KHO:2021:82

Purkamislupahakemus koski vapaa-ajan rakennusta ja talousrakennusta, jotka sijaitsivat vuonna 1981 voimaan tulleessa asemakaavassa erillispientalojen korttelialueeksi (AO) osoitetulla alueella. Mainittuja rakennuksia ei ollut asemakaavassa osoitettu suojeltaviksi eikä niitä ollut suojeltu myöskään rakennussuojelulain tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Rakennuspaikkaa ei ollut osoitettu suojelumerkinnällä myöskään vuonna 2016 hyväksytyssä yleiskaavassa.

Kysymyksessä oleva vapaa-ajan rakennus pihapiireineen oli arvotettu vuonna 2016 laaditussa maakuntatasoisessa inventoinnissa maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. Kohde oli mainittu myös vuonna 2017 voimaan tulleen vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksen liitteenä olleessa luettelossa, jossa oli osoitettu ominaisluonteeltaan maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvat alueet ja kohteet. Selvityksenä kohteen maakunnallisista rakennetun kulttuuriympäristön arvoista oli lisäksi esitetty maakunnan museon ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnot.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen purkamislupajärjestelmän tarkoituksena ei ollut uudentyyppisen rakennusten purkamista rajoittavan lupajärjestelmän luominen vaan sen varmistaminen, että rakennuksen suojelua koskeva asia voidaan ratkaista kohtuullisessa ajassa maankäyttö- ja rakennuslain säännösten vaatimukset täyttävällä kaavaratkaisulla tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisella suojelupäätöksellä. Jollei rakennusta asemakaavalla tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla päätetty kohtuullisessa ajassa suojella tai tällainen asia ollut kohtuullisessa ajassa tullut vireille, eikä muutakaan toimenpidettä rakennuksen suojelemiseksi tai kaavan muuttamiseksi ollut vireillä, rakennuksen purkamiselle ei ollut maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n 1 momentissa säädettyjä esteitä.

Kaupunki ei asiassa saadun selvityksen perusteella ollut ryhtynyt toimenpiteisiin alueen asemakaavan muuttamiseksi, eikä kysymyksessä olevien rakennusten suojelua ollut saatettu vireille myöskään rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisena asiana. Kun otettiin huomioon, että kysymys purkamislupahakemuksessa tarkoitettujen rakennusten suojelemisesta oli ensisijaisesti asemakaavoituksella ratkaistava asia ja että kohteeseen liittyvät rakennetun kulttuuriympäristön arvot olivat tulleet esille vuonna 2016 tehdyn inventoinnin yhteydessä, yksinomaan sitä, että kaupunki oli vuonna 2019 käynnistänyt kulttuuriympäristöä koskevan teemayleiskaavan laadinnan, ei voitu tässä tilanteessa pitää osoituksena kaupungin pyrkimyksestä ratkaista rakennusten suojelua koskeva asia kohtuullisessa ajassa maankäyttö- ja rakennuslain säännösten vaatimukset täyttävällä kaavaratkaisulla. Edellä mainittu huomioon ottaen myöskään sillä seikalla, että kohde oli mainittu vuonna 2017 voimaan tulleeseen vaihemaakuntakaavaan sisältyvässä maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita koskevassa luettelossa, ei ollut sellaisenaan merkitystä harkittaessa rakennusten purkamista koskevan luvan myöntämistä.

Purkamislupahakemuksen kohteena olevien rakennusten purkamiselle ei edellä todetut seikat huomioon ottaen ollut maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n 1 momentissa säädettyjä esteitä. Rakennuslautakunnan päätös hakemuksen hylkäämisestä samoin kuin hallinto-oikeuden päätös, jolla rakennusten omistajien rakennuslautakunnan päätöksestä tekemä valitus oli hylätty, oli tämän vuoksi kumottava ja asia oli palautettava rakennuslautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 51 § 1 momentti, 60 § 1 momentti, 118 §, 127 § 1 momentti, 139 § 1 momentti

Ks. ja vrt. KHO 2002:73-74 ja 2020:158

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 10.3.2020 20/0071/1

Asian aikaisempi käsittely

Oulun rakennuslautakunta on 5.6.2019 (§ 70) hylännyt A:n ja B:n lupahakemuksen koskien Oulun kaupungin Knuutilan kaupunginosassa korttelin 6 tontilla numero 3 (kiinteistötunnus 564-25-6-3) sijaitsevan vapaa-ajanrakennuksen ja talousrakennuksen purkamista.

