KHO:2010:32

Ympäristölupa - Turvetuotanto - Maakuntakaavan ohjausvaikutus - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista

Maakuntakaavan ja siitä saatavan selvityksen merkitys tuli yhdessä muiden asiaan vaikuttavien seikkojen kanssa arvioitavaksi turvetuotantotoiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaisessa ympäristölupaharkinnassa. Se seikka, että turvetuotantoalue sijaitsi osittain maakuntakaavassa turvetuotantoalueeksi osoitetun alueen ulkopuolella, ei sellaisenaan ollut esteenä turvetuotantotoiminnan sijoittamiselle tuolle alueelle. Tältä osin ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momenttia sovellettaessa otettiin huomioon myös, ettei tälle alueelle maakuntakaavassa ollut osoitettu muuta käyttötarkoitusta.

Asiassa oli kysymys myös turvetuotantoalueen luontoarvojen vaikutuksesta ympäristölupaharkinnassa.

Kort referat på svenska

Päätös, josta valitetaan

Vaasan hallinto-oikeuden päätös 22.5.2009 nro 09/0271/3

Asian aikaisempi käsittely

Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään 25.6.2008 n:o 94/08/1 siitä ilmenevien menettelyvaiheiden jälkeen myöntänyt A Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Hirvisuolla 35 hehtaarin alalla siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä 6 ja 7 ilmenee. Tuotantoalue sijaitsee Multian kunnassa Vehkoon kylässä tiloilla Hirvisalo 1 RN:o 3:93 ja Nevalansalo RN:o 3:56.

Hakemus tilojen Pesämäki RN:o 9:22 ja Kana-aho RN:o 10:14 osalta on hylätty. Alueet on esitetty lupapäätöksen karttaliitteessä.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä on määrätty hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta ympäristönsuojelulain mukaista hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ole arvioitu aiheutuvan. Ennakoimattomien vahinkojen varalta on annettu lupamääräykset.

Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvansaajan on, mikäli se aikoo jatkaa päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2018 jälkeen, tehtävä 1.3.2018 mennessä ympäristöluvan määräysten tarkistamista koskeva hakemus.

Lupamääräykset 1-5, 13, 18 ja 19 kuuluvat seuraavasti:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueelta laskuojaa pitkin Lauaspuroon ja edelleen Soutujokeen johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksesta ilmenevällä tavalla tuotantosuunnitelmakarttaan (mittakaava 1:5000) merkittyjen vesiensuojelurakenteiden, yhden laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän avulla. Lisäksi kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot.

Laskeutusaltaan mitoituksen on oltava vähintään turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (ympäristöministeriö 19.9.2003) mukainen. Pintavalutuskenttä on rakennettava siten, että turvetuotantoalueen vedet saadaan johdettua ja jakaantumaan sille tasaisesti ja sen jälkeen purkuojaan mittapadon kautta. Tarkempi suunnitelma pintavalutuskentän rakenteesta reunapengerryksineen on esitettävä tarkastettavaksi Keski-Suomen ympäristökeskukselle ennen kentän toteuttamista.

Turvetuotantoalueen vedet on johdettava laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta ympäri vuoden.

Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi eristysojilla, jotka on varustettava lietesyvennyksillä.

2. Tuotantoalueen sarkaojissa on oltava lietesyvennykset, päisteputket ja lietteenpidättimet. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomi ja pato.

3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokentän kuntoonpanon aloittamista siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen tuotantoalueen kuntoonpanotöiden jatkamista.

Vesienkäsittelyrakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun.

4. Vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti.

Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä ja aina muulloinkin tarpeen mukaan. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle.

Altaiden ja ojaston puhdistus- ja syvennystyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin.

5. Aumojen ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

= = =

Tarkkailu

13. Päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava lisäksi touko- ja syyskuussa. Päästötarkkailu on järjestettävä siten, että kuivatusvesien määrästä, laadusta ja kuormituksesta sekä pintavalutuskentän käsittelyn tehokkuudesta saadaan luotettavat tiedot. Täydennetty tarkkailuohjelma on esitettävä Keski-Suomen ympäristökeskukselle ennen kuntoonpanotöihin ryhtymistä.

= = =

Kunnossapitovelvoite

18. Mikäli kuivatusvesien johtamisesta Lauaspuroon aiheutuu liettymistä tai muita haitallisia vaikutuksia, on luvan saajan poistettava haitta viipymättä.

Kalatalousmaksu

19. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 250 euroa kalatalousmaksua Keski-Suomen TE-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.

Maksu on maksettava ensimmäisen kerran kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja sen jälkeen vuosittain tammikuun loppuun mennessä.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2018 jälkeen, tehtävä 1.3.2018 mennessä ympäristölupavirastolle ympäristöluvan määräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä selvitys päästö- ja vaikutustarkkailujen tuloksista sekä suunnitelma vesienkäsittelyn edelleen tehostamisesta sekä muut ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot ja selvitykset.

Ympäristölupaviraston perustelut hakemuksen osittaiselle hylkäämiselle

Ympäristölupaharkinnassa on uuden turvetuotantoalueen käyttöönotto. Hirvisuon tuotantoalueen vedet johdetaan kalataloudellisesti arvokkaaseen vesistöön, joka on jo ennestään kuormittunut. Soutujoki on lohi- ja siikapitoinen. Soutujoessa ja Tarhapäänjärvessä on myös rapua. Vesistöä on kunnostettu kalataloudellisesti ja siihen on istutettu kalaa. Soutujoen ja Tarhapäänjärven vesi on jo nykyisellään ruskeaa ja humuspitoista. Vesistöalueella on jo ennestään turvetuotantoa. Yhdessä muun kuormituksen kanssa Hirvisuon haetun laajuisen turvetuotannon päästöjen vaikutukset purkuvesistön sietokykyyn nähden olisivat suuret.

Suunnitellusta turvetuotantoalueesta 13 hehtaaria on ojittamatonta luonnontilaista suota. Kuntoonpanovaiheessa ojittamattomalta alueelta syntyvä kuormitus ja veden virtaama on merkittävästi suurempi kuin jo ojitetulta alueelta. Luonnontilaisen alueen ottaminen turvetuotantoon vaikuttaisi haitallisesti ja pitkäaikaisesti alapuolisen vesistön kala- ja rapukantoihin. Tämä alue ei myöskään ole hakijan hallinnassa.

Luvan myöntämisedellytysten täyttymiseksi on ollut tarpeen rajata tuotantopinta-ala haettua pienemmäksi.

Perustelut luvan myöntämiselle

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Luvan myöntämisedellytysten täyttymiseksi ympäristölupavirasto on antanut tarpeellisiksi katsomansa määräykset. Hakemuksessa esitetty vesienkäsittely sekä päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan.

Lupamääräysten 1-5, 13, 18 ja 19 perustelut

Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi edellytetään käytettäväksi pintavalutusta ja virtaamanrajoittimia. Pintavalutuskenttä on ojitettua aluetta. Ojitettujen alueiden tehokkuus pintavalutuskäytössä ei ole yleensä yhtä hyvä kuin ojittamattoman alueen. Pintavalutuskentän rakentamisesta reunapengerryksineen ja suunnitelman ympäristökeskukselle esittämisestä on ollut tarpeen määrätä, koska hakemuksessa esitetyllä tavalla toteutettuna pintavalutuskenttä ei toimi siltä edellytettävällä tavalla.

Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävää selvitystä varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava, jotta tiedetään, miten ojitetulle alueelle perustettava kenttä toimii. Läheisiä kaivoja on tarkkailtava, koska toiminnalla voi olla vaikutuksia kaivoveden määrään ja laatuun.

Lupamääräyksessä 18 asetettu kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamiseksi.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan kompensoimiseksi on määrätty kalatalousmaksu. Kun otetaan huomioon tuotantoalueen koko, kuormitus ja alapuolisen vesistön kalataloudellinen merkitys, ympäristölupavirasto on pitänyt nyt määrättyä maksua riittävänä.

Ympäristölupavirasto on vastauksessaan B:n jakokunnan hoitokunnan vaatimuksiin todennut, että vaatimukset on osin hyläten otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista näkyvällä tavalla. Päätöksessä edellytetyt vesiensuojelurakenteet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa, esimerkiksi pintavalutuskentän pinta-ala on 8 % tuotantoalueesta. Kalastukselle aiheutuva haitta on määrätty korvattavaksi vuosittaisella kalatalousmaksulla. Muuta ennalta arvattavaa haittaa ei toiminnasta synny. Ympäristölupavirasto on katsonut, että nyt määrätty tarkkailu on riittävä toiminnasta aiheutuvien vaikutusten seuraamiseksi eikä esimerkiksi säteilyn määrää ole tarpeen selvittää. Korvausvaatimus, joka kohdistuu muista toiminnoista mahdollisesti aiheutuneisiin vesistö- ja kalastovahinkoihin, on hylätty tähän asiaan kuulumattomana.

Käsittely hallinto-oikeudessa

B:n osakaskunta ja A Oy ovat valittaneet ympäristölupaviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen.

B:n osakaskunta on valituksessaan vaatinut, että A Oy velvoitetaan suorittamaan B:n osakaskunnalle 5 000 euron vuosittainen korvaus siitä, että osakaskunnan vesialuetta käytetään turvetuotannon päästöjen kohteena, ja että yhtiö velvoitetaan osallistumaan tuotantoalueen alapuolisten koskien kunnostukseen 4 000 eurolla vuodessa. Yhtiö on velvoitettava kalatalousmaksun lisäksi istuttamaan osakaskunnan koskiin kaloja tai rapuja 500 eurolla vuodessa. Tuotantoalueen kuivatusvedet on kalkittava, käsiteltävä kemiallisesti ja pintavalutuskentällä, lietteen pääsy vesistöön on estettävä ja eristysojien ja tuotantoalueen väliin on jätettävä 100 metrin levyinen alue, jotta turvetta ei pääse ojiin. Asiassa on tehtävä maastokatselmus.

Hirvisuolla ei ole käytössä paras käyttökelpoinen tekniikka, koska pintavalutuskenttä rakennetaan ojitetulle kentälle, josta valumat menevät Lauaspuroon ja Soutujokeen sotkien lietteellä Villinkosken. Yhtiön on rakennettava pääasiallisesti sulan maan aikana toimiva kemiallinen puhdistamo. Kevät- ja syystulvien vedet tulee ohjata ominaisuuksiltaan kunnolliselle pintavalutuskentälle. Vedet voidaan myös johtaa kemiallisesta puhdistamosta pintavalutuskentälle koko ajan. Kemiallinen puhdistamo ja ojittamaton luonnontilainen suo pintavalutuskenttänä ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Pintavalutuskenttä on suunniteltu liian lähelle Lauaspuroa, joten siihen on lisättävä ojittamatonta aluetta 2,8 hehtaaria tai kenttä on suunniteltava uudelleen. Ojien tukkiminen ei riitä. Keräilyojat laskevat laskeutusaltaaseen, jonka kyky pysäyttää lietettä on huono. Nykyisin vallitsevat sateiset säät lisäävät päästöjä vesistöön. Lietteen pääsy vesistöön on estettävä kunnollisella pintavalutuskentällä ja oikeilla pumppaustoimenpiteillä.

Päätöksen liitteessä esitetyn kartan mukaan toisen eristysojan välittömässä läheisyydessä on auma. Jotta reunaojat toimisivat kunnolla, niiden pitäisi sijaita kauempana turpeen kokooma-alueelta. Turvesuon aluetta on vielä pienennettävä reunaojista sisäänpäin 100 metriä, jotta aumoista nouseva ja turpeen nostosta syntyvä pöly ei siirtyisi eristysojien kautta vesistöön. Se estäisi myös huuhtoutumisen sateella. A Oy:n tulee esittää toiminnasta uusi suunnitelma.

Lietteen kerääntyminen 25 vuoden kuluessa osakaskunnan koskiin ja muualle Tarhian reitin vesiin aiheuttaa jatkuvaa kunnostusta, johon yhtiön tulee osallistua. Kunnostettavat kosket ovat Villinkoski, Järvenpäänkoski, Tamppikoski, Kärenkoski, Rajalankoski ja Vääräkoski.

Suoturpeesta valuva happamuus on yleisesti tiedossa. Yhtiön tulee huolehtia kalkituksesta, jotta happamoituminen ei enää lisäänny B:n osakaskunnan vesialueilla. Kuivatusvesien pH:n tulee olla 7,5, koska järvi kestää huonosti happamoitumista.

Kalatalousmaksun pienuus aiheuttaa sen, että yhtiölle tulee määrätä lisäksi istutusvelvollisuus. Istutusvelvollisuuden on vastattava vähintään 500 euron suuruista vuosittaista rapu- tai jalokalaistutusta osakaskunnan koskiin.

A Oy on valituksessaan vaatinut, että ympäristölupaviraston päätös kumotaan siltä osin, kuin hakemus on hylätty tilalle Kana-aho RN:o 10:14 sijoittuvalta noin 9,5 hehtaarin tuotantoalalta ja että asia palautetaan siltä osin ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

A Oy on hankkinut valitusta koskevan alueen hallintaansa ympäristölupaviraston päätöksen antamisen jälkeen. Hankinta mahdollistaisi toiminnan 43,9 hehtaarin (nostoalue 41,3 ha ja auma-alueet 2,6 ha) suuruisella alueella ilman, että tuotanto- ja vesienjohtamissuunnitelmaa tarvitsisi muuttaa. Alueen hallinnan puuttuminen ei ole ympäristöluvan myöntämisen este. Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole olemassa luonnonsuojelulaista johtuvaa eikä kaavoituksellista estettä. Hakemuksen hylkääminen alueen ojittamattomuuden perusteella on korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätösten KHO 2005:27 ja KHO 2006:7 vastaista.

Hirvisuon turpeennostoalueen (41,3 ha) pinta-ala on 14,75 % Lauaspuron valuma-alueesta ja 0,086 % Soutujoen osavaluma-alueesta laskussa Tarhapäänjärveen. Nyt kyseessä olevan lisäalueen (9,5 ha) osuus yksinään on 3,4 % Lauaspuron valuma-alueesta ja 0,0197 % Soutujoen osavaluma-alueesta.

