksessa muutettava ympäristölupaviraston päätöksen mukaiseksi. Vaatimustensa tueksi kunta on esittänyt seuraavaa:

Kemijoki Oy ei ole riittävästi selvittänyt rakennusvirtaaman nostamisen vaikutuksia ranta- ja vesialueiden käytölle, rakennetulle ja rakennettavalle ympäristölle, eikä hakija ole esittänyt myöskään riittäviä toimenpiteitä vahinkojen ehkäisemiseksi. Hallinto-oikeuden ja ympäristölupaviraston päätöksissä ei ole riittävästi otettu huomioon vesilain 2 luvun 3, 4 ja 5 §:ää.

Hallinto-oikeuden ja ympäristölupaviraston päätökset perustuvat hakijan puutteellisiin selvityksiin ja hakijan esittämiin toimenpiteisiin. Päätöksissä on tehty virheellisiä olettamia sekä annettu riittämättömät ja epätäsmälliset velvoitteet. Lupapäätöksessä ei ole huomioitu Ossauskosken voimalaitoksen nykyisen luvitetun toiminnan ja haetun toiminnan yhteisvaikutusta. Lupapäätöksessä mainitaan erityiseen käyttöön otetut alueet, mutta erityinen käyttö on jäänyt määrittelemättä. Alueen erityinen käyttö on syntynyt jo osayleiskaavan hyväksymisen yhteydessä, jolloin kulle­ kin osayleiskaavassa olevalle alueelle on määritelty käyttötarkoitus. Korvaukset haitoista ja vahingoista on myös osittain jätetty ottamatta huomioon.

Lupapäätöksessä rannan suojausta koskeva kohta "Myös muiden erityiseen käyttöön otettujen alueiden rannat hankeen vaikutusalueella on lupamääräyksen 8 kohdan mukaisesti tarkkailusta saadun tiedon perusteella ja Ossauskosken voimalaitoksen rakentamista koskevan Pohjois-Suomen vesioikeuden lupapäätöksen nro 100/76/1 lupamääräyksessä 7 lausutuin edellytyksin viipymättä suojattava niissä kohdin, missä toimenpide on vahinkojen tai haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi tarpeen" on tulkinnanvarainen ja jälkijättöinen, koska velvoite perustuu tarkkailumittauksiin. Vahinko on jo voinut tapahtua ja arvokkaimpiakin kulttuuriympäristön kohteita on voinut vaarantua. Vaikutukset voivat olla laajoja ja koskea suurta rakennuskantaa ja ranta-alueiden käyttöä.

Aaltoeroosion kohdistumista uusiin korkeusasemiin ja maakerroksiin ei ole otettu huomioon. Rantasuojauksien korjaukset alle yhden kilometrin matkalla ja uusien rantasuojauksien 4,9 kilometrin määrä on vähäinen ja riittämätön. Vaikutusalueella on ranta-aluetta noin 60 kilometriä.

Lupapäätöksessä on jätetty ottamatta huomioon ja korvaamatta yleisille uimarannoille ja veneenlaskupaikoille/venevalkamille aiheutuvien muutosten 20 000 euron kustannukset. Lupapäätöksessä määrätty 20 prosentin korvaus kunnossapitotoimenpiteiden kustannuksista on riittämätön. Toimenpiteet aiheutuvat virtaamien ja vedenpinnan vaihtelun seurauksena suoritettavista muutostoimenpiteistä ja vuotuisista kunnostuksista. Lupapäätöksessä ei ole otettu huomioon Ossauskosken voimalaitoksen nykyisen toiminnan sekä tehonnoston aiheuttamaa yhteisvaikutusta yleisille uimarannoille, veneenlaskupaikoille ja venevalkamille.

Loueputaan pohjapadolle aiheutuvat muutos- ja vuotuiset kunnostustarpeet on jätetty huomiotta, vaikka talviaikana vaikutukset pohjapadon rakenteille ovat merkittävät.

Kunnan teknisen johtajan ja terveystarkastajan 16.1.2009 tekemässä tarkastuksessa todettiin, että muun muassa Loueputaan pohjapadolla Kemijoen vedenpinta ylitti pohjapadon korkeuden, jolloin virtaus kääntyi Loueputaan kannalta haitalliseksi, eikä pohjapato toiminut enää suunnitellulla tavalla. Pohjapadon on rakentanut ja suunnitellut Lapin ympäristökeskus. Tavoitteena on ollut parantaa Loueputaan vesistön tilaa ja estää päivittäinen vedenpinnan vaihtelu sekä estää muun muassa talviaikana tapahtuva rantaeroosio. Loueputaan vesistö ja pohjapato sijaitsevat Ossauskosken voimalaitoksen alapuolella. Hallinto-oikeuden toimittamassa tarkastuksessa 11.-12.6.2009 pohjapadon todettiin olevan Pohjois­ Suomen vesioikeuden myöntämän luvan mukaisessa kunnossa.