Lupahakemuksen hylkäämisen perusteina päätöksessä on viitattu Pohjois-Pohjanmaan museon ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen purkamislupahakemuksen johdota antamiin kielteisiin lausuntoihin sekä siihen, että hakijat eivät ole toimittaneet lautakunnan pyytämää kuntotutkimusta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muutoksenhakijoiden valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään purkamisluvan myöntämisedellytyksiä koskevan pääasian osalta seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 51 §:n 1 momentin mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n 1 momentin mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n 1 momentin mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lupa on myös tarpeen, jos yleiskaavassa niin määrätään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n 1 momentin mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista.

Rakennuksesta ja sen ympäristöstä saatu selvitys

Asiakirjoista ilmenee, että purkamislupahakemus koskee Oulun kaupungin Knuutilan kaupunginosassa korttelin 6 tontilla nro 3 (---) sijaitsevaa huvilarakennusta ja talousrakennusta. Huvilarakennuksen lähiympäristössä on uusia asuinpientaloja.

Pohjois-Pohjanmaan museo on purkamislupahakemuksen johdosta antamassaan 15.3.2019 päivätyssä lausunnossa todennut, että alun perin Paulamäen nimellä tunnetussa kohteessa oleva päärakennus on vuonna 1918 valmistunut kaksikerroksinen huvila, jossa on kansallisromanttisia piirteitä. Kiinteistöön on kuulunut sauna, joka on purettu, sekä tontin länsireunalla oleva talousrakennus. Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 -inventoinnissa kohde on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. Pohjois-Pohjanmaan museo on tutustunut kohteeseen ja sen nykytilaan ja todennut päärakennuksen olevan peruskuntoinen ja korjattavissa käyttökuntoon. Pohjois-Pohjanmaan museon näkemyksen mukaan kohde ei täytä purkamisen edellytyksiä, eikä museo ole näin ollen puoltanut rakennusten purkamista.

ELY-keskuksen purkamislupahakemuksen johdosta antamasta 15.4.2019 päivätystä lausunnosta ilmenee, että kyseessä on kauppias K.F. Paulamäen kaksikerroksinen hirsirunkoinen ja rappauspintainen huvila. Se on säilyttänyt hyvin alkuperäiset jugend/kansallisromanttiset piirteensä sekä ulko- että sisäpuolella. Se on yksi kolmesta Oulun alueella säilyneestä aikakautensa, tyylinsä ja rakennusmateriaalinsa mukaisesta edustajasta. Kohteella on historiallista arvoa osana Oulun kauppaporvareiden 1850-luvulla alkanutta huvilakulttuuria sekä rakennustaiteellista arvoa alkuperäisimmässä asussaan säilyneenä rappauspintaisena jugend-huvilana. Sillä voidaan katsoa olevan erityistä maakunnallista kulttuurihistoriallista arvoa.

Edelleen ELY-keskuksen lausunnossa on todettu, että alueella voimassa oleva asemakaava on yli 30 vuotta vanha eikä sitä voida pitää tuoreen maakunnallisen inventoinnin perusteella rakennetun kulttuuriympäristön arvojen näkökulmasta ajantasaisena. ELY-keskukselle toimitetuista asiakirjoista ei käy ilmi, että rakennus olisi korjauskelvoton. Pohjois-Pohjanmaan museon asiantuntija-arvion mukaan rakennus on korjattavissa käyttökuntoon. ELY-keskus on todennut, että Oulun alueen jugend-huviloita on korjattu ympärivuotiseen käyttöön. Paulamäen huvila on arvotettu Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä laaditussa Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 -inventoinnissa maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. Sen purkaminen tarkoittaisi ELY-keskuksen näkemyksen mukaan rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- ja muiden arvojen hävittämistä.

Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 -päivitysinventoinnin yhteydessä Paulamäki on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristön kohteeksi. Kohdekuvauksen mukaan Paulamäki on vuonna 1918 valmistunut kaksikerroksinen huvila. Puurakenteisen kansallisromanttisen kauden huvilan julkisivut on rapattu. Julkisivua jäsentävät toisen kerroksen lyhtymäiset nurkkaikkunat sekä monimuotoiset parvekkeet ja pieniruutuiset ikkunat. Rakennuksen lounaisnurkka on kuistimainen ja lasitettu. Pihapiiriin kuuluvat myös sauna sekä osittain rapattu ulkorakennus. Kauppias K.F. Paulamäen huvila on valmistunut todennäköisesti vuonna 1918. Myöhemmin huvila on vuorattu beigen värisellä rappauksella ja samalla pärekate on vaihdettu peltikatteeksi. Paulamäellä on ollut koko alueen paras savusauna, jossa myös muut huvilan omistajat kävivät silloin tällöin saunomassa. Pihalla on ollut leikkimökki ja tenniskenttä. Tenniskenttä kuuluu edelleen piha-alueeseen.

