Liechtensteinilaisesta pankista saadut tiedot voitiin ottaa Suomessa verotusta toimitettaessa huomioon, vaikka henkilö kieltäytyi antamasta asiasta selvitystä

Julkaistu 28.6.2016

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on ratkaissut liechtensteinilaiseen pankkiin perustetun säätiön edunsaajan verotusta koskeva valituksen. KHO pysytti asiassa hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen eikä muuttanut toimitettuja verotuksia, joissa henkilön tulot ja varallisuus oli muun selvityksen puuttuessa arvioitu.

Verohallinto oli saanut ulkomaiselta veroviranomaiselta tiedon, että Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö oli ensisijaisena edunsaajana liechtensteinilaiseen pankkiin perustetussa säätiössä.

Säätiön varat verotettiin henkilön varallisuutena vuodelta 2005 ja arvioitu tuotto veronalaisena tulona vuosilta 2005–2010. Henkilön maksettavaksi tulivat myös veronkorotukset.

Henkilö vetosi siihen yleisesti tiedossa olevaan seikkaan, että tiedot oli alun perin saatu anastamalla ja katsoi, että tämän vuoksi tietoja ei saanut ottaa huomioon hänen verotuksessaan.

KHO katsoi, että ulkomaiselta veroviranomaiselta virka-apuna saatu aineisto voitiin ottaa näyttönä huomioon, vaikka oli mahdollista, että aineiston hankintaan oli liittynyt rikos.

Henkilö vetosi myös Euroopan ihmisoikeussopimukseen viitaten siihen, että hänen ei tarvitse osallistua asian selvittämiseen, koska veronkorotukset ovat rangaistuksenluonteisia ja tämän johdosta häntä suojaa niin sanottu itsekriminointisuoja (syytetyn oikeus vaitioloon ja oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen). KHO katsoi, että henkilön kieltäytyminen antamasta asiassa selvitystä ei estänyt verotuksen toimittamista.

Yhteystiedot:
Satu-Maarit Tarkkanen, tietopalvelupäällikkö, puh. 050 301 6262

Linkit

Sivun alkuun |