KHO:2010:49

Maankäyttö ja rakentaminen - Yleisen alueen suunnitelma - Puistosuunnitelma - Täyttömäkialue - Valitusoikeus - Hallintovalitus - Kuivatussuunnitelma - Tekninen suunnitelma - Muutoksenhakukelpoisuus - Kunnallisvalitus - Täytäntöönpanoa koskeva päätös

Kunnan viranomainen oli hyväksynyt täyttömäkialueen puistosuunnitelman maankäyttö- ja rakennuslain 90 §:n 4 momentin mukaisena yleisen alueen suunnitelmana. Suunnitelma-alueeseen rajoittuvan kiinteistön omistajalla oli hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin nojalla oikeus valittaa puistosuunnitelman hyväksymistä koskevasta päätöksestä koko suunnitelma-aluetta koskevilta osin.

Puistosuunnitelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä oli todettu, että alueen kuivatusta tehostetaan erillisen suunnitelman mukaan. Kuivatussuunnitelman asemapiirustus oli puistosuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvä tekninen suunnitelma, joka ei kuntalain 91 § huomioon ottaen ollut muutoksenhakukelpoinen päätös.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 85 §, 90 § 2-4 momentti ja 190 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 46 §
Hallintolainkäyttölaki 6 § 1 momentti
Kuntalaki 91 §

Kort referat på svenska

Päätökset, joita muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 4.12.2008 n:o 08/1098/5
Vantaan kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaoston päätös 22.8.2007 § 10
Matarin täyttömäkialueen kuivatussuunnitelman asemapiirustus 27.6.2007

Asian aikaisempi käsittely

Vantaan kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaosto on 22.8.2007 §:n 10 kohdalla tekemällään päätöksellä hyväksynyt Matarin täyttömäki, koirapuisto ja rullalauta-alue -puistosuunnitelman todeten, että alueen kuivatusta tehostetaan erillisen suunnitelman mukaan ja että puistosuunnitelmaan lisätään täyttöalueen pohjoisosan latureitti. Puistosuunnitelma on asemapiirustuksen numero 39503, muutos A, ja leikkauspiirustusten numero 39504, muutos A, mukainen.

Asian käsittely Helsingin hallinto-oikeudessa

A on, siltä osin kuin nyt on kysymys, valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että Vantaan kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaoston päätös kumotaan ja poistetaan hänen muistutuksessaan, oikaisuvaatimuksessaan ja valituksessaan tarkemmin esitetyillä perusteilla. Vantaan kaupunki on velvoitettava korvaamaan kohtuullisella määrällä hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Kansalaiset ovat saaneet puistosuunnitelman nähtävilläolokuulutuksen 1.11.2006 otsikosta "Matari. Matarin täyttömäki, koirapuisto ja rullalauta-alue yleissuunnitelma, muutettu uuden asemakaavan mukaiseksi" sen käsityksen, että asiassa on kysymys vain itse täyttömäkialueesta, koirapuistosta ja rullalauta-alueesta eli asemakaavan VU-alueesta eikä lisäksi Tervahaudanmetsän VL-alueesta. Päätöksessä mainittua kuivatussuunnitelmaa 27.6.2007 ei ole esitelty julkisesti kansalaisille.

Tilanne on muutettu kaupunginvaltuuston vastikään hyväksymän asemakaavan vastaiseksi muun muassa hyväksymällä VL-alueen puolelle kallion päälliselle alueelle pitkä ulkoilutie/hiihtolatu, joka on pohjoisosaltaan vielä kaksihaarainen. Asemakaavan mukaan tällaista ulkoilutietä ei ole edes suunniteltu kallion päälle. Samalle Tervahaudanmetsän VL-alueelle täyttömäen kaakkoispuolelle piti vanhan yleissuunnitelman mukaan jättää maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaan kalliojyrkänteen täyttömäen puoleinen sivu kasvamaan puita. Nyt se on merkitty puuttomaksi ja ilmeisesti täyttömäen vastamäeksi, mitä A ei hyväksy. Kaavoitusvaiheessa A:lle on nimenomaisesti selvitetty, ettei luontoselvitystä ole tehty, koska ulkoilureitti sijoitetaan VU-alueen puolelle ja VL-alue jää koskemattomaksi ja metsää kasvavaksi. Nyt täyttömäki on suunniteltu liian suureksi, koska mäki ja sen vieressä kulkeva ulkoilureitti/latu ei mahdu asemakaavan mukaisesti VU-alueen sisään. Lisäksi VU-alueen ulkopuolelle Tervahaudanmetsän VL-alueelle ollaan sijoittamassa jonkinlaista virkistyspaikkaa (merkintä eväspaikka) eikä sen tienoille ole edes tarkoitus istuttaa uusia puita kaadettujen tilalle. VL-alueella aikaisemmassa lehtokorvessa olevan uoman merkintää "vesiuoman muotoilu" ei saa poistaa uudesta suunnitelmasta. Luontoselvitys olisi A:n alueen luonnonolosuhteista esittämillä perusteilla tullut hankkia ja esitellä avoimesti kansalaisille.

