Muu päätös 109/2015

Asia Yleiskaavan hyväksymistä koskevat valitukset

Valittajat 1) AA ja hänen asiakirjoista ilmenevät asiakumppaninsa

2) BB

3) CC, DD, EE ja FF

4) Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry

Päätös, jota valitukset koskevat

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 29.5.2013 nro 13/0313/2

Asian aikaisempi käsittely

Riihimäen kaupunginvaltuusto on 16.1.2012 (§ 4) hyväksynyt Kalmun osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, valituksenalaisella päätöksellään hylännyt AA:n ja hänen asiakumppaneidensa, BB:n, CC:n ja hänen asiakumppaneidensa sekä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n valitukset Riihimäen kaupunginvaltuuston päätöksestä. Hallinto-oikeus on hylännyt BB:n sekä CC:n ja hänen asiakumppaneidensa oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

(---)

2. Kaavoitusmenettely

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentin mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä.

Kaavaselostuksesta ja asiakirjoista ilmenee, että Kalmun osayleiskaavan vireilletulosta on kuulutettu 27.5.2007 Aamuposti-nimisessä lehdessä julkaistulla kuulutuksella. Kuulutus on ollut samalla myös kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivustolla ja siinä on ilmoitettu mahdollisuudesta tutustua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Ensimmäiseen yleisötilaisuuteen 6.6.2007 osallistui 84 henkilöä ja tilaisuuden jälkeen jätettiin seitsemän kirjallista mielipidettä. Yleisötilaisuudessa 3.12.2007 esiteltiin vaihtoehtoisia maankäyttömalleja. Tilaisuuteen osallistui 56 henkilöä ja asiasta jätettiin 29 kirjallista mielipidettä sekä 130 henkilön allekirjoittama adressi. Maanomistajille järjestettiin tiedotustilaisuus lunastusluvan hakemisesta 13.10.2008.

Kalmun osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 12.1.–13.2.2009 välisenä aikana. Luonnoksesta annettiin kahdeksan lausuntoa ja 14 mielipidettä, joihin annettiin vastineet. Luonnosta esiteltiin 15.1.2009 yleisötilaisuudessa, johon osallistui 46 henkilöä. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 7.12.2009–22.1.2010 välisenä aikana. Ehdotuksesta järjestettyyn yleisötilaisuuteen 20.1.2010 osallistui 56 henkilöä. Kaavakartan teknisten virheiden vuoksi osayleiskaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville 11.1.–5.3.2010 väliseksi ajaksi. Ehdotuksesta saatiin 12 lausuntoa ja 17 muistutusta, johon annettiin vastineet.

Maanomistajille järjestettiin keskustelutilaisuus 2.2.2011, johon osallistui 20 henkilöä. Luonnonsuojelualoitteen vuoksi kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia, minkä vuoksi ehdotus asetettiin nähtäville jälleen 26.4.–10.6.2011 väliseksi ajaksi. Yleisötilaisuus uudesta ehdotuksesta pidettiin 3.5.2011. Tilaisuuteen osallistui 37 henkilöä. Ehdotuksesta saatiin 14 lausuntoa ja 14 muistutusta, joihin annettiin vastineet. Viimeinen viranomaisneuvottelu asiassa pidettiin 29.9.2011.

Edellä kerrotusta ilmenee, että muutoksenhakijoilla ja myös muilla osallisilla on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ja saada siitä tietoja siinä laajuudessa, kuin mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetään. Kaavaselostuksesta ilmenee, että edellä kerrotut tahot ovat myöskin tosiasiallisesti osallistuneet kaavan valmisteluun ja heidän esittämänsä seikat ovat olleet kaavoitusmenettelyssä esillä. Esimerkiksi Meijerintien linjausta on muutettu ja melualueilla sijaitsevat uudet asuntoalueet on poistettu osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavoitusmenettely ei ole ollut lainvastaista sillä perusteella, että kaavan suunnittelussa ei ole toteutettu kaikkia osallisten esittämistä seikoista tai että suunnittelualueelle on osoitettu asuntorakentamista tai virkistysalueita taikka jätetty osoittamatta suojelualueita vastoin osallisten mielipiteitä. Muutoksenhakijoilla on myös ollut perustuslain 20 §:n edellyttämällä tavalla mahdollisuus osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Kasvusuuntavertailu on kaavoitukseen liittyvää selvittämistä, johon ei erikseen sovelleta kaavoitusmenettelyä koskevia vuorovaikutussäännöksiä.

Kaavoitusmenettely ei ole ollut valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastaista.

3. Kaavan sisällöllinen lainmukaisuus

3.1 Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n 1 momentin mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää:

1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista;

2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta;

2 a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, (29.12.2006/1441)

3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista;

4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä;

5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä;

6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä;

7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista;

8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta;

9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä;

10) palvelujen saatavuutta; sekä

11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä.

Pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa säädettyjä tavoitteita toteuttavista kaavojen sisältövaatimuksista säädetään kunkin kaavamuodon osalta jäljempänä tässä laissa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Saman pykälän 2 momentin mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.

Saman pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 36 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Saman pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Saman pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Saman pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Luonnonsuojelulain 47 §:n 2 momentin mukaan erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty.

Saman pykälän 3 momentin mukaan kielto tulee voimaan, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille.

Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY eli lintudirektiivin 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan mukaan mainitun direktiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Edelleen kohdan mukaan jäsenvaltioiden on osoitettava erityisiksi suojelualueiksi näiden lajien suojelemiseen lukumäärältään ja kooltaan sopivimmat alueet sillä maantieteellisellä vesi- ja maa-alueella, johon mainittua direktiiviä sovelletaan.

Lintudirektiivin liitteessä I on mainittu muun muassa pyy ja pikkusieppo.

Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Liito-orava ja ilves ovat liitteessä IV mainittuja eläinlajeja.

Luonnonsuojeluasetuksen liitteen 4 mukaan mesipillikääpä on erityisesti suojeltava laji.

Valtioneuvosto on 30.11.2000 vahvistanut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tavoitteita on tarkistettu 13.11.2008 tehdyllä ja 1.3.2009 voimaan tulleella päätöksellä.

Kohdan 4.2. mukaan aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin.

Kohdan 4.3. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.

Kohdan 4.4. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä.

3.2 Kaava-aluetta ja kaavan tavoitteita koskeva selvitys

Kaavaselostuksesta ilmenee, että Kalmun osayleiskaava-alue sijaitsee nykyisen Riihimäen keskustaajaman lounaispuolella. Aluetta rajaavat idässä valtatie 3, etelässä ja lounaassa Köykkälän ja Kalliolan peltoaukeat, lännessä Hiivolan peltoaukea sekä pohjoisessa Epranoja ja Vanha Kormuntie. Osayleiskaava-alueen koko on noin 294 hehtaaria, josta kaupunki omistaa noin 147 hehtaaria maata. Muutoin alue on yksityisessä omistuksessa. Alue on alavilta osiltaan peltoa ja mäkimaastoltaan metsää. Vanhan Kormuntien varrella on vanhaa kyläasutusta. Alueella sijaitsee 27 tilan päärakennukset talousrakennuksineen. Valtatie 3:n varressa sijaitsee meijeri, jonka eteläpuolella on rakentamaton työpaikka-alue. Kaavan asuinaluevarausten teoreettinen riittävyys on vuoteen 2030.

Osayleiskaavan tavoitteena on luoda edellytykset ottaa käyttöön uusi laaja asuinalue, mikä on tärkeää Riihimäen kaupungin omakotitonttituotannon kannalta. Osayleiskaavalla mahdollistetaan myös uuden teollisuus- ja varastoalueen sijoittuminen nykyisen meijerin eteläpuolelle, valtatie 3:n varteen sekä nykyisen meijerialueen laajentuminen. Kaavan tavoitteena on sovittaa yhteen asuin- ja toimitilarakentaminen, liikenne- sekä luonto- ja maisemalliset arvot Kalmun alueella. Alueen asukasmäärä voisi olla enimmillään 3 200–4 000 asukasta.

Osayleiskaavassa on määritelty alueiden pääasiallinen käyttötarkoitus ja tarkempaa asemakaavoitusta ohjaava ohjeellinen rakentamisen tehokkuus tai rakennusoikeus. Alueen keskiosalle, Vanhan Kormuntien eteläpuolelle on osoitettu rakennettavaksi uuden asuinalueen palveluakseli, jonka varrelle sijoittuvat koulu, päiväkoti, kaupalliset palvelut sekä tiiviimpi, osittain yhtiömuotoinen pientalorakentaminen. Alueen muilla osilla on osoitettu aluevarauksia asuinrakentamiseen siten, että pääpaino on erillispientalorakentamisessa. Alueelle muodostetaan pientalokortteleiden saarekkeita, joissa ne kytketään toisiinsa kokoojateiden, virkistysalueiden sekä ulkoilureittien verkostolla. Kaava-alueella asuinalueiden osuus on noin 80 hehtaaria.

Osayleiskaava ei suoraan oikeuta rakentamiseen, vaan alue tullaan asemakaavoittamaan.

3.3 Maakuntakaavan huomioon ottaminen, yleiskaavan ajantasaisuus ja kaavoitettavan alueen laajuus

3.3.1 Selvitys

Suunnittelualueella on voimassa valtioneuvostossa 28.9.2006 vahvistettu Kanta-Hämeen maakuntakaava. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu asumista Kalmun alueelle. Kaava-alueen kaakkoisosa moottoritien varressa on osoitettu työpaikka-alueeksi. Muilta osin maakuntakaavassa ei ole aluevarauksia. Maakuntakaavassa on osoitettu maisema-alue (ma) kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue, Hiirenkallion arvokas geologinen kalliomuodostelma merkinnällä MYg173 sekä pohjavesialue. Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Riihimäen 2010 yleiskaava. Alueella on kaksi vahvistettua asemakaavaa, jotka käsittävät yhteensä noin 79 hehtaaria ja ovat suurimmaksi osaksi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta.