Rakennuksessa suoritetusta sisäilman kenttätestistä laaditussa 20.6.2018 päivätyn lausunnon mukaan todetussa silmämääräisessä analyysissä on esiintynyt viitearvojen ylittäviä mikrobiyhdyskuntia, mikä indikoi kosteus- tai homevaurioita rakenteissa. Lausunnossa on esitetty jatkotutkimuksiin ryhtymistä vaurion selvittämiseksi. Rakennusinsinöörin laatimasta 22.6.2018 päivätystä lausunnosta käy ilmi, että tarkastuskäynnillä rakennuksen rakenteissa on eripuolilla havaittu vesivaurioita, jotka näkyvät pinnoilla valumajälkinä ja maalipintojen hilseilynä. Kujan tasausviiva on rakennuksen kohdalla rakennuksen lattiatasoon verrattuna korkealla. Lausunnossa on katsottu remontin olevan selkeä terveysriski ilman rakennuksen purkamista ja että rakennuksen kunnostaminen homeettomaksi tulisi maksamaan enemmän kuin uuden rakentaminen.

Alueen kaavoitustilanne

Kysymyksessä olevien rakennusten rakennuspaikkana oleva tontti sijaitsee alueella voimassa olevassa 26.3.1981 vahvistetussa asemakaavassa omakotirakennusten tai muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueella (AO). Kaavan mukainen rakennusoikeus tontilla on 300 kerrosneliömetriä ja kerrosluku enintään II. Asemakaavassa rakennuksiin ei ole kohdistettu suojelumääräyksiä.

Vuonna 2016 hyväksytyssä Uuden Oulun yleiskaavassa 2020 esitetyt kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeät alueet perustuvat aikaisemmin voimassa olleeseen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan (2003) ja sen taustalla olleisiin selvityksiin. Uuden Oulun yleiskaavaa varten ei ole laadittu erikseen selvitystä Oulun arvokkaista rakennetun kulttuuriympäristön kohteista. Yleiskaavassa on merkitty suojelukohteina rakennukset ja alueet, jotka on suojeltu erityislainsäädäntöön perustuen. Paulamäen kohdetta ei ole osoitettu suojelumerkinnällä.

Vuonna 2017 voimaan tulleessa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ja annettu sitä koskevat kaavamääräykset. Maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä koskevan kaavamääräyksen mukaan osa kohteista ei näy kaavakartalla. Luettelo kaikista maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä ja -kohteista on esitetty kaavaselostuksen liitteissä 4 ja 5. Liitteissä Paulamäki on osoitettu arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. Kaavamääräykseen sisältyvän suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon rakennettu kulttuuriympäristö ja sen ominaislaatu. Suunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 -selvitykseen kirjattuihin arvoihin ja ominaispiirteisiin.

Oulun alueella on käynnistynyt 19.2.2019 Kulttuuriympäristön teemayleiskaavan laadinta. Oulun kaupungin internetsivuilta saatavan tiedon mukaan kyseinen vaiheyleiskaava tarkastelee valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä sekä muinaismuistoja koko Oulun alueella. Laadittava kaava tarkentaa Uuden Oulun yleiskaavaa päivittäen maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt sekä ajantasaistaen paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt nostaen esiin myös modernin rakennuskannan arvot. Työn aikana tutkitaan, miltä osin voimassa olevien yleiskaavojen kulttuuriympäristöjen merkinnät ja määräykset korvautuvat tämän yleiskaavan merkinnöillä.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Maankäyttö- ja rakennuslaissa omaksuttu purkamislupajärjestelmä liittyy läheisesti rakennussuojeluun. Tarkoituksena on varmistaa, ettei suojelun arvoisia rakennuksia pureta ennen kuin suojelukysymys saadaan ratkaistuksi joko ajanmukaisella kaavalla tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisella suojelulla. Tarkoituksena ei ole ollut uudentyyppisen rakennusten purkamista rajoittavan lupajärjestelmän luominen, vaan sen varmistaminen, että rakennuksen suojelua koskeva asia voidaan ratkaista kohtuullisessa ajassa maankäyttö- ja rakennuslain säännösten vaatimukset täyttävällä kaavaratkaisulla tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisella suojelupäätöksellä. Jollei rakennusta asemakaavalla tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla päätetä suojella tai tällainen asia ole vireillä eikä muutakaan toimenpidettä rakennuksen suojelemiseksi tai kaavan muuttamiseksi ole vireillä, rakennuksen purkamiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n 1 momentissa säädettyjä esteitä.