Valuma-alueosuudet ovat pieniä. Aiheuttaakseen luvan myöntämisen esteenä pidettävän merkittävän pilaantumisen vaaran Hirvisuon turvetuotannon aiheuttaman muutoksen purkuvesistön veden laadussa pitäisi olla voimakas ja havaittavissa laaja-alaisena ja kokoluokkaisena.

Soutujoen osavaluma-alueella ei ole muuta pistekuormitusta kuin turvetuotanto. Jokseenkin kaukana Tarhianjoen alueen latvoilla on turvetuotantoa yhteensä 141,7 hehtaarin alalla, joka yhdessä Hirvisuon kanssa muodostaisi 183 hehtaarin tuotantoalan ja 0,34 % valuma-alueosuuden. Lauaspuro ei ole merkittävä uoma.

Suhteessa purkuvesistöön koko hanke on pieni ja sen vaikutusmahdollisuus vesistöön on hyvin vähäinen, eikä tuotantoaluetta ole tarpeen rajata luvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi. Pintavalutuskentän suhteellinen koko kasvaisi 6,1 prosenttiin ja sen käyttö on ympärivuotista. Siten se leikkaa tehokkaasti lähtevää kuormitusta.

Metsäojitetun ja ojittamattoman alueen ravinnekuormituksessa ei ole 1-2 vuotta kestävässä kuntoonpanovaiheessa kokoluokkaista eroa, eikä yleensä juuri ollenkaan eroa kiintoainekuormituksessa. Purkuvesistöjen Soutujoen ja Tarhapäänjärven nykyinen tyydyttävä käyttökelpoisuus ei ole este sallia hakemuksessa tarkoitettu jokseenkin vähäinen ja kokonaisuuden kannalta merkityksetön kuormituslisä. Lupaharkinta on tarpeen suorittaa hylätyn 9,5 hehtaarin osalta uudelleen.

B:n osakaskunta on vastineessaan lausunut, ettei lupaharkintaa tule käyttää enää Kana-ahon tilan RN:o 10:14 osalta. Ympäristölupaviraston päätös tulee kumota siltä osin kuin A Oy:n hakemus on hyväksytty. Osakaskunta on viitannut pintavalutuskentän toiminnallisiin puutteisiin ja jo toiminnassa olevien turvetuotantoalueiden vaikutuksiin vesistössä. Kuivatusvedet ovat värjänneet veden lähes mustaksi, happamoittaneet vesistöä, aiheuttaneet raskasmetallien kerääntymistä kaloihin, tappaneet ravut lähes sukupuuttoon, rehevöittäneet järviä ja lietteistäneet koskia. Hirvisuo on lähes ennallistunut aiemmista ojituksista. Sammal on peittänyt ojat ja vettä virtaa erittäin vähän.

A Oy on vastineessaan todennut, että B:n osakaskunnan valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, jonka johdosta valituksenalaista päätöstä olisi syytä muuttaa. Yhtiö on viitannut hakemuksessaan, 7.1.2008 päivätyssä vastineessaan ja 24.7.2008 päivätyssä valituksessaan lausumaansa sekä ympäristölupaviraston päätösperusteluihin.

C ry on vastineessaan uudistanut muistutuksessaan esittämänsä vaatimukset. Hirvisuolle ei tule myöntää turpeenkaivuun oikeuttavaa ympäristölupaa tai jos lupa ojitetulle osalle myönnetään, tulee luonnontilainen osa suojata kaivuun vaikutuksilta ja säilyttää luonnontilaisena.

Laajan ympäröivän alueen soiden tila on erittäin huono. Hirvisuo on hyvä teerien soidinsuo. Alueen vesistöjen tila on jo nykyisellään huono, eivätkä ne kestä lisäkuormitusta. Turvetuotannon vesistövaikutukset ovat erittäin haitallisia pienissä latvavesissä. Varsinkin suon itäosan vanhat ojat ovat jo lähes täysin umpeenkasvaneet.

D:n kalastusalue on vastineessaan viitannut aiemmin esittämäänsä ja vaatinut, että Hirvisuon ympäristölupa tulee hylätä kokonaisuudessaan. Luontoselvitykset eivät ole riittäviä ja Hirvisuolla ja Soutujoella tulee tehdä Natura-arviointi. Soutujokeen tulee kuormitusta 193,3 hehtaarin laajuisilta turvetuotantoalueilta ja Hirvisuo mukaan lukien lupia ollaan hakemassa niin, että tuotantoalueiden yhteispinta-ala olisi 372 hehtaaria. Hirvisuo on lähes luonnontilainen ja Lauaspuro on luonnontilainen pienvesi. On toimittava Keski-Suomen maakuntakaavalinjauksen mukaisesti.

B:n osakaskunnan vaatimukset korvauksista, kemiallisesta käsittelystä ja pintavalutuskentästä tulee hyväksyä. Kalatalousmaksun tulee olla 1 050 euroa vuodessa. A Oy:n vaatimusta luonnontilaisen suon käyttöönotosta ei tule hyväksyä.

Multian kunnan ympäristölautakunta on vastineessaan todennut, että A Oy:n vaatimusta päätöksen kumoamisesta ja asian palauttamisesta ympäristölupavirastolle ei tule hyväksyä, koska tilan Kana-aho RN:o 10:14 ottaminen turvetuotantokäyttöön olisi valtioneuvoston periaatepäätöksen vastaista. Alueen jättäminen turvetuotannon ulkopuolelle on perusteltua sen luonnontilaisuuden ja alapuolisen vesistön tilaan kohdistuvan uhan vuoksi. Soutujoki on Multian tunnetuimpia koskikalastuskohteita. Turvetuotantoalueiden yhteisvaikutuksella on merkitystä Tarhianjoen valuma-alueella.

Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on vastineessaan todennut, että A Oy ei ole valituskirjelmässään esittänyt mitään perusteita, jotka puoltaisivat luparatkaisussa hylätyn luonnontilaisen alueen käyttöönottoa. Kysymyksessä on kala- ja raputaloudellisesti arvokas vesistö. Hirvisuon turvetuotantoalueen kuormitus kohdistuu jo nykyisellään kuormitettuun vesistöön ja vaikutukset alapuoliseen vesistöön olisivat huomattavat, eikä lupaa tule luonnontilaisen alueen osalta myöntää. Soutujoen lisäksi koko Tarhapäänjärven ja Keurusselän välinen Tarhian reitti on määritelty lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Työvoima- ja elinkeinokeskus ei ole valittanut A Oy:lle määrätystä kalatalousmaksusta.

Keski-Suomen ympäristökeskus on vastineessaan A Oy:n valitukseen muun muassa todennut, että päätöstä ei ole syytä muuttaa. Yhdessä muun kuormituksen kanssa Hirvisuon haetun laajuisen turvetuotannon päästöjen vaikutukset purkuvesistön sietokykyyn nähden olisivat suuret. Kuntoonpanovaiheessa ojittamattomalta alueelta syntyvä kuormitus ja veden virtaama ovat merkittävästi suurempia kuin ojitetulta alueelta. Luonnontilaisen alueen ottaminen turvetuotantoon vaikuttaisi haitallisesti ja pitkäaikaisesti alapuolisen vesistön kala- ja rapukantoihin ja Soutujoen ja Tarhapäänjärven virkistyskäyttöarvo heikentyisi. Tarhapäänjärven alapuolinen Tarhian koskireitti on Keurusselän ainoa merkittävä virtakutuisten lajien lisääntymis- ja poikastuotantoalue. Koskireitillä ja Soutujoessa on tehty kunnostusta.