Tarkastuksessa 16.01.2009 vedenpinta oli pohjapadon Kemijoen puolella noin 18 cm korkeammalla kuin Loueputaan vedenpinta ja virtaus oli voimakasta pohjapadon yli Loueputaalle. Tarkastuksessa voitiin todeta, että vedenpintojen korkeusero oli ollut aiemmin vielä suurempi ja tilanne pahempi. Kylmästä säästä johtuen energiantarve oli todennäköisesti suurempi ja Ossauskosken voimalaitoksen tehoa oli nostettu virtaamaa lisäämällä. Mikäli vedenpinnan vaihtelu toteutuu kuten 16.01.2009 tapahtui, Loueputaan vesistön kunnostustoimenpiteet ovat olleet turhia ja vauriot palaavat alueelle entistä voimakkaampina.

Kemijoki Oy:n mallinnuslaskelmat vedenkorkeuksista eri virtausmäärillä on tehty Kemijoki Oy:n kannalta edullisimman vaihtoehdon pohjalta ja verrattu kesäaikaiseen tilanteeseen. Mallinnusselvitykset vedenkorkeuksista eri virtaamilla, eri osa-alueilla ja eri vuodenaikoina ovat puutteellisia jo tapahtuneiden havaintojen mukaan. Selvityksistä puuttuu yhteisvaikutusten tarkastelu eri vuodenaikoina ja vaikutus alueen eri osilla.

Tapahtumat 16.1.2009 osoittavat, että valvonnan ja tarkkailun kannalta lupapäätös on riittämätön. Alueen asukkaat ovat olleet yhteydessä kuntaan ja pitäneet muuttunutta tilannetta haitallisena.

Tervolan kunta ei vastusta Ossauskosken voimalaitoksen tehonnostohanketta, jos lupapäätöksessä ja lupamääräyksissä annetaan riittävät määräykset ja velvoitteet rantaverhouksien suorittamisesta, velvoitteet Loueputaan pohjapadon muutostoimenpiteistä ja korvaukset yleisistä uimarannoista sekä venepaikoista.

2. Alapaakkolan osakaskunta asiakumppaneineen on valituksessaan vaatinut, että lupamääräykseen 6 tulee lisätä ehto, jonka mukaan erityiseen käyttöön otettujen alueiden rantojen lisäksi luvan saajan on viipymättä suojattava myös muut rannat hankkeen vaikutusalueella lupamääräyksen 8 A mukaisesta tarkkailusta saadun tiedon perusteella. Vaatimus koskee etenkin luvan saajan omistuksessa olevia rantoja, joita ei tähän asti ole suojattu, ja jotka tämän vuoksi ovat eroosiolle alttiita.

Lupamääräystä 6 tulee muuttaa siten, että luvan saaja velvoitetaan rakentamaan ja ylläpitämään valittajina toimivien osakaskuntien alueelle yleiseen käyttöön tuleva veneenpitopaikka maanomistajien ja osakaskuntien kanssa sovittavalla tavalla. Toissijaisesti luvan saaja on velvoitettava rakentamaan ja ylläpitämään veneenpitopaikka Loueputaan pohjapadon alapuoliselle alueelle ja Kemijoen länsipuolelle vanhan lossitien ja uuden siltapenkereen väliseen poukamaan maanomistajien ja osakaskuntien kanssa sovittavalla tavalla.

Valittajat ovat vaatineet, että lupamääräyksen 9 mukainen kalatalousmaksu 5 000 euroa tulee korottaa 15 000 euroon.

Vaatimusten perusteluina on uudistettu aiemmin esitetty sekä lausuttu lisäksi seuraavaa:

Vesistöön rakentamisen aiheuttamia vahinkoja pitää vesilain mukaan ehkäistä ennalta. Osakaskunnat ovat vaatineet rantojen suojausta osakaskunnille aiheutuvan vahingon estämiseksi.

Rantojen vyöryminen aiheuttaa veden samentumista ja vesistön pohjan liettymistä, mistä seuraa kalojen poikastuotantoalueiden ja rapujen elinympäristön tuhoutumista. Tämä puolestaan johtaa kalataloudelliseen vahinkoon ja yhteisen vesialueen arvon alentumiseen. Haittaa voidaan ehkäistä suojaamalla rannat niin, ettei vyörymistä tapahdu. Maa-aineksen vesistössä aiheuttama haitta ei riipu siitä, kenen omistamalta alueelta se on peräisin. Koska luvan saajan omistaman rannat ovat suojaamatta, nämä ovat eroosiolle alttiita ja aiheuttavat tämän vuoksi vesialueen arvon alentumista. Luvan saaja on velvoitettava rantoja suojaamalla ehkäisemään kalastolle muuten aiheutuvaa vahinkoa. Keskeistä ei ole se, että rannat ovat yhtiön omistuksessa, vaan se, että nämä rannat ovat suojaamatta. Vesilaki ei estä vahinkoja estävien toimenpiteiden määräämistä. Vesistön virkistyskäyttöä ja kalastusta haittaavat rantavyörymät tulee ehkäistä rannan omistuksesta riippumatta.