WSP LT-Konsultit Oy on vuonna 2005 laatinut Riihimäen uusien asuntoalueiden kasvusuuntavertailun. Kalmun alue sijoittuu noin 3–4 kilometrin etäisyydelle Riihimäen keskustasta. Kalmun alueen pohjoispuolella sijaitseva Riutan alue sijoittuu hieman lähemmäksi keskustaa. Molemmat alueet sijaitsevat välittömästi moottoritien (valtatie 3) läheisyydessä.

Hämeen liitto on 22.9.2008 antanut lausunnon Kalmun osayleiskaavaluonnoksesta. Lausunnon mukaan maakuntakaavaa valmisteltaessa 2000-luvun alussa maakuntakaavassa päädyttiin priorisoimaan niin sanottua Riutan aluetta asuntotuotantoon. Silloiset kehitysennusteet ja asuntotuotannon näkymät eivät vielä puoltaneet koko länsipuolen kaavoittamista asuntotuotantoon. Maakuntakaavan valmisteluvaiheen lopussa nousivat esiin laajemmat asuntotuotannon kehittämistarpeet. Nopeasti muuttunut tilanne ei enää ehtinyt maakuntakaavaprosessiin mukaan. Useiden arviointitekijöiden perusteella kasvusuuntavertailussa 2005 päädyttiin maakuntakaavasta poikkeavaan laajentumisjärjestykseen. Tarkastelu kuitenkin osoitti, että maakuntakaavan tavoitevuoteen mennessä käyttöön tarvitaan sekä Kalmun että Riutan alueet. Hämeen liitto toteaa johtopäätöksenään, että kyse on perustellusta poikkeamasta maakuntakaavasta. Perusteltu poikkeama ei edellytä maakuntakaavan muuttamista ennen osayleiskaavoitusta. Poikkeama on arvioitu ja perusteltu kasvusuuntavertailussa. Kyse on maakuntakaavan päälaajentumissuunnan ja rakentamisen tarpeen maakuntakaavaa tarkemmasta arvioinnista ja toteuttamisen priorisoinnista. Kalmun alueen osayleiskaava on maakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen asuntotuotannon laajentumissuunta.

Hämeen liitto on lausunnossaan 15.3.2010 todennut muun muassa, että Kalmun osayleiskaavassa maakuntakaavaa tarkentavat ratkaisut perustuvat Riihimäen kaupungin kasvusuuntavertailuun (2005) ja vuonna 2009 valmistuneeseen Hyvinkään-Riihimäen seudun maankäytön kehityskuvaan vuosille 2025 ja 2050. Maakuntakaavassa asumisen (Ar) ja teollisuuden (TP) maankäyttöä laajennettiin moottoritien länsipuolelle. Ar-merkinnällä osoitetaan strateginen laajenemisen suunta - ei niinkään tarkkaa sijaintia tai aluevarausta. Lähtökohtaisesti yhdyskuntarakenteen laajeneminen moottoritien länsipuolelle on maakuntakaavan mukaista.

Hämeen liitto on lausunnossaan 20.6.2011 todennut, että Kalmun alue sisältyy uutena rakennettavana asuntovaltaisena alueena valmisteilla olevaan 1. vaihemaakuntakaavaan.

3.3.2 Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Kalmun alueen osayleiskaavalla ei Hämeen liiton lausunnoissa todetuilla perusteilla vaikeuteta maakuntakaavan toteuttamista. Kysymyksessä on perusteltu poikkeaminen maakuntakaavan osoittamasta taajaman kasvusuunnasta. Kunnalla on itsehallintonsa perusteella laaja oikeus harkinta mihin suuntaan ja miten se kehittää alueitaan. Nyt kysymyksessä oleva suunnittelualue muodostaa tarkoituksenmukaisen kaavoituksellisen kokonaisuuden. Uudenmaan maakuntakaavalla ei ole merkitystä Riihimäen kaupungin alueelle rakennettaessa. Uudenmaan maakuntaliiton tai Hyvinkään kaupungin lausunnon hankkiminen ei ole ollut tarpeen.

3.4 Selvitysten riittävyys

3.4.1 Selvitykset

Kaavaa laadittaessa on tehty kaavaselostuksessa (s. 25) tarkemmin luetellut selvitykset muun muassa luontoarvoista, maisemasta ja kulttuurihistoriallisista arvoista, hulevesistä, melusta ja liikenteestä. Lisäksi suunnittelussa on käytetty muita selvityksiä muun muassa maisemasta, luontoarvoista, rakennusperinnöstä ja liikenneolosuhteista.

Kaava-alueen ympäristöolosuhteista ja luontoarvoista on laadittu useita selvityksiä sekä ulkopuolisilla konsulteilla että kaupungin omana virkatyönä. Luontoselvityksiä on tehty vuosina 2006 ja 2008. Erilliset selvitykset on laadittu lepakoista vuonna 2007, kovakuoriaisista ja käävistä vuonna 2008 ja linnustosta 2008. Lisäksi erillisselvityksenä on tarkasteltu kaava-alueen halki virtaavan puron luonnontilaisuutta vuonna 2008. Aiemmin laadittuja luonto-, linnusto- ja liito-oravaselvityksiä on myös ollut käytettävissä.

Kaava-alueen geologinen rakenne ilmenee osittain Geologian tutkimuskeskuksen 9.11.2007 päivätystä selvityksestä Herajoen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys. Selvitystyön yhteydessä on suoritettu maaperäkairauksia ja painovoimamittauksia. Kalmun alueen maaperäolosuhteita on tarkasteltu myös vuoden 2005 kasvusuuntavertailussa. Kalmun alue on suurimmaksi osaksi moreeni- ja kallioaluetta. Kasvusuuntavertailussa on myös arvioitu alueen soveltuvuutta asuinrakentamiseen. Asuinrakentamiseen suotuisia alueita (A1) on 103 hehtaaria. Kaavaselostuksen mukaan Kalmun maaperä on pääasiassa hiekkamoreenia, joka muodostaa hyvän maaperän rakentamiselle. Kalliolle perustaminen on helppoa, mutta vesi- ja viemärilinjat ovat hankalia ja kalliita toteuttaa. Tarkempi maaperäselvitys tehdään asemakaavoituksen yhteydessä tarvittavilta osin.

3.4.2 Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Tutkimuksilla ja kartoituksilla tehtävistä luontoselvityksistä voi jäädä puuttumaan joitakin arvokkaitakin luontokohteita. Kalmun alueella selvityksiä tehtäessä on kuitenkin suoritettu melko laajoja maastokäyntejä ja arvioitu erikseen maanomistajien esille nostamia luontokohteita. Asiassa esitettyjen selvitysten perusteella ei ole arvioitavissa, että alueen maankäyttö ja ympäristön tila olisi selvitysten laatimisen jälkeen muuttunut niin olennaisesti, että selvityksiä olisi pidettävä puutteellisina taikka vanhentuneina, vaikka niissä ei muun ohessa arvioidakaan kaikkien valittajien mainitsemien lähteiden luontoarvoja.

Pohjavesialueet on selvitetty valuma-alueittain. Selvitystä on pohjavesialueelle osoitetun maankäytön laatu huomioon ottaen pidettävä riittävänä.

Yhdyskunta- ja väestöselvityksiä on laadittu Riihimäen uuden osayleiskaava-alueen valinnan pohjaksi ja tulevan rakentamisen määrää arvioitaessa. Valituksissa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden vuoksi esitettyjen selvitysten johtopäätöksiä olisi syytä epäillä. Kun otetaan huomioon, että yleiskaavan toteuttaminen on kunnan harkinnassa, kaavaa ei ole syytä kumota sillä perusteella, että väestön kasvusta laaditut ennusteet voivat muuttua.

Asiakirjoista ei ilmene, että Riihimäen alue olisi erityistä arseenialuetta. Yleiskaavaa laadittaessa ei ole ollut tarpeen laatia erillistä selvitystä arseenin esiintymisestä. Toimenpiteet radon-kaasusta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi puolestaan voidaan osoittaa alueelle laadittavassa yksityiskohtaisessa asemakaavassa.

Kaavaa laadittaessa on yleisellä tasolla arvioitu Kalmun alueen kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia ja vertailtu esimerkiksi katujen rakentamiskustannuksia maankäyttövaihtoehdoilla A, B ja C. Kaava-alueen rakentamiskustannuksia ei yleiskaavaa hyväksyttäessä ole tarpeen tämän yksityiskohtaisemmin arvioida.

Tehtyjen selvitysten perusteella onkin arvioitavissa, täyttääkö hyväksytty osayleiskaava maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamat vaatimukset. Hallinto-oikeus on katsonut, että kaava perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Alueiden käytön yksityiskohtainen suunnittelu, rakentaminen sekä mahdollisesti aiheutuvien haittojen tarkempi selvittäminen ja niiden ehkäiseminen ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä.

3.5 Yhdyskuntarakenteen toimivuus, liikenneolosuhteet ja palvelut

Kaavasuunnittelun yhteydessä on laadittu Kalmun osayleiskaavan liikennesuunnitelma. Kalmun alue sijaitsee moottoritien varressa ja alueelle on pääväylätasoinen tieyhteys (Mattilantie-Kormuntie) myös Riihimäen keskustan suunnasta. Alue on siten liikenteellisesti hyvin tavoitettavissa. Tavoiteltu asukasmäärä huomioon ottaen edellytykset joukkoliikenteen järjestämiseen ovat olemassa. Alueelta on jo yhteys pikavuoroliikenteen pysäkeille valtatie 3:lle ja yhteys rautatieasemalle on myös järjestettävissä. Alueen sisäinen liikenne tulee järjestettäväksi kaavassa osoitetulla tavalla. Vanhan Kormuntien suuntainen uusi pääkokoojakatu ohjaa liikennettä Meijerintien kautta valtatien suuntaan ilman, että Vanhaa Kormuntietä tarvitsisi käyttää liikennöintiin alueelle tultaessa ja sieltä poistuttaessa. Läntinen kokoojakatu ohjaa liikenteen pohjoiseen Kormuntielle ohi Vanhan Kormuntien keskeisen osan. Vanhan Kormuntien varteen on liikennesuunnitelman mukaan suunniteltu uuden kevyen liikenteen rakentamista, Epranojan yli tehdään uusi silta ja Meijerintielle MU-alueen kohdalle on kaavassa osoitettu kevyen liikenteen tunneli, mikä parantaa liikenneturvallisuutta alueella. Vanhan Kormuntien liikenteelliset järjestelyt ja kevyen liikenteen väylän sijoittuminen ratkaistaan yksityiskohtaisemmin alueelle laadittavassa asemakaavassa ja katusuunnitelmassa. Raskas liikenne ohjataan etelään uuden liittymän kautta valtatie 3:lle.

