Muu päätös 1700/2019

Asia Ulkomaalaisasiaa koskeva valituslupahakemus ja valitus

Valittaja A, Afganistan

Asiakasnumero (--)

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 20.4.2018 nro 18/0481/5

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 9.9.2016 hylännyt A:n (jäljempänä valittaja) turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen sekä päättänyt käännyttää hänet Afganistaniin.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valittajan valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Asiassa saatu selvitys

Valittaja on etniseltä taustaltaan hazara ja uskonnoltaan shiiamuslimi. Hän on kotoisin Ghaznin maakunnan Jaghurin piirikunnasta Khodaidatin alueelta, jossa hän on asunut lähes koko ikänsä yhdessä perheensä kanssa. Valittajan isä, äiti ja sisko asuvat edelleen valittajan kotialueella. Valittaja on ollut yhteydessä perheeseensä keväällä 2016 ja valittajan mukaan perhe voi hyvin. Valittajan veli asuu Iranissa. Valittajan kaksi siskoa perheineen asuvat Ghaznin maakunnan Qarabachin piirikunnassa ja Kabulissa. Valittaja on käynyt kolme luokkaa koulua ja työskennellyt apulaisena rakennustyömailla sekä Afganistanissa että Iranissa. ( -- )

Valittajalla ei kertomansa mukaan ole ollut ongelmia kotimaansa viranomaisten kanssa. Valittaja on kertonut kuuluvansa väärään heimoon ja Daeshin sekä Talibanin taistelijoiden vihaavan hazaroita. Valittajalla ei ole henkilökohtaisesti ollut ongelmia Daeshin tai Talibanin kanssa. Valittaja ei voi muuttaa kotimaassaan toiselle alueelle, koska muiden kylien asukkaat eivät hyväksy häntä sinne asumaan. Valittaja ei voi muuttaa Kabuliin, koska hänen setänsä puolustusministeriössä työskentelevä poika asuu siellä.

( -- )

Maatietoa ja sitä koskevaa oikeuskäytäntöä

Afganistanin turvallisuustilanne on pysynyt arvaamattomana siviilien kantaessa sen pahimmat vaikutukset. Konflikti vaikuttaa enenevässä määrin kaikkiin maan alueisiin ja sen luonne on jatkanut muuttumistaan. Kansainvälisten ISAF-joukkojen vetäytyminen vuonna 2014 on vaikuttanut iskujen lisääntymiseen. Siviiliuhrien kasvu vuonna 2015 keskittyi maan koillis- ja keskiosiin. Vuonna 2016 siviiliuhrien määrä kasvoi nopeasti myös maan eteläosassa. Siviiliuhrien määrä on pysynyt alkuvuoden 2017 aikana samalla tasolla kuin vuonna 2016. UNAMA on rekisteröinyt koko vuoden 2017 aikana yhteensä 10 453 siviiliuhria, joista 3 438 kuollutta ja 7 015 loukkaantunutta. Luku on 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. (UNHCR Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Asylum-Seekers from Afghanistan, 19 April 2016; UNAMA, Afghanistan: Annual Report 2015, Protection of Civilians in Armed Conflict, February 2016; UNAMA, Afghanistan: Protection of Civilians in Armed Conflict – Annual Report 2017, February 2018)

