Oikeusturva hallintoasioissa unohtui oikeudenhoidon tulevaisuutta pohtineessa työryhmässä

Julkaistu 1.4.2015

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori tuo Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita selvittäneen työryhmän raporttia koskevassa kannanotossaan oikeusministeriölle ja sisäministeriölle esille vakavan huolensa oikeusturvasta ja erityisesti hallintolainkäytöstä. Kannanotto vastaa KHO:n täysistunnon yksimielistä kantaa. Koko oikeuslaitosta ajatellen työryhmän näkökulma on ollut äärimmäisen kapea sen tarkastellessa supistuvista oikeushallinnon resursseista aiheutuvaa uhkaa yksinomaan rikosprosessin osalta. Hallintotuomioistuimilla (alueelliset hallinto-oikeudet, markkinaoikeus, vakuutusoikeus ja KHO) on kuitenkin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävä tehtävä, kun ne osaltaan huolehtivat paitsi kansalaisten oikeusturvasta myös viranomaistoiminnan lainmukaisuudesta ja elinkeinotoiminnan kilpailukyvystä.

Oikeudenhoitoa uhkaavat resurssileikkaukset ovat huolestuttavia. Hallintotuomioistuinten työtä leikkaukset rampauttavat jo muutamana lähivuonna. Kuitenkin kaikkien hallintotuomioistuinten menot vastaavat vain prosentin kymmenesosaa valtion kaikista menoista. Leikkauksilla on laajoja heijastusvaikutuksia koko yhteiskuntaan ja talouteen, ja ne merkitsevät toteutuessaan hallintolainkäytön alalla oikeusturvan heikkenemistä, jopa rapautumista.

Juustohöyläleikkausten jatkuminen tarkoittaa ratkaisujen viivästymistä monissa talouden elpymiselle tärkeissä asiaryhmissä, kuten esimerkiksi julkisissa hankinnoissa ja ympäristöasioissa. Tällaisten Suomen kokonaistaloudelle koituvien haittojen rahallinen mittaluokka on aivan toinen kuin itsetarkoituksellisiksi koettavien ja haittoihin nähden mitättömän suuruisten leikkausten synnyttämä välitön säästö julkistaloudelle.

Esimerkiksi KHO:n kohdalla jo tehtyjen päätösten ja suunnitelmien pohjalta on arvioitu, että jos säästöt kohdistetaan lakimiesesittelijän vakansseihin, poistuma on seuraavan neljän vuoden aikana yhdeksän esittelijätyövuotta. Tämä tarkoittaa toiminnan ajautumista täysin mahdottomaan tilanteeseen.

Oikeudenhoitoa ja tuomioistuimia kohtaamassa olevat resurssileikkaukset uhkaavat vaarantaa oikeusvaltiomme perusteita. Organisaatiomuutokset kuten korkeimpien oikeuksien yhdistäminen tai tuomioistuinkeskusvirasto eivät lisää oikeusturvaa eivätkä tuo säästöjä, vaan rapauttavat sekä sitä että yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

Presidentti Vihervuoren mukaan työryhmän ilmaisema aito huoli oikeuslaitoksen resursseista on otettava vakavasti, mutta se edellyttää kokonaan uutta ja samalla kattavaa tarkastelukulmaa.

Yhteystiedot

Tietopalvelupäällikkö Satu-Maarit Tarkkanen, 050 301 6262

Liitetiedostot