4.10.2017/4878

Viranhaltija oli kumonnut tekemänsä päätöksen sen johdosta, että hänellä ei ollut ollut toimivaltaa ottaa A:ta kyseiseen virkasuhteeseen toistaiseksi eli päättää vakinaisen viran täyttämisestä. Koska päätöksen tehneellä viranhaltijalla oli toisaalta toimivalta päättää ottamisesta kyseiseen virkasuhteeseen määräajaksi eli päättää saman viran määräaikaisesta täyttämisestä, viranhaltija päätti valita vakinaiseen virkaan valitun A:n suostumuksella tämän määräaikaiseen virkasuhteeseen. Vakinainen virka oli pantu myös uudestaan haettavaksi.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että viranhaltijan toimivallan ylityksessä oli kysymys menettelyvirheestä, joka hallintolain 50 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan oli voitu korjata tekemällä uusi päätös. Menettelyvirheen tehnyt viranhaltija oli voinut kumota päätöksensä ja päättää sen jälkeen asiasta uudestaan oman toimivaltansa rajoissa. Virkaa hakeneen B:n hallinto-oikeudessa vireillä ollut valitus viran vakinaisesta täyttämisestä ei ollut ollut esteenä sille, että asiassa oli tehty uusi päätös viran määräaikaisesta täyttämisestä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että B oli vakinaisen viran hakijana asianosainen myös siinä päätöksenteossa, jossa viranhaltija oli ottanut ilman uutta hakumenettelyä määräaikaiseen virkasuhteeseen vakinaista virkaa hakeneen ja siihen alun perin nimitetyn A:n (tältä osin äänestys 4-1).

Hallintolaki 45 § 1 ja 2 momentti, 49 g §(581/2010) 1 momentti, 50 § (581/2010) 1 ja 2 momentti

Laki kunnallisesta viranhaltijasta 3 § 1 ja 2 momentti, 4 § 1 ja 3 momentti, 50 § 1 momentti

Kuntalaki (365/1995) 90 § (1375/2007) 1–3 momentti ja 92 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Riitta Hämäläinen.