On valtioneuvoston periaatepäätöksen vastaista sijoittaa turvetuotantoa ojittamattomalle suolle. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin valossa Hirvisuolla on myös luonnonsuojelullista arvoa, sillä ojittamattoman alueen suotyypit ovat kaikki eteläisen Suomen alueella joko uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Hirvisuon luonnontilaisena säilyneen alueen jättäminen ympäristöluvassa turvetuotantoalueen ulkopuolelle säästää luonnontilansa säilyttäneen ja luonnonsuojelullisesti merkittävistä suotyypeistä muodostuneen Hirvisuon luonnontilaisen osan tuhoutumiselta ja saattaa mahdollistaa suon ominaispiirteiden säilymisen tyydyttävällä tasolla.

Ympäristökeskus on viitannut ympäristölupavirastolle antamaansa lausuntoon, jossa on korostettu vesienkäsittelyyn ja kuormitusarvioihin liittyvää epävarmuutta ja toimenpiteitä vesienkäsittelyn tehostamiseksi.

B:n osakaskunta on vastaselityksessään lausunut, että Hirvisuon luonnontilaiselle alueelle ei tule myöntää lupaa.

A Oy on vastaselityksessään vaatinut, että vastineet, joissa vaaditaan yhtiön valituksen hylkäämistä, hylätään. Uusia hankkeita, joita koskevat ympäristölupahakemukset ovat vireillä, ei voida käsitellä samaa purkuvesistöä kuormittavina hankkeina.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta B:n osakaskunnan, C ry:n ja D:n kalastusalueen vaatimukset lupahakemuksen hylkäämisestä sekä kalastusalueen vastineessaan esittämät muut vaatimukset.

Hallinto-oikeus on perustellut B:n osakaskunnan valituksen osittaista tutkimatta jättämistä seuraavasti:

Valitusaika ympäristölupaviraston päätökseen on päättynyt 25.7.2008. Osakaskunta on esittänyt vaatimuksensa 1.10.2008 ympäristölupavirastoon saapuneessa vastineessa. Vaatimukset on esitetty muutoksen hakemiselle määrätyn ajan päätyttyä ja siis myöhään, ja ne jätetään tutkimatta.

Hallinto-oikeus on hylännyt B:n osakaskunnan maastokatselmuksen toimittamista koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut osakaskunnan vaatimuksen hylkäämistä seuraavasti:

Asiakirjoista saatava selvitys on riittävä asian ratkaisemiseen, eikä katselmuksen toimittaminen ole tarpeen.

Pääasiaratkaisussaan hallinto-oikeus on muuttanut A Oy:n vaatimuksesta ympäristölupaviraston luparatkaisua ja B:n osakaskunnan vaatimuksesta lupamääräystä 1. Muilta osin osakaskunnan valitus on hylätty.

Muutettu ratkaisu sekä lupamääräykset 1 ja 13 kuuluvat seuraavasti (muutokset kursiivilla):

Ympäristölupavirasto myöntää hakemuksen osin hyläten A Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan turvetuotantoon Hirvisuolla 44,5 hehtaarin alalla Multian kunnassa Vehkoon kylässä tiloilla Hirvisalo 1 RN:o 3:93, Kana-aho RN:o 10:14 ja Nevalansalo RN:o 3:56 siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä 6 ja 7 ilmenee. Hakemus on hylätty tilan Pesämäki RN:o 9:22 osalta.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta ympäristönsuojelulain mukaista hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ole arvioitu aiheutuvan. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan lupamääräykset.

Lupamääräykset

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueelta laskuojaa pitkin Lauaspuroon ja edelleen Soutujokeen johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksesta ilmenevällä tavalla tuotantosuunnitelmakarttaan (mittakaava 1:5000) merkittyjen vesiensuojelurakenteiden, yhden laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän avulla. Lisäksi kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot.

Laskeutusaltaan mitoituksen on oltava vähintään turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (ympäristöministeriö 19.9.2003) mukainen. Pintavalutuskenttä on rakennettava siten, että turvetuotantoalueen vedet saadaan johdettua ja jakaantumaan sille tasaisesti ja sen jälkeen purkuojaan mittapadon kautta. Tarkempi suunnitelma pintavalutuskentän rakenteesta reunapengerryksineen on esitettävä tarkastettavaksi Keski-Suomen ympäristökeskukselle ennen kentän toteuttamista.

Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vähintään seuraava:

Teho lasketaan erikseen sulan maan ajan ja sen ulkopuolisen ajan keskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Jos tavoitearvoja ei ole saavutettu, luvan saajan on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen.

Turvetuotantoalueen vedet on johdettava laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän kautta ympäri vuoden.

Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi eristysojilla, jotka on varustettava lietesyvennyksillä.

= = =

13. Päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava ympäri vuoden. Päästötarkkailu on järjestettävä siten, että kuivatusvesien määrästä, laadusta ja kuormituksesta sekä pintavalutuskentän käsittelyn tehokkuudesta saadaan luotettavat tiedot. Täydennetty tarkkailuohjelma on esitettävä Keski-Suomen ympäristökeskukselle ennen kuntoonpanotöihin ryhtymistä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Lisäalue

Koska lisäalue sijoittuu eristysojien sisäpuolelle ja se sisältyy hakemuksen tuotanto- ja vesienkäsittelysuunnitelmaan ja yhtiön valituksesta on kuultu asianosaisia, hallinto-oikeus on ratkaissut enemmän viivästyksen välttämiseksi kysymyksen luvan myöntämisestä A Oy:n valituksessa tarkoitetulle turvetuotannolle tilalle Kana-aho RN:o 10:14 sijoittuvalla noin 9,5 hehtaarin tuotanto-alalla palauttamatta hakemusta ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Alueen hallinnalla ei sinällään ole merkitystä luvan myöntämisen kannalta. Ympäristölupa ei anna laajempaa oikeutta alueeseen kuin luvan saajalla muutoin on.

Hirvisuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Lauaspuron kautta Soutujokeen ja Tarhapäänjärveen. Soutujoen ja Tarhapäänjärven vesi on ruskeaa, hapanta ja humuspitoista ja käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävää. Soutujoki on merkittävä kalastuskohde.

Nyt hyväksytyn tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 44,5 hehtaaria, joka on 16 % Lauaspuron valuma-alueesta ja 0,1 % Soutujoen valuma-alueesta laskussa Tarhapäänjärveen. Pinta-alaltaan 9,5 hehtaarin laajuinen lisäalue on 3,4 % Lauaspuron ja 0,02 % Soutujoen osavaluma-alueesta. Tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä, jonka puhdistusteholle hallinto-oikeus on asettanut raja- tai tavoitearvot. Hallinto-oikeus on katsonut, että lisäalueen turvetuotannon päästöt eivät aiheuta alapuolisen vesistön pilaantumisen vaaraa eivätkä ne heikennä vesistön erityisiä luonnonarvoja. Tuotantoalue lisäaluekin huomioon ottaen on pieni osa Soutujoen valuma-alueesta, eikä sen päästöillä ole sellaista vaikutusta Soutujokeen tai sen alapuoliseen vesistöön, että lupaa ei voitaisi myöntää. Päästöjen vaikutus ei ennalta arvioiden ulotu Tarhapäänjärven alapuoliseen Tarhian koskireittiin. Luvan myöntämiselle ei ole muutakaan estettä.