Muutoksenhakijat ovat toimittaneet hallinto-oikeudelle lausuntoja, jotka koskevat käyttökokemuksia muilta altailta, joissa vastaavankaltaisia tehonnostoja on toteutettu (Isohaara, Petäjäskoski, Valajaskoski). Lausunnot vahvistavat, että tehonnoston vaikutukset kalastoon, jääoloihin, rantaympäristöön ja rantojen käyttöön ovat merkittävät. Rantojen muutokset ovat lisääntyneet tehonnostojen jälkeen. Veneiden pitopaikat ovat vähentyneet ja veneiden lasku veteen ja vetäminen maalle on vaikeutunut liikkuvien kivi- ja maa-ainesten vuoksi. Näitä lausuntoja ei ole riittävästi otettu huomioon asian käsittelyssä.

Luvan saaja on velvoitettava rakentamaan veneenpitopaikat, jotta veneellä liikkuminen olisi vastaisuudessakin mahdollista. Koska tehonnosto vaikeuttaa veneen pitoa, täytyy luvan saajan kompensoida tätä haittaa. Määrätty yhden veneenpitopaikan rakentaminen ja toisen veneenpitopaikan kunnostus koko hankkeen vaikutusalueella ei ole riittävä toimenpide.

Hallinto-oikeudelle toimitettujen lausuntojen mukaan muilla altailla kalastus on vaikeutunut huomattavasti tehonnostojen jälkeen, erityisesti talvikalastus. Erisuuntaisten virtausten vuoksi verkkojatojen käyttö on vaikeutunut ja verkkokalastuspaikat ovat vähentyneet. Voimistuneet virtaukset vaikeuttavat verkkojen ja katiskoiden pitoa altailla. Verkkojen roskaantuminen on lisääntynyt tehonnoston jälkeen. Talvinen verkko- ja koukkupyynti on jääkannen liikkeiden ja supon vuoksi vaikeutunut tai käynyt mahdottomaksi. Jäiden liikkeistä ja irronneista maaaineksista on aiheutunut lisääntyneitä pyydysvaurioita, joita hakija on joutunut korvaamaan. Pääsy kalastuspaikoille on erityisesti talvella vaikeutunut tai käynyt mahdottomaksi. Lisäksi muuttuvat päävirtaukset vaikeuttavat kalastusta.

Kalastuksen vaikeutuminen altailla näkyy vähentyneenä kalastuksena ja alentuneina saaliina. Tämä käy lausuntojen lisäksi ilmi hakijan selvityksestä kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva-Isohaara vuonna 2005. Pyyntiponnistus on edellä mainituilla altailla selkeästi vähentynyt sekä talvi- että avovesikaudella. Vähentynyt pyyntiponnistus ilmaisee kalataloudellisen haitan merkittävyyden.

Luvassa määrätty kalatalousmaksu ei kata kalataloudelle aiheutuvia vahinkoja, koska maksun perusteena oleva vahinkoarvio on virheellinen. Vahinkoja on aliarvioitu, minkä vuoksi kalatalousmaksu tulee korottaa 15 000 euroon.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa valitusten johdosta.

Lapin ympäristökeskus on lausunnossaan esittänyt, että se on lausunnossaan Ossauskosken voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamishakemuksesta ympäristölupavirastolle kiinnittänyt huomiota ranta-alueiden sortumis- ja eroosioherkkyyteen. Rantojen vahvistaminen pengerryksin ja tuennoin on tehonnoston vuoksi tarpeen, vaikka kulttuuriympäristön, luonto- ja maisema-arvojen näkökulmasta suurin osa rannasta tulisi säilyttää luonnontilaisena.

Tervolan kunnan näkemys ranta-alueen määrittämistä erityiseen käyttöön otetuksi yleiskaavan hyväksymisen perusteella ei ole perusteltu. Pelkästään yleiskaavan hyväksymisellä ei luvan saajalle voida määrätä rannan suojausvelvoitetta eräiden kaavoitettujen alueiden sortuma- ja eroosioriskien vuoksi. Mikäli rantoja on tarpeen tukea tai suojata kulttuuriympäristöalueella, luvan saajan tulisi laatia yksityiskohtaiset suojaussuunnitelmat ja hyväksyttää ne ympäristökeskuksessa ennen niiden toteuttamista.