Kaavassa on otettu riittävästi huomioon liikenteen tarkoituksenmukainen järjestäminen.

Kaavaselostuksen mukaan alueen keskiosalle, Vanhan Kormuntien eteläpuolelle on osoitettu rakennettavaksi uusi asuinalue sekä palvelujen ja hallinnon alue, jonka varteen sijoittuvat koulu, päiväkoti, kaupalliset palvelut. Lähin nyt olemassa oleva päivittäistavarakauppa sijaitsee autoteitä pitkin kuljettaessa noin kolmen kilometrin etäisyydellä. Keskustapalveluihin on matkaa noin viisi kilometriä. Olemassa olevia alakouluja on kaava-alueen molemmin puolin noin kahden kilometrin etäisyydellä. Yläkoulu on noin neljän kilometrin etäisyydellä. Kun otetaan huomioon kaava-alueelle suunnitellut ja lähialueella jo sijaitsevat palvelut, suunnittelussa on otettu riittävästi huomioon palveluiden saatavuus, yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta on käytetty hyväksi siinä määrin kuin se kokonaan uutta asuinaluetta suunniteltaessa on mahdollista.

Kaavaselostuksen mukaan alue on liitettävissä kaukolämmön jakelun piiriin. Kaavassa on siten riittävästi huomioitu energiahuollon järjestäminen.

3.6 Maisema- ja luontoarvot

3.6.1 Selvitys

Osayleiskaava-alue kuuluu Hiirenkalliosta pohjoiseen ja länteen päin Herajoen I luokan pohjavesialueeseen. Kaavassa on osoitettu pohjavesialueen raja ja määrätty, että alueelle ei saa asemakaavalla osoittaa pohjaveden laatua vaarantavia toimintoja.

Kaavassa on Hiirenkalliolla rajaus ge - arvokas harjualue tai muu geologinen muodostelma. Kaavamääräyksen mukaan alueella vaaditaan maisematyölupa ja alueella suoritettavien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen luonnonympäristö säilyy.

Kalmunojan alueella on osoitettu metsälain mukainen lähes luonnontilaisena säilynyt puro-osuus merkinnällä sl. Sama merkintä on myös Epran³ojan eteläpuolella metsälakikohteella ja liito-oravan elinpiirin kohdalla sekä kaavan MY-alueen itäisimmällä osalla. Kaavamääräyksen mukaan alueella vaaditaan maisematyölupa. Alueella suoritettavien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen luonnonympäristö säilyy. Alueella ei saa suorittaa liito-oravien elinympäristöä heikentäviä tai vaarantavia toimenpiteitä.

Kaava-alueella ei vuonna 2008 tehdyn luontoselvityksen mukaan ole havaittu liito-oravan tai lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella on havaittu tiltaltti, pikkusieppo ja pyy. Luontoselvityksessä vuodelta 2006 on todettu, että kaava-alueella ei ole maankäyttöön vaikuttavia linnustokohteita. Tiltaltin ja pyyn reviirit säästyvät, kun liito-oravalle sopiva metsä jätetään rakentamatta.

Luontoselvityksessä säästettäväksi suositeltu Takala-Tuomolan seudun runsaasti lahopuuta ja myös uhanalaiseksi luokiteltua mesipillikääpää sisältävä alue jää suureksi osaksi kaava-alueen ulkopuolelle. Luontoselvityksen yhteydessä ei kaava-alueelta tavattu yhtään uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltua tai harvinaisena pidettävää kovakuoriaislajia.

Alueella on havaittu ilves. Luontoselvityksen mukaan varsinaiseksi reviiriksi epäillään Kivimaan ja Saarentaustan länsipuolista metsäaluetta, joka sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella.

CC ja EE ovat hakeneet luonnonsuojelualueen perustamista muun muassa kaava-alueella omistamilleen alueille. Hankkeesta on tehty vaikutusten arviointiselvitys 2.12.2010 Riihimäen kaupungin toimesta. Sen johtopäätöksissä on todettu, että kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevat, luontoselvityksen mukaiset alueet C ja D voidaan hyvin säilyttää osana laajempaa metsäaluetta. Alueiden A, B ja tilan RN:o 1:144 rauhoittaminen irrallaan laajemmista, arvokkaammista vanhan metsän alueista ei ole luonnon säilymisen kannalta järkevää. Riihimäen kaupunginhallitus on antamassaan lausunnossa todennut, että hakemuksen mukainen rauhoitus estää Riihimäen kaupungin edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen ja suunnitelman toteuttamisen. Luonnonsuojeluedun on väistyttävä painavammaksi arvioitavan yleisen edun tieltä.

CC:n valituksen liitteenä on toimittaja ja luontokuvaaja Kauko Ahosen 22.2.2012 päivätty todistus, jonka mukaan CC:n omistamalla tilalla Toivola RN:o 1:36 sijaitsee lähteitä ja kaksi lampea. Ahosen käsityksen mukaan kyseiset kohteet ovat metsälain 10 §:n ja vesilain 11 §:n, oikeastaan 2 luvun 11 §:n, tarkoittamia suojeltavia kohteita Kalmun kaava-alueella ja ne tulevat tuhoutumaan kaavoituksen myötä.

CC ei ole esittänyt selvitystä näiden omistamallaan tilalla Toivola RN:o 1:36 sijaitsevien lampien ja lähteen tarkemmasta sijaintipaikasta. Luontoselvitysten mukaan kaava-alueella ei ole ollut luonnontilaisen kaltaisia lähteitä. Luonnonsuojelualoitteesta laaditussa vaikutusten arviointiselvityksessä on todettu, että ainakin toinen lampi sijaitsee kaava-alueella. Kaavassa tämä alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi.

Kalmun osayleiskaava-alueen hulevesiselvityksen 7.11.2008 mukaan suunnittelualueen tärkein luontoarvo on Epranoja, joka on alueen merkittävin pintavesistö. Hulevesien määrällisen hallinnan tavoitteita ovat rakentamisen vaikutusten minimointi pinta- ja pohjavesien laatuun sekä pohjavesialueen ja Epranojan arvojen turvaaminen. Tavoitteena on, että hulevedet pyritään käsittelemään ja puhdistamaan luonnonmukaisin menetelmin mahdollisimman lähellä niiden syntysijaa. Ensisijainen menetelmä on vesien imeyttäminen. Alueellisiksi hallintamenetelmiksi esitetään kosteikkoja ja puistovyöhykettä. Kalmunojan luonnontilaisuutta on erikseen kartoitettu vuonna 2008. Hulevesialtaiden rakentamista on suositeltu voimakkaasti muutettujen jaksojen yhteyteen. Kaavassa ei ole osoitettu hulevesialtaiden tarkempaa sijoittelua, mutta kaavan valmisteluaineistossa olevassa hulevesiselvityksessä viivytysaltaat on osoitettu luonnontilaisuutta koskevan selvityksen pohjalta tehdyn arvioinnin mukaisesti. Kaavassa osoitettujen lähivirkistysalueiden VL kaavamääräyksen mukaan alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan.

3.6.2 Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Luonnonsuojelulaki tai lintudirektiivin 4 artikla eivät sisällä suoraan lain nojalla velvoittavia elinympäristöjen suojelua koskevia säännöksiä, joita tulisi noudattaa kaikilla kysymyksessä olevien lintulajien esiintymispaikoilla, koska säännökset edellyttävät suojelun tapahtuvan erityistoimin taikka niihin tähtäävien päätösten kautta. Havaittujen lajien elinympäristön suojeleminen ei siten ole pelkästään yleiskaavan kautta tapahtuvaa päätöksentekoa.

Ilveksen lisääntymis- ja levähdysalue jää saadun selvityksen mukaan kaava-alueen ulkopuolelle.

Taka-Kalmuntien varrella sijaitsevia peltoaukeita ei vuonna 2007 laaditussa maisema- ja kulttuuriarvoista tehdyssä selvityksessä ole mainittu erityisen merkittävinä, kuten esimerkiksi samassa selvityksessä osoitettu Myllypakan peltoaukea.

Maisemallisesti tärkeät metsäselänteet ja valtakunnalliseen kallioidensuojeluohjelmaan kuuluva Hiirenkallio ympäristöineen on jätetty rakentamisen ulkopuolelle, kuten myös Kalmunojan ja Epranojan ympäristö.

Pohjavesialueelle on osoitettu vähäinen määrä rakentamista. Nämä alueet ovat kallioista aluetta, jolloin pohjavedenpinnan syvyys maanpinnasta on melko suuri. Hulevesien hallinnan tarkemmasta järjestämisestä alueella määrätään asemakaavalla. Moottoritien varteen osoitetun teollisuusalueen vaikutuksia ei ole tarpeen enemmälti selvittää, koska alueelle sijoittuvan toiminnan laadusta ei ole tietoa.

Liito-oravalle soveltuvia alueita ja lajin aiemmin havaitut elinpiirit on jätetty rakentamisen ulkopuolelle.