Rakentaminen luontoselvitystä hankkimatta on virkarikos, johon ovat syyllistyneet ainakin puistopäällikkö Leino, projektipäällikkö Mäntylä, katupäällikkö Pajunen ja kaupungininsinööri Vainio, koska he ovat asemansa ja työtehtäviensä perusteella valvontavelvollisia asiassa. Siten Leino, Pajunen ja Vainio eivät olisi myöskään saaneet osallistua asian käsittelyyn, mutta Leino on tehnyt päätöksen uudesta yleissuunnitelmasta, Pajunen ja Vainio ovat allekirjoittaneet erehdyttävän kuulutuksen ja he kaikki ovat olleet esteellisinä läsnä 22.8.2007 kokouksessa. Esteellisyys syntyy siitä, että uudella yleissuunnitelmalla pyritään paikkaamaan laitonta rakentamista muodollisesti lailliseksi. Laittomiin sopimuksiin osallisten viranhaltijoiden ja lautakunnan jäsenten, muun muassa Mäntylän sekä rakennuslakimies Riikosen, menettely tullaan selvittämään poliisitutkinnassa.

Erityisesti uuden korotetun täyttömäen ja Joukontien sekä täyttömäen ja Rekolantien välisellä entisellä peltoalueella on ollut täyttömäen korottamisen jälkeen entistä suurempia pintavesien johtamisongelmia, varsinkin syksyisin ja keväisin lumien sulamisen aikoihin. Avo-ojat ovat tukkeutuneet eikä rumpuja ole avattu. Pellon keskellä oleva kokoojaoja rumpuineen on tukkeutunut säännöllisesti ja peltoalueella oleva suuri tulva on levinnyt viereisten omakotitonttien pihoille aiheuttaen vahinkoa rakennuksillekin. Tulva on noussut ajoittain myös A:n Joukontie 12:ssa osittain omistaman kiinteistön talon portaille saakka. Myös Rekolantien päärumpu tukkeutuu herkästi, ja koska Rekolantien viereistä ojaa käytetään lumenkaatopaikkana ajaen ojaan talven aikana jopa kahden metrin korkuiset lumivallit, eivät vedet pääse virtaamaan ojassa, vaan valuvat loivaa alamäkeä keskelle peltoaluetta muodostaen valtavan tulvajärven.

Vantaan kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaosto on antanut valituksen johdosta lausunnon.

A on antanut vastaselityksen pyytäen suullisen käsittelyn järjestämistä aluearkkitehdin kuulemiseksi. Lisäksi A on toimittanut lisäselvitystä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta A:n valituksen puistosuunnitelman hyväksymisestä siltä osin kuin vaatimukset koskevat täyttömäen pohjois- ja itäpuolista latureittiä sekä muutoin pohjois-, itä- ja kaakkoispuolista VL-aluetta.

Hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta A:n vaatimukset siltä osin kuin ne koskevat jaoston päätöksessä mainittua erillistä kuivatussuunnitelmaa.

Hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta A:n vaatimukset siltä osin kuin niissä on kysymys alueella tehtyjen tai tekemättä jätettyjen, puistosuunnitelman toteuttamiseen liittyvien toimenpiteiden suunnitelmanmukaisuudesta tai laillisuudesta tai alueella tehdyistä tai tekemättä jätetyistä muista maanrakennus- tai metsätöistä.

Hallinto-oikeus on tutkinut valituksen siltä osin kuin siinä on kysymys puistosuunnitelman mukaisesta valumavesien johtamisesta kiinteistön RN:o 4:340 puoleisen VL-alueen eteläosassa.

Hallinto-oikeus on hylännyt pyynnön suullisen käsittelyn toimittamisesta.

Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen tutkituilta osin ja vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

1. Tutkimatta jätetyiltä osin

Maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n perusteella puistosuunnitelman hyväksymistä koskevassa muutoksenhaussa noudatetaan, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mukaan päätöksellä, josta saa valittaa, tarkoitetaan toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta.