Ghaznin maakunnan turvallisuustilanne on kokonaisuudessaan epävakaa ja erot maakunnan sisällä piirikuntien välillä ovat suuria. Ghazni kuuluu Afganistanin viiden rauhattomimman maakunnan joukkoon. Ghaznin maakunta on jakautunut 19 piirikuntaan ja maakunnassa asuu arviolta 1,22 miljoonaa ihmistä. Landinfon mukaan Ghaznin piirikunnista Jaghuri, Malistan, Nawur, Khwaja Omari ja Ghaznin kaupunki ovat viranomaisten hallinnassa. Andarin, Zana Khanin ja Nawan piirikuntien on raportoitu olevan Talibanin hallinnassa. Dih Yakin, Qarabachin, Waqhazin, Ghaznin, Ab Bandin, Gelanin ja Giron piirikunnat kuuluvat puolestaan alueisiin, joiden hallinta on kiistanalainen. Talibanin oman ilmoituksen mukaan myös Rashidanin piirikunta olisi sen hallinnassa. Ghaznin maakunnan asukkaista noin puolet on pashtuja ja puolet hazaroja, mutta alueella on myös tadzikki-vähemmistö sekä pieni kuchipaimentolaisten vähemmistö. Maakunnan läntisillä hazaravaltaisilla alueilla on ollut suhteellisen vähän turvallisuusvälikohtauksia, kun taas itäisillä ja eteläisillä pashtuvaltaisilla alueilla välikohtauksia on ollut enemmän. EASO:n mukaan ajalla 1.9.2015–31.5.2016 Ghaznin maakunnassa on tapahtunut yhteensä 1 292 turvallisuusvälikohtausta ja ajanjaksolla 1.9.2016–31.5.2017 on tapahtunut 1 215 välikohtausta. Valtaosa turvallisuusvälikohtauksista on johtunut hallituksenvastaisten joukkojen, pääasiassa Talibanin ja hallituksen puolella olevien joukkojen aseellisista yhteenotoista tai ilmaiskuista. Maakunnassa on tehty useita turvallisuusoperaatioita, joilla on puhdistettu alueita hallituksenvastaisista joukoista. Kapinalliset ovat silti edelleen suuri turvallisuusuhka. Talibanilla on vahva läsnäolo useissa piirikunnissa, kuten Dehyakissa, ja järjestö on pystynyt suorittamaan koordinoituja iskuja etenkin Kabul–Kandahar-valtatien varrella. Hallituksenvastaisten joukkojen aiheuttamia välikohtauksia on ollut eniten Andarin, Ghaznin, Waghazin ja Qarabaghin piirikuntien läpi kulkevilla tieosuuksilla sekä Giron piirikunnassa. Iskuilla on ollut vaikutusta myös siviiliväestöön, vaikka pääasiallisena kohteena ovatkin olleet hallituksen turvallisuusjoukot, maakunnan johtajat, heimojen johtajat ja kansalaisjärjestöjen työntekijät. UNAMA:n mukaan vuonna 2017 siviiliuhrien määrä Ghaznin maakunnassa on ollut 353 (139 kuollutta ja 214 loukkaantunutta), joka on noin kymmenyksen vähemmän kuin vuonna 2016 samana ajanjaksona. On raportoitu myös yksittäisistä tapauksista, joissa hallituksenvastaiset joukot ovat kidnapanneet ja tappaneet hazaroja. Kapinalliset ovat sulkeneet teitä useita kertoja erityisesti strategisesti tärkeällä Kabul−Kandahar-päätiellä. Isis-järjestön vierastaistelijoiden läsnäolosta ja hyökkäyksistä maakunnassa on myös uutisoitu. Maakunnan rauhattomammilta alueilta, kuten Giron, Andarin ja Qarabaghin piirikunnista on siirtynyt henkilöitä sisäisesti maakunnan rauhallisemmille alueille. Sisäisesti siirtymään joutuneiden määrä maakunnassa vuonna 2017 on ollut 1 477 henkilöä. (EASO Country of origin information report: Afghanistan security situation, November 2016; UNGA: The situation in Afghanistan and its implications for international peace and security, March 2017; Landinfo: Respons Afganistan: Sikkerhetssituasjonen i provinsen Ghazni, November 2016; The Long War Journal: Mapping Taliban Control in Afghanistan, October 2017; US Department of defence: Enhancing security and stability in Afganistan, December 2015; UNAMA Afghanistan annual report 2015: Protection of civilians in armed conflict, February 2016; UNAMA Protection of civilians in armed conflict: Midyear report 2017, July 2017; Pajhwok Afgan news: IS fighters flown to Ghazni by helicopters: HPC provincial head, April 2016; EASO Country of Origin Information Report. Afghanistan security situation, January 2016; UNOCHA Afghanistan: Conflict induced displacements – Snapshot (1 January – 31 December 2016), January 2017; UNOCHA Afghanistan: Conflict Induced Displacements. Actual Displacements between 1 January 2017 and 5 October 2017)

Kabulin kaupungista Ghaznin kaupunkiin on kuljettava joko Wardakin maakunnan kautta Kabul–Kandahar-maantietä pitkin taikka kiertotietä Kabulista pohjoiseen Parwanin maakunnan kautta Bamiyan–Charikar-maantietä pitkin. Kabul–Kandahar-reitti on lyhyempi ja sitä on perinteisesti pidetty vaarallisempana. Vaikka tuhansia afganistanilaisia matkustaa Kabul–Kandahar-tiellä päivittäin, on tiestä tullut kapinallisten väkivallan ja järjestäytyneen rikollisuuden keskus. Esimerkiksi lokakuussa 2015 talibanit sulkivat koko tien, mikä johti hallituksen joukkojen ja talibanien välisiin taisteluihin tien läheisyydessä. Parwanin maakunnan kautta kulkeva reitti on aiemmin ollut turvallisempi, mutta Talibanin iskut ovat lisääntyneet myös siellä. Sen lisäksi reitti on pidempi ja vaikeakulkuisempi, mistä johtuen toiset valitsevat Wardakin kautta kulkevan reitin. Turvallisuus eri reiteillä vaihtelee jopa päivittäin. Ghaznin kaupungissa on avattu vuonna 2013 lentokenttä, mutta toistaiseksi lentoyhtiöt eivät liikennöi Ghazniin. Kabulista on Bamiyanin maakunnan Bamiyanin kaupunkiin säännöllinen lentoyhteys. Bamiyanin lentokentältä pääsee autolla Ghaznin maakunnan Nawurin piirikuntaan, mistä voi jatkaa muihin piirikuntiin. (Landinfo temanotat Afghanistan: Veisikkerhet for sivile, April 2013; Australia: Refugee Review Tribunal: RRT Case No. 13137331 (2015) RRTA 277, May 2015; EASO Country of origin information report. Afghanistan security situation, January 2016; Lifos: Fråga-svar: Afghanistan. Resväg mellan Kabul och Ghazni, September 2015 ja EASO Country of origin information report. Afghanistan security situation, November 2016; Lifos Temaraport: Inrikesflyg i Afghanistan, September 2016)

