Eläketulon lisäveroa koskevien tuloverolain säännösten soveltaminen ei ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa

Julkaistu 15.11.2016

Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi, että tuloverolain eläketulon lisäveroa koskevien säännösten soveltaminen ei ollut Suomen perustuslain 106 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Näin ollen KHO pysytti asiassa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen.

Valittajalle oli ennakonpidätysprosenttia määrättäessä laskettu eläketulon lisäveroa 6 prosenttia siltä osin kuin hänen eläketulonsa vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä oli ylittänyt 45 000 euroa.

Korkein hallinto-oikeus esitti unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön unionin ikään perustuvaa syrjintää koskevan normiston soveltumisesta asiaan. Unionin tuomioistuin katsoi antamassaan tuomiossa, että eläketulon lisäveroa koskeva kansallinen lainsäädäntö ei kuulunut unionin ikään perustuvan syrjinnän kieltoa koskevan normiston soveltamisalaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavaksi tuli siten erityisesti se, oliko tuloverolain 124 §:n 1 ja 4 momentin eläketulon lisäveroa koskevan sääntelyn soveltaminen käsillä olevassa asiassa perustuslain 106 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, ja oliko perustuslain 6 §:lle annettava etusija jättämällä mainitut eläketulon lisäveroa koskevat tuloverolain säännökset soveltamatta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi tänään antamassaan vuosikirjapäätöksessä, että lainsäätäjä oli ensisijaisesti kohdentanut verorasituksen veronmaksukyvyn perusteella suurituloisiin eläkkeensaajiin veropoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Eläketulon lisäveron ensisijaiseksi tarkoitukseksi esitetty veronmaksukykyä koskeva peruste vastasi niitä tavoitteita, joita Suomen tuloverojärjestelmään on yleisesti liitetty ja kuului sellaisenaan lainsäätäjän yhteiskuntapoliittisen harkintavallan piiriin. Valittajan voitiin katsoa kuuluvan sellaisten eläkkeensaajien joukkoon, joiden maksukyky oli lain esitöissä tarkoitetulla tavalla korkealla tasolla. Valittajan eläketulosta kan-nettavan lisäveron myötä hänen veroasteensa oli muodostunut palkansaajan veroastetta korkeammaksi eikä tuloverolain esitöissä mainittua työelämässä jatkamista koskevaa tavoitetta voitu enää pitää ajankohtaisena valittajan tilanteessa. Kun kuitenkin otettiin huomioon valittajan veronmaksukyky ja tätä koskevat sääntelyn kannalta hyväksyttävät tavoitteet, tuloverolain 124 §:n 1 ja 4 momentin eläketulon lisäveroa koskevan sääntelyn soveltaminen ei ollut perustuslain 6 §:n mukaisen yhdenvertaisuussääntelyn kannalta arvioiden tai muutoinkaan perustuslain 106 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.

Perustuslain perusoikeussäännöksiä oli tulkittava Euroopan ihmisoikeussopimuksen valossa. Euroopan ihmisoikeussopimuksen ei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen voitu katsoa asettavan lisävaatimuksia asiassa. Unionin oikeuden mukainen yhdenvertaisuussääntely ei tullut asiassa sovellettavaksi.

KHO 2016:180

Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574, jaana.lappalainen(ät)oikeus.fi

Sivun alkuun |