Vesienkäsittely- ja päästötarkkailumääräysten muutokset

Hirvisuon tuotantoalueen pintavalutuskentän pinta-ala on 6,1 % valuma-alueesta, mutta se sijoittuu ojitetulle suoalueelle. Ojitus voi aiheuttaa oikovirtauksia ja heikentää kentän puhdistustehoa. Riittävän puhdistustehon varmistamiseksi hallinto-oikeus on määrännyt puhdistusteholle raja-arvot sulan maan ajalle. Arvot ovat sellaiset, että niihin päästään hyvin toimivalla pintavalutuskentällä. Pintavalutuskentän tehosta talvella on vähän tutkimustietoa ja sen vuoksi talviajan tehoarvot ovat tavoitteelliset. Puhdistustehon todentamiseksi päästötarkkailua koskevaa lupamääräystä on muutettava siten, että tarkkailussa selvitetään puhdistustehoa ympäri vuoden.

Hylätyt vaatimukset

Hallinto-oikeus on katsonut, että ympäristölupaviraston päätöksessä nyt täydennetyllä tavalla on riittävät vesienkäsittelymääräykset päästöjen vähentämiseksi ja lietteen vesistöön pääsyn estämiseksi. Vesienkäsittely on tässä tapauksessa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista eikä kemiallinen käsittely ole päästöjen määrään ja niiden vaikutukseen nähden kustannuksiltaan kohtuullista. Lupamääräyksen 5 mukaan aumojen ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Määräys on riittävä, eikä etäisyyttä ole tarpeen määrätä tarkemmin.

Luvan mukaan toimittaessa Hirvisuon turvetuotannosta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa haittaa alapuolisessa vesistössä, ja ympäristölupaviraston määräämä kalatalousmaksu on riittävä kompensoimaan kalataloudelle aiheutuvat haitat eikä tätä harkinnanvaraista maksua ole syytä korottaa tuotantoalueen laajenemisen johdosta. Lupamääräyksen 18 mukaan luvan saaja on määrätty poistamaan Lauaspuroon mahdollisesti tulevat liettymät. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa lietettä ei kulkeudu alemmas vesistöön eikä koskien kunnostustarvetta siten ole. Muiden turvetuotantoalueiden mahdollisesti aiheuttamia vahinkoja tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi ei voida käsitellä tämän lupa-asian yhteydessä.

Edellä esitetyn perusteella ja viitaten ympäristölupaviraston perusteluihin hallinto-oikeus on hylännyt B:n osakaskunnan aumojen ja tuotantoalueen etäisyyttä, vesienkäsittelyä, korvauksia, kunnostuksiin osallistumista ja istutuksia koskevat vaatimukset.

Hallinto-oikeuden päätöksessä sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki 96 § 1 momentti
Hallintolainkäyttölaki 22 §, 41 § ja 51 § 2 momentti
Ympäristönsuojelulaki 41-44 § ja 46 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Keski-Suomen ympäristökeskus on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on myöntänyt ympäristöluvan turvetuotantoon Kana-ahon tilalle RN:o 10:14 sijoittuvalle noin 9,5 hehtaarin lisäalueelle.

Vaatimuksensa tueksi ympäristökeskus on esittänyt seuraavaa:

Ympäristökeskus ei hae muutosta hallinto-oikeuden muuttamien vesiensuojelutoimenpiteiden osalta.

Hallinto-oikeus ei ole ottanut ratkaisussaan huomioon Keski-Suomen 14.4.2009 vahvistetun maakuntakaavan turvetuotantoalueiden varauksia. Hallinto-oikeus ei ole myöskään ottanut huomioon Hirvisuon luontoarvoja eikä valtakunnallisissa alueidenkäyttö- ja vesiensuojelutavoitteissa esitettyjä luonnontilaisia ja ojittamattomia suoalueita koskevia kriteerejä.

Kasvillisuutensa ja suolinnustonsa puolesta arvokkain alue suosta on ojittamattomana säilynyt noin 13 hehtaarin laajuinen yhtenäinen avosuoalue suon länsiosassa. Uusia turvetuotantoalueita suunniteltaessa ja lupaharkinnassa suoluonnon tilannetta pitäisi tarkastella laajemmalla aluekokonaisuudella kuin vain yhden suon alueella. Hirvisuon ympäristön suot on tehokkaasti ojitettu ja ojittamattomia avosoita on jäljellä enää harvoilla suoalueilla.

Maakuntakaavassa Hirvisuon ojitettu osa on merkitty turvetuotannon aluevarauksella EO/tu 66. Ojittamaton, luonnontilainen osa ei kuulu kaavassa varattuun turvetuotantoalueeseen. Ympäristönsuojelulain yksityiskohtaisten perustelujen mukaan lupaviranomaisen tulisi ottaa huomioon oikeusvaikutteinen maakuntakaava. Maakuntakaavan turvetuotantoalueen rajaus perustuu maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytettyihin riittäviin selvityksiin.

Tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtioneuvoston periaatepäätöksen Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 mukaan turvetuotannon sijoittamista suunnataan tuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille.

Ympäristölupaviraston päätöksessä Hirvisuon luonnontilainen 13 hehtaarin laajuinen ojittamaton alue on jätetty turvetuotantoalueen ulkopuolelle. Hallinto-oikeus on muuttanut lupaviraston päätöstä siten, että tästä alueesta valtaosalle eli noin 9,5 hehtaarille tilan Kana-aho RN:o 10:14 alueelle on myönnetty ympäristölupa turvetuotantoon. Tällä alueella sijaitsee luonnonsuojelullisesti arvokkain alue Hirvisuosta.

Luonnontilaisella alueella esiintyy kolmea Etelä-Suomessa uhanalaiseksi luokiteltua suotyyppiä (oligotrofinen lyhytkorsiräme, oligotrofinen varsinainen lyhytkorsineva ja oligotrofinen suursaraneva) sekä Etelä-Suomessa silmällä pidettäväksi luokiteltua oligotrofista Sphagnum-rimpinevaa. Näistä suotyypeistä vain oligotrofista lyhytkorsirämettä esiintyy tuotannon ulkopuolelle jäävällä Pesämäen tilalla RN:o 9:22. Suon linnustolliset arvot ovat riippuvaisia luonnontilaisen alueen ja etenkin avosuon ja sen ympäristön säilymisestä. Kana-ahon tilan RN:o 10:14 alueella on suon ainoa rimpinen avosuoalue ympäröivine harvapuustoisine alueineen, josta suolinnusto, muun muassa lintudirektiivin laji kapustarinta ja alueellisesti uhanalainen isokuovi ovat täysin riippuvaisia. Luonnontilaisella Hirvisuon alueella on myös merkitystä valtakunnallisesti silmällä pidettävän ja lintudirektiivissä mainittuun lajistoon kuuluvan teeren soidinpaikkana ja elinympäristönä.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan luonnontilaisesta alueesta jäisi ainoastaan noin kolmen hehtaarin suuruinen osuus turvetuotantoalueen ulkopuolelle. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan näin pienellä alueella ei käytännössä olisi enää merkitystä nykyisellä luonnontilaisella alueella olevien erityisten luonnonolosuhteiden säilymisen kannalta.