Korkein hallinto-oikeus on Ghaznin maakunnan Jaghurin piirikunnasta kotoisin olevaa hazarataustaista henkilöä koskevassa ratkaisussaan KHO 2017:72 todennut, että kun toissijaisen suojelun tarpeen arviointi perustuu hakijan kertaalleen suoritettavan matkareitin eikä hänen kotialueensa turvallisuustilanteeseen, korostuu hakijan henkilökohtaisten olosuhteiden merkitys. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan arvioinut, että henkilöt, joilla on siteitä kotialueelleen ja jotka tuntevat alueen, voivat yleensä matkustaa Kabulista kotialueelleen ilman välikohtauksia. Lisäksi korkein hallinto-oikeus on todennut, ettei asiaa ole syytä arvioida toisin sillä perusteella, että reittivaihtoehtoihin voi sisältyä matkan pituuteen ja reitin vaikeakulkuisuuteen liittyviä toteuttamisvaikeuksia.

Hazaroiden taloudellinen ja poliittinen asema on parantunut merkittävästi vuoden 2001 jälkeen, kun Taliban-hallitus kaatui. Hazaroiden on kuitenkin raportoitu edelleen kohtaavan yhteiskunnallista syrjintää lähinnä pashtujen taholta. Talibanit ja muut hallituksenvastaiset joukot ovat kohdistaneet hazaroihin häirintää, pelottelua sekä kidnappaamisia ja hazaroita on myös tapettu. Vuonna 2016 shiiamoskeijoihin ja siellä rukoilemassa oleviin henkilöihin kohdistuneet Isisin tekemäksi väitetyt hyökkäykset ovat lisääntyneet merkittävästi ja uhriluvut uskonnon perusteella suunnatuissa iskuissa ovat olleet suuria. UNAMA on dokumentoinut tällaisissa iskuissa kuolleiden määräksi 86 ja loukkaantuneiden määräksi 291 vuonna 2016. Hazaroita on siepattu vuonna 2016 selvästi vähemmän kuin vuonna 2015. Hazarat ovat pääasiassa shiioja. Tästä syystä on joskus mahdotonta erottaa, johtuuko syrjintä uskonnosta vai etnisyydestä. Ghaznin ja Wardakin maakunnissa kuchi-paimentolaiset vaeltavat vuosittain hazaroiden asuttamilla alueilla etsien laidunmaita eläimilleen. Tämä on aiheuttanut väkivaltaa kuchien ja hazaroiden välillä ja johtanut kuolemiin ja loukkaantumisiin sekä siihen, että hazaroita on joutunut siirtymään pois kylistään. (UNHCR Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Asylum-seekers from Afghanistan, April 2016; United States commission on international religious freedom, April 2017; UNAMA: Afghanistan annual report on protection of civilians in armed conflict, February 2017)

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on 5.7.2016 antamassaan ratkaisussa A.M. v. Alankomaat arvioinut, että vaikka hazaroiden asema on Afganistanissa vaikea, ei hazara-etnisyys itsessään johda siihen, että henkilön palauttaminen rikkoisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa. Myös korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 2017:71 arvioinut, että hakijat eivät olleet pelkästään hazarataustansa vuoksi vaarassa kärsiä vakavaa haittaa, vaikka etninen tausta on osa suojelun tarpeen arviointia.

( -- )

Asian arviointi ja johtopäätökset

( -- )

Kansainvälinen suojelu

( -- )

Hallinto-oikeus arvioi edellä ja Maahanmuuttoviraston päätöksestä ilmenevän maatiedon perusteella ja ottaen huomioon erityisesti Ghaznin maakunnassa esiintyvän väkivallan ilmenemismuodot ja voimakkuus, konfliktin luonne ja maantieteellinen vaikutusalue, siviiliuhrien sekä sisäisesti siirtymään joutuneiden määrät, että Ghaznin maakunnassa mielivaltaisen väkivallan aste vaihtelee piirikunnittain. Valittaja on kotoisin viranomaisten hallinnassa olevasta Jaghurin piirikunnasta, jonka turvallisuustilanne on melko vakaa. Valittajalle ei siten voida myöntää toissijaista suojelua ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella pelkästään sen perusteella, että hän on kotoisin Ghaznin maakunnasta. Asiassa tulee kuitenkin vielä arvioida, onko valittajan henkilökohtaisissa olosuhteissa sellaisia seikkoja, joiden perusteella on merkittäviä perusteita uskoa, että väkivalta kohdistuisi juuri häneen.