Päätöstä puistosuunnitelman hyväksymisestä ei ole kohdistettu valittajaan. B ja C:n kuolinpesä, jonka osakas valittaja on, omistavat puistosuunnitelman tarkoittamaan Matarinmäen alueeseen RN:o 2:22 rajoittuvan kiinteistön RN:o 4:340. Siltä osin kuin valittaja on tyytymätön suunnitelmaan kirjattuihin täyttömäen pohjois- ja itäpuolisiin ulkoilu- ja latureitteihin, mäen täyttämisen pohjois- ja itäpuoliseen rajaukseen, luontoselvitysten puuttumiseen mäen pohjois- ja itäpuolisesta VL-alueesta, mäen kaakkoisosan puuston rajaukseen ja mäen pohjoisosan vesiuoman muotoilua koskeviin merkintöihin, hallinto-oikeus on katsonut, että valituksenalainen päätös ei välittömästi vaikuta valittajan oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Lisäksi etäisyys valittajan osaomistuksessa olevalta kiinteistöltä edellä mainituille alueille on useita satoja metrejä. Valittajalla ei siten ole valitusoikeutta jaoston päätöksestä edellä mainituilta osin.

Valituksenalaisessa jaoston päätöksessä 22.8.2007 § 10 on kysymys puistosuunnitelman hyväksymisestä. Hallinto-oikeus ei ole tässä asiassa ensi asteena toimivaltainen tutkimaan alueella tehtyjen tai tekemättä jätettyjen tosiasiallisten toimenpiteiden suunnitelmanmukaisuutta tai laillisuutta.

Jaoston päätöksessä on ainoastaan todettu, että alueen kuivatusta tehostetaan erillisen kuivatussuunnitelman mukaan. Asiakirjoissa on 27.6.2007 tarkastettu kuivatussuunnitelma, piirustusnumero 44205. Hallinto-oikeus on katsonut, että kuivatussuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetusta puistosuunnitelmasta erillinen suunnitelma alueen kuivanapidon yksityiskohtaisesta toteuttamisesta. Jaosto ei ole päätöksessään kuivatussuunnitelmaa erikseen hyväksynyt eikä kuivatussuunnitelmaa koskeva maininta jaoston päätöksessä siten ole sellainen asian ratkaisu, josta voidaan valittaa hallinto-oikeuteen. Tämän vuoksi hallinto-oikeus ei ole tutkinut kuivatussuunnitelmaan tai sen laatimismenettelyyn liittyviä vaatimuksia.

2. Tutkituilta osin

Valittajalla on valitusoikeus siltä osin kuin hänen puistosuunnitelman hyväksymistä koskevat vaatimuksensa kohdistuvat Matarinmäen alueen eteläosaan eli tässä asiassa kiinteistön RN:o 4:340 välittömässä läheisyydessä oleviin ojiin ja täyttömäen eteläpuolen valumavesiin. Valittaja on selvittänyt, että ajoittain myös mäen valumavesiä on tulvinut kiinteistölle RN:o 4:340.

2.1 Suullinen käsittely

Valittaja on vastaselityksessään pyytänyt suullista käsittelyä aluearkkitehti Pentinmikon kuulemiseksi, mikäli Matarinmäen alueen asemakaavatilanne, täyttömäkeä koskeva yleissuunnitelma ja uuden asemakaavan ja yleissuunnitelman suhde sekä se, mille alueelle mäenrakentajat ovat yleissuunnitelman ja asemakaavan perusteella saaneet rakentaa, eivät käy valittajan kertomalla tavalla ilmi suoraan asiakirjoista.

Asian ratkaisun kannalta tarpeelliset seikat ilmenevät riittävällä tavalla asemakaavasta, kaavaselostuksesta ja puistosuunnitelmasta liitteineen sekä muista asiakirjoista. Lisäksi suullisessa käsittelyssä selvitettäväksi esitetyt seikat kohdistuvat lähinnä valituksen niihin kohtiin, jotka on edellä jätetty tutkimatta. Suullisen käsittelyn järjestäminen ei ole valittajan esittämällä perusteella tai muutoinkaan asian selvittämiseksi tarpeen.

2.2 Menettelyä koskeva väite

Valittajan mukaan puistosuunnitelman nähtävilläolokuulutuksen 1.11.2006 otsikosta "Matari. Matarin täyttömäki, koirapuisto ja rullalauta-alue yleissuunnitelma, muutettu uuden asemakaavan mukaiseksi" on saanut sen virheellisen käsityksen, että asiassa olisi kysymys vain itse täyttömäkialueesta, koirapuistosta ja rullalauta-alueesta eli asemakaavan VU-alueesta eikä lisäksi Tervahaudanmetsän VL-alueesta.