Osayleiskaavaa varten laadittujen selvitysten mukaiset luonnonoloiltaan arvokkaimmat osakokonaisuudet on osoitettu virkistys- tai maa- ja metsätalousalueiksi ja lisäksi kaavassa on annettu eritasoisia suojelumääräyksiä. Osayleiskaavassa voidaan antaa suojelumääräyksiä eri tavoin arvokkaiden luonto- ja maisema-alueiden säilyttämisestä siinä laajuudessa, kuin se on tarpeen. Kaikkia tärkeitäkään elinympäristöjä ei kuitenkaan aina voida säilyttää täysin koskemattomina. Osayleiskaava ei ole lainvastainen sen vuoksi, että rakentamisen alle jää joitakin yksittäisiä, jopa tärkeitä elinympäristöjä tai osa vanhojen metsien kokonaisuutta. Asemakaavoituksella voidaan vielä tarkentaa rakennusten ja katualueiden sijoittamista siten, että mahdollisesti osa rakentamisalueille sijoittuvista luontokohteista voidaan säilyttää. Samoin liito-oravalle tärkeiden ekologisten yhteyksien huomioimista myös asuinalueiden sisällä sekä metsäalueiden ja rakentamisalueiden välisten suojavyöhykkeiden laajuutta voidaan tarkentaa. Kaavassa on riittävästi huomioitu luonnonarvojen ja maisema-arvojen vaaliminen.

3.7 Kulttuuriarvojen huomioiminen ja rakentamisen määrä

Osayleiskaavaa laadittaessa on tehty selvitys Kalmun maisema- ja kulttuurihistoriallisista arvoista. Selvityksen mukaan Kalmun kaava-alueen nykyinen maankäyttö on meijerin aluetta lukuun ottamatta pääasiassa kylämäistä asutusta maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Asuminen on väljää. Vanha Kormuntie on historiallinen tie ja sitä ympäröivä asutus kulttuurihistoriallisesti arvokasta.

Kaava-alueelle osoitettujen rakentamisalueiden tehokkuus vaihtelee muualla kuin Vanhan Kormuntien välittömässä läheisyydessä välillä e=0,25–0,30. Vanhan Kormuntien varteen osoitetaan pienempi tehokkuus, e=0,15. Yleiskaava kokonaisuudessaan mahdollistaa rakentaa AP-1- (uudet omakotivaltaiset alueet) ja AP-2-alueelle (olemassa olevien pientalojen alueet) noin 167 000 kerrosalaneliömetriä ja A-alueille noin 33 000 kerrosalaneliömetriä. Alueen luonne kokonaisuutena muuttuu siten kaavaa toteutettaessa merkittävästi. AP-1-alueet voivat tulla melko tiiviisti rakennetuiksi. AP-2-alueiden lisärakentamisen toteuttaminen jää enemmän maanomistajien itsensä harkittavaksi. Kaavaselostuksen mukaan koko kaava-alueen pinta-alasta noin 294 hehtaarista asuntorakentamiseen osoitetaan noin 80 hehtaaria, teollisuus- ja varastorakentamiseen noin 113 hehtaaria, maatalousalueeksi noin 32 hehtaaria, lähivirkistysalueeksi ja suojaviheralueeksi yhteensä noin 35 hehtaaria. Kaavassa on osoitettu riittävästi viher- ja virkistysalueita. Virkistysalueet on osoitettu sellaisiin kohtiin, jotka soveltuvat huonosti rakentamiseen tai joilla on erityistä luonnonsuojelullista tai maisemallista arvoa. Tähän nähden kaavaa ei ole syytä kumota sillä perusteella, että alueelle on osoitettu liikaa rakentamista.

Kaavassa on Vanhan Kormuntien läheisyyteen, kyläalueen keskeiseen osaan, osoitettu pientalovaltainen asuntoalue AP-2. Kaavamääräyksen mukaan rakentamisessa tulee huomioida olemassa oleva rakennuskanta ja kylärakenne. Alueella on merkittävästi alempi rakentamistehokkuus verrattuna muuhun kaava-alueeseen. Alue on lisäksi osoitettu pienin toimenpitein kehittäväksi alueeksi, jolloin nykyiseen maankäyttöön ei välttämättä tule juurikaan muutosta edes aluetta asemakaavoitettaessa. Kaavamääräyksen mukaan Vanhan Kormuntien historiallista tielinjaa koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on lisäksi kuultava Museovirastoa. AP-2-alueen eteläpuolelle on osoitettu asuntoalue A. Alueen rakentamisen tulee pohjautua asemakaavaan.

Vanhan Kormuntien erityinen merkitys alueella on riittävästi huomioitu. AP-2-aluevaraus on riittävän leveä turvaamaan Vanhan Kormuntien perinteinen ilme. A-alueen yksityiskohtainen rakentaminen on mahdollista suunnitella siten, että kulttuurimaiseman arvoja ei vaaranneta. Herajoen työnväentalon alue on osayleiskaavassa osoitettu rakennussuojelualueeksi SR. Toisin kuin Herajoen työnväenyhdistyksen ja CC:n ja DD:n valituksissa on väitetty, kaavassa ei ole osoitettu työväentalon läheisyyteen parkkipaikkaa, vaan palvelujen ja hallinnon alue, jonka toimintojen yksityiskohtaisempi sijoittelu ratkaistaan myöhemmin laadittavalla asemakaavalla. Kaavassa on tältäkin osin riittävästi huomioitu kulttuuriperinnön vaaliminen.

3.8 Melu, moottoritien liikenteen ja teollisuuden päästöt ja sähkölinja

Osayleiskaava-alueen merkittävin häiriötekijä asumiselle ja virkistykselle on sekä valtatie 3:n ajoneuvoliikenteen että Valio Oy:n Riihimäen meijerin toiminnan ja liikennöinnin aiheuttama melu. Kaavassa on osoitettu melun torjumiseksi kaksi EV-aluetta moottoritien varteen. Meijeritien ja AP-1- sekä AP-2-alueiden väliin Meijeritien varteen koko nykyisen meijerikiinteistön osalle on osoitettu suojaviheralue, jolla on meluntorjuntatarve. T-1-alueiden kaavamääräyksen mukaan alueen asemakaavoituksessa ja alueen käyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota meluntorjuntaan. Kaavaselostuksen mukaan meluntorjunnan toteuttamistavat ratkaistaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Kun moottoritien ja teollisuuden sekä kaavassa osoitetun asutuksen välissä on noin 100 metrin levyinen suojaviheralue ja palveluiden ja hallinnon alue, se osaltaan estää liikenteen ja teollisuuden päästöjen kulkeutumista asuinalueille. Kaavassa on tältä osin riittävästi huomioitu mahdollisuudet terveelliseen elinympäristöön.

Kaavassa on osoitettu sähköjohto moottoritien suuntaisesti. Tilavaraus johtoreitille perustuu sähkömarkkinalain (386/1995) 9 §:n verkonhaltijalle asettamaan kehittämisvelvollisuuteen. Kysymyksessä on hankkeen osalta yleinen tarve sähkön toimittamiseen. Maanomistajalle tuleva käytönrajoituskorvaus määrätään lunastustoimituksessa. Voimajohto sijoittuu teollisuusalueiden viereen lähelle sähköasemaksi (EN) varattua aluetta. Johtoalueen osoittaminen on tarpeen myös Kalmun osayleiskaava-alueen sähkönsiirron turvaamiseksi. Linja sijaitsee kokonaan muulla kuin asumiseen osoitetulla alueella. Lähin kaavassa osoitettu asumisen alue on yli 200 metrin etäisyydellä. Kaava-alueen ulkopuolella oleva jo olemassa oleva kiinteistö RN:o 3:613 (GG) tulee olemaan noin 20–30 metrin etäisyydellä voimajohdon aluevarauksesta. Korkeajännitejohdon rakentaminen on sähkömarkkinalain 18 §:n mukaan luvanvaraista. Lupamenettelyssä voidaan antaa tarkempia määräyksiä sähköjohdon sijoittamisesta kaava-alueen ulkopuolella.

3.9 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n 1 momentin mukaiset tavoitteet ovat suunnittelun yleistavoitteita, joiden toteutuminen saman pykälän 2 momentin säännös huomioon ottaen arvioidaan kunkin kaavamuodon ja kaavan laatimisen yhteydessä erikseen.

Maakuntakaavassa ei ole yksityiskohtaisesti arvioitu Kalmun alueen maankäyttöä voimassa olevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Osayleiskaavan tulee edistää näiden tavoitteiden toteuttamista. Kaavaselostuksessa on yksityiskohtaisemmin arvioitu valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioon ottamista.

Kaava-alueen olemassa oleva maankäyttö on pääosin maa- ja metsätalousaluetta, jossa on haja-asutusta. Kaava-alueen reunamilla on kaakkoista aluetta lukuun ottamatta useampia yhtenäisiä peltoalueita. Myös alueen keskiosan tuntumassa on peltoa. Kaava-alueen rajauksen sisällä ei kuitenkaan ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamia laajoja ja yhtenäisiä peltoalueita eikä myöskään ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittäviä yhtenäisiä luontoalueita.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eivät edellytä, että nykyisin rakentamattomat metsäalueet tulisi jättää kokonaan rakentamatta. Maisema-arvojen ja virkistyskäyttömahdollisuuksien heikentyminen ei myöskään tee kaavasta lainvastaista, kun rakentamisen yhteydessä on osoitettu myös virkistysalueita ja maisemallisesti arvokkaimmat kohteet on säästetty rakentamiselta.

Vaikka Kalmun alue ei aivan kiinteästi liitykään nykyisen Riihimäen kaupungin kaavoitettuun keskukseen, uuden asuinalueen käyttöönotto voidaan toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Keskus sijaitsee aivan kysymyksessä olevan kaava-alueen lähituntumassa. Kalmun osayleiskaava edistää siten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista.

3.10 Maanomistajille aiheutuva kohtuuton haitta ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu

3.10.1 Yleisperiaate

Suomen perustuslain 6 §:stä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta on sovellettava myös kaavoituksessa. Periaate edellyttää muun ohella, ettei alueiden omistajia kaavassa aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen ole maankäytöllisiä perusteita.

