Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lakien muutoksenhakusäännösten muuttamisesta

18.12.2019 H 628/19

Maa- ja metsätalousministeriölle

MMM:n lausuntopyyntö 15.11.2019, 1749/01.01/2019

lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lakien muutoksenhakusäännösten muuttamisesta

Korkein hallinto-oikeus esittää lausuntona luonnoksesta seuraavan:

Luonnos sisältää ehdotuksen 50 maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lain muutoksenhakusäännösten muuttamisesta 1.1.2020 voimaan tulevan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (hallintoprosessilaki) johdosta. Esityksen pääasiallista sisältöä koskevan luonnoksen kohdan mukaan tässä yhteydessä luovuttaisiin eräissä muutoksenhakusäännöksissä nykyisin säädetystä valitusoikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupaa. Valittaminen edellyttäisi jatkossa aina valitusluvan.

Korkein hallinto-oikeus pitää tärkeänä, että lainsäädäntöä uudistetaan luonnoksessa mainitun linjauksen mukaisesti. Valitukset viranomaisten, mukaan lukien ministeriöiden päätöksistä, on perusteltua ohjata ensi asteessa hallinto-oikeuksiin. Kaikki hallintotuomioistumista korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulevat muutoksenhaut tulee säätää valituslupaa edellyttäviksi. On niin ikään tarpeen saattaa uuteen hallintoprosessilakiin kohdistuvat viittaukset ajan tasalle ja kirjoittaa ne kaikilla hallinnonaloilla ja kaikissa laeissa yhdenmukaisin perustein.

Edellä mainitusta linjauksesta huolimatta luonnokseen sisältyvässä laissa numero 24 (laki merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä 33 §) säilytettäisiin suora valitusoikeus hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tätä perustellaan sillä, että aluksen rekisteristä poistamista sekä kalastuslisenssin peruutusta koskevat asiat ovat asianosaisen oikeusturvan ja elinkeinon harjoittamisen kannalta erityisen merkittäviä.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että valituslupamenettelyn piiriin kuuluu lukuisia eri asiaryhmiä, jotka ovat yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä taloudellisesti että muutoin erittäin merkittäviä. Niin nykyisen hallintolainkäyttölain kuin uuden hallintoprosessilain mukaan korkeimmalla hallinto-oikeudella on velvollisuus myöntää valituslupa, jos jokin kolmesta valitusluvan myöntämisperusteesta on käsillä. Näitä perusteita ovat niin sanottu ennakkopäätösperuste, ilmeisen virheen peruste ja muun painavan syyn peruste. Asiat tutkitaan huolellisesti myös valituslupamenettelyn yhteydessä, ja jokainen saa asiansa korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavaksi. Korkein hallinto-oikeus ei näe perustetta poiketa valituslupavaatimuksesta puhee-

na olevassa tilanteessa, jossa asia on jo täysimittaisen muutoksenhaun johdosta ollut hallinto-oikeuden tutkittavana. Vaikka näitä asioita oletettavasti ei tulekaan vireille runsaasti, poikkeukset valituslupajärjestelmästä ovat omiaan aiheuttamaan toiminnallista lisätyötä ilman oikeusturvahyötyä.

Luonnokseen sisältyvissä lakiluonnoksissa viittaukset uuteen hallintoprosessilakiin ovat osin keskenään erilaisia ja useissa kohdin ilmaisultaan epätietoisuutta herättäviä. Monissa lakiesityksissä, kuten numerossa 12 (hukkakauran torjunnasta annetun lain 22 §:n muuttaminen) käytetään muotoilua "Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään". Tämä saattaa johtaa ajatukset siihen, että valituslupaa ei edellytettäisi. Esimerkiksi poliisin hallinnonalan muutoksenhakusäännösten muuttamisesta annetussa hallituksen esityksessä HE 75/2019 vp käytetään korkeimman hallinto-oikeuden käsityksen mukaan perustellusti yksiselitteistä viittausta: "Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019)".

Hallintoprosessilain 109 §:n 2 momentin mukaan viranomaisella on valitusoikeus, jos hallinto-oikeus on kumonnut sen tekemän päätöksen tai muuttanut sitä. Joistakin luonnokseen sisältyvistä laeista on tämän perusteella poistettu maininta viranomaisen valitusoikeudesta näissä tilanteissa, muta joihinkin se on edelleen sisällytetty. Sinänsä tästä erosta ei aiheudu ristiriitaa.

Samoin lakiesityksen 5 (kolttalaki) 63 §:n 2 momenttiin on sisällytetty tarpeeton säännös muutoksen hakemisesta – perustelujen mukaan korkeimman hallinto-oikeuden sijasta – hallinto-oikeuteen. Niin voimassa olevan hallintolainkäyttölain kuin tulevan hallintoprosessilain mukaan ministeriön päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Lausunnon on valmistellut presidentti Kuusiniemi. Lausunto on käsitelty korkeimman hallinto-oikeuden kansliaistunnossa 10.12.2019.

Presidentti Kari Kuusiniemi

Kansliapäällikkö Emil Waris

 
Julkaistu 18.12.2019