Muu päätös 3412/2015

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittajat A ja hänen 24 asiakumppaniaan

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 4.7.2014 nro 14/0262/1

Asian aikaisempi käsittely

Saarijärven kaupungin ympäristösihteeri on päätöksellään 14.8.2012 (§ 3) myöntänyt B:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen Saarijärven kaupungin Saarijärven kylässä sijaitsevalle tilalle Lampinen, kiinteistötunnus 729-408-89-7. Lupa on myönnetty viiden vuoden määräajaksi. Toiminnan sijaintipaikka on 23.3.2012 päivätyn muutetun lupahakemuksen mukainen. Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti ja seuraavia lupamääräyksiä noudattaen:

1. Louhinta- ja murskauspaikan reunoilla tulee säilyttää suojaava puustoinen vyöhyke. Ottamisalueen ja varastoalueen väliin tulee jättää ottamisalueen lounaisreunalta alkava vähintään 30 m pitkä suojapuustovyöhyke.

Louhinta-alueen koillisreunaan ja varastoalueen luoteisreunaan tulee rakentaa melun leviämistä noihin suuntiin vähentävät suojavallit. Louhintaa ei saa tehdä korkeustason N60 +148,00 yläpuolelta. Alueella saa murskata vain paikalta otettua kiviainesta.

2. Louhintaa, kivien rikotusta ja murskausta ei saa tehdä 15.5.–31.8. välisenä aikana eikä viikonloppuisin tai arkipyhinä.

Louhinta, kivien rikotus ja murskaus on sallittua tehdä 1.9.–14.5. välisenä aikana arkipäivisin ma–pe. Poraaminen on sallittua tehdä klo 7.00–21.00, räjäytykset ja kivien rikotus klo 8.00–18.00 ja murskaus klo 7.00–22.00.

Aineksen kuormaus ja kuljetus on sallittua tehdä ympäri vuoden arkipäivisin ma–pe klo 6.00–22.00 ja lauantaisin klo 9.00–18.00.

3. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämistä estävää parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Kiven murskauksessa on pölyn joutumista ympäristöön estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Tarvittaessa tulee pölyn leviämistä vähentää varastokasojen ja kulkuteiden kastelulla.

4. Toiminnasta aiheutuvien hiukkasten (PM10) pitoisuus ilmassa asumiseen käytettävillä alueilla ei saa ylittää ilmanlaatua koskevassa asetuksessa (VNA 711/2011) annettua raja-arvoa. Valvontaviranomaisen määräyksestä tulee luvanhaltijan teettää ilmanlaadun hiukkaspitoisuuden mittaus tarvittaessa.

5. Murskauksessa syntyvää melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla.

6. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriölle alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (VNp 993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Päiväohjearvo (klo 7–22) asumiseen käytettävillä alueilla on 55 dB (LAeq) ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla 45 dB (LAeq). Valvontaviranomaisen määräyksestä tulee luvanhaltijan teettää melumittaus tarvittaessa.

7. Louhoksen ja varastoalueen pohja tulee muotoilla siten, ettei alueelle pääse lammikoitumaan pinta- ja pohjavesiä. Alueelle kertyvät vedet tulee käsitellä laskeutusaltaan ja pintavalutuksen tai vastaavan käsittelyn kautta ennen maastoon johtamista. Laskeutusallas tulee tyhjentää lietteestä tarpeen vaatiessa.

Ottamis- ja varastoalueelta lähtevän veden laatua sekä valumavesien laskeu³tusaltaan ja pintavalutuksen toimivuutta tulee tarkkailla ja tarkkailun tulokset tulee merkitä tarkkailupäiväkirjaan. Tarkkailupäiväkirja tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle.

8. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi sekä autojen ja koneiden säilytys ja huolto on alueella kielletty, ellei ympäristön pilaantumisvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suojarakenteilla. Polttoainesäiliön tulee olla kaksoisvaipallinen tai suoja-altaassa taikka muulla vastaavalla tavalla suojattu vuotojen varalta. Polttoaineen tankkauspaikka tulee suojata siten ettei mahdollinen polttoainepäästö pääse pilaamaan maaperää.