2. B:n osakaskunta on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta B:n osakaskunnan lupahakemuksen hylkäämistä koskeneen vaatimuksen vasta muutoksenhakuajan jälkeen saapuneessa vastineessa tehtynä. Asia on palautettava uudelleen käsiteltäväksi joko hallinto-oikeuteen tai lupaviranomaiselle. Kana-ahon tilalle RN:o 10:14 myönnetty lupa on kumottava ja hakemus siltä osin hylättävä.

Osakaskunta on lisäksi vaatinut, että lupapäätöstä muutetaan seuraavasti:

Hirvisuon raskasmetallipitoisuus on selvitettävä. A Oy:n maksettavaksi määrätty vuosittainen kalatalousmaksu on korotettava 2 000 euroon käytettäväksi rapujen istutukseen B:n osakaskunnan vesillä. Soutujoen ja Lauaspuron vesi on tutkittava ennen ympäristöluvan myöntämistä ja toiminnan aikana. Tarhapään reitille on luvan yhteydessä sovittava happamuustaso ja määritettävä muut vedenlaatuparametrit, jotka eivät saa ylittyä. A Oy on velvoitettava maksamaan B:n osakaskunnalle korvausta vuosittain 5 000 euroa turvetuotantotoiminnan ajan. A Oy on velvoitettava huolehtimaan kuivatusvesien kalkitsemisesta. A Oy on velvoitettava osallistumaan 20 000 eurolla Tarhapäänjärven kunnostukseen ja lietteen poistamiseen vesistöstä.

Vaatimustensa tueksi osakaskunta on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Ojitetulta suolta peräisin olevat metyylielohopeapitoisuudet tulevat lisääntymään Tarhapäänjärvessä ja Tarhianreitin kaloissa. Hirvisuosta ei ole tutkittu raskasmetallien määriä, eikä mitattu erityisesti elohopeapitoisuuksia. Myrkyllisistä päästöistä aiheutuu haittaa ravinnon kautta ihmisille. Muistutuksessaan lupavirastolle B:n jakokunta on vaatinut raskasmetallimäärien tutkimista, mutta lupapäätöksessä ei ole otettu lainkaan kantaa jakokunnan raskasmetallien mittausta koskevaan vaatimukseen. Myöskään ei ole selvitetty, miten ehkäistään elohopeapitoisten päästöjen syntymistä ja haitallisia vaikutuksia. Hankkeen johdosta kalojen käyttö estyy tai vaikeutuu huomattavasti. Lähitulevaisuudessa hauki, kuha, made ja ahven tulevat ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi Tarhapäänjärvessä ja Tarhian reitillä. Ympäristön virkistyskäyttöön soveltuminen heikkenee, mikä loukkaa jakokunnan oikeutta.

Kana-ahon tilalle RN:o 10:14 ei tule myöntää lupaa hallinto-oikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla ennen kuin luonnontilaisen suon sisältämät myrkyt on selvitetty.

Luvansaajan maksettavaksi määrätyn kalatalousmaksun on oltava ainakin 2 000 euron suuruinen pelkästään ravustolle aiheutuvien haittojen vuoksi. Mainitulla rahamäärällä on vuosittain istutettava rapuja B:n osakaskunnan vesiin.

Suon nykyiset ympärys- ja muut ojat eivät ainakaan valokuvien perusteella kuntonsa puolesta näytä eristysojilta. Hallinto-oikeus ei ole kuitenkaan pitänyt katselmuksen toimittamista tarpeellisena.

Soutujoen ja Lauaspuron vesi on tutkittava ennen ympäristöluvan myöntämistä ja toiminnan aikana, koska veden happamuuden vaihtelut ja turvesuon päästöt aiheuttavat vahinkoa alapuolisessa vesistössä ja jakokunnan vesissä.

Luvansaaja on velvoitettava maksamaan osakaskunnalle korvausta vuosittain 5 000 euroa, koska turvesuolta peräisin olevat kiintoaineet kerääntyvät B:n osakaskunnan koskiin ja mataliin järvialtaisiin, joissa niistä aiheutuu monenlaista vahinkoa.

Hakijan on huolehdittava päästöjen kalkituksesta, koska turvesuon jätevesi on erittäin hapanta. Lauaspuron happamuuden voi myös olettaa lisääntyvän Hirvisuon turvetuotantotoiminnan johdosta. Happamuus altistaa kalat muille raskasmetalleille, koska happamuuden lisääntyessä maaperästä liukenee haitallisia aineita, jotka kulkeutuvat alapuoliseen vesistöön.

Luvansaajan on osallistuttava 20 000 eurolla Tarhapäänjärven kunnostukseen ja lietteen poistamiseen vesistöstä turvetuotannosta vesistölle pintavalutuskentästä huolimatta aiheutuvien vahinkojen johdosta. Parantuneista tekniikoista huolimatta toiminnassa on päästöhuippuja. Pitkällä aikavälillä on nähtävissä, etteivät turvesoiden päästöt ole vähentyneet. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimus olisi edellyttänyt luonnontilaisen suon käyttämistä pintavalutukseen, mihin asiassa ei ilmeisesti kustannussyistä kuitenkaan ole menty.

3. Multian ympäristölautakunta on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on myöntänyt ympäristöluvan turvetuotantoon Kana-ahon tilalle RN:o 10:14 sijoittuvalle noin 9,5 hehtaarin lisäalueelle.

Vaatimuksensa tueksi lautakunta on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 on todettu luonnontilaisista soista seuraavaa: ”Turvetuotannon sijoittumista suunnataan tuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille välttäen alueiden sijoittumista vesistön tai suojelualueen välittömään läheisyyteen.” Tilan Kana-aho RN:o 10:14 ottaminen turvetuotantokäyttöön olisi siten edellä mainitun periaatepäätöksen vastaista. Tilan jättäminen turvetuotannon ulkopuolelle on perusteltua alueen luonnontilaisuuden vuoksi.

Tarkistettujen ja 1.3.2009 voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Tarkistettujen alueidenkäyttötavoitteiden mukaan luonnontilaiset suoalueet on yksiselitteisesti jätettävä turvetuotannon ulkopuolelle.

Itä-Suomen ympäristölupavirasto on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa valitusten johdosta.

Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on antanut valitusten johdosta lausunnon. Sen mukaan Keski-Suomen ympäristökeskuksen valituksessa on esitetty riittävät perustelut sille, ettei lupaa lisäalueelle tule myöntää. Kysymyksessä on kala- ja raputaloudellisesti arvokas alue. Uusia turvetuotannon ympäristölupahakemuksia on vireillä lähialueella, mikä lisäisi Soutujoen kuormitusta entisestään.

A Oy on antanut valitusten johdosta selityksen. B:n osakaskunnan valitus on jätettävä tutkimatta ja muut valitukset hylättävä.

Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön lausunto on toimitettu A Oy:lle tiedoksi.

Keski-Suomen ympäristökeskus on antanut vastaselityksen yhtiön selityksen sekä Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön lausunnon johdosta.