3.10.2 HH ja II

HH:n ja II:n omistamat tilat RN:ot 1:127, 1:128 ja 1:94 on osoitettu pientaloalueiksi AP-1 ja AP-2 sekä pieneltä osin lähivirkistysalueeksi. Tilan peltoalueet ovat valituskirjelmän mukaan vuokraviljelyksessä. Maanomistaja ei siten kaavoituksen toteutumisen johdosta menetä elinkeinoaan, vaikkakin vuokratulolähteensä. Vesiosuuskunnan putkistoista ja muusta alueella jo asuvien asukkaiden järjestämästä yhdyskuntatekniikasta sekä muusta kaavoituksesta aiheutuvasta haitasta on mahdollista saada korvausta siten kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslain 3 ja 14 luvuissa sekä kiinteän omaisuuden ja erityisen oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/1977) säädetään. Virkistysalueen osoittaminen viereiselle kaupungin omistamalle alueelle ei ole ollut maanomistajien tasapuolisen kohtelun vastaista. Ratkaisuun on ollut yhtenäisen virkistysreitin osoittamisen vuoksi hyväksyttävät maankäytölliset perusteet.

3.10.3 BB

BB:n omistaman tilan RN:o 1:31 pääosa on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi AP-2. Tilan keskiosa on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Ratkaisu perustuu kaavaselostuksen mukaan siihen, että pohjois-eteläsuuntainen virkistysreitti noudattelee Kalmunojan uomaa. Lähtökohtana on ollut, että ulkoilureitistö yhdistää kaikki asuinalueet, lähiympäristön ulkoilualueet ja Kalmun palvelut. Taka-Kalmuntien itäpuolella virtaavan Kalmunojan uomasta osa on säilynyt luonnontilaisena. Vaikka metsälakia ei suoraan sovelleta kaavoitukseen, metsälain mukaisia arviointiperusteita voidaan kuitenkin käyttää apuna maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin 8 kohtaa sovellettaessa. Kaavaselostuksen mukaan tavoitteena on hyödyntää lähivirkistysalueet hulevesien käsittelyn edellyttämien rakenteiden sijoittamisessa. Merkityillä VL-alueilla maaperä on keskimäärin muuta aluetta huonommin rakentamiseen soveltuvaa.

Virkistysalueeksi osoittamiselle on ollut hyväksyttävät maankäytölliset perusteet. Vaikka puron ympäristö on osoitettu virkistysalueeksi, maa-alue voi säilyä puuston osalta ennallaan. Vain rakentaminen tälle alueelle estyy. Osayleiskaavasta ei aiheudu BB:lle kohtuutonta haittaa eikä vaatimusta maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta ole syrjäytetty.

3.10.4 JJ (---)

Kun otetaan huomioon mahdollisuus saada korvausta kaavan aiheuttamasta haitasta, tilalle Sointula osoitettu EV-alue ei aiheuta maanomistajalle kohtuutonta haittaa sillä perusteella, että tilalla olevan mainostaulun vuokrasopimus mahdollisesti menetetään tai että JJ:n omistamien peltojen pinta-ala mahdollisesti pienenee. JJ:n rakennuttama meluvalli voidaan ottaa huomioon asemakaavassa.

(---)

3.10.6 CC

CC omistaa kiinteistöt Mäkelä RN:o 1:44, Rajapelto RN:o 1:103, Lepola RN:o 1:11 ja Toivola RN:o 1:36.

Tilasta Toivola on osoitettu rakentamiseen noin puolet. Tilat Mäkelä ja Rajapelto on myös suureksi osaksi osoitettu rakentamiseen. Osa tilojen alueista on osoitettu lähivirkistysalueeksi ja maa- ja metsätalousalueeksi. CC:n tilat Mäkelä ja Rajapelto sijaitsevat kaava-alueen keskeisellä osalla uuden rakentamisen painopistealueella. CC on esittänyt selvityksenä maaseutuviraston ilmoituksen, jonka mukaan tilan Mäkelä päätuotantosuunta on viljanviljely. Maatilan toiminta on aktiivista. CC saa siten maataloustukea. Maaseutuviraston muistion 22.2.2012 mukaan kaava-alueella on 10 maataloustukea saavaa maatilaa vuosina 2009–2011.

Kaavan toteuttaminen voi aiheuttaa haittaa CC:n harjoittamalle maanviljelykselle ja naapurustoon on mahdollista tulla lisää asutusta. Kalmun osayleiskaavan tavoitteet ja merkitys huomioon ottaen kaavan mukaiselle ratkaisulle on kuitenkin ollut hyväksyttävät maankäytölliset perusteet.

3.10.7 EE ja FF

EE ja FF omistavat tilan Mahlakallio RN:o 1:33 ja EE omistaa tilan Jalasmäki RN:o 1:144. Tilasta Mahlakallio on osoitettu uudeksi asuntoalueeksi A noin kolmannes. Valittajien asuinkiinteistö jää Vanhan Kormuntien puoleiselle osalle. Kun otetaan huomioon Vanhan Kormuntien säilyttäminen historiallisena tielinjana, Vanhan Kormuntien liikenteen määrän ei nyt käsiteltävän kaavan mukaisen rakentamisen myötä ole tarkoitus olennaisesti kasvaa. Kaava ei aiheuta olennaista haittaa maanomistajille sillä perusteella, että heidän kiinteistönsä toiselle puolelle A-alueen taakse tulee kaava-alueen kokoojakatu.

3.10.8 AP-2-alueiden pinta-ala ja loppuyhteenveto

Kun otetaan huomioon, mitä edellä rakentamisen määrää koskevassa kohdassa on todettu, kaava ei ole lainvastainen sillä perusteella, että AP-2-alueiden pinta-ala on jäänyt osin maanomistajien toivomaa pienemmäksi. Kunnan oikeudesta lunastaa kaavoitettuja alueita säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 13 ja 14 luvuissa. Olemassa olevan asutuksen lähelle osoitettu asuminen ei aiheuta maanomistajille maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa. Yleiskaavan pohjalta on laadittavissa sellainen asemakaava, joka täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentin sisältövaatimukset.

Kaava ei valituksissa esitetyillä perusteilla aiheuta maanomistajille kohtuutonta haittaa eikä loukkaa maanomistajien yhdenvertaista kohtelua. Valituksenalainen kaava ei loukkaa myöskään perustuslain 15 §:n omaisuuden suojan ydinaluetta.

4. Loppujohtopäätökset

Luonnonsuojelualueiden perustaminen käsitellään kaavoituksesta erillisellä menettelyllä.

Kunnalla on itsehallintonsa puitteissa oikeus päättää alueensa käyttämisestä. Kaupunginvaltuustolla on siten lainsäädännön, erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n ja 39 §:n asettamissa rajoissa ollut oikeus määrätä siitä, minkälainen kaava alueelle laaditaan. Kaupunginvaltuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa ei voida kumota sillä perusteella, että toisenlainen kaava olisi valittajien käsityksen mukaan alueelle paremmin soveltuva.

Kaupunginvaltuuston päätös ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen.

5. Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, valittajille ei tule korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Kuntalaki 90 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 §, 9 §, 24 §, 32 §, 35 §, 36 §, 39 § ja 41 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 §, 19 § ja 30 §

Luonnonsuojelulaki 47 § ja 49 §

Luonnonsuojeluasetus 22 §

Luonnonsuojeluasetuksen liite 4

Suomen perustuslaki 15 § ja 20 §

Hallinto-oikeuslaki 3 §

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY luonnonvaraisten lintujen suojelusta

Euroopan neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta

Hallintolainkäyttölaki 74 §

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta (13.11.2008)

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) AA ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Riihimäen kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi valittajat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Kasvusuuntavertailu on ratkaissut kaavoituksen suuntaamisen voimassa olevasta yleiskaavasta poiketen Kalmuun. Tämän vuoksi kasvusuuntavertailun osalta olisi pitänyt noudattaa kaavoituksen vuorovaikutussäännöksiä. Hallinto-oikeus ei ole perustellut ratkaisuaan näiltä osin. Kaupunki ei tiedottanut kaavoituksen lähtökohdista eikä järjestänyt kasvusuuntavertailusta maanomistajien ja kaupunkilaisten kuulemista.

Kaupunki ei ole huolehtinut vuonna 2004 hyväksytyn yleiskaavan 2010 pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaavassa Kalmu oli merkitty AT-kylä³alueeksi. Kasvusuuntavertailun sijasta kaupungin olisi pitänyt laatia riittäviin tutkimuksiin perustuva yleiskaava. Kasvusuuntavertailu on konsulttiyhtiön tekemä pinnallinen tarkastelu Kalmun, Riutan ja Arolammin alueista omakotitonttituotannon tarpeiden kannalta. Kasvusuuntavertailun tietopohja oli puutteellinen ja vanhentunut. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on mahdollista nykyisen yleiskaava-alueen puitteissa.

Kalmu on niin etäällä yhdyskuntarakenteesta, 5–10 kilometriä kaupungin keskustasta, että alueen rakentaminen tulee tavattoman kalliiksi. Katujen rakentaminen maksaa 23 miljoonaa euroa, minkä lisäksi tarvitaan vesi- ja viemäriputkisto sekä päiväkoti ja ala-asteen koulu. Kulut ovat yhteensä vähintään noin 50 miljoonaa euroa. Kalmu ei ole taloudellinen hanke. Osayleiskaavassa ei toteudu yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys eikä ympäristöhaittojen väheneminen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset toteutuvat osayleiskaavassa vain osittain.

Joukkoliikenne ei toimi Riihimäellä. Kalmun rakentamisen seurauksena yksityinen autoliikenne kasvaisi ja ympäristöhaitat lisääntyisivät.

Uudenmaan maakuntakaava osoittaa asuntoalueita pääkaupunkiseudulle ja radan varteen noin 400 000 ihmiselle. Asia vaikuttaa Riihimäkeen. Tämän vuoksi osayleiskaavasta olisi pitänyt pyytää lausunto Hyvinkään kaupungilta ja Uudenmaan liitolta. Hallinto-oikeuden johtopäätös näiltä osin on perustelematon.