Valittaja kuuluu hazarataustaisena henkilönä väestönosaan, johon kuuluu noin puolet maakunnan asukkaista. Valittaja on asunut suuren osan elämästään Ghaznin maakunnassa, jossa hänen perheenjäseniään asuu edelleen. Hallinto-oikeuden edellä valittajan kertomuksesta tekemien johtopäätösten perusteella valittaja ei ole kertomistaan syistä profiloitunut minkään tahon erityisen mielenkiinnon kohteeksi. Näin ollen terveen, työkykyisen ja täysi-ikäisen valittajan henkilökohtaisista olosuhteista kokonaisuudessaan saadun selvityksen ja edellä Ghaznin maakunnan turvallisuustilanteesta tehtyjen johtopäätösten perusteella valittaja ei ole todellisessa vaarassa joutua Ghaznin maakuntaan palautettuna kärsimään ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vakavaa haittaa.

Ajantasaisen maatiedon perusteella Afganistanin nykyisessä turvallisuustilanteessa on merkittävää alueellista vaihtelua ja matkustamiseen liittyy riskejä. Asiassa on siten vielä arvioitava, onko valittajalla riittävän turvallinen ja kohtuullisesti käytettävissä oleva matkareitti kotialueelleen. Edellä ja Maahanmuuttoviraston päätöksestä ilmenevän maatiedon perusteella valittajan kotialueelle on mahdollista matkustaa käyttämällä esimerkiksi Kabul−Kandahar-maantietä, Bamiyan–Charikar-maantietä tai lentoa Bamiyaniin, josta matka jatkuisi maantietä pitkin. Kaikkia matkareittejä on pidetty paikoitellen epävakaina, mutta mahdollisina matkustaa henkilöille, jotka tuntevat alueen. Kuten edellä on todettu, valittaja on terve ja työkykyinen nuori mies eikä hänen voida katsoa olevan myöskään pelkästään hazarataustansa vuoksi kansainväliseen suojeluun oikeuttavalla tavalla talibanien tai muiden tahojen erityisen mielenkiinnon kohteena matkustaessaan Kabulista kotialueelleen. Hallinto-oikeuden arvion mukaan valittajan voidaan näissä olosuhteissa kohtuudella edellyttää käyttävän kyseisiä reittejä. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sillä perusteella, että reittivaihtoehtoihin saattaa sisältyä matkan pituuteen ja reitin vaikeakulkuisuuteen liittyviä toteuttamisvaikeuksia. Valittajalle ei näin ollen voida myöntää oleskelulupaa toissijaisen suojelun perusteella.

( -- )

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut ja

Ulkomaalaislaki 52 §, 146 §, 147 § ja 148 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jussi Uimaluoto ja Henna Paterno. Esittelijä Maarit Tiihonen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valittaja on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valittaja on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Lisäksi hän on vaatinut maasta poistamisen täytäntöönpanon kieltämistä, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Ghaznin maakunnan turvallisuustilanne on heikko, ja varsinkin nuoret hazarataustaiset henkilöt ovat siellä vaarassa. Matkareitti Kabulista valittajan kotialueelle on turvallisuustilanteeltaan epävakaa. Valittaja ei ole saanut yhteyttä perheeseensä pitkään aikaan, eikä tiedä perheen tämän hetkisestä tilanteesta mitään.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 4.9.2018 taltionumero 4058 kieltänyt maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin määrätään.

Maahanmuuttovirasto on antanut lausunnon. Maahanmuuttovirasto on muun ohella todennut, että Ghazni kuuluu Afganistanissa niiden maakuntien joukkoon, joissa tapahtuu kaikkein eniten turvallisuusselkkauksia (UNOCHA 2018a). UNAMA raportoi Ghaznissa vuoden 2017 aikana 139 siviilikuolemaa ja 214 haavoittumista, mikä oli 11 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin siviiliuhrien aiheuttaja olivat maataistelut, minkä jälkeen yleisimpiä aiheuttajia olivat räjähdeiskut ja kohdistetut murhat. (UNAMA 2018a)

UNOCHAn mukaan Andarin, Giron ja Ghaznin piirikunnat kuuluivat vuonna 2017 konfliktin intensiteetiltään Afganistanin kaikkein levottomimpiin alueisiin. Väkivalta oli keskimääräistä korkeammalla tasolla myös Ajristanissa, Dih Yakissa, Gilanissa, Qarabaghissa ja Moqurissa. Väkivalta oli Afganistanin keskitasolla Ab Bandissa, Jaghatussa, Rashidanissa, Khwaja Omarissa, Waghazissa, Wali Mohammadi Shahidissa ja Zana Khanissa. Giro oli keskimääräistä rauhallisempi ja hazaraenemmistöiset Jaghori, Malistan ja Nawur kuuluivat Afganistanin kaikkein rauhallisimpiin alueisiin. (UNOCHA 2018a)