9. Alueen siisteydestä tulee huolehtia. Jätteet tulee kerätä asianmukaisiin säilytysvälineisiin ja toimittaa alueelta asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Ongelmajätteet on säilytettävä niille sopivissa astioissa tiivispohjaisessa suljetussa tilassa. Ongelmajätteet on toimitettava luvallisiin vastaanottopaikkoihin. Ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi jätteiden määrä, laatu, sekä vastaanottopaikka, päivämäärä ja toimittaja. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

10. Toiminnassa muodostuva kaivannaisjäte tulee hyödyntää kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti suojavallien, varastoalueen pohjan ja reunan sekä alueen kasvupohjan ja luiskien rakentamisessa.

11. Murskauslaitoksen toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä päivittäiset toiminta-ajat, valmistusmäärät, tiedot ongelmajätteistä ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävät tapahtumat kuten häiriötilanteet ja niistä aiheutuneiden haittojen torjuntatoimet. Käyttöpäiväkirja on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Murskaustoiminnan saa aloittaa vasta kun murskausasemalle on tehty käyttöönottotarkastus ympäristöviranomaisen kanssa.

12. Alueella toimivien koneiden ja laitteiden kuntoa tulee tarkkailla ja tarvittaessa tulee ryhtyä toimenpiteisiin ympäristöä haittaavien melu- ja pölypäästöjen sekä maaperään kohdistuvien päästöjen estämiseksi.

13. Suurista häiriötilanteista sekä poikkeuksellisista tilanteista on tehtävä välittömästi ilmoitus palo- ja pelastusviranomaiselle sekä ympäristöviranomaiselle ja ryhdyttävä toimenpiteisiin vahingosta aiheutuvan ympäristöhaitan ehkäisemiseksi.

14. Toiminnan päätyttyä alue on siistittävä ja alueelta on poistettava kaikki käytetyt laitteet ja tavarat sekä alueelle kertyneet romut ja jätteet.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on, toimitettuaan asiassa katselmuksen, A:n ja tämän asiakumppaneiden valituksen johdosta muuttanut lupamääräyksiä 1, 6–8 ja 11. Muilta osin valitus on hylätty.

Lupamääräykset kuuluvat muutettuina seuraavasti (muutokset kursiivilla):

1. Louhinta- ja murskauspaikan reunoilla tulee säilyttää suojaava puustoinen vyöhyke. Ottamisalueen ja varastoalueen väliin tulee jättää ottamisalueen lounaisreunalta alkava vähintään 30 m pitkä suojapuustovyöhyke.

Louhinta-alueen koillisreunaan ja varastoalueen luoteisreunaan tulee ennen louhinta- ja murskaustoiminnan aloittamista rakentaa melun leviämistä noihin suuntiin vähentävät suojavallit Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelmaa meluesteiden, kuten meluvallien ja varastokasojen sijoittamisesta, on tarkistettava murskausaseman paikan oleellisesti muuttuessa.

Louhintaa ei saa tehdä korkeustason N60 +148,00 yläpuolelta. Alueella saa murskata vain paikalta otettua kiviainesta.

6. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriölle alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (VNp 993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Päiväohjearvo (klo 7–22) asumiseen käytettävillä alueilla on 55 dB (LAeq) ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla 45 dB (LAeq).

Toiminnanharjoittajan on ensimmäisen toimintajakson aikana mitattava melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa toiminnan ollessa normaalisti käynnissä. Suunnitelma mittausten suorittamisesta on toimitettava Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Mittaustulokset on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle heti niiden valmistuttua. Ympäristönsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa lisämääräyksiä meluntorjunnasta ja mittausten uusimisesta.

7. Louhoksen ja varastoalueen pohja tulee muotoilla siten, ettei alueelle pääse lammikoitumaan pinta- ja pohjavesiä. Alueelle kertyvät vedet tulee käsitellä laskeutusaltaan ja pintavalutuksen tai vastaavan käsittelyn kautta ennen maastoon johtamista. Laskeutusallas tulee tyhjentää lietteestä tarpeen vaatiessa.