Tervolan kunnan Loueputaan pohjapatoa koskevan vaatimuksen osalta ympäristökeskus on todennut, että Ossauskosken voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamista koskevassa hakemuksessa on laskettu teoreettinen voimalaitosaltaan vesipintaprofiili uudella rakennusvirtaamalla stationäärisen (vakiintuneen) virtaustilan mukaisesti. Oletuksena on ollut, että kyseinen virtaamatilanne jatkuu hyvin pitkään, jolloin vesipinnat asettuvat vakiotasolle. Laskelmien mukaan tehonnoston vaikutus Loueputaan vedenkorkeuteen jää tällöin pienemmäksi kuin 5 cm. Rakennusvirtaaman mukaisia suurimpia virtaamia ajetaan kuitenkin vain muutamia tunteja viikossa, joten Ossauskosken tehonnoston vaikutukset normaalioloissa Loueputaan vedenkorkeuksiin ovat erittäin vähäiset.

Voimalaitoksen tehonnosto ei vaikuta tulva-aikaisiin vedenkorkeuksiin. Tulva-aikana vedenpinta Kemijoessa voi nousta useita metrejä, jolloin osa Kemijoen tulvavesistä menee Loueputaaseen kuten aiemminkin ja purkautuu takaisin Kemijokeen Raanionperän kautta.

Suppopadot Kemijoessa Loueputaan alapuolella Mattisenkarin kohdalla saattavat aiheuttaa vedenpinnan nousua siten, että se vaikuttaa Loueputaallakin. Suppopadot aiheutuvat jääolojen ja virtaaman yhteisvaikutuksesta. Jäätymisvaiheessa vedenpinta saattaa nousta huomattavastikin, mutta vedenpinta laskee jäätymisvaiheen jälkeen. Näin on käynyt Loueputaalla tammikuussa 2009. Asia on otettu huomioon hallinto-oikeuden päätöksessä, jossa Kemijoki Oy on velvoitettu tarkkailemaan rakennusvirtaaman nostamisen vaikutuksia Kemijoen jääoloihin ja jääalueen käyttöön Ossauskosken voimalaitoksen ylä- ja alapuolella, mukaan lukien Louepudas, pohjapadon ylä- ja alapuolella.

Alapaakkolan osakaskunnan ynnä muiden valituksen osalta ympäristökeskus on viitannut edellä lausuttuun. Ossauskosken voimalaitoksen tehonnoston seurauksena ei aiheudu sellaista vesistön samentumista tai pohjan liettymistä, jotta ympäristökeskus yleistä etua valvovana viranomaisena voisi esittää luvan saajalle velvoitteen omien rantojensa suojaamiseksi.

Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen valitusten johdosta.

Kemijoki Oy on valitusten johdosta antamassaan selityksessä uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa. Valitukset on hylättävä aiheettomina ja lakiin perustumattomina.

Tervolan kunnan valituksen johdosta yhtiö on lausunut lisäksi, että voimassa oleva lainsäädäntö ei velvoita suojaamaan ranta-alueita, jotka vastaisuudessa otetaan erityiseen käyttöön. Aluetta ei voida pitää erityiseen käyttöön otettuna vain sen perusteella, että se on kaavassa osoitettu rakennustarkoitukseen.

Keväisin tulvavedet virtaavat vuolaana Loueputaan pohjapadon yli Kemijoesta putaaseen ja sieltä edelleen putaan perällä olevan Raanionperän kautta takaisin Kemijokeen. Myös talvella satunnaisesti esiintyvä hyydepato voi hetkellisesti vaikuttaa Loueputaan vesipinnan vaihteluun. Tehdyt selvitykset osoittavat, että tehonnosto ei aiheuta vesipinnan vaihtelua eikä sillä ole vaikutuksia padon rakenteisiin.

Kemijoki Oy on päätöksen lupamääräyksissä velvoitettu tarkkailemaan jääoloja Loueputaan padon ylä- ja alapuolella. Supon eli hyydepadon aiheuttamaa haitallista vedenkorkeutta on ilmennyt vesistössä jo ennen tehonnostohankkeen aloittamista. Talvella 2009 suppo on padottanut vettä Kemijoella Taivalkosken ja Ossauskosken voimalaitosten välisellä jokiosalla.

Kemijoki Oy on viime vuosina tutkinut keinoja, joilla voitaisiin torjua supon aiheuttamaa haitallista vedenkorkeuden nousua ja keinoja suppohaittojen torjumiseksi. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Yhtiöllä on vielä tarkoitus vuoden 2009 aikana työstää valmiiksi suunnitelma ja lupahakemus, jonka tavoitteena on poistaa tai joka tapauksessa olennaisesti vähentää haitallista vedennousua tällä jokiosalla.