Taliban on huhtikuun lopussa käynnistyneessä vuoden 2018 hyökkäyskampanjassaan kohdistanut painetta erityisesti Ghaznin maakuntaan. Talibanin on arvioitu elokuun puoliväliin mennessä saaneen suurimman osan Ghaznin maakunnasta hallintaansa. Paikallisviranomaisten 12.8.2018 ilmoittaman tiedon mukaan seitsemän Ghaznin piirikuntaa, Jaghatu, Khwaja Omari, Zana Khan, Waghaz, Nawa, Rashidan ja Khogiani olivat täysin Talibanin hallinnassa. Lisäksi Giron, Dih Yakin, Ab Bandin, Andarin, Gilanin, Qarabaghin ja Ajristanin turvallisuustilanteen kerrottiin olevan kriittinen. Taliban on tehnyt toistuvia hyökkäyksiä Jaghoriin johtavan tien varrella Qarabaghin puolella turvallisuusjoukkojen tarkastuspisteitä vastaan. (Etilaat Rooz/Sorush 12.8.2018) Paikallisviranomaisten 30.8.2018 ilmoittaman tiedon mukaan Khwaja Omari, Khogiani, Jaghatu ja Rashidan ovat edelleen Talibanin hallinnassa. (1Tv 30.8.2018) Afganistanin armeijan Talibanin ja hallituksen joukkojen välisiä taisteluita on puhjennut 17.8.2018 Qarabaghin piirikunnassa (Tolo News 16.8.2018).

Maahanmuuttovirasto on katsonut, että Ghaznin maakunnan yleinen turvallisuustilanne on vaikea, mutta kyse ei ole sellaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta, jolle on tyypillistä niin korkea mielivaltaisen väkivallan aste, että on olemassa merkittäviä perusteita uskoa, että vaara uhkaa henkilökohtaisesti ketä tahansa pelkästään alueella oleskelemisen vuoksi. Valittajan piirikunnassa Jaghurissa esiintyy aseellisesta selkkauksesta johtuvaa mielivaltaista väkivaltaa, mutta sen aste on matalampi kuin Ghaznin epävakaimmilla alueilla. Tällaisessa tilanteessa sen arvioiminen, kohdistuuko valittajaan kotialueellaan mielivaltaisesta väkivallasta johtuva vakava ja henkilökohtainen vaara, edellyttää sellaisten henkilökohtaisille olosuhteille ominaisten seikkojen huomioimista, jotka ovat omiaan asettamaan valittajan tällaiseen vaaraan. Valittajan asiassa ei ole esille tuotu sellaisia henkilökohtaisia olosuhteita, joiden vuoksi valittaja olisi erityisessä vaarassa joutua oikeudenloukkausten kohteeksi kotialueensa yleisen turvallisuustilanteen vuoksi. Ottaen huomioon valittajan henkilökohtaiset olosuhteet sekä ajantasaisen maatiedon valittajan kotialueen turvallisuustilanteesta, Maahanmuuttovirasto on katsonut, ettei valittajaan kohdistu kotialueensa yleisen tilanteen vuoksi henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vakava ja henkilökohtainen vaara.

Kabulista on mahdollista kulkea Ghaznin kaupunkiin Kabulista Kandahariin vievää valtatietä pitkin, joka kulkee Kabulin maakunnasta Wardakin maakunnan Maidan Shahrin, Nirkhin, Sayidabadin sekä Ghaznin maakunnan Khwaja Omarin piirikunnan läpi (Landinfo 2013). Ghaznin kaupunkiin ei ole lentoliikennettä Kabulista (Lifos 2018). Viime vuosina liikenneolosuhteet Kabul–Kandahar-valtatiellä ovat vaikeutuneet huonon kunnossapidon sekä jatkuvien kapinallisten tekemien iskujen vuoksi (IWPR 2018). Wardakin maakunnassa Kabul–Kandahar-valtatie on ollut ajoittain vuoden 2018 aikana suljettuna tai sillä kulkeminen on ollut riskialtista Sayidabadin piirikunnassa olevien taisteluiden vuoksi (Tolo News 26.6.2018, UNOCHA 2018a). Lisäksi valtatie oli Ghaznissa ainakin osittain suljettuna liikenteeltä, kun Taliban hyökkäsi Ghaznin kaupunkiin elokuussa 2018 (BBC 10.8.2018, NYT 13.8.2018). Taisteluiden jälkeen tiellä kerrottiin olevan runsaasti miinoituksia, jonka vuoksi siviilien kulku tiellä oli estynyt (UNOCHA 2018a). UNOCHAn 26.8.2018 päivättyjen tietojen mukaan miinoitukset oli tuolloin purettu ja tie oli jälleen avoinna liikenteelle (UNOCHA 2018b).

Kabul–Kandahar-valtatielle vaihtoehtoinen reitti Ghaznin maakuntaan on kulkea Parwanin maakunnan kautta Bamiyanin kaupunkiin, josta on mahdollista kulkea Bamiyanin Panjabin ja Warasin piirikuntien kautta Ghaznin Nawurin piirikuntaan, josta on yhteys Jaghoriin ja Ghaznin muihin piirikuntiin (Landinfo 2013).