Hallinto-oikeus on katsonut, että kyseinen suunnitelma on kokonaisuus, joka suunnitelmapiirroksesta 39503 ilmenevin tavoin kattaa myös niin sanotun Tervahaudanmetsän VL-aluetta. Suunnitelma on voitu kirjata nähtävilläolokuulutukseen suunnitelmaan kuuluvien yksittäisten pääkohteidensa ja täyttömäkeen liittyen myös yleisesti tunnetun nimensä mukaisesti. Myös alueen asemakaava on nimetty Matarinmäeksi, vaikka kaava-alueeseen kuuluu osa Tervahaudanmetsän alueesta.

2.3 Esteellisyysväitteet

Hallintolain 27 §:n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Virkamies on lain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuutensa muusta kuin momentin 1-6 kohdissa todetusta erityisestä syystä vaarantuu.

Valittaja on vaatinut, että päätös on kumottava myös sillä perusteella, että puistopäällikkö Leino, projektipäällikkö Mäntylä, katupäällikkö Pajunen ja kaupungininsinööri Vainio ovat esteellisiä asiassa. Valitus on edellä todetun mukaisesti jätetty pääosin tutkimatta. Tutkituilta osin asiassa ei ole ilmennyt perusteita todeta kyseisiä henkilöitä esteellisiksi valittajan valituksessaan toteamien tai poliisille tekemissään tutkintapyynnöissä esittämien seikkojen vuoksi.

2.4 Valumavedet

Maankäyttö- ja rakennuslain 90 §:n perusteella puistosuunnitelma laaditaan noudattaen soveltuvin osin mainitun lain katusuunnitelmaa koskevaa 85 §:ää, jonka mukaan katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Tutkituilta osin valitus koskee alueen pintavesien johtamisongelmia, joista konkreettisena osoituksena on ollut veden tulviminen ajoittain myös kiinteistölle RN:o 4:340. Valittaja on vaatinut täyttömäkialueen liittämistä hulevesiviemäriin.

Hyväksytty puistosuunnitelma sisältää alueen kuivatuksen pääperiaatteet eli avo-ojituksen. Jaoston lausunnon mukaan alueen pintavedet on alun alkaen, myös vuonna 2004 hyväksytyn puistosuunnitelman mukaisesti johdettu ojien kautta vesistöihin. Suunnitellun avo-ojituksen voidaan sinänsä katsoa täyttävän muun muassa toimivuuden vaatimukset. Valittajan esittämät perusteet liittyvät pääosin seikkoihin, joissa on joko kysymys siitä, ettei suunnitelman mukaista avo-ojitusta ole pidetty kunnossa tai siitä, että muut, puistosuunnitelmasta erilliset toimenpiteet aiheuttavat tulvimista. Hallinto-oikeus on katsonut, että alueen kuivatuksen osalta avo-ojiin perustuva puistosuunnitelma täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 85 §:n mukaiset vaatimukset. Koska nyt hyväksytty suunnitelma ei ole lain vastainen, ei päätöstä voida kumota sen vuoksi, että valittaja on pitänyt alueen hulevesijärjestelmään liittämistä parempana vaihtoehtona. Jaosto on voinut hyväksyä puistosuunnitelman eikä se nyt kyseessä olevalta osaltaan ole myöskään Matarinmäen asemakaavan 800600 vastainen.

Hallinto-oikeus on kuitenkin todennut, että vaikka suunnitelma lähtökohtaisesti täyttää riittävällä tavoin toimivuuden, terveellisyyden ja viihtyisyyden vaatimukset, on kiinteistön ja yleisen alueen omistajalla aina maankäyttö- ja rakennuslain 165 §:ssä säädetyin tavoin velvollisuus huolehtia luonnollisen vedenjuoksun muuttamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisemisestä.

2.5 Oikeudenkäyntikulut

Valitus on jätetty osaksi tutkimatta ja tutkituilta osin hylätty. Sen vuoksi ei ole kohtuutonta, että valittaja pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut
Hallinto-oikeuslaki 3 §
Hallintolainkäyttölaki 38 §, 51 § 2 momentti ja 74 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 62 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 30 §, 42 § ja 46 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on muutoksenhakemuksessaan vaatinut, että Helsingin hallinto-oikeuden ja Vantaan kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaoston päätökset kumotaan. Lisäksi hän on vaatinut, että 27.6.2007 vahvistettu kuivatussuunnitelma kumotaan. Toissijaisesti A on vaatinut, että mainitut kaupungin viranomaisten päätökset puretaan. Vantaan kaupunki on velvoitettava korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine korkoineen. Asiassa on kuultava todistajana aluearkkitehti Anitta Pentinmikkoa vuoden 2004 yleissuunnitelmasta ja uudesta asemakaavasta.