B:n osakaskunta on antanut vastaselityksen yhtiön selityksen sekä Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön lausunnon johdosta. Osakaskunnan valitus on kaikilta osin tutkittava. Osakaskunta on jo aiemmin viitannut kantaan, jonka mukaan Keuruun ja Pihlajaveden reiteille on tehtävä kokonaisselvitys luontoon ja vesistöön kohdistuvasta kuormituksesta sekä odotettava maakuntakaavan vaihekaavan valmistumista ennen kuin yhtään uutta turvetuotannon aloittamislupaa myönnetään reiteille.

Multian ympäristölautakunnalle on varattu tilaisuus antaa vastaselitys yhtiön selityksen sekä Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön lausunnon johdosta.

Merkitään, että Keski-Suomen ympäristökeskuksen sijaan asiassa on 1.1.2010 tullut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ja Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen sijaan Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalataloudesta vastaava vastuualue.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitukset hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1. Keski-Suomen ympäristökeskuksen valitus

Seutu- ja maakuntakaavan vaikutus

Viranomaisten on maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 2 momentin mukaan suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

Ympäristönsuojelulaissa ei, toisin kuin vesilain mukaisten lupien osalta tuon lain 2 luvun 4 §:ssä, ole säädetty, että maakuntakaavan maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt oikeusvaikutukset olisivat voimassa myös ympäristöluvasta ympäristösuojelulain mukaisesti päätettäessä.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Toiminnan sijoittamisessa on mainitun momentin mukaan lisäksi noudatettava muun muassa, mitä lain 6 §:ssä säädetään.

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä.

Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on saman pykälän 2 momentin mukaan otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Hallituksen esityksen (HE 84/1999 vp) ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin yksityiskohtaisten perustelujen mukaan asemakaavan lisäksi lupaviranomaisen tulisi ottaa huomioon myös oikeusvaikutteinen maakunta- ja yleiskaava, joiden merkitys riippuisi erityisesti kaavan maankäyttövarauksen erityisyydestä ja maankäyttöratkaisujen kokonaisuudesta. Esimerkiksi yleiskaavan maa- ja metsätaloutta koskeva aluevaraus ei sellaisenaan olisi luvan myöntämiseste teollisuuslaitokselle.

Arvioitaessa Hirvisuon puheena olevan lisäalueen soveltuvuutta vesistön kuormitusta aiheuttavan turvetuotannon sijoituspaikaksi ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin ja 6 §:n mukaisesti on muun selvityksen ohella kiinnitettävä huomiota päätöksentekohetkellä voimassa olevaan maakuntakaavaan.

Maakuntakaavan ja siitä saatavan selvityksen merkitys tulee yhdessä muiden asiaan vaikuttavien seikkojen kanssa arvioitavaksi toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaisessa harkinnassa.

Keski-Suomen 14.4.2009 vahvistetussa maakuntakaavassa Hirvisuon noin 35 hehtaarin suuruinen ojitettu osa on merkitty turvetuotannon aluevarauksella EO/tu. Maakuntakaavan alueluettelon mukaan edellä mainittu alue (kohde n:o 66) on tuottajan hallussa ja ympäristöselvitys on tehty. Kaavan aluevaraus vastaa aiempaa Keski-Suomen seutukaavaan sisältynyttä aluevarausta.

Se, että Keski-Suomen seutukaavassa ja sen sittemmin korvanneessa Keski-Suomen maakuntakaavassa on turvetuotantoalueeksi osoitettu merkinnällä EO/tu vain suon 35 hehtaarin suuruinen ojitettu osa, ei ole sellaisenaan esteenä turvetuotantotoiminnan sijoittamiselle tuon alueen ulkopuoliselle suon osalle. Tältä osin on ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momenttia sovellettaessa otettava erityisesti huomioon, ettei seutu- tai maakuntakaavassa ole osoitettu muuta käyttötarkoitusta suon ojittamattomalle osalle.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja valtioneuvoston periaatepäätöksen ”Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015” merkitys

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 1 momentin mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta.

Mainitussa momentissa säädetty ohjausvaikutus ei vaikuta ympäristönsuojelulaissa säädettyyn oikeusharkintaiseen lupaharkintaan oikeudellisesti sitovalla tavalla. Alueidenkäyttötavoitteiden sisältö voidaan kuitenkin osaltaan ottaa lupa-asiassa selvityksenä huomioon.

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä ”Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015” on muun ohella todettu, että siihen sisältyvät vesiensuojelun suuntaviivat tukevat vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaista vesienhoidon suunnittelua, jossa vesiensuojelun tarpeita tarkastellaan vesistöjen valuma-alueittain.

Vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa (1299/2004), joka on tullut voimaan 31.12.2004, säädetään muun ohella vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimisesta vesienhoitoalueille. Ympäristönsuojelulain 52 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupapäätöksestä on käytävä muun ohella ilmi, miten vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaiset vesienhoitosuunnitelmat on päätöksessä otettu huomioon. Valtioneuvosto on kuitenkin hyväksynyt vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat vasta 10.12.2009. Vesienhoitosuunnitelma ei sellaisenaan estä yksittäisen luvan myöntämistä, eivätkä suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet tule suunnitelman perusteella toiminnanharjoittajaa sitoviksi.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää mainitun lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräyksistä säädetään etenkin lain 43 §:ssä. Valtioneuvoston vesiensuojelun periaatepäätöksellä ”Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015” ei ole sellaisenaan välittömiä oikeudellisia vaikutuksia, vaan turvetuotannon vesiensuojelukysymykset ratkaistaan kutakin hanketta erikseen koskevassa ympäristölupamenettelyssä. Lupaa ja lupamääräyksiä koskevassa harkinnassa vesiensuojelun periaatepäätös voidaan kuitenkin osaltaan ottaa selvityksenä huomioon.

Lisäalueen luonnonarvot

Ympäristölupa-asiaa ratkaistaessa on ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Ympäristölupa-asiassa voidaan luonto ja sen monimuotoisuus ottaa huomioon vain, jos luontoarvot ovat asianomaisesta toiminnasta johtuvan pilaantumisen tai sen vaaran kohteena, jos ne on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin nojalla tai jos ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentissa tarkoitetut säädökset sitä muutoin edellyttävät. Hirvisuon alueella ei ole luonnonsuojelualueita, eikä asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan luonnonsuojelusäännöksistä aiheudu muutakaan estettä tai rajoituksia haetulle ympäristöluvalle.

Hakemuksessa tarkoitettu turvetuotanto Hirvisuolla merkitsee toiminta-alueen fyysistä muuttamista tavalla, joka voi vaikuttaa alueen luonnonarvoihin. Tällaiset vaikutukset eivät kuitenkaan ole seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta päästöstä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta, eivätkä ne siten ole seurausta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Sanottuja vaikutuksia ei näin ollen voida ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin tai 43 §:n nojalla ottaa huomioon ympäristöluvan edellytyksiä ratkaistaessa tai sen lupamääräyksiä asetettaessa. Lupahakemuksessa tarkoitetusta turvetuotantotoiminnasta ei toiminta-alueen mainitun fyysisen muuttumisen osalta näin ollen myöskään aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja, luvan myöntämisen estettä merkitseviä seurauksia.