Tolo News uutisoi, että Ghaznin kaupungin muihin maakuntiin yhdistävät tiet eivät ole täysin turvallisia. Talibanin kerrotaan hallitsevan useita teitä ja tarkastuspisteitä. Talibanin tarkastuspisteitä kerrotaan olevan ainakin Khawja Omarin piirikunnassa. (Tolo News 25.8.2018) Myös afganistanilainen Rasad News Agency uutisoi, että Taliban on ottanut merkittävän määrän teitä hallintaansa elokuussa 2018 Ghaznin kaupunkiin tehdyn hyökkäyksen jälkeen. Nawurin, Gilanin, Khwaja Omarin, Jaghatun, Andarin, Nawan, Jaghorin, Malistanin ja Qarabaghin piirikuntien teiden kerrotaan olevan Talibanin hallinnassa. Taliban on muodostanut teiden ympäristöön vyöhykkeitä, joilla sen taistelijat partioivat. Nämä hankaloittavat siviilien liikkumista teillä, sillä Taliban-taistelijoiden kerrotaan muun muassa kidnapanneen ja ryöstäneen teillä liikkuneita ihmisiä. Viranomaiset ovat vasta suunnittelemassa operaatiota teiden haltuunottamiseksi. (Rasad News Agency 27.8.2018)

Al-Arabiya-uutiskanava uutisoi, että Qarabaghin kautta Jaghoriin kulkevan tien matkustajaliikenne on vahvasti Talibanin vaikutusvallan alaisuudessa. Qarabaghin asukkaiden mukaan kulkureitin varrella oli aiemmin useita valtion turvallisuusviranomaisten tarkastuspisteitä, mutta Ghaznin kaupungin viimeisimpien taisteluiden ja talibanien uhkausten takia nämä tarkastuspisteet on lakkautettu. (Al-Arabiya 27.8.2018) Qarabaghissa on myös ollut etnisten ryhmien välisiä jännitteitä ja Talibanin tekemiä sieppauksia vesikiistoihin liittyen (PAN 17.3.2018, PAN 13.1.2018, The Diplomat 4.8.2018).

Edellä esille tuodun ajantasaisen maatiedon perusteella Maahanmuuttovirasto on todennut, että tavallisimmin käytetty kulkureitti valittajan kotialueelle kulkee Ghaznin levottomimpien osien kautta. Maahanmuuttovirasto on katsonut, että vaikka Kabul–Kandahar-valtatien sekä Ghaznin kaupungista Jaghoriin vievän yleisimmin käytetyn kulkureitin turvallisuustilanne on vaikea, kyse ei kuitenkaan ole sellaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta, jolle on tyypillistä niin korkea mielivaltaisen väkivallan aste, että on olemassa merkittäviä perusteita uskoa, että vaara uhkaa henkilökohtaisesti ketä tahansa pelkästään alueella oleskelemisen vuoksi.

Täten myöskään kyseisen matkareitin käyttämisen, osana läpikulkumatkaa, ei voida katsoa asettavan jokaista tämän reitin kautta kulkevaa henkilöä mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaan vakavaan ja henkilökohtaiseen vaaraan. Maahanmuuttovirasto on katsonut, että tällaisessa tilanteessa sen arvioiminen, kohdistuuko valittajaan kotialueellaan mielivaltaisesta väkivallasta johtuva vakava ja henkilökohtainen vaara, edellyttää sellaisten henkilökohtaisille olosuhteille ominaisten seikkojen huomioimista, jotka ovat omiaan asettamaan valittajan tällaiseen vaaraan. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO 2017:72 mukaan, kun toissijaisen suojelun tarpeen arviointi perustuu hakijan kertaalleen suoritettavan matkareitin eikä hänen kotialueensa turvallisuuteen, asiassa korostuu hakijan henkilökohtaisten olosuhteiden merkitys.

Ottaen huomioon valittajan henkilökohtaiset olosuhteet, ajantasaisen maatiedon sekä valittajan matkareitillä vallitsevan turvallisuustilanteen, Maahanmuuttovirasto on katsonut, ettei valittajaan kohdistu kotialueelle matkustaessa matkareitillään vallitsevan yleisen turvallisuustilanteen vuoksi henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaavaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa. Maahanmuuttovirasto on todennut, että valittaja voi näin halutessaan myös matkustaa kotialueelleen edellä esille tuotuja vaihtoehtoisia reittejä pitkin.

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Valituslupahakemus hylätään turvapaikan osalta. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen tältä osin.

2. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian toissijaisen suojelun, oleskeluluvan ja käännyttämisen osalta. Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan tältä osin ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

1. Sen perusteella, mitä asiassa on esitetty ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole turvapaikan osalta ulkomaalaislain 196 §:ssä säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta.

2.

Sovellettavat säännökset

Ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.

Ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos 87 §:n mukaiset edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyty, mutta on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa, ja hän on kykenemätön tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. Vakavalla haitalla tarkoitetaan:

1) kuolemanrangaistusta ja teloitusta;

2) kidutusta tai muuta epäinhimillistä tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua tai rangaistusta;

3) mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Ulkomaalaislain 88 c §:n mukaan vainoa harjoittavia tai vakavaa haittaa aiheuttavia toimijoita voivat olla:

1) valtio;

2) valtiota tai huomattavaa osaa sen alueesta valvonnassaan pitävät puolueet tai järjestöt; taikka

3) muut kuin valtiolliset toimijat, jos voidaan osoittaa, että 88 d §:n mukaiset suojelun tarjoajat ovat kykenemättömiä tai haluttomia tarjoamaan suojelua vainoa tai vakavaa haittaa vastaan.

Ulkomaalaislain 88 d §:n mukaan suojelun tarjoaja voi olla sellainen valtio tai valtiota tai huomattavaa osaa sen alueesta valvonnassaan pitävä kansainvälinen järjestö, joka on halukas ja kykenevä tarjoamaan suojelua. Suojelun on oltava tehokasta ja luonteeltaan pysyvää.

Ulkomaalaislain 147 §:n mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

Ajantasainen maatieto

Taliban on huhtikuusta 2018 alkaen kohdistanut hyökkäyksiään erityisesti Ghaznin maakuntaan. Talibanin on arvioitu elokuun 2018 puoliväliin mennessä saaneen suurimman osan Ghaznin maakunnasta hallintaansa. Maakunnan 19 piirikunnasta kahdeksan on kokonaan Talibanin hallinnassa. Taliban valloitti myös Ghaznin kaupungin viideksi päiväksi elokuussa 2018. Vaikka Taliban ei saanut pidettyä kaupunkia hallinnassaan, se on jatkanut alueensa laajentamista uusille alueille Ghaznin kaupungin ympärillä etelä-, länsi- ja pohjoispuolella siten, ettei kaupunkiin pääse turvallisesti. Taliban on myös saartanut Ghaznin maakunnan päätiet. Ghazni–Paktika-valtatie on Talibanin hallinnassa, ja Taliban kohdistaa painetta myös Kabul–Kandahar-valtatielle, jossa sillä on useita tiesulkuja. Valtatiellä liikennöidään, mutta se on Talibanin tiesulkujen vuoksi turvaton. (UNOCHA – United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs 2018. Afghanistan: Ghazni Conflict. Update No. 1 (as of 13 August 2018); Update No. 2 (as of 15th August 2018); Update No. 3 (as of 16th August 2018); Update No. 4 (as of 20th August 2018); Update No. 5 (as of 26th August 2018). AAN – Afghanistan Analysts Network: Unheeded Warnings (1): Looking back at the Taleban attack on Ghazni, December 16th, 2018. AAN – Afghanistan Analysts Network: Unheeded Warnings (2): Ghazni city as vulnerable to Taleban as before, December 30th, 2018)

Marraskuussa 2018 Taliban hyökkäsi aikaisemmin suhteellisen turvallisena pysyneisiin shiiahazaraenemmistöisiin Jaghurin ja Malistanin piirikuntiin. Taliban valloitti laajoja alueita näistä piirikunnista, ja tuhannet shiiahazarat pakenivat kodeistaan. Vaikka Taliban on sittemmin torjuttu Jaghurin ja Malistanin piirikunnissa, se hallitsee edelleen piirikuntien tärkeimpiä kulkureittejä Qarabaghin, Nawurin ja Gilanin piirikuntiin. Koulut, jotka suljettiin Jaghurissa ja Malistanissa Talibanin hyökkäysten vuoksi, on pääosin avattu uudelleen. Piirikunnista paenneet ihmiset ovat olleet haluttomia palaamaan alueelle, koska Taliban hallitsee yhä alueelle johtavia teitä. (Reuters: Dozens killed in Afghanistan fighting as sectarian threat grows, November 11th, 2018. Reuters: Thousands flee as Taliban attack Afghanistan’s ‘safe’ districts. November 14th, 2018. UNOCHA – United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs 2018. Afghanistan: Flash Update No. 1 – Ghazni Armed Clash (as of 14th November 2018). UNOCHA – United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs 2018. Afghanistan: Flash Update No 3 (as of 21th November 2018). AAN – Afghanistan Analysts Network: Taleban Attacks on Khas Uruzgan, Jaghori and Malestan (I): A new and violent push into Hazara areas, November 28th, 2018)

