AHR – sämitige vaaljâlävdikode vaaljâluvâttâlmist meddâlistem persovnijd kalga macâttiđ luvâttâlmân

Julkaistu 1.8.2019  Päivitetty 5.8.2019

Alemus haldâttâhriehti lii onne adelem čuávdusistis tuhhiittâm vaidâlusâid, moh kyeskih sämitige vaaljâlävdikode miärádâssáid meddâlistiđ persovnijd sämitige vaaljâluvâttâlmist jiešvuoigiimáin.

AHR lii ton lasseen páhudâm, et sämitige vaaljâlävdikode jiešvuoigimmiärádâsâid ij pyevti olášuttiđ, tondiet ko tain ij lah laavâ vyeimi. Miärádâsah uáivildeh tom, et vaaljâluvâttâlmist jiešvuoigimmiärádâssáin meddâlistum persovnijd kalga macâttiđ luvâttâlmân.

Jiešvuoigiimáin ij pyevti karveđ tuámustoovli miärádâs

Vaaljâlävdikodde lii vuáđustâllâm persovnij meddâlistem vaaljâluvâttâlmist nk. jiešvuoigiimáin (itseoikaisu). Vaaljâlävdikodde puáhtá kevttiđ jiešvuoigim, jis persovn lii rievtittáá kuođđum meddâl tâi rievtittáá merkkejum vaaljâluvâttâlmân.

- Persovnij vaaljâluvâttâlmân merkkim laavâmiäldásâšvuotâ lii ivij 2011 já 2015 čovdum alemus haldâttâhrievtist. Tuámustoovli miärádâs ij pyevti alemus haldâttâhrievti čuávdus mield karveđ jiešvuoigiimáin.

Vaaljâlävdikode miärádâsâst ij lah koččâmuš teknisâšluándusii já čielgâ feeilâst, mon tivvoom sämitiggelaavâ mield lii jiešvuoigiimáin máhđulâš.

- Vaaljâlävdikode miärádâs kalga komettiđ já meddâlistiđ, alemus haldâttâhrievti čuávdusist páhuduvvoo.

Taat uáivild, et tággáár miärádâs ij laavâ mield lah uážžum ollágin toohâđ.

Lahtosin leijee miärádâs sämikielâlâš jurgâlus almostittuvvoo huápulii äigitaavlu keežild maŋeláá sierâ.

ALEMUS HALDÂTTÂHRIEVTI MIÄRÁDÂS Adelempeivi 1 (1)

1.8.2019

Vuorkkimnummeer

3561

Diaarinummeer

3619/3/19

Paječaalâ Sämitiggevaaljâi vaaljâluvâttâlmân merkkiimân kyeskee äšši

Äšši Sämitiggevaaljâi vaaljâluvâttâlmân merkkiimân kyeskee vaidâlus

Vaidâleijee A

Miärádâs, moos vaidâlus kuáská

Sämitige vaaljâlävdikodde 1.7.2019 dnr 5.2 §

Sämitige vaaljâlävdikode čuávdus

Sämitige vaaljâlävdikodde lii jieijâs vaidâlemvuálásii miärádâssáin meddâlistám A sämitige vaaljâluvâttâlmist.

Vaaljâlävdikodde lii vuáđustâllâm jieijâs miärádâs iärrás lassen čuávuvávt:

Sämitige jiešvuoigiimân kyeskee 26 a § 1 moomeent mield, jis vaaljâlävdikodde arvâl, et persovn lii rievtittáá kuođđum meddâl vaaljâluvâttâlmist tâi rievtittáá valdum toos teikkâ et sunjin kyeskee merkkiimist vaaljâluvâttâlmist lii feilâ, vaaljâlävdikoddeest lii virge peeleest vuoigâdvuotâ lasettiđ persovn vaaljâluvâttâlmân tâi meddâlistiđ suu vaaljâluvâttâlmist teikkâ tivvoođ sunjin kyeskee puástu merkkim. Nubástusâid kalga toohâđ majemustáá kyehti mánuppaje ovdil vaaljâtoimâttem algâttem.