Kanta-Hämeen maakuntakaavassa Kalmu oli merkitty AT-kylä³alueeksi. Hämeen liitto ei perustellut kantaansa, jonka mukaan Kalmu on perusteltu poikkeama maakuntakaavasta. Myöskään hallinto-oikeus ei ole perustellut ratkaisuaan näiltä osin. Osayleiskaavassa on näiltä osin olennainen virhe, jota korostaa se, että Riihimäen yleiskaavassa Kalmu on AT-kylä³alue. Osayleiskaava on maakuntakaavan ja yleiskaavan vastainen.

Osayleiskaava on perustana asemakaavalle. Ei voi olla oikein, että haittojen tarkempi selvittäminen ja niiden ehkäiseminen ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Jo osayleiskaavan tulee noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain velvoitteita. Osayleiskaava ei täytä yleiskaavalle asetettuja sisältövaatimuksia.

Osayleiskaavan tutkimukset ja selvitykset eivät ole riittäviä. Selvityksiä on tehty, mutta osa niistä on vanhentuneita ja osa riittämättömiä. Osaa asioista ei ole selvitetty lainkaan. Uuden asuntoalueen perustamisen yhteydessä olisi tullut selvittää lasten ja nuorten sekä nuorten perheiden tarpeita ja ratkaisuja, joilla ehkäistään ongelmien kärjistyminen. Osayleiskaavasta ei ole tehty perusteellisia kaava- ja kunnallistaloudellisia selvityksiä. Hallinto-oikeus ei ole perustellut ratkaisuaan riittävästi näiltä osin.

Osayleiskaavan toteuttaminen hävittää noin 10 hehtaaria luonnontilaista vanhaa metsää. Määrä on merkittävä, koska myös reunavaikutus on otettava huomioon. Liito-oravan ja ilveksen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilymistä ja niiden elinympäristön suojelua ei ole selvitetty eikä otettu huomioon. Osayleiskaava hävittää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. Osayleiskaavassa pelloille ja hakatuille alueille osoitettu viheryhteys ei turvaa metsälajiston ja liito-oravan elinpiirin säilyttämistä. Alueella olevia lähteitä ei ole selvitetty eikä suojeltu. Radonin ja arseenin esiintymistä osayleiskaava-alueella ei ole selvitetty. Hallinto-oikeus ei ole perustellut ratkaisuaan näiltä osin.

Maanomistajien huomautuksia ja muistutuksia ei ole otettu huomioon. Monien maanomistajien mukaan osayleiskaava aiheuttaa heille kohtuutonta haittaa, kun maanviljelyn harjoittaminen vaikeutuu tai estyy. Näiltä osin valittajat ovat viitanneet BB:n, JJ:n ja CC:n muistutuksiin.

2) BB on valituksessaan vaatinut, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Riihimäen kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan hänen omistamansa alueen osalta. Riihimäen kaupunki on velvoitettava korvaamaan BB:n oikeudenkäyntikulut.

Vaatimustensa tueksi BB on uudistanut asiassa hallinto-oikeudessa lausumansa ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Osayleiskaavasta on BB:n pyynnöstä poistettu alun perin hänen kiinteistölleen merkitty osa purouomaa noudattelevasta ulkoilureitistä. Kiinteistöllä säilyi kuitenkin edelleen VL-merkintä, joka muodostaa puron ympärille 20–40 metriä leveän vihervyöhykkeen. Ulkoilureitin poistamisen jälkeen VL-alueellakaan ei enää ole mitään tarkoitusta. VL-alue halkaisee keskeltä BB:n yksityisen pihapiirin ydinalueen, eikä kukaan ulkopuolinen halua tunkeutua sinne loukkaamaan hänen perheensä yksityisyyttä. Myöskään jokamiehenoikeudet eivät salli tällaista pihapiirissä. Ulkoilijat ohittaisivat pihan luontevasti Korventielle merkittyä ulkoilureittiä pitkin.

Osayleiskaavaan liittyvästä hulevesisuunnitelmasta käy ilmi, että hulevesien hallinnassa tarvittavat rakennelmat tullaan sijoittamaan BB:n tontilta 300–400 metrin päässä olevaan tulvapuistoon, peltoaukeamalle puron yläjuoksun suuntaan tai vieläkin etäämmälle. BB:n maalle ei ole suunniteltu hulevesien hallinnassa tarvittavia rakenteita. Niitä ei tarvita, koska hulevesisuunnitelman mukaan veden virtaama Kalmun³ojassa ei lisäänny sen jälkeen, kun suunnitelman mukaiset hallintajärjestelmät puron yläjuoksulle on rakennettu. Näin ollen hulevesien hallinta ei edellytä VL-alueen sijoittamista BB:n maalle.

Metsälaki ei velvoita kaavoittajaa suojelemaan puroa yksityisellä kiinteistöllä. Metsälaki ei myöskään vaadi suojavyöhykkeen jättämistä puron ympärille. Kaupunki ei ole käyttänyt metsälain mukaisia arviointiperusteita ainoastaan tulkinta-apuna maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin 8 kohtaa sovellettaessa, vaan metsälailla on perusteltu kaupungin velvollisuutta suojella BB:n maalla sijaitseva purojakso ympäristöineen. BB:n kiinteistön halkaiseva Kalmunojan osuus ei ole luonnonmukaisessa kunnossa.

BB:n maalle osoitetulle virkistysalueelle ei ole hyväksyttäviä perusteita. Kaupunkilaisten virkistäytyminen ja hulevesien hallinta eivät vaadi purouoman kaavoittamista VL-alueeksi.

BB:ta uhkaava haitta ei ole kohtuullinen. Hän on vaarassa menettää keskeltä kiinteistöään 3 740 neliömetrin alan eli 28 prosenttia maastaan, jolle hän on 20 vuoden aikana rakentanut metsäpuutarhan ja arboretumin. BB:lle koituva haitta ja menetys ei ole missään suhteessa kaavamääräyksellä tavoiteltavaan yleiseen hyötyyn. Kaupunki on ylittänyt toimivaltansa suojelemalla BB:n maata ilman siihen oikeuttavaa huomattavan yleisen edun vaatimusta.

3) CC ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Riihimäen kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. Päätösten täytäntöönpano on kiellettävä kaikilta osin. Toissijaisesti valittajat ovat vaatineet, että asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Riihimäen kaupunki on velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Vaatimustensa tueksi valittajat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Osayleiskaavalla muodostetaan muusta Riihimäen kaupunkirakenteesta irrallaan oleva pikkukaupunkimainen saareke, johon suunnitellaan tiivistä asuinrakentamista 4 000 asukkaalle. Osayleiskaava hajauttaa merkittävästi olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Osayleiskaavan asuinalueilta on matkaa Riihimäen keskustaan ja sen palveluihin sekä rautatieasemalle 6–8 kilometriä. Alueella ei ole palveluita eikä niitä ole kaavoituksenkaan myötä tulossa riittävästi, joten palvelut joudutaan hankkimaan pääsääntöisesti henkilöautolla Riihimäen reunustojen kauppakeskuksista tai keskustasta. Osayleiskaava johtaa huomattavaan yksityisautoilun lisääntymiseen. Suuri osa työmatkaliikenteestä tulee raideliikenneyhteyden kaukaisen sijainnin vuoksi tapahtumaan moottoritietä pitkin henkilöautolla Helsingin seudulle. Alueella ei ole toimivaa joukkoliikennettä ja alueen syrjäisyyden vuoksi julkisen liikenteen toimintaedellytykset ovat heikot. Osayleiskaava ei ole kestävän kehityksen periaatteen mukainen.

Vuonna 2006 vahvistetussa maakuntakaavassa asutusta ei ole kohdennettu Kalmuun, vaan Riuttaan ja junaradan varteen. Osayleiskaavassa seudullisesti merkittävä uusi asuinalue perustetaan alueelle, jolle ei voimassa olevassa maakuntakaavassa ohjata rakentamista. Maakuntakaavaa ei ole otettu huomioon osayleiskaavaa laadittaessa. Osayleiskaava poikkeaa olennaisesti voimassa olevasta maakuntakaavasta, eikä poikkeamaa voida pitää perusteltuna. Asia olisi tullut ensin selvittää maakuntakaavaprosessin kautta.

Osayleiskaavan perustana on ollut vuonna 2005 laadittu uusien alueiden kasvusuuntavertailu, jossa on vertailtu kolmea aluetta. Vertailun mitoitus on ollut alueeltaan ja tavoitteena olevan asukasluvun osalta Kalmun osayleiskaavasta poikkeava ja etäisyyksien osalta virheellinen. Erillisen Kalmun alueen kaavoittaminen ei muodosta tarkoituksenmukaista kaavoituksellista kokonaisuutta. Kaavaselostuksesta, maakuntakaavasta tai Hämeen liiton lausunnoista ei käy ilmi, mitkä ovat olleet lainmukaiset perusteet poiketa maakuntakaavan mukaisista laajentumissuunnista, kuten radan varren ja Riuttan alueiden kaavoituksesta. Konsultin tekemä kasvusuuntavertailu ei täytä vaadittavan selvityksen laatu- ja laajuuskriteerejä. Ilman tarvittavaa selvitystä ei voida todeta, että Kalmun kaavoittaminen olisi perusteltu poikkeama maakuntakaavasta. Maakuntakaavaa ei voida tulkita siten, että maakuntakaavassa erikseen tutkittu ja Ar-merkinnällä osoitettu uuden asutuksen alue voisi tarkoittaa koko moottoritien länsipuolta ja Riuttan alueesta erillistä Kalmun aluetta. Hämeen maakuntakaavan tarkistaminen on edelleen kesken, joten mahdollisesti myöhemmin vahvistettavaan uuteen maakuntakaavaan ei voida tässä prosessissa laillisesti vedota.

Riihimäen yleiskaavassa 2010 uudisasutusta ei ole suunnattu Kalmuun, vaan alueella on jo olevaa asutusta koskeva AT-merkintä. Yleiskaava on vanhentunut, eikä kaupunki ole hyvissä ajoin aloittanut kaavan uudistamista. Sen sijaan kaupunki laatii kustannustehottomia ja yhdyskuntarakennetta pirstovia osayleiskaavoja kaupungin laita-alueille. Kasvusuuntavertailun perusteella ei ole ollut mahdollista arvioida kaavoitustarvetta eikä yhteiskuntarakenteen toimivuutta, taloudellisuutta ja ekologista kestävyyttä. Kaavoitusalueen rajaus Kalmuun on tapahtunut lainmukaisen kaavaprosessin ulkopuolella.