Tervolan kunta on vastaselityksessään pitänyt Lapin ympäristökeskuksen lausuntoa oikean suuntaisena siltä osin kuin siinä on todettu, että rantojen vahvistaminen pengerryksin ja tuennoin on tehonnoston vuoksi tarpeen. Ympäristökeskuksen tarkastelu luonto- ja maisema-arvojen näkökulmasta on virheellinen, koska Kemijoki alajuoksultaan ei ole luonnontilainen.

Ympäristökeskus on lausunnossaan kapea-alaisesti ottanut huomion ne uhkat, jotka muodostuvat vaikutusalueelle ja alueen maankäytölle. Lausunnossa on rajauduttu tarkastelemaan vain vesi- ja maa-alueen rajakohtaan liittyvää luontoarvoa.

Tervolan Kemijokivarren osayleiskaavassa on laajasti selvitetty koko jokivarren ympäristöä arvokkaine asuin- ja maisemaympäristöineen sekä alueen kehittämistä koko kunnan vetovoimaisimpana alueena. Osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena ja sen määräykset koskevat koko Kemijokivartta.

Rantojen suojausvelvoite ja muut Tervolan kunnan vaatimukset liittyvät kunnan tahtoon kehittää arvokasta Kemijokivarren asutusta ja sen muodostumista perinteitä kunnioittaen. Tehonnostohankkeella ei saa vaarantaa Tervolan Kemijokivarren osayleiskaavan toteuttamista.

Ympäristökeskuksen lausunnossa Loueputaan pohjapadon kohtaa on tarkasteltu vain hakijan antamien teoreettisten vesipintaprofiilien ja oletuksien mukaisesti, mikä johtaa virheelliseen tulkintaan vesipintojen käyttäytymisestä koko Ossauskosken voimalaitoksen alapuolisella jokiosuudella.

Loueputaan pohjapato on rakennettu tasaamaan Loueputaan vedenpintaa talviaikana. Tavoitteena on ollut vähentää rantasortumia, vesistön liettymistä ja parantaa veden laadun tilaa. Pohjapato rakenteineen on toiminut odotetulla tavalla ja suurimmat ongelmat ovat poistuneet, lukuun ottamatta viime vuosien muutosta, joka johtuu Kemijoen talviaikaisissa juoksutuksissa tapahtuneista muutoksista.

Viime vuosina vaikutusalueella Kemijoki ei ole jäätynyt talviaikana yhtenäiseen jääkanteen, jonka seurauksena on muodostunut suppotulvia. Talviaikaiset vedenpinnan voimakkaat vaihtelut ovat tuhoisia ja aiheuttavat rantasortumia koko jokivarrelle ja erityisesti hienojakoista maaperää oleville ranta-alueille.

Kemijoki Oy on jo nyt muuttanut veden juoksutuksia niin, että sillä on ollut vaikutuksia jokiuoman jääpeitteisyyteen. Talven 2008-2009 aikana ovat vedenkorkeuden vaihtelut olleet jopa 130 cm. Vuorokauden aikainen vedenpinnan vaihtelu on voimistunut ja vaihteluväli lyhentynyt, mikä estää jääpeitteisyyden syntymisen.

Voimassa olevassa Ossauskosken voimalaitoksen luvassa ei ole voitu ottaa huomioon nykytekniikalla toteutettavan jatkuvan ja lyhyen aikavälin vedenpinnan vaihtelua. Tehonnostohankkeen ja entisen säännöstelyluvan yhteisvaikutusta ei ole myöskään tarkasteltu ympäristökeskuksen lausunnossa.

Vaikka lainsäädännössä ei ole suoraan asetettu rannan suojausvelvoitetta, on lupapäätöksessä otettava huomioon, ettei hankkeesta aiheudu kohtuuttomia yleisiä tai yksityisiä haitallisia seurauksia. Lainsäädäntö ei tunne myöskään määritelmää erityiskäyttöön otettavista kohteista. Vanhoissa lupapäätöksissä olevaa määritelmää erityiskäyttöön otetuista alueista hakija on tulkinnut vaihtelevasti ja epäjohdonmukaisesti, koska lupapäätöksissä ei ole erikseen määritelty, mitä erityiskäyttöön otetuilla alueilla tarkoitetaan.

