5.2.2016/350

A ja B olivat 18.11.2010 ostaneet L:n kunnalta kiinteistön. Tekninen lautakunta oli 23.1.2014 A:n ja B:n lautakunnalle kiinteistön takaisin ostamisesta tekemän esityksen johdosta päättänyt, ettei kunta osta kiinteistöä takaisin. Tekninen lautakunta oli 20.2.2014 hylännyt A:n ja B:n oikaisuvaatimuksen lautakunnan päätöksestä 23.1.2014. Lautakunnan päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaan päätökseen voi hakea muutosta Kouvolan hallinto-oikeudelle tehtävällä kunnallisvalituksella.

A ja B valittivat teknisen lautakunnan päätöksestä 23.1.2014 hallinto-oikeuteen, joka jätti valituksen tutkimatta, koska asiassa oli kysymys puhtaasti sopimusoikeudellisesta riidasta eivätkä A ja B olleet esittäneet sellaista kuntalain mukaista valitusperustetta, joka olisi voinut tulla kunnallisvalituksena tutkittavaksi. Hallinto-oikeus kuitenkin velvoitti L:n kunnan korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikulut 1 000 eurolla ja hylkäsi oikeudenkäyntikuluvaatimuksen muilta osin, koska yksityisoikeudellisiin sopimuksiin liittyvät riidat käsitellään yleisessä tuomioistuimessa ja teknisen lautakunnan päätökseen liitetty valitusosoitus oli siten osittain virheellinen.

L:n kunnanhallitus valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen muun ohella siltä osin kuin L:n kunta oli velvoitettu osittain korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että kunnan viranomaisen, tässä tapauksessa teknisen lautakunnan, päätökseen haetaan kuntalain 90 §:n 1 momentin mukaisesti muutosta hallinto-oikeudelle tehtävällä kunnallisvalituksella. Päätöksestä voi valittaa kuntalain 90 §:n 2 momentissa säädetyillä perusteilla. Myös kunnan viranomaisen yksityisoikeudellista sopimusta koskevasta päätöksestä voidaan valittaa kuntalain 90 §:n 2 momentin mukaisilla perusteilla, vaikka itse sopimusta koskevaa riitaa ei voida tutkia hallintolainkäytön järjestyksessä, vaan tällainen riita voidaan yleensä saattaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Edellä todettu huomioon ottaen ja koska valitusosoitus hallintolain 47 §:n 1 momentin mukaan liittyy nimenomaan valituksen tekemiseen eikä sen sisältöön kuulu ohjaaminen yksityisoikeudellisen riita-asian vireillepanemiseen haastehakemuksella käräjäoikeudessa, teknisen lautakunnan oikaisuvaatimuspäätökseen liitetty valitusosoitus ei ollut virheellinen sillä hallinto-oikeuden mainitsemalla perusteella, että yksityisoikeudellisiin sopimuksiin liittyvät riidat käsitellään yleisessä tuomioistuimessa. Kun teknisen lautakunnan päätökseen liitetty valitusosoitus oli ollut laillinen ja kun otettiin huomioon hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos pääasiassa, ei ollut kohtuutonta, että A ja B joutuivat hallinto-oikeudessa pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin siltä osin kuin L:n kunta oli velvoitettu korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikuluja hallinto-oikeudessa 1 000 eurolla.

Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 momentti

Kuntalaki 90 § 1 ja 2 momentti

Hallintolaki 47 § 1 ja 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Irma Telivuo, Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Alice Guimaraes-Purokoski ja Outi Suviranta. Asian esittelijä Riitta Kreula.