Ottamis- ja varastoalueelta lähtevän veden laatua sekä valumavesien laskeutusaltaan ja pintavalutuksen toimivuutta tulee tarkkailla ja tarkkailun tulokset tulee merkitä tarkkailupäiväkirjaan. Tarkkailupäiväkirja tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle.

Tarkennettu suunnitelma vesien käsittelystä (laskeutusaltaan mitoitus ja sijainti sekä vesien johtaminen altaasta tai vastaava käsittely) on toimitettava Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Valumavesien ja pintavalutuksen toimivuuden tarkkailua koskeva tarkkailusuunnitelma on toimitettava Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista.

8. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi sekä autojen ja koneiden säilytys ja huolto on alueella kielletty, ellei ympäristön pilaantumisvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suojarakenteilla. Polttoainesäiliön tulee olla kaksoisvaipallinen tai suoja-altaassa taikka muulla vastaavalla tavalla suojattu vuotojen varalta. Polttoaineen tankkauspaikka tulee suojata siten ettei mahdollinen polttoainepäästö pääse pilaamaan maaperää.

Tarkennettu suunnitelma suojarakenteista on toimitettava Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Ympäristönsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa lisämääräyksiä suojauksen toteuttamisesta.

11. Murskauslaitoksen toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä päivittäiset toiminta-ajat, valmistusmäärät, tiedot ongelmajätteistä ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävät tapahtumat kuten häiriötilanteet ja niistä aiheutuneiden haittojen torjuntatoimet sekä muut toteutetut pölyn- ja meluntorjuntatoimenpiteet. Käyttöpäiväkirja on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Murskaustoiminnan saa aloittaa vasta kun murskausasemalle on tehty käyttöönottotarkastus ympäristöviranomaisen kanssa.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) maaperän, pohjaveden tai meren pilaantumista; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

Ympäristönsuojelulain 55 §:n 3 momentin mukaan luvassa voidaan erityisestä syystä määrätä, että lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Kivenlouhimon ja kivenmurskaamon toimintaan sovelletaan valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelusta (VNA 800/2010).

Asiassa saatu selvitys

Hankkeen tarkoituksena on louhia ja murskata kalliokiviainesta myyntiä varten. Toiminta koostuu yhdestä tai useammasta lyhyestä toimintajaksosta, jotka ovat kestoltaan 0,25–1,5 kuukautta. Kalliomursketta tuotetaan keskimäärin 1 200 tonnia päivässä ja 21 500 tonnia vuodessa, enimmäistuotanto on 2 500 tonnia päivässä ja 30 000 tonnia vuodessa.

Toiminta-alueen pinta-ala on 1,55 hehtaaria, josta varsinaisen ottamisalueen osuus on 0,9 hehtaaria ja varastoalueen osuus 0,65 hehtaaria. Otettavan alueen korkeimmat kohdat ovat tasolla N60 + 148 metriä ja matalimmat tasolla N60 + 125 metriä, kuitenkin vähintään 4 metriä ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella. Karttatarkastelun perusteella ottamisalueen maasto nousee luoteesta kaakkoon. Ottamisalue ei sijaitse pohjavesialueella.

Karttatarkastelun perusteella asutusta on toiminta-alueen etelä-, länsi- ja pohjoispuolella. Lähin vakituinen asunto sijaitsee noin 650 metrin päässä ja lähin vapaa-ajanasunto noin 340 metrin päässä. Kaksi muuta vapaa-ajanasuntoa sijaitsee noin 450 metrin ja noin 520 metrin päässä. Lähimmät vesialueet ovat ottamisalueelta noin 400 metriä koilliseen sijaitsevat kalankasvatuslammikot ja noin 500 metrin etäisyydellä länteen sijaitsevat Rimminlampi ja Murronjoki.

Alueelle varastoidaan poltto- ja voiteluaineita enintään viikoittaista tarvetta vastaava määrä. Polttoöljy varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä enintään 10 tonnia kerrallaan. Murskaukseen käytetään aggregaatista käyttövoimansa saavaa murskauslaitosta tai siirrettävää laitosta, jossa