Kysymyksessä olevaa Paulamäen kohdetta ei ole alueella voimassa olevassa vuonna 1981 vahvistetussa asemakaavassa eikä vuonna 2016 hyväksytyssä Uuden Oulun yleiskaavassa 2020 osoitettu suojeltavaksi. Paulamäkeä ei ole suojeltu myöskään rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain tai sitä edeltäneen rakennussuojelulain perusteella. Paulamäen säilymistä on kuitenkin pyritty edistämään osoittamalla se Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 -inventoinnin arvottamisen perusteella vuonna 2017 voimaan tulleessa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. Lisäksi Oulun alueella on käynnistynyt keväällä 2019 Kulttuuriympäristön teemayleiskaavan laadinta, jolla on tarkoitus tarkentaa Uuden Oulun yleiskaavaa päivittäen maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt sekä ajantasaistaen paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt.

Kun otetaan huomioon, että rakennetun kulttuuriympäristön osalta vanhentuneena pidettävän asemakaavan vahvistamisen jälkeen Paulamäki on osoitettu maakuntakaavamääräyksin arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi rakennuksen suojeluarvosta saadun uuden selvityksen perusteella, alueella on käynnistynyt kulttuuriympäristön teemayleiskaavan laadinta ja että kunnan velvollisuus on huolehtia asemakaavojen pitämisestä ajan tasalla, purkamisluvan myöntäminen tässä vaiheessa voi merkitä maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n 1 momentissa tarkoitettujen rakennettuun ympäristöön sisältyvien arvojen hävittämistä ja voi aiheuttaa haittaa kaavoituksen toteuttamiselle.

Purkamisluvan myöntämisen edellytyksiä ei siten ole ollut olemassa ja rakennuslautakunnan on tullut hylätä valittajien hakemus. Kun oikeudelliset edellytykset myönteiselle ratkaisulle puuttuvat, hakemuksen hylkääminen ei ole maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen vastaista. Lautakunnan päätöstä ei näin ollen ole aihetta kumota valittajien esittämillä perusteilla.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Martti Raunio, Anne-Mari Keskitalo ja Kaisa Hiltunen. Esittelijä Saija Mustola.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja rakennuslautakunnan päätökset kumotaan ja purkamislupahakemus hyväksytään. Asia on vaihtoehtoisesti palautettava rakennuslautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Oulun kaupunki on velvoitettava korvaamaan muutoksenhakijoiden oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Oulun rakennuslautakunta on vastoin rakennusvalvonnan johtajan esitystä hylännyt purkamislupaa koskevan hakemuksen. Päätökseen on kirjattu kokouksessa käytyä keskustelua, mutta ei varsinaisia perusteluja eikä sovellettuja lainkohtia.

Kysymyksessä olevaa tonttia koskevassa asemakaavassa ei ole suojelumerkintää, vaan tontin käyttötarkoitus on AO eli erillispientalojen korttelialue. Tontilla nyt sijaitseva huvilarakennus on loma-asunto, joka on käyttötarkoitukseltaan asemakaavan vastainen. Tonttia ympäröiviä rakennuspaikkoja käytetään vakituiseen asumiseen, joten hakijoiden vakituiseen asumiseen suunnittelema pientalo täydentäisi korttelin olemassa olevaa rakennuskantaa.

Huvilarakennuksen purkaminen ei merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinnearvojen hävittämistä. Huvila on vain pieni osa aiemmasta Paulamäen huvilamiljööstä, johon kuuluneet ”pömpeli”, jääkellari ja savusauna on jo aiemmin luvalla sallitusti purettu. Huvilan pihapiiriin kuuluva osittain rapattu ulkorakennus on huonokuntoinen ja arvoton. Selvityksissä mainittua saunarakennusta tontilla ei ole, eikä myöskään käyttökelpoista tenniskenttää. Vain muutamien metrien etäisyydelle huvilarakennuksesta on sallittu rakentaa uudisrakennuksia, jotka ovat tyyliltään täysin erilaisia kuin huvila.

