23.7.2018/3549

Poliisilaitos oli hylännyt järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä koskevan hakemuksen, koska hakija oli kahdeksan vuotta aikaisemmin tuomittu muun ohella laittomasta uhkauksesta, pahoinpitelystä ja törkeästä pahoinpitelystä. Valituksessa esitettiin muun ohella, että tuomiota, jolla hakija oli tuomittu alle kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, ei olisi tullut ottaa huomioon hänen hakemustaan käsiteltäessä, sillä rikosrekisterilain mukaan tieto tällaisesta tuomiosta on poistettava rikosrekisteristä viiden vuoden kuluttua. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kysymys siitä, oliko poliisilaitos voinut arvioida, ettei hakija mainitun tuomion perusteella täyttänyt hakijalle yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa asetettua vaatimusta rehellisyydestä ja luotettavuudesta.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että sillä, miten pitkä aika rikosrekisterilaissa on säädetty merkinnän rikosrekisteristä poistamiselle, ei ollut välitöntä oikeudellista merkitystä asiaa ratkaistaessa. Poistamisaika kuitenkin kuvasti osaltaan rikoksen vakavuutta ja tämä seikka oli sinänsä otettava huomioon järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä koskevassa arvioinnissa. Poliisilaitos ei kuitenkaan ollut sidottu rikosrekisteristä ilmeneviin tietoihin, vaan henkilön rehellisyyttä, luotettavuutta ja sopivuutta tehtävään arvioitaessa voitiin käyttää kaikkia käytettävissä olevia tietoja henkilön aikaisemmasta ja nykyisestä käyttäytymisestä. Näin ollen laista johtuvaa estettä myös vanhojen rikosten huomioon ottamiselle poliisilaitoksen suorittamassa arvioinnissa ei ollut.

Tuomion perusteena olleiden rikosten vaikutus hakijan rehellisyyden ja luotettavuuden arviointiin on yksi tekijä poliisilaitoksen suorittamassa kokonaisharkinnassa. Se, millainen painoarvo vanhoille rikoksille kokonaisarvioinnissa annetaan, riippuu erityisesti kyseisten rikosten luonteesta suhteessa järjestyksenvalvojan tehtäviin eikä vain rangaistuksen pituudesta ja rikosrekisterimerkinnän poistamisajasta.

Hakija oli tuomittu muun ohella väkivaltarikoksista, joihin syyllistymistä oli pidettävä järjestyksenvalvojan tehtävän kannalta erityisen moitittavana ja näin ollen pidempään järjestyksenvalvojaksi soveltumista arvioitaessa vaikuttavana. Poliisilaitos oli hakijan rikosten luonteeseen nähden voinut arvioida, ettei hakija täytä rehellisyyden ja luotettavuuden vaatimusta, vaikka poliisilaitoksen päätöksen perusteena ollut hakijan saama tuomio oli ollut kahdeksan vuoden takaa. Hakemus järjestyksenvalvojaksi hyväksymisestä oli siten voitu hylätä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Joonas Ahtonen.