Alapaakkolan osakaskunnalle asiakumppaneineen on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Osakaskunnille on pyynnöstä lähetetty kopio Tervolan kunnan valituksesta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Lupamääräyksen 6 toisen kappaleen, sellaisena kuin se on hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuna, loppuun lisätään uusi virke, jolloin mainittu kappale kuuluu seuraavasti (lisäys kursivoituna):

"Myös muiden erityiseen käyttöön otettujen alueiden rannat hankkeen vaikutusalueella on lupamääräyksen 8 mukaisesta tarkkailusta saadun tiedon perusteella ja Ossauskosken voimalaitoksen rakentamista koskevan Pohjois-Suomen vesioikeuden lupapäätöksen nro 100/76/I lupamääräyksessä 7 lausutuin edellytyksin viipymättä suojattava niissä kohdissa, missä toimenpide on vahinkojen tai haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi tarpeen. Sama velvollisuus koskee ennen ympäristölupaviraston päätöstä hyväksytyssä yleiskaavassa tai asemakaavassa osoitettuja rakennuspaikkoja sen jälkeen, kun rakennuspaikka otetaan erityiseen käyttöön."

Muutoin valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei enemmälti muuteta.

Perustelut

Rantojen suojaaminen ja yleiskaavan merkitys

Sovellettavia säännöksiä ja niiden perusteluja

Vesilain 2 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritettava siten:

1) ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä rannan tai vesialueen omistajalle;

2) ettei kalakantaa vahingoiteta;

3) ettei enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä:

a) vaikeuteta vesistössä kulkemista ja puutavaran uittoa, vesivoiman käyttämistä, vesistön järjestelyä tai säännöstelyä, kalastuksen harjoittamista, maan kuivattamista, veden johtamista nesteenä käytettäväksi tai pohjaveden ottamista;

b) heikennetä vesistön puhdistautumiskykyä tai muutoin vahingollisesti muuteta vesiluontoa ja sen toimintaa;

c) huononneta vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön;

d) vähennetä luonnonkauneutta, kulttuuriarvoja tai ympäristön viihtyisyyttä, taikka

e) muutoin loukata yleistä tai yksityistä etua; sekä

4) että vesistön tai pohjaveden erilaiset käyttämistarpeet vastedeskin voidaan tyydyttää mahdollisimman vähäisessä määrin supistettuina.

Vesilain 2 luvun 4 §:n kahden ensimmäisen virkkeen mukaan harkittaessa rakentamisen edellytyksiä on asemakaava otettava huomioon. Lisäksi on otettava huomioon, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään maakuntakaavan ja yleiskaavan oikeusvaikutuksista.

Mainitun pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa (hallituksen esitys rakennuslainsäädännön uudistamiseksi, HE 101/1998 vp) on lausuttu muun ohella seuraavaa:

"Ehdotuksen johdosta rakentamista koskevaa lupaa myönnettäessä olisi otettava huomioon asemakaava sekä maakuntakaavan ja yleiskaavan oikeusvaikutukset. Mainitut kaavat määräyksineen olisivat siis eräs lupaharkinnassa huomioon otettava tekijä. Asemakaavan osalta säännös kaavan huomioon ottamisesta merkitsisi kaavan luonteen mukaisesti suhteellisen tarkkaa noudattamista." (- - -) "Luvan myöntäminen ei myöskään saisi johtaa loma-asutukseen asemakaavoitetun alueen käyttökelvottomuuteen esimerkiksi rantaviivan siirtymisen vuoksi."

Vesilain 2 luvun 13 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan vahinko, haitta ja muu edunmenetys, joka johtuu rakentamisesta, rakennetun laitoksen tai rakennelman käyttämisestä taikka oikeudesta käyttää tai lunastaa toiselle kuuluvaa omaisuutta, on asianomaiselle korvattava.

Vesilain 11 luvun 13 §:n mukaan, jos vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen, josta vesilain mukaan on suoritettava korvaus, ehkäiseminen tai vähentäminen on muissa kuin edellä erikseen mainituissa tapauksissa mahdollista erityisin laittein tai toimenpitein eivätkä niiden kustannukset suhteettomasti ylitä vahingosta suoritettavan rahakorvauksen määrää, on korvausvelvollinen, milloin se havaitaan kohtuulliseksi, rahakorvauksen sijasta velvoitettava kustannuksellaan tekemään sanotut laitteet ja suorittamaan vahinkoa ehkäisevät muut toimenpiteet.

Tarkastelun lähtökohdat

Tervolan kunta on valituksessaan muun ohella katsonut, ettei hallinto-oikeuden ja ympäristölupaviraston päätöksissä ole otettu huomioon vesilain 2 luvun 3 ja 4 §:ää ja että lupamääräyksessä 6 tarkoitettu erityinen käyttö on syntynyt jo yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä. Osakaskunnat puolestaan ovat vaatineet muun ohella, että luvansaajan on erityiseen käyttöön otettavien rantojen lisäksi tarkkailun perusteella suojattava muutkin rannat, mukaan lukien luvansaajan omistamat rannat, jotka ovat eroosiolle alttiita.