Purkamislupahakemuksen kohteena oleva rakennus on nykyisellään asumiskelvoton, koska rakennuksessa on havaittu laajalti kosteus-, home- ja mikrobivaurioita. Tämän toteamiseen ei tarvita huomattavia lisäkustannuksia aiheuttavaa kuntotutkimusta. Rakennuksen korjauskustannukset ylittäisivät huomattavasti uudisrakentamisen kustannukset.

Jos kysymyksessä olevaa rakennusta olisi ollut tarvetta suojella, siihen on ollut riittävästi aikaa. Rakennus on vuonna 2015 suoritetussa inventoinnissa arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi, mutta mihinkään toimenpiteisiin ei ole tämän jälkeen ryhdytty. Kohteen suojeluhanke ei ole ollut vireillä asiaa ratkaistaessa, eikä se ole tullut vireille sen jälkeenkään.

Purkamislupahakemuksen hylkääminen on maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaista ja muutoksenhakijoiden kannalta kohtuutonta.

Oulun rakennuslautakunta on antanut selityksen, jossa on vaadittu valituslupahakemuksen ja valituksen sekä oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus myöntää A:lle ja B:lle valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden päätös pääasian osalta ja Oulun rakennuslautakunnan päätös kumotaan. Asia palautetaan Oulun rakennuslautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan ratkaisun osalta valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei tältä osin muuteta.

2. A:n ja B:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Perustelut

1. Ratkaisu valitukseen

Purkamislupahakemus koskee vapaa-ajan rakennusta ja talousrakennusta, jotka sijaitsevat vuonna 1981 voimaan tulleessa asemakaavassa erillispientalojen korttelialueeksi (AO) osoitetulla alueella. Mainittuja rakennuksia ei ole asemakaavassa osoitettu suojeltaviksi eikä niitä ole suojeltu myöskään rakennussuojelulain tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Rakennuspaikkaa ei ole osoitettu suojelumerkinnällä myöskään vuonna 2016 hyväksytyssä Uuden Oulun yleiskaavassa.

Kysymyksessä oleva vapaa-ajanrakennus pihapiireineen on arvotettu 11.4.2016 päivätyssä ja 18.11.2016 päivitetyssä Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 -päivitysinventoinnissa maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. Kohde on mainittu myös vuonna 2017 voimaan tulleen Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksen liitteenä olevassa luettelossa, jossa on osoitettu ominaisluonteeltaan maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvat alueet ja kohteet.

Selvityksenä purkamislupahakemuksen kohteena olevien rakennusten rakennetun kulttuuriympäristön arvoista on esitetty edellä mainittu inventointi sekä Pohjois-Pohjanmaan museon ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen purkamislupahakemuksen johdosta antamat lausunnot, joiden sisältö on selostettu yksityiskohtaisemmin hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa. Myös mainituissa viranomaislausunnoissa on arvioitu, että kohteella ja erityisesti nyt purkamislupahakemuksen kohteena olevalla vapaa-ajan rakennuksella on maakunnallista kulttuurihistoriallista arvoa.

Muutoksenhakijoiden esittämän selvityksen perusteella osa inventoinnissa ja viranomaislausunnoissa mainituista kohteen pihapiiriin aiemmin kuuluneista piharakennuksista ja -rakennelmista on viereisille rakennuspaikoille toteutuneen uudisrakentamisen yhteydessä purettu ja selvityksissä mainittu pihapiiri on uudisrakentamisen myötä muutoinkin supistunut. Koska kohteen rakennetun kulttuuriympäristön arvot kuitenkin liittyvät keskeisesti vapaa-ajan rakennukseen, jonka suojelulliseen merkitykseen lähiympäristössä tapahtuneilla muutoksilla ei ole välitöntä vaikutusta, edellä kuvattuja rakennuspaikan lähiympäristössä tapahtuneita muutoksia ei voida arvioida niin merkittäviksi, että kohteen edellä todetut suojeluarvot olisi niiden johdosta menetetty. Asian arvioinnissa on siten lähiympäristössä tapahtuneista muutoksista huolimatta pidettävä lähtökohtana sitä, että kohteella ja erityisesti nyt purkamislupahakemuksen kohteena olevalla vapaa-ajan rakennuksella on merkitykseltään maakunnallista kulttuurihistoriallista arvoa.