Sämitigge já ton vaaljâlävdikodde láá čonnâšum nuávdittiđ laavâ já turviđ olmoošvuoigâdvuođâi olášum. Aalmugjeessânvuoigâdvuođáid já poolitlijd vuoigâdvuođáid kyeskee aalmugijkoskâsâš almossopâmuš (KP-sopâmuš) lii laahhân vyeimist Suomâst já oovtâst vuáđulaavâ 17, 22 já 121 §:in tot syeijee sämmilij kulttuur já jiešmeridemvuoigâdvuođâ. Ko OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea lii páhudâm, et saavâst leijee alemus haldâttâhrievti ivij 2011 já 2015 miärádâsah luávkkájeh KP-sopâmuš, te sämitige vaaljâluvâttâllâm tiei čuávdusij uásild lii ruossâriijdost KP-sopâmuššáin já siämmást meid vuáđulavváin.

Riehtitile tivvoom ličij OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea čuávdusij mield lamaš Suomâ staatâ kenigâsvuotâ jo-uv lahâasettemtoimâiguin tâi alemus haldâttâhrievti jieijâs raččommiärádâssáin. Ko návt ij lah tábáhtum, te sämitige vaaljâlävdikode kenigâsvuottân lii jieijâs toimâvaldijn turviđ laavâ já olmoošvuoigâdvuođâi nuávdittem.

A merkkim sämitige vaaljâluvâttâlmân vuáđuduvá alemus haldâttâhrievti miärádâsân. Nuuvtpa sun lii rievtittáá merkkejum sämitige vaaljâluvâttâlmân já suu kalga jiešvuoigiimáin meddâlistiđ tast.

Kieđâvuššâm alemus haldâttâhrievtist

A lii jieijâs vaidâlusâst vaattâm, et vaaljâlävdikode miärádâs komettuvvoo já meddâlistuvvoo já et miärádâs olášittem kiäldoo tâi koskâldittuvvoo.

Vátámâšâi torjun lii puohtum oovdân iärrás lasseen čuávuvâš:

A lii merkkejum vaaljâluvâttâlmân alemus haldâttâhrievti 26.9.2011 adelem laavâvuáimásijn miärádâssáin.

A lii tievâsmittám vaidâlusâs.

Alemus haldâttâhrievti čuávdus

Alemus haldâttâhriehti lii tutkâm ääši.

Vaidâlus tuhhiittuvvoo. Sämitige vaaljâlävdikode miärádâs komettuvvoo já meddâlistuvvoo.

Vuáđustâlmeh

Sämitiggeest adelum laavâ 23 § 1 moomeent mield vaaljâlävdikodde ráhtá jienâstemvuoigâdvuođâlijn ulmuin vaaljâluvâttâllâm oovdeb vaaljâi vaaljâluvâttâllâm já viehâdâhtiätuvuáháduv tiäđui vuáđuld.

Sämitiggeest adelum laavâ 23 a § 3 moomeent mield vaaljâlävdikodde naanood já vuáláčáálá vaaljâluvâttâllâm majemustáá vaaljâive kuovâmáánu majemuu peeivi.

Sämitiggeest adelum laavâ 26 a § kuáská jiešvuoigiimân. Laavâ saje 1 moomeent mield, jis vaaljâlävdikodde arvâl, et persovn lii rievtittáá kuođđum meddâl vaaljâluvâttâlmist tâi rievtittáá valdum toos teikkâ et sunjin kyeskee merkkiimist vaaljâluvâttâlmist lii feilâ, vaaljâlävdikoddeest lii virge peeleest vuoigâdvuotâ lasettiđ persovn vaaljâluvâttâlmân tâi meddâlistiđ suu vaaljâluvâttâlmist teikkâ tivvoođ sunjin kyeskee puástu merkkim. Nubástusâid kalga toohâđ majemustáá kyehti mánuppaje ovdil vaaljâtoimâttem algâttem. Ceehi 2 moomeent mield ko persovn meddâlistuvvoo vaaljâluvâttâlmist, tast kalga rähtiđ kirjálii miärádâs já adeliđ tom tiättun áášánkullee persovnân.