Afganistanissa etnisen vähemmistön asemassa olevat hazarat kokevat yhteiskunnallista syrjintää ja saattavat joutua esimerkiksi laittomasti verotetuiksi, pakkovärvätyiksi tai pakkotyöhön, pahoinpitelyn kohteeksi sekä pidätetyiksi. Hazarat ovat pääsääntöisesti uskonnolliselta vakau-mukseltaan shiiamuslimeja, ja tämän vuoksi he ovat joutuneet pitkäaikaisesti sunnimuslimeista koostuvan valtaväestön syrjimiksi. Vuoden 2001 jälkeen Taliban-hallinnon kaaduttua hazaroiden poliittinen ja yhteiskunnallinen asema on jonkin verran parantunut, mutta viime vuosina sen on jälleen raportoitu heikentyneen muun muassa Talibanin ja ISISin kohdistaessa syrjintää shiiahazaroihin ja sektaarista väkivaltaa hazaravaltaisiin alueisiin, kuten esimerkiksi viimeaikaiset hyökkäykset Jaghurin ja Malestanin piirikuntien hazaravaltaisiin alueisiin. Talibanin motiiveina kohdistaa iskuja hazaravaltaisiin alueisiin on kuitenkin raportoitu olevan pääasiallisesti muiden tekijöiden kuin etnisen ja uskonnollisen taustan. Hazaroihin kohdistuvat hyökkäykset ja sieppaukset maanteillä ovat yleistyneet viime vuosina. (EASO – European Asylum Support Office: Country of Origin Information Report – Afghanistan, Individuals targeted by armed actors in the conflict (December 2017); UNHCR – United Nation High Comissioner for Refugees: Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Asylum-seekers from Afghanistan (30th August 2018); AAN – Afghanistan Analysts Network: Taleban Attacks on Khas Uruzgan, Jaghori and Malestan (II): A new and violent push into Hazara areas, November 29th, 2018).

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Edellä ilmenevän ajantasaisen maatiedon mukaan Ghaznin maakunnan turvallisuustilanne on merkittävästi heikentynyt Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätösten jälkeen. Ajankohtainen turvallisuustilanne on vaikea koko maakunnan alueella, joskin mielivaltaisen väkivallan aste vaihtelee jonkin verran piirikunnittain. Turvallisuustilanne saattaa myös vaihdella suhteellisen lyhyelläkin aikavälillä. Tällä hetkellä Taliban hallitsee osaa Ghaznin maakunnan piirikunnista. Lisäksi se on vahvasti läsnä koko maakunnassa ja hallitsee osaa valtateistä, joiden kautta valittajan olisi kuljettava päästäkseen kotialueelleen.

Korkein hallinto-oikeus arvioi käytettävissä olevan maatiedon perusteella, ettei aseellisen selkkauksen tällä hetkellä voida arvioida saavuttaneen koko maakunnan osalta niin korkeaa astetta, että mielivaltaisen väkivallan olisi katsottava aiheuttavan kenelle tahansa alueella oleskelevalle ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa. Näin ollen toissijaisen suojelun tarvetta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota ajantasaisen maatiedon lisäksi valittajan henkilökohtaisiin olosuhteisiin. Erottelematon väkivalta on tällä hetkellä sillä asteella Ghaznin maakunnassa, että jo vähäinenkin henkilökohtaisissa olosuhteissa ilmenevä haavoittuvuus voi merkitä, ettei paluu alueelle ole mahdollista alueen olosuhteiden ja sinne vievän matkareitin yleisen turvallisuustilanteen vuoksi. Lähtökohtaisesti alueella, jossa Talibanin läsnäolo on näin vahva, ei voida arvioida olevan saatavilla tehokasta viranomaissuojelua.

Valittajaan ei ole henkilökohtaisesti kohdistunut uhkauksia tai oikeudenloukkauksia hänen kotialueellaan. Valittaja on etniseltä taustaltaan hazara ja uskonnolliselta vakaumukseltaan shiiamuslimi. Nuorena miehenä hänellä voi olla korostunut riski joutua värvätyksi taisteluihin oleskellessaan alueella, jonka turvallisuustilanne on hyvin epävakaa. Lisäksi turvapaikanhakijoina Euroopassa oleskelleisiin paluumuuttajiin saattaa kohdistua epäluuloa heidän palatessaan kotialueelleen. Kun otetaan huomioon shiiauskoisia hazaroita koskeva maatieto sekä valittajan etninen ja uskonnollinen tausta, asiassa on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että valittaja olisi kotialueelleen palatessaan vaarassa joutua kärsimään ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vakavaa haittaa. Asiassa ei ole kyse siitä, että valittajaan kohdistuisi vainoa hänen kotialueellaan tai matkareitillä kotialueelle hänen etnisen ja uskonnollisen taustansa vuoksi. Valittajan kotialueen ja sinne vievän matkareitin nykyinen turvallisuustilanne huomioon ottaen valittajan henkilökohtaiset olosuhteet merkitsevät, että hänen kohdallaan riski joutua aseellisesta konfliktista johtuvan erottelemattoman väkivallan kohteeksi joko kotialueellaan tai matkareitillä kotialueelleen on korostunut.

Edellä lausutuilla perusteilla, ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset on kumottava ja asia on palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi ulkomaalaislain 88 e §:ssä tarkoitetun sisäisen paon mahdollisuuden selvittämiseksi.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Pekka Aalto ja Monica Gullans. Asian esittelijä Elina Nyholm.