Korkein hallinto-oikeus toteaa samoin kuin hallinto-oikeus, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen purkamislupajärjestelmän tarkoituksena ei ole ollut uudentyyppisen rakennusten purkamista rajoittavan lupajärjestelmän luominen vaan sen varmistaminen, että rakennuksen suojelua koskeva asia voidaan ratkaista kohtuullisessa ajassa maankäyttö- ja rakennuslain säännösten vaatimukset täyttävällä kaavaratkaisulla tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisella suojelupäätöksellä. Jollei rakennusta asemakaavalla tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla päätetä kohtuullisessa ajassa suojella tai tällainen asia ole tullut kohtuullisessa ajassa vireille, eikä muutakaan toimenpidettä rakennuksen suojelemiseksi tai kaavan muuttamiseksi ole vireillä, rakennuksen purkamiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n 1 momentissa säädettyjä esteitä.

Purkamislupahakemus koskee tässä tapauksessa yksittäistä vapaa-ajanrakennusta ja sen pihapiiriin kuuluvaa talousrakennusta. Koska rakennukset sijoittuvat asemakaavoitetulle alueelle, myös kysymys rakennusten suojelemisesta tulisi ratkaista ensisijaisesti asemakaavoituksella. Oulun kaupunki ei asiassa saadun selvityksen perusteella kuitenkaan ole ryhtynyt toimenpiteisiin alueen asemakaavan muuttamiseksi. Kysymyksessä olevien rakennusten suojelu ei ole vireillä myöskään rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisena asiana.

Kun otetaan huomioon, että kysymys purkamislupahakemuksessa tarkoitettujen rakennusten suojelemisesta on edellä todetusti ensisijaisesti asemakaavoituksella ratkaistava asia ja että kohteeseen liittyvät rakennetun kulttuuriympäristön arvot ovat tulleet esille vuonna 2016 tehdyn inventoinnin yhteydessä, yksinomaan sitä, että Oulun kaupunki on 19.2.2019 käynnistänyt kulttuuriympäristöä koskevan teemayleiskaavan laadinnan, ei voida tässä tilanteessa pitää osoituksena kaupungin pyrkimyksestä ratkaista rakennusten suojelua koskeva asia kohtuullisessa ajassa maankäyttö- ja rakennuslain säännösten vaatimukset täyttävällä kaavaratkaisulla. Edellä mainittu huomioon ottaen myöskään sillä seikalla, että kohde on mainittu vuonna 2017 voimaan tulleeseen Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan sisältyvässä maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita koskevassa luettelossa, ei ole sellaisenaan merkitystä harkittaessa rakennusten purkamista koskevan luvan myöntämistä.

Korkein hallinto-oikeus toteaa selvyyden vuoksi, että rakennuksen suojelu ratkaistaan edellä todetusti kaavalla tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisella suojelupäätöksellä. Purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä ei tällaisessa tilanteessa lähtökohtaisesti ole rakennuksen huono kunto, eikä purkamislupahakemus tässä tapauksessa ole muutoinkaan perustunut keskeisesti vapaa-ajan rakennuksen ilmeisestä huonokuntoisuudesta johtuvaan suojeluarvojen menettämiseen tai esimerkiksi rakennusten aiheuttamasta turvallisuusriskistä johtuvaan pakottavaan syyhyn. Tämän vuoksi rakennuslautakunta ei ole voinut hylätä purkamislupahakemusta myöskään sillä perusteella, että luvan hakijat eivät ole toimittaneet lautakunnan pyytämää, aiemmin toimitettua selvitystä kattavampaa kuntotutkimusta.

Purkamislupahakemuksen kohteena olevien rakennusten purkamiselle ei edellä todetut seikat huomioon ottaen ole maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n 1 momentissa säädettyjä esteitä, eikä rakennuslautakunta siten ole voinut esittämillään perusteilla hylätä hakemusta. Hallinto-oikeuden päätös pääasiaratkaisun osalta ja rakennuslautakunnan päätös on tämän vuoksi kumottava ja asia on palautettava rakennuslautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian laatuun ja tulkinnanvaraisuuteen nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §, hallinto-oikeus on kuitenkin voinut hylätä A:n ja B:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen tältä osin ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikuluvaatimus korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian laatuun ja tulkinnanvaraisuuteen nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, A:lle ja B:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Robert Utter ja Veronica Storträsk. Asian esittelijä Petri Hellstén.