1.6.2017/2580

Tavaroiden kuljetus-, huolinta- ja käsittelytoimintaa harjoittavalle A Oy:lle, joka Tullin myöntämän luvan perusteella piti tullivarastoa, oli maksuunpantu maahantuonnin arvonlisäveroa tullivarastosta sääntöjen vastaisesti poistuneista tavaroista. A Oy:n ei katsottu hankkineen mainittuja asiakkaidensa puolesta varastoimiaan tavaroita arvonlisäverolain 102 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla verollista liiketoimintaansa varten. Kun otettiin huomioon myös se, että maksuunpanon tarkoituksena on varmistaa, ettei kulutukseen päädy verottamattomia tavaroita, korkein hallinto-oikeus katsoi toisin kuin hallinto-oikeus, ettei A Oy:llä ollut oikeutta vähentää sille mainituista tavaroista maksuunpantua maahantuonnin arvonlisäveroa.

Arvonlisäveron palautushakemus tilikaudelta 1.5.2011–30.4.2012.

Arvonlisäverolaki 102 § 1 momentti 2 kohta sekä 2 momentti

Neuvoston direktiivi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 2006/112/EY 168 artikla e alakohta

Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-187/14, DSV Road

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ahti Vapaavuori, Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Marita Eeva.