Vaatimustensa tueksi A on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Matarin metsässä on jo noin 30 vuoden ajan ollut myös läheisten koulujen ala-asteikäisille oppilaille mahdollisimman turvalliseksi hiihtoladuksi suunniteltu ulkoilutie. Vuoden 2004 yleissuunnitelmassa on kiinnitetty erityisesti huomiota helpon ympyräladun turvallisuuteen. Yleissuunnitelmassa ympyrälatu on täyttömäen pohjoispuolisessa laaksossa.

Puoli vuotta yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen samalle alueelle on ryhdytty laatimaan uutta asemakaavaa. Asemakaavaa laadittaessa seudun asukkaille on ilmoitettu, että ympyrälatu on asemakaavassa merkitty samaan paikkaan kuin yleissuunnitelmassa. Kaupunki on kuitenkin ryhtynyt rakentamaan uutta ulkoilureittiä kallion yli yleissuunnitelmasta ja asemakaavasta poikkeavaan paikkaan. Uuden reitin kaksi risteystä vaarantavat hiihtäjien turvallisuuden. Uutta reittiä on perusteltu tarpeella rakentaa korvaava reitti. Helppo ympyrälatu on uudessa puistosuunnitelmassa lähes samassa paikassa kuin vanhassa yleissuunnitelmassa ja uudessa asemakaavassa. Latu on rakennettava suunnitellun mukaisena. Uuden puistosuunnitelman tarkoituksena on, että vaaralliset risteykset saavan jälkikäteen lainvoiman. Puistosuunnitelma on yleisen turvallisuuden vuoksi kumottava ja valmisteltava uudelleen.

Paikallisesti arvokas puron halkaisema ja rentukkakasvistostaan kuulu lehtokorpimetsä sekä siihen liittyvät kalliorinne ja kallionpäällysalue on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisina. Uusi reitti tuhoaa lehtokorpimetsän luontoarvot, minkä vuoksi alueella ei ole haluttu tehdä luontoselvitystä. Puistosuunnitelmasta on puron osalta poistettu kahdesta kohdasta vuoden 2004 yleissuunnitelman tekstit "vesiuoman muotoilu", joiden tarkoituksena on ollut rentukkaa kasvavan kosteikon säilyttäminen. Paikalle on 27.6.2007 hyväksytyn ojitussuunnitelman perusteella kaivettu viivasuora oja, joka kuivattaa kosteikon.

Hulevesiongelmaa ei ratkaistu vuoden 2004 yleissuunnitelman eikä asemakaavoituksen yhteydessä, vaan kysymys siirrettiin myöhemmin tarkemmin selvitettäväksi. Valumavedet mäen alapuolisella vanhalla peltoalueella ovat aiheuttaneet ongelmia viereisille omakotitaloille. Kevättulva on noussut A:n osittain omistaman omakotitalon portaille ja kiusannut muitakin lähinnä täyttömäkeä sijaitsevien omakotitalojen omistajia. Tulva on aiheutunut kaupungin omistaman alueen ojien tukkeutumisesta, eikä avo-ojitus tule alueella toimimaan. Valumavedet on johdettava kulkemaan maahan kaivetuissa putkissa, jotka on liitettävä sadevesiviemäriin. Muuallekin Vantaalle on rakennettu pumppulaitoksia hulevesien johtamiseksi.

Kansalaisia ei ole kuultu 27.6.2007 hyväksytystä ojitussuunnitelmasta. A on saanut piirustuksista tiedon vasta elo-syyskuussa 2007. Suunnitelmasta on voitava valittaa edes tässä yhteydessä, koska piirustuksiin viitataan jaoston puistosuunnitelmaa koskevassa päätöksessä.

Puistosuunnitelman nähtävilläolokuulutuksen mukaan kysymys on ollut vain täyttömäkialueesta. Seudun asukkaat eivät ole ymmärtäneet, että kuulutuksessa voitaisiin uudella kaavalla tarkoittaa noin 30 vuotta sitten laaditun Matarin asemakaavan aluetta, jolla edellä mainitut kaksi uutta vaarallista risteystä sijaitsevat.

Asemakaavan perusteella laadittava puistosuunnitelma ei saa olla liikenneyhteyksien osalta vaarallinen eikä luonnon monimuotoisuutta saa hävittää. Kaupungin hiihtopalvelut tulee järjestää turvallisesti. Puistosuunnitelman laatimisesta on puuttunut vuorovaikutteisuus. Uusi ulkoilutie kallion poikki on suunniteltu virkamiesten toimesta, eivätkä kansalaiset ole saaneet lausua asiasta mielipidettään. Lisäksi täyttömäkeä on laajennettu 30 metrillä pohjoiseen ja koilliseen.