Kahden kilometrin etäisyydellä osayleiskaava-alueesta on vain Herajoen ala-aste, sillä Hiivolan ala-aste on lopetettu. Seuraava ala-aste on kolmen kilometrin päässä. Lähin yläaste sijaitsee 5–7 kilometrin etäisyydellä. Mainitut etäisyydet on kasvusuuntavertailussa ilmoitettu virheellisinä, samoin kuin alueen etäisyys keskustasta.

Kunnallistekniikka ulottuu vain alueen itäisimpään laitaan, joten kaiken infrastruktuurin rakentaminen alueelle on erittäin kallista. Alue on erittäin kivistä, kallioista ja soista, joten rakentaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin keskivertotaajamassa. Alueen kustannusvaikutuksista tehty selvitys on koskenut vain alueen teiden kustannuksia ja kunnallistekniikan kustannuksia 1 400 asukkaan alueelle, joten alueen taloudellisuutta ei ole voitu asianmukaisesti arvioida.

Alueelle ei ole tulossa 4 000 asukkaan tarvitsemia palveluja. Osayleiskaavan pieni palvelualuevaraus on sijoitettu toimivan hevostilan maille, eikä se turvaa edes vähimmäispalveluja alueen asukkaille. Osayleiskaavassa osoitetun asutuksen tiiviys on alueen sijaintiin, asumisviihtyvyyteen, maisema- ja luonnonarvoihin sekä yhdyskunnalliseen toimivuuteen nähden liiallinen.

Osayleiskaavaan liittyvän liikennesuunnitelman mukaan alue tuottaa noin 7 000 henkilöautomatkaa vuorokaudessa. Suunnitelmissa ei ole otettu huomioon vierailija-, joukko-, käyttö- ja huoltoliikennettä. Liikennesuunnitelman mukaan pääosa liikenteestä on tarkoitus ohjata Meijeritien raskaan liikenteen sekaan. Eteläinen eritasoliittymä ei tule toteutumaan useisiin vuosiin, joten liikenne tulee puuroutumaan Meijeritielle. Suunnitellut tieyhteydet eivät pysty välittämään liikennevirtaa riittävällä tavalla. Kalmun alueen liikenteen merkittävä kasvu johtaa liikenneturvallisuuden olennaiseen heikkenemiseen, aiheuttaa merkittävää saaste- ja meluhaittaa sekä johtaa Vanhan Kormuntien varren asuinviihtyvyyden merkittävään laskuun.

Runsaan liikenteen ja laajan teollisuusalueen aiheuttamien melu- ja ympäristöhaittojen vuoksi Kalmun alueelle ei ole mahdollista luoda terveyden kannalta turvallista asuinympäristöä. Alueella on myös erittäin suuri radonpitoisuus. Alueella toimivan meijerin mahdollinen ammoniakkivuoto aiheutuisi asukkaille terveyshaittaa jopa 300 metrin etäisyydellä. Ekologisen kaukolämmön toteuttamismahdollisuuksia alueelle ei ole selvitetty. Asutusta on sijoitettu liian lähelle toimivan maatilan navettarakennusta. Uuden asuntoalueen perustaminen moottoritien ja teollisuusalueen melualueelle ei ole hyväksyttävää. Esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet eivät ole riittäviä.

Vanhan Kormuntien erityistä merkitystä alueella ei ole otettu riittävästi huomioon eikä AP-2-aluevaraus ole riittävän leveä turvaamaan Vanhan Kormuntien perinteistä ilmettä. Noin 700 uuden asukkaan sijoittaminen Vanhan Kormuntien varren tonteille vanhan asuntokannan sekaan heikentää merkittävästi tien varren maisemallista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Tehokkaasti rakennettavat A-alueet on osayleiskaavassa sijoitettu kiinni Vanhan Kormuntien vanhaan asuntokantaan Kajanderien navetan ja 1800-luvulta peräisin olevan päärakennuksen edustalle heidän viljapellolleen siten, että Vanhan Kormuntien perinnemaisemaan olennaisesti kuuluva peltoaukeanäkymä tuhoutuu. Tien leventäminen ja sen eteläpuolelle esitetty kevyen liikenteen väylä tuhoavat tien reunan vanhan ja arvokkaan puuston ja tuovat tien liian lähelle vanhaa asuntokantaa.

Osayleiskaavassa osoitetun rakentamisen alle jää lukuisia hehtaareja tärkeitä elinympäristöjä. CC:n omistamilla Mäkelän, Lepolan ja Toivolan tiloilla on yli 100-vuotias puusto, joten metsät ovat tyypiltään Etelä-Suomessa harvinaisia. Faunatican luontoselvityksessä 2008 on suositeltu näiden tilojen käsittämän yhtenäisen vanhan metsän alueen säästämistä. Alueen kovakuoriaislajisto on monipuolinen. Tästä vanhojen metsien alueesta on esitetty kaavoitettavaksi asuntotarkoituksiin runsaat 10 hehtaaria.

Luontoselvityksessä erittäin arvokkaana säästettävänä alueena on pidetty Taka-Tuomolan seudun runsaasti lahopuuta sisältävää ja linnustollisesti arvokasta metsäaluetta, johon kuuluvat Lepolan ja Toivolan tilat. Alueen kääpälajiston suojeluarvo on keskimääräistä merkittävästi suurempi ja vain hieman kaava-alueen ulkopuolella esiintyy mesipillikääpä, joka on erityisesti suojeltava kääpälaji. Alueen välittömässä läheisyydessä on pesinyt alueellisesti uhanalainen pohjantikka. Kaava-alueella sijaitsee kaksi lampea, jotka ovat arvokkaita elinympäristöjä. Tästä merkittävästä luontoalueesta esitetään noin kolme hehtaaria kaavoitettavaksi luontoarvot hävittäviin tarkoituksiin. Myös asuinalueen reunavaikutus on otettava huomioon. Mäkelän tilan tiheän asutuksen ympäröimän ja vilkkaan liikenneväylän halkoman vanhan metsän alueen luontoarvot eivät tule säilymään.

Vuoden 2006 luontoselvityksessä on todettu, ettei linnustoa selvitetty yksityiskohtaisesti, koska maastotyöt aloitettiin liian myöhään. Varsinaisessa linnustoselvityksessä ja luontoselvityksessä 2008 on todettu, että alueelta on tavattu pikkusieppo, pyy, ilves ja tiltaltti. Linnustoselvityksen mukaan erityisesti Taka-Tuomolan alue on linnustollisesti arvokas, ja tiltaltin ja pyyn levinneisyysalue sijaitsee laajasti kaava-alueella. Ilveksen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei ole selvitetty riittävästi, vaikka alueella on havaittu ilves poikasineen. Luontoselvityksissä ei ole löydetty kahta kaava-alueella Toivolan tilalla sijaitsevaa lampea eikä lähteitä. Kattava perhosselvitys puuttuu. CC on tehnyt hakemukset luonnonsuojelualueen perustamiseksi vanhan metsän alueilleen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan alueet täyttävät luonnonsuojelulain mukaiset suojelun edellytykset. Tämä osoittaa, että alueet olisi tullut myös yleiskaavassa rauhoittaa rakentamiselta luontoarvojen turvaamiseksi.

Osayleiskaavan rakentamisalueet ulottuvat osin myös tärkeälle pohjavesialueelle. Osayleiskaavan ja erityisesti moottoritien varteen osoitetun teollisuusalueen vaikutuksia pohjaveteen ei ole selvitetty riittävästi. Alueen lähteet osoittavat, että pohjavesi on alueella huomattavasti luultua korkeammalla. Näin ollen hulevesien imeyttäminen maaperään on maankäyttö- ja rakennuslain vastaista. Hulevesialtaiston rakentaminen Kalmunojaan on metsälain vastaista.

Osayleiskaavassa ei ole turvattu ekologisia yhteyksiä. Asutus on sijoitettu suurimmaksi osaksi alueen metsien päälle ja ekologisiksi käytäviksi tarkoitetut virkistysaluereitit on sijoitettu suurimmaksi osaksi pelloille ja hakatuille metsäalueille. Viheralueet katkeavat monin kohdin peltoalueisiin tai teihin ja ne ovat tarkoitukseensa liian kapeita.

Osayleiskaava-alueen tuntumassa on asuttuja liito-oravan reviirejä. Osayleiskaavassa ei ole turvattu liito-oravien etelä-pohjoissuuntaista kulkuyhteyttä, koska viheraluevaraukset ovat liian kapeita ja kulkevat hakattujen metsäalueiden ja peltojen yli. Vanhan Kormuntien pohjoispuolinen liito-oravareviiri uhkaa jäädä eristetyksi. Liito-oravan liikkuvuuden ja pesäpaikkojen vaihtuvuuden vuoksi pelkästään vanhojen esiintymien kartoittaminen ei riitä yleiskaavoituksen pohjaksi, kun kaava-alueella sijaitsee liito-oravalle sopivia vanhojen metsien alueita. Selvitys on näiltä osin vanhentunut. Taka-Tuomolan arvokkaalle luontoalueelle esitetty etelänsuuntainen tieyhteys ulos kaava-alueelta halkoo arvokkaan luontoalueen ja kulkee liian läheltä asuttua liito-oravareviiriä.