Sen sijaan edellä mainitut vaikutukset luonnonarvoihin on osaltaan ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin nojalla otettava huomioon ratkaistaessa sijoituspaikan soveltuvuutta ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaisesti, vaikka sinänsä kysymys onkin pilaantumisen ehkäisemisestä. Luonnonarvojen merkitys voi korostua sijoitusvaihtoehtojen harkinnassa. Kun kuitenkin otetaan huomioon lisäalueen asema kokonaishankkeen ja sen suunnitelman osana, kuormituksesta ja alueen luonnonarvoista saatu selvitys sekä edellä maakuntakaavan osalta lausuttu, ei ole perusteita pitää turvetuotantotoiminnan ulottamista lisäalueelle sijoituspaikan soveltuvuutta koskevien ympäristönsuojelulain 6 §:n ja 42 §:n 2 momentin vastaisena myöskään luontoarvot harkintaan mukaan lukien.

Kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys sekä edellä mainitut säännökset, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ympäristökeskuksen valituksen johdosta ole perusteita.

2. B:n osakaskunnan valitus

B:n osakaskunnan valitus Hirvisuon lisäalueen osalta on tutkittava, koska hallinto-oikeus on tältä osin muuttanut ympäristölupaviraston päätöstä osakaskunnan vahingoksi.

Asiakirjoissa oleva Hirvisuon suokasvillisuus- ja linnustoselvitys huomioon ottaen Hirvisuolta ei ole löytynyt valtakunnan tasolla merkittäviä luonnonsuojelullisia arvoja, eikä alueelta ole tiedossa valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja.

Hakemuksen mukaan Soutujoen osavaluma-alueella ei ole muuta turvetuotantoa. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Tarhianjoen alueen latvoilla jo olevaa turvetuotantoa on yhteensä noin 141 hehtaarin suuruisella alalla, joka yhdessä Hirvisuon kanssa muodostaisi 183 hehtaarin tuotantoalan ja noin 0,34 %:n osuuden Tarhianjoen valuma-alueesta. Uusia hankkeita, joita koskevat ympäristölupahakemukset ovat vasta vireillä, ei tässä muutoksenhakuasiassa voida ottaa huomioon tarkasteltaessa ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaisesti haetun toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutuksia purkuvesistön kuormituksen kannalta. Asiassa ei ole ilmennyt, että ympäristönsuojelulain 40 §:n 1 momentin säännös yhteisvaikutusta aiheuttavien toimintojen lupien samanaikaisesta käsittelystä olisi jäänyt asiassa noudattamatta.

Ympäristölupaviraston myöntämä lupa koskee Hirvisuon alueen itäosassa olevaa noin 35 hehtaarin suuruista jo ojitettua aluetta. Kun otetaan huomioon ympäristölupaviraston päätöksessä lausutut perustelut tuon alueen osalta sekä muutoin hallinto-oikeuden päätöksessä tarkoitetun lisäalueen (tila Kana-aho RN:o 10:14) osalta hallinto-oikeuden päätöksessä mainitut perustelut, nyt kysymyksessä olevasta turvetuotantotoiminnasta kokonaisuudessaan ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettuja, luvan myöntämisen estäviä seurauksia. Kun otetaan huomioon edellä Keski-Suomen ympäristökeskuksen valituksen osalta lausuttu, asiassa saatu selvitys ei myöskään osoita, että toiminta ei täyttäisi ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentissa tai 42 §:n 2 momentissa asetettuja luvan myöntämisen edellytyksiä tai että se ei muutoin täyttäisi ympäristönsuojelulain tai -asetuksen säännöksissä asetettuja vaatimuksia ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla.

Kun otetaan huomioon haetun toiminnan koko, raskasmetallipitoisuuksien määrittämistä koskevan tarkkailuvelvoitteen asettamista ei ole pidettävä Hirvisuon ja vastaanottavan vesistön oloissa tarpeellisena.

Lupa hallinto-oikeuden päätöksessä tarkoitetulle lisäalueelle on näin ollen, kun otetaan huomioon päätökseen liitetyt lupamääräykset ja luvan voimassaoloa ja tarkistamista koskeva määräys, tullut myöntää.

Kun muutoin otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät perustelut osakaskunnan vaatimusten johdosta koskien muun ohella vesistön kunnostusta, vesienkäsittelyä, kalatalousmaksua ja korvauksia sekä siinä mainitut oikeusohjeet ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei osakaskunnan valituksen johdosta ole perusteita.

3. Multian ympäristölautakunnan valitus

Kuten edellä tässä päätöksessä on alueellisen ympäristökeskuksen valituksen johdosta lausuttu, valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla ja valtioneuvoston vesiensuojelun periaatepäätöksellä ”Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015”, ei ole välittömiä oikeudellisia vaikutuksia tätä lupa-asiaa ratkaistaessa. Ne voidaan kultakin osaltaan ottaa asiaa koskevina selvityksinä huomioon.

Kun muutoin ympäristölautakunnan valituksen kohteena olevan hallinto-oikeuden päätöksellä myönnetyn lisäalueen vesistövaikutusten osalta otetaan huomioon, mitä edellä tässä päätöksessä on lausuttu B:n osakaskunnan valituksen johdosta sekä muutoin hallinto-oikeuden päätöksessä mainitun lisäalueen osalta lausutut perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ympäristölautakunnan valituksen johdosta ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Kari Kuusiniemi, Tuula Pynnä, Hannu Ranta ja Alice Guimaraes-Purokoski sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Juha Kämäri ja Rauno Pääkkönen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

Eri mieltä olleen ympäristöasiantuntijaneuvos Juha Kämärin äänestyslausunto:

”Kumoan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, jolla on myönnetty ympäristölupa turvetuotantoon Kana-ahon tilalle RN:o 10:14 sijoittuvalle noin 9,5 hehtaarin lisäalueelle ja hylkään A Oy:n lupahakemuksen siltä osin.

Perustelen ratkaisuni seuraavasti:

Kysymyksessä on uuden turvetuotantoalueen käyttöönotto. Hirvisuon tuotantoalueen vedet johdetaan kalataloudellisesti arvokkaaseen vesistöön, joka on jo ennestään kuormittunut. Soutujoki on lohi- ja siikapitoinen. Soutujoessa ja Tarhapäänjärvessä on myös rapua. Vesistöä on kunnostettu kalataloudellisesti ja siihen on istutettu kalaa. Soutujoen ja Tarhapäänjärven vesi on jo nykyisellään ruskeaa ja humuspitoista. Vesistöalueella on jo ennestään turvetuotantoa. Yhdessä muun kuormituksen kanssa Hirvisuon haetun laajuisen turvetuotannon päästöjen vaikutukset purkuvesistön sietokykyyn nähden olisivat suuret.

Kysymyksessä oleva lisäalue on ojittamatonta luonnontilaista suota. Kuntoonpanovaiheessa ojittamattomalta alueelta syntyvä kuormitus ja veden virtaama on merkittävästi suurempi kuin jo ojitetulta alueelta syntyvä kuormitus. Luonnontilaisen alueen ottaminen turvetuotantoon vaikuttaisi haitallisesti ja pitkäaikaisesti alapuolisen vesistön kala- ja rapukantoihin. Tämän vuoksi katson, että edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiseen turvetuotantoon mainitun lisäalueen osalta ei ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohta huomioon ottaen ole. Muilta osin olen samaa mieltä kuin enemmistö.”