Asiassa on näin ollen ensinnäkin ratkaistava, onko lupaan vesilain 2 luvun 3 ja 4 §:n säännökset huomioon ottaen tarpeen sisällyttää määräyksiä, joilla estetään rantojen sortuminen ja eroosion vaikutukset. Tämän jälkeen on ratkaistava, onko joissakin tapauksissa luvansaaja ennalta arvioiden vesilain 2 luvun 13 §:n 1 momentissa ja 11 luvussa tarkoitetun menetyksen korvaamisen sijasta velvoitettava suojaamaan rantoja tehonnostohankkeen tulevaisuudessa mahdollisesti aiheuttamilta sortumilta ja eroosion lisääntymiseltä.

Kaavaratkaisut

Hankkeen vaikutusalueelle on 12.6.2003 hyväksytty Kemijokivarren osayleiskaavan osa-alue Tervola-Varejoki sekä 30.10.2003 osa-alueet Peura-Ossauskoski ja Loue-Mattinen. Loma-asuntoalueeksi on osoitettu alueita kaavamerkinnöillä RA, RA-1, RA-2 ja RA-3. RA-merkinnällä varustetulla rantaosuudella ei ole sortuma- tai eroosioriskiä. RA-1-merkinnällä varustetun rannan sortuma- ja eroosioriski on pieni. Rannan tuntumaan rakennettaessa on suositeltavaa tehdä maaperä- ja liukusortumaselvitys. RA-2-merkinnällä varustetun rannan sortuma- ja eroosioriski on olemassa. Rakentaminen rannan tuntumaan edellyttää rantaluiskan maaperäolosuhteiden, liukusortuma- ja eroosioriskin selvittämistä. RA-3- merkinnällä varustetun rannan sortuma- ja eroosioriski on ilmeinen. Rakentaminen rannan tuntumassa edellyttää rantaluiskan uudelleen muotoilua ja tukemista maaperäselvitysten ja geoteknisten suunnitelmien mukaisesti, jotka perustuvat maaperä- ja liukusortumaselvityksiin.

Enemmistö hankkeen vaikutusalueella olevista loma-asuntoalueista on varustettu joko merkinnällä RA-2 tai RA-3. Näillä alueilla sortuma- ja eroosioriski on jo aiempaan lupaan perustuvan säännöstelyn vuoksi olemassa tai ilmeinen.

Kaavan yleisen määräyksen 2 mukaan kyseisen osayleiskaavan "kantatilaselvityksen mukaisesti voidaan myöntää rakennuslupia ranta-alueelle (MRL 72 § 1-2 mom), ei kuitenkaan asemakaavoitettavaksi määrätyllä alueella. Muilla ranta-alueen osilla ei ole rakennusoikeutta (MRL 43 § 2 mom). Rantayleiskaava-alueen ranta-alueella rakennusoikeudet on siirretty kiinteistökohtaisesti RA, RA-1, RM, A, AT, AT-1 ja AM-alueille."

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella hakemuksessa tarkoitettu tehonnostohanke ei ennalta arvioiden aiheuta Kemijokivarren yleiskaava-alueilla sellaisia muutoksia, että luvan myöntäminen nyt kysymyksessä olevan sisältöisenä olisi vesilain 2 luvun 4 §:ssä säädetyn vastaista. Kun otetaan huomioon yhtäältä asiakirjoista saatava selvitys hankkeen vaikutuksista ranta-alueisiin, vedenlaatuun ja kalastukseen, myös nyt kysymyksessä olevan luvan ja voimassa olevan luvan mukaisen toiminnan yhteisvaikutukset huomioon ottaen, sekä toisaalta rantojen suojaamisesta aiheutuvat maiseman ja luonnonolojen muutokset ja suojaamisen kustannukset, ei vesilain 2 luvun 3 § huomioon ottaen ole perusteita sisällyttää lupamääräyksiin vaatimusta muiden kuin erityiseen käyttöön otettavien rantojen suojaamisesta.

Näillä perusteilla Tervolan kunnan ja osakaskuntien valitukset on hylättävä siltä osin kuin kysymys on luvan sisällöstä vesilain 2 luvun 3 ja 4 §:n kannalta.

Vesilain 2 luvun 13 §:n 1 momentin ja 11 luvun säännösten mukaan luvansaaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvan vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen korvaamisesta. Vesilain 11 luvun 13 §:n mukaan menetys voidaan pykälässä mainituin edellytyksin rahakorvauksen sijasta määrätä hyvitettäväksi vahinkoa ehkäisevin tai vähentävin toimenpitein. Tällaisena toimenpiteenä voi tulla kysymykseen esimerkiksi rannan suojaaminen.