CC:n omistama maatila muodostuu Mäkelän, Rajapellon, Lepolan ja Toivolan tiloista. Maatilan pinta-ala on yhteensä 30 hehtaaria. CC:t viljelevät tilaa neljännessä sukupolvessa. Heillä ei ole muita alueita käytettäväksi viljelyyn. Pääviljatilojen Mäkelä ja Rajapelto koko peltoala on osayleiskaavassa osoitettu A-, AP-2- ja PY-alueiksi sekä tiealueiksi, joten CC:t menettävät kaavan aluevarausten vuoksi elinkeinonsa. CC:t ovat vuodesta 2003 pitkäjänteisesti panostaneet elinkeinoonsa ja sen toimintaedellytysten parantamiseen. Investointien arvo on ollut ainakin 250 000 euroa. Maatilaa on kehitetty vuonna 2006 vahvistetun maakuntakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen eli maatalouteen, jota myös voimassa oleva yleiskaava tukee.

CC:ien pihan vaikutuspiiriin ja näköetäisyydelle on kaavoitettu asuinalueita yli 2 000 asukkaalle. CC:lla ei ole mahdollisuuksia jatkaa alueella elinkeinoaan ja heidän asumiselleen aiheutuu asutuksesta jatkuvaa häiriötä. Heidän peltojensa poikki suunniteltu alueen pääväylä aiheuttaa melu- ja saastehaittoja. Merkittävä osa liikenteestä ohjautuu myös Vanhalle Kormuntielle, joten CC:ien päärakennus on kahden valtaväylän välissä. Osayleiskaavan A- ja VL-alueiden vuoksi konesuojaa on mahdotonta käyttää elinkeinotoimintaan. AP-2-alueen ulkopuolelle on rajattu CC:lle tärkeitä toimintoja, kuten hyötypuita, kotitarveviljelypalstat ja polttopuiden säilytysalueet. Tilan 1900-luvun alkupuolelta oleva maatalousrakennus jää pääväylän alle. Vanhan Kormuntien kevyen liikenteen väylä rakennetaan CC:ien puutarhaan ja se tuhoaa heidän maalämpöjärjestelmänsä lämmönkeruuputken ja juomavesikaivon. Osayleiskaavan aluevarausten sijainnin ja laadun vuoksi tilojen järkevä taloudellinen ja muu hyödyntäminen elinkeinotoimintaan on jatkossa mahdotonta. Osayleiskaava aiheuttaa CC:lle suurimman mahdollisen haitan.

Osayleiskaava aiheuttaa kohtuutonta haittaa myös muille maatalouselinkeinon harjoittajille. Alueella toimii kymmenen maatalousyrittäjää, jotka käytännössä menettävät elinkeinotulonsa. Lisäksi alueella on aktiivisia metsätalouden harjoittajia. Kaavoituksen vaikutusta alueen elinkeinonharjoittajien toimintaedellytyksiin ei ole selvitetty eikä heidän toimintaedellytyksiään ole turvattu.

Asukkaita on AP-2-alueen rajauksissa kohdeltu eriarvoisesti ilman hyväksyttävää maankäytöllistä syytä. Toisille asukkaille on rajattu pihapiiriksi muodoltaan ja rakennusten sijoittelultaan edullisempi alue kuin toisille. Myös maatilatalouden harjoittajia on kohdeltu eriarvoisesti, koska CC:ien viljatilan pelloista osaakaan ei ole jätetty maatalouskäyttöön.

EE ja FF ovat esittäneet yhtyvänsä CC:ien valitukseen vaatimusten ja niiden perusteiden osalta. Osayleiskaavan aiheuttaman haitan osalta he ovat viitanneet hallinto-oikeudelle tekemäänsä valitukseen.

4) Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry on valituksessaan vaatinut, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Riihimäen kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi yhdistys on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Kasvusuuntavertailu ei osoita yksiselitteisesti, miksi juuri kaupungin yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevaan Kalmuun pitäisi suunnata laajamittaista asuinrakentamista. Osayleiskaava ei tue valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eikä eheytä yhdyskuntarakennetta. Osayleiskaava on lainvastainen maakuntakaavan huomioon ottamisen kannalta.

Tuhoutuvien vanhojen metsien ala on kaikkiaan noin 10 hehtaaria noin 30 hehtaarin laajuisesta alueesta. Myös jäljelle jäävän metsän monimuotoisuus heikkenee, koska asutuksen ja arvokkaiden alueiden välille ei ole jätetty riittävää suojavyöhykettä. Asutusta on osoitettu osin arvokkaimpien lahopuuvaltaisten metsäalueiden päälle ja niiden rajalle. Reunavaikutuksen merkitystä ei ole otettu huomioon.

Pelloilla ja hakatuilla alueilla kulkeva viheryhteys ei ole toimiva ekologinen yhteys metsälajistolle ja erityisesti liito-oravalle. Viheryhteyksien toimivuutta ei ole tarkastettu kaavassa. Liito-oravan tuoreita jälkiä on vuoden 2013 kevättalvella löytynyt Takala-Tuomolan alueelta. Osayleiskaavassa ei ole turvattu liito-oravan kulkuyhteyksiä. Ne on sijoitettu metsälajiston ja liito-oravan kannalta vääriin kohtiin eli puuttomille alueille, jotka muodostuvat pelloista, hakkuuaukeista ja taimikoista. Väärin sijoitettuja liito-oravan kulkuyhteyksiä ei voi korjata asemakaavoituksella.

Alueen soveltumista asuinkäyttöön ei ole selvitetty riittävästi. Kalmun alueella on mitattu merkittäviä radonpitoisuuksia. Maaperätutkimuksia ei ole tehty kattavasti. Maaperä saattaa uraanin lisäksi sisältää myös vaarallista arseenia. Lisäksi CC:n mailla kaava-alueella sijaitsevia vesistökohteita ei ole otettu huomioon luontoselvityksissä.

Riihimäen kaupunginhallitus on valitusten johdosta antamassaan selityksessä esittänyt, että valitukset hylätään. Selitykseen on liitetty 26.9.2013 päivätty selvitys Kalmun alueen lähteistä.

AA ja hänen asiakumppaninsa, CC ja hänen asiakumppaninsa sekä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry ovat antaneet vastaselitykset. BB:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. BB:n sekä CC:n ja hänen asiakumppaneidensa oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.

3. Lausuminen CC:n ja hänen asiakumppaneidensa Riihimäen kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Riihimäen kaupunginvaltuuston päätöksen lainmukaisuus

1.1 Osayleiskaavasta maanomistajille aiheutuva haitta

AA:n ja hänen asiakumppaneidensa sekä CC:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksissa on esitetty, että osayleiskaava aiheuttaa alueen maanomistajille kohtuutonta haittaa.

Kalmun osayleiskaavassa osoitetaan merkittävästi uusia asuntoalueita nykyisin osin maanviljelyskäytössä olevalla alueelle. Tästä voi aiheutua alueella maanviljelyä harjoittavien maanomistajien olosuhteissa muutoksia, joita he itse eivät pidä toivottavina.

Maankäyttö- ja rakennuslain 20 §:n 1 momentin mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan.

Kaupungilla on oikeus maankäyttö- ja rakennuslain määrittämissä rajoissa päättää alueensa yhdyskuntarakenteen kehittämisestä. Kalmun osayleiskaavan lainmukaisuutta arvioitaessa punnitaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen lähtökohdista tosiseikkoja ja kaupungin kaavalle asettamia tavoitteita suhteessa maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä yleiskaavalle asetettuihin sisältövaatimuksiin.

Kaupunki on selvityksiin perustuen katsonut Kalmun alueen edulliseksi taajaman laajenemissuunnaksi. Kalmun osayleiskaava ei välittömästi estä alueen käyttämistä maanviljelyyn, mutta yleiskaava voi muodostaa maankäyttö- ja rakennuslain 99 §:n mukaisesti perusteen maan lunastamiselle. Kun kuitenkin otetaan huomioon osayleiskaavassa osoitetuista rakentamisalueista alueen maanomistajille tuleva hyöty, ei osayleiskaava kokonaisuutena arvioiden aiheuta alueen maanomistajille maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

1.2 Vesiluontotyyppien suojelu

AA:n ja hänen asiakumppaneidensa, CC:n ja hänen asiakumppaneidensa sekä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n valituksissa on esitetty, että osayleiskaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon kaava-alueella sijaitsevia lähteitä.

Vesilain (587/2011) 2 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Pykälän 2 momentin mukaan lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentin kiellosta, jos momentissa mainittujen vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu.

Kaupunginhallituksen selityksen liitteenä olevassa selvityksessä on inventoitu kolme Kalmun osayleiskaava-alueella sijaitsevaa kohdetta. Selvityksen mukaan kohde 1 on selvä pohjaveden purkautumispaikka eli lähde ja siten vesilain suojelema luontotyyppi. Selvityksen mukaan kohteeseen 3 kuuluva allikkolähde, tästä alkava puro, alapuolinen tihkupinta ja pieni lähdelehtokorven kuvio muodostavat noin neljän aarin laajuisen lähteikköalueen, joka on vesilain suojelema luontotyyppikohde. Kalmun osayleiskaavassa kohde 1 sijaitsee pientalovaltaisella asuntoalueella (AP-1) ja kohde 3 pienin toimenpitein kehitettävällä pientalovaltaisella asuntoalueella (AP-2).

Kalmun osayleiskaavan lainmukaisuutta arvioitaessa on merkitystä myös vesilain 2 luvun 11 §:n eräiden vesiluontotyyppien suojelua koskevilla säännöksillä. Lähteen luonnontilan vaarantamista koskeva kielto on otettava huomioon jo yleiskaavoituksen lähtökohtana, koska se ilman erikseen myönnettyä poikkeusta estää lähteen luonnontilan vaarantumiseen johtavan maaperän muokkaamisen. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että mainittu kielto tulee ja voidaan ottaa huomioon osayleiskaavan AP-1- ja AP-2-alueiden asemakaavoituksessa ja muussa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, osayleiskaava ei ole valituksissa näiltä osin esitetyn perusteella lainvastainen.

1.3 Täydentävät perustelut ja lopputulos

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja niissä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole AA:n ja hänen asiakumppaneidensa, BB:n, CC:n ja hänen asiakumppaneidensa eikä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n valitusten johdosta perusteita.

2. Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, BB:lle sekä CC:lle ja hänen asiakumppaneilleen ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

3. Täytäntöönpano

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Jukka Reinikainen.