A:lla on vaarallisella ladulla vammoja saaneena sekä hengen- ja terveydenvaarassa olleena oikeus valittaa myös kaikilta niiltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt hänen valituksensa tutkimatta. Valitusoikeus on tällä perusteella muillakin näitä latuja hiihtelevillä siitä riippumatta, ovatko he tähän mennessä loukanneet itsensä. Lisäksi ojitussuunnitelman mukaan kaivettu syvä oja on vaarallinen ja suunnitelma loukkaa kansalaisen oikeutta säilyttää luonnon monimuotoisuutta. A:lla on oikeus valittaa myös siitä, että vanhassa yleissuunnitelmassa olleet luonnon monimuotoisuutta säilyttävät merkinnät vesiuoman muotoilusta on poistettu puistosuunnitelmasta. A:n valitus kohdistuu kaikilta osin hänen oikeuksiinsa ja etuunsa siten, että hänellä on oikeus valittaa paitsi koko puistosuunnitelmapäätöksestä myös ojituspäätöksestä. Perustuslakiin sisältyy ihmisoikeussopimuksissakin esiintyvä oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen sekä jokaisen oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti tuomioistuimessa. Perusoikeuksia ovat myös oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet. Jo ennen asemakaavan hyväksymistä alueella on suoritettu ilman lupia yleissuunnitelmasta poikkeavia toimenpiteitä, joista seudun asukkaita ei ole kuultu ja joista heillä ei ole ollut oikeutta valittaa. Tällaisessa tapauksessa seudun asukkaalla täytyy olla oikeus valittaa koko suunnitelman osalta.

Uuden ulkoilureitin rakennustöistä vastuussa olevat kaupungin virka- ja toimihenkilöt ja kaikki asiassa päätöksiin osallistuneet ovat määräysten vastaisesta turvattomasta rakentamisesta vastuussa ja siten esteellisiä asiassa.

Jos valitusta ei joltain osin oteta tutkittavaksi, on asiassa perusteet päätösten purkamiselle ja julkinenkin etu vaatii niiden purkamista.

Vantaan kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaosto on antanut muutoksenhakukirjelmän johdosta selityksen.

A on antanut vastaselityksen ja toimittanut lisäselvitystä hiihtoladun vaarallisuudesta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta hylätään.

2. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta A:n valituksessa esitetyt vaatimukset täyttömäen pohjois- ja itäpuolista latureittiä sekä muutoin pohjois-, itä- ja kaakkoispuolista VL-aluetta koskien. Näiltä osin asia tutkitaan välittömästi korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valitus hylätään mainituilta osin.

3. Muilta osin valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

4. Vantaan kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaoston puistosuunnitelman hyväksymistä koskevan päätöksen saatua lainvoiman korkein hallinto-oikeus on käsitellyt A:n hakemuksen kuivatussuunnitelmaa koskevan päätöksen purkamiseksi. Hakemus jätetään tutkimatta.

5. A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Suullinen käsittely

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi A on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista, selvitys, jota hän on ilmoittanut siinä esittävänsä, sekä asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

2. Hallinto-oikeudessa osaksi tutkimatta jätetyn valituksen tutkiminen ja hylkääminen

Valitusoikeus ja valituksen tutkiminen

Katusuunnitelmaa ja yleisen alueen suunnitelmaa koskeva vuorovaikutteinen menettely vastaa läheisesti kaavoitusmenettelyä, ja suunnitelmien sisältö liittyy välittömästi kaavaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n mukaan katusuunnitelmaa ja vastaavasti yleisen alueen suunnitelmaa koskevasta päätöksestä valitetaan kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n 1 ja 5 momentti huomioon ottaen kaavapäätöksistä poiketen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

A on osakkaana kuolinpesässä, joka osaksi omistaa puistosuunnitelman tarkoittamaan Matarinmäen alueeseen RN:o 2:22 rajoittuvan kiinteistön RN:o 4:340. Kun otetaan huomioon suunnitelman tarkoittaman alueen maantieteellinen yhtenäisyys ja suunnitelman muodostama kokonaisuus sekä mainitun kiinteistön sijainti suunnitelma-alueen naapurina, A:lla on hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin nojalla oikeus valittaa puistosuunnitelman hyväksymistä koskevasta päätöksestä koko suunnitelma-aluetta koskevilta osin. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös, jolla valitus on kiinteistöstä etäämmällä sijaitsevien alueiden osalta jätetty tutkimatta, on kumottava.