Rantojen suojaaminen on tyypillisesti kallista verrattuna vyörymävahingoista maksettaviin korvauksiin. Tämän vuoksi esimerkiksi metsätalouskäytössä olevien palstojen rantoja ei yleensä ole määrätty suojattaviksi. Arvioitaessa luvansaajan velvollisuutta suojata hankkeen vaikutusten vuoksi vahinkoa kärsivien kiinteistöjen rantoja on säännön mukaan ratkaisevaa ranta-alueen käyttömuoto sellaisena kuin se on ennen hankkeen toteuttamista eli tässä tapauksessa rakennusvirtaaman nostoa. Jos rannan omistaja rakennusvirtaaman nostamisen jälkeen ottaa rannan erityiseen käyttöön tietoisena mahdollisista vyörymävahingoista, toimenpidevelvoitteen asettamista luvansaajalle ei vesilain 11 luvun 13 §:n nojalla voida pitää erityiseen käyttöön tulevaisuudessa otettavien ranta-alueiden osalta kohtuullisena.

Edellä mainitut oikeusvaikutteiset osayleiskaavat on kuitenkin hyväksytty ennen ympäristölupaviraston päätöstä, jolla yhtiön hakemus voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamiseksi on hyväksytty. Kaavassa osoitettu loma-asutuskäyttö on siten ollut ennakoitavissa lupaa tehonnostoon myönnettäessä. Kaavoissa osoitetuille loma-asuntoalueille voidaan kaavan määräyksen 2 mukaisesti ainakin osaksi myöntää rakennusluvat suoraan kaavan perusteella. Vaikka rakennuspaikkaa ei vielä olisikaan vesitalousluvan myöntämishetkellä otettu erityiseen käyttöön esimerkiksi rakentamalla sille kaavan mukaisesti, yhtiön velvollisuutta suorittaa vahinkoa ehkäisevät toimenpiteet näiden rakennuspaikkojen osalta on lähtökohtaisesti arvioitava samalta pohjalta kuin erityiskäyttöön otettujen alueiden osalta. Yhtiötä ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole perusteita velvoittaa suorittamaan lupamääräyksessä 6 tarkoitettuja suojaustoimenpiteitä rakentamattomilla rakennuspaikoilla, koska rakennuspaikkojen erityiseen käyttöön ottaminen ja sen aikataulu eivät vielä ole ennakoitavissa.

Edellä siteeratuissa loma-asuntoalueita RA-2 ja RA-3 koskevissa kaavamääräyksissä viitataan rannan sortuma- ja eroosioriskiin. Kaavassa on tältä osin otettu huomioon muun muassa Ossauskosken voimalaitoksen lainvoimaiseen lupaan perustuva toiminta, johon sisältyy vesistön voimakasta säännöstelyä. Kaavamääräyksissä on otettu huomioon lupaan perustuvasta vesistön säännöstelystä johtuvien vahinkojen riski, jotta esimerkiksi rakennuslupa-asiaa ratkaistaessa varmistettaisiin rakentamisen turvallisuus.

Kaavamääräyksissä ei kuitenkaan ole voitu ottaa huomioon kaavojen hyväksymisen jälkeen sallitun tehonnoston vaikutuksia siltä osin kuin ne lisäävät edellä mainittuja riskejä. Tälläkin perusteella yhtiö luvansaajana on vastuussa näiden alueiden rantojen suojaamisesta tehonnostohankkeesta aiheutuvilta vahingoilta samoin perustein kuin muidenkin erityiseen käyttöön otettujen alueiden. Suojausvelvoite on kuitenkin syytä määrätä toteutettavaksi vasta sen jälkeen, kun kyseinen kiinteistö otetaan erityiseen käyttöön esimerkiksi aloittamalla rakentaminen rakennusluvan perusteella tai haettaessa rakennuslupaa, jos rakennusluvan myöntäminen edellyttää suojauksen toteuttamista. Suojausvelvoitteen toteuttaminen perustuu lupamääräyksen 6 toisessa kappaleessa ja siinä viitatuissa aiemmissa lupapäätöksissä tarkoitettuun menettelyyn.

Edellä lausutuilla perusteilla erityiseen käyttöön otettujen alueiden rantojen suojaamisvelvoitetta koskevaa lupamääräystä 6 on muutettava ratkaisuosasta ilmenevästi.

Muut perustelut

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja niissä viitatut ympäristölupaviraston päätöksen perustelut ja oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei muilta osin ole perusteita kunnan ja osakaskuntien valituksissa esitettyjen näkökohtien johdosta.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg ja hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Marjatta Kaján, Kari Kuusiniemi ja Sakari Vanhala sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Ilkka Hirsto ja Leena Nurmento. Asian esittelijä Tuulia Riikonen.