Haldâttâs iävtuttâsâst laahhân sämitiggelaavâ muttemist (HE 234/2002 vp) 26 a § tärhis vuáđustâlmij mield jiešvuoigiimáin uáivilduvvoo vaaljâluvâttâllâm rähtim ääigi šoddâm teknisâšluándusâš feilâ, mii lii nuuvt čielgâs, et vaaljâlävdikodde puáhtá tom jieijâs algust tivvoođ.

Sämitiggeest adelum laavâ 26 b § 1 já 2 momentij mield vaaljâlävdikode 26 a §:st uáivildum miärádâsân uážžu uuccâđ nubástus vaidâlmáin alemus haldâttâhriävtán majemustáá 14. peeivi ton peeivist ovdâskulij, ko áášánkullee persovn lii finnim miärádâsâst tiäđu. Vaidâlus tohâmist lii mudoi vyeimist, mii haldâttâhlaavâkevttimlaavâst lii asâttum.

A lii merkkejum sämitige vaaljâluvâttâlmân alemus haldâttâhrievti miärádâssáin 26.9.2011 vuorkkimnummeer 2711. Jieijâs miärádâssáin alemus haldâttâhriehti tuhhiittij A vaidâlus sämitige haldâttâs miärádâsâst, mii kuoskâi A merkkiimân sämitige vaaljâluvâttâlmân. Alemus haldâttâhriehti lii jieijâs miärádâssáin 5.7.2019 vuorkkimnummeer 3237 hilgom sämitige haldâttâs ucâmuš, mii kuoskâi iärrás lasseen A vaaljâluvâttâllâm merkkiimân kyeskee miärádâs raččomân.

A vaaljâluvâttâlmân merkkim laavâmiäldâsâšvuotâ lii čovdum tuámustoovli miärádâssáin. Suu uásild ääšist ij tanen lah koččâmuš taggaar teknisâšluándusii já čielgâ feeilâst, mii uáivilduvvoo sämitiggeest adelum laavâ 26 a §:st já mon vaaljâlävdikodde puávtáččij jiešvuoigiimáin tivvoođ. Nuuvtpa vaaljâlävdikode miärádâs kalga komettiđ já meddâlistiđ já A kalga toollâđ vaaljâluvâttâlmist.

Haldâttâhlaavâkevttimlaavâ 31 § 1 já 2 momentij mield miärádâs, moos uážžu uuccâđ nubástus vaidâlmáin, ij uážu pieijâđ tooimân ovdil ko tot lii finnim laavâvyeimi. Miärádâs puáhtá kuittâg pieijâđ tooimân laavâvyeimittáá, jis laavâst nuuvt asâttuvvoo tâi jis miärádâs lii luándus peeleest taggaar, et tom kalga pieijâđ tooimân tállân, tâi jis miärádâs tooimânpieijâm ij almolii hiäđu tiet pyevti sirdeđ ovdâskulij.

Sämitiggeest adelum laavâst ij lah asâttum ton vuáđuld tohhum miärádâs tooimânpieijâmist laavâvyeimittáá, ige vaaljâlävdikode tääl toohâm jiešvuoigimmiärádâs lah taggaar, et tot mudoigin ličij tooimânpieijâmnáál ovdil ko miärádâs lii laavâvuáimásâš. Vaidâlusvuálásâš miärádâs ij meidgin siskeed pákkum, et miärádâs kolgâččij nuávdittiđ nubástittemucâmist huolâhánnáá. Ko válduäšši lii laavâvuáimásávt čovdum, tooimânpieijâm kieldimân tâi koskâlditmân kyeskee vátámâšâst ij lah tárbu tađe eenâb celkkiđ.

Ääši láá čuávdám riehtineuvoseh Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Pekka Aalto já Toomas Kotkas. Ääši oovdânpyehtee Elina Nyholm.

Ohtâvuotâtiäđuh:
Päivi Musakka, viestâdemhovdâ
050 341 1347
paivi.musakka(at)oikeus.fi

Linkit