Viivytyksen välttämiseksi ja asian selvitettyyn tilaan nähden asia on syytä ottaa välittömästi, asiaa tältä osin hallinto-oikeudelle palauttamatta, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Valituksen hylkääminen

Säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 85 §:n 1 momentin mukaan katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Suunnitelmaa laadittaessa on vastaavasti noudatettava, mitä vuorovaikutusta kaavaa valmisteltaessa koskevassa mainitun lain 62 §:ssä säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 85 §:n 2 momentin mukaan suunnitelmasta säädetään tarkemmin asetuksella. Katusuunnitelman sisällöstä säädetään tarkemmin maankäyttö- ja rakennusasetuksen 41 §:ssä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 90 §:n 2 momentin mukaan yleinen alue on suunniteltava ja toteutettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä. Pykälän 3 momentin mukaan yleisen alueen toteuttaminen käsittää alueen rakentamisen tai kunnostamisen ja sen kunnossapidon asemakaavan mukaisen käytön edellyttämällä tavalla. Pykälän 4 momentin mukaan kunnan tulee laatia yleisen alueen toteuttamiseksi suunnitelma noudattaen soveltuvin osin, mitä lain 85 §:ssä säädetään kadun suunnittelemisesta, jos tämä on alueen erityisen merkityksen vuoksi tarpeen.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 46 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 90 §:n 4 momentissa tarkoitetussa puiston tai muun yleisen alueen suunnitelmassa tulee esittää alueen rakentamisen ja käytön periaatteet. Pykälän 2 momentin mukaan, jos puiston tai muun yleisen alueen suunnitelmalla on erityistä merkitystä siihen rajautuvien alueiden kiinteistön omistajien tai haltijoiden, alueen käyttäjien tai ympäristökuvan kannalta, aluetta koskevan suunnitelman valmistelussa on noudatettava soveltuvin osin samaa menettelyä kuin katusuunnitelman valmistelussa.

Kaavanmukaisuus ja luontoselvitykset

Vantaan kaupunginvaltuusto on 19.6.2006 hyväksynyt Matarinmäen alueelle asemakaavan muutoksen, joka asiakirjojen mukaan on tullut voimaan 16.8.2006. Kaavassa itse täyttömäen alue on varattu merkinnällä VU urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi. Merkintään liittyy useita määräyksiä, jotka muun ohella edellyttävät käyttösuunnitelman laatimista. Muun ohella VU-alueen pohjoispuolelle on osoitettu merkinnällä VL lähivirkistysaluetta. Merkintään ei sisälly tarkentavia kaavamääräyksiä. Kaavaselostuksen mukaan VL-alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta ei ole tarkoitus rakentaa puistomaiseksi vaan se tullaan säilyttämään pääosin hoitometsänä. Kaavaselostuksesta ei ilmene, että VL-alueelle ei saisi luontoarvojen tai muiden syiden vuoksi sijoittaa ulkoilureittejä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 90 §:n 2 momentin mukaan yleinen alue on suunniteltava ja toteutettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä. Kaavassa ulkoilureitit, jotka talvella toimivat latupohjina, on osoitettu ohjeellisina. Vaikka ne muutoksenhaun kohteena olevassa suunnitelmassa onkin osoitettu kaavan VL- eikä VU-alueelle, yleinen alue on edellä lausuttuun nähden suunniteltu niin, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä. Kun otetaan huomioon, ettei vuonna 2006 hyväksytyssä kaavassa ole VL-alueen käyttöä rajoittavia määräyksiä eikä kaavaselostuksesta liioin ilmene, että alueella esimerkiksi olisi erityisiä luontoarvoja, puistosuunnitelman hyväksyminen ei ole edellyttänyt tarkempaa luontoselvitystä.

Latureitin turvallisuus

Yleisen alueen suunnitelman tulee maankäyttö- ja rakennuslain 85 §:n 1 momentin ja 90 §:n 4 momentin mukaan täyttää muun muassa turvallisuuden vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 46 §:n 1 momentin mukaan suunnitelmassa tulee esittää alueen rakentamisen ja käytön periaatteet.

Yleisen alueen suunnitelmassa esitetään alueen rakentamisen periaatteet. Muutoksenhaun kohteena oleva puistosuunnitelma täyttää tähän nähden ulkoilureittien sijoittelun kannalta turvallisuuden vaatimukset. Sitä, mihin kohtiin ja miten jyrkkäpiirteisinä ulkoilureitit yksityiskohtaisesti toteutetaan ja miten reittien käyttöä ohjeistetaan ja valvotaan, ei ratkaista suunnitelmaa hyväksyttäessä.

Näillä perusteilla A:n valitus on hylättävä mainituilta osin.

3. Valituksen hylkääminen muilta osin

Kuivatussuunnitelma

Vantaan kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaoston 22.8.2007 hyväksymä puistosuunnitelma koostuu asemapiirustuksesta numero 39503, muutos A, ja leikkauspiirustuksista numero 39504, muutos A. Suunnitelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä on todettu, että alueen kuivatusta tehostetaan erillisen suunnitelman mukaan.

Edellä mainitussa asemapiirustuksessa myös viitataan kuivatuksen yleissuunnitelmaan, kuva numero 39980. Asiakirjoissa oleva kuivatuksen yleissuunnitelman suunnitelmapiirros on siihen tehtyjen merkintöjen mukaan hyväksytty 15.2.2007 ja päivitetty 1.8.2007 eli ennen jaoston päätöstä puistosuunnitelman hyväksymisestä, mutta muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä ei erikseen ole hyväksytty tätä suunnitelmapiirrosta.

Asiakirjoissa on niin ikään Matarin täyttömäkialueen kuivatussuunnitelman asemapiirustus, piirustus numero 44205. Piirustus on siihen tehtyjen merkintöjen mukaan hyväksytty 27.6.2007 eli niin ikään ennen jaoston päätöstä puistosuunnitelman hyväksymisestä. Myöskään tämä piirustus ei ole ollut jaoston hyväksyttävänä osana puistosuunnitelmaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 90 §:n 3 momentin mukaan yleisen alueen toteuttaminen käsittää alueen rakentamisen tai kunnostamisen ja sen kunnossapidon asemakaavan mukaisen käytön edellyttämällä tavalla. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 46 §:n 1 momentin mukaan suunnitelmassa tulee esittää alueen rakentamisen ja käytön periaatteet. Yleisen alueen suunnitelmaa koskevissa säännöksissä ei myöskään viitata katusuunnitelmaa koskevaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 41 §:ään. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan katusuunnitelmassa tulee esittää katualueen käyttäminen eri tarkoituksiin sekä kadun sopeutuminen ympäristöön ja vaikutukset ympäristökuvaan, jos se alueen tai rakentamistoimenpiteen luonteen vuoksi on tarpeen. Pykälän 2 momentin mukaan katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi kadun liikennejärjestelyperiaatteet, kuivatus ja sadevesien johtaminen, kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä tarvittaessa istutukset ja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai -asetuksessa ei säädetä, mitä osia yleisen alueen suunnitelman tulee sisältää. Suunnitelman tulee asetuksen mukaan sisältää alueen rakentamisen ja käytön periaatteet. Vaikka suunnitelma lain mukaan laaditaan yleisen alueen toteuttamiseksi, on edellä sanottuun nähden mahdollista, että varsinaisen vuorovaikutteisen suunnitelmamenettelyn kohteena olevan yleisen alueen suunnitelman toteuttamiseksi hyväksytään vielä tuota suunnitelmaa tarkentavia suunnitelmia. Se, täyttääkö hyväksyttävä yleisen alueen suunnitelma lainsäädännössä asetetut vaatimukset, tulee kuitenkin tällöin voida arvioida mahdollisista tarkentavista suunnitelmista riippumatta.

Koska edellä mainittujen tarkentavien suunnitelmien hyväksymismenettelystä ei säädetä maankäyttö- ja rakennuslaissa, niiden muutoksenhakukelpoisuus on arvioitava kuntalain säännösten mukaisesti. Kuntalain 91 §:n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Edellä lausuttuun nähden Matarin täyttömäkialueen kuivatussuunnitelman asemapiirustus on puistosuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvä tekninen suunnitelma, joka ei ole muutoksenhakukelpoinen päätös. Velvollisuus huolehtia luonnollisen vedenjuoksun muuttamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisemisestä on olemassa siten kuin hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa todetaan.

Edellä lausuttuun nähden hallinto-oikeuden on tullut jättää tutkimatta A:n valitus kuivatussuunnitelmaa koskevalta osalta. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei tältä osin ole perusteita.

Muut perustelut

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

4. Purkuhakemuksen tutkimatta jättäminen

Se, voidaanko päätökseen hakea purkua, ratkaistaan samankaltaisin perustein kuin mahdollisuus hakea päätökseen muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin. Kun otetaan huomioon edellä kohdassa 3 kuivatussuunnitelman merkityksestä lausuttu, suunnitelman hyväksymiseen ei myöskään voida hakea purkua. Tämän vuoksi A:n purkuhakemus on jätettävä tutkimatta.

5. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Leena Halila. Asian esittelijä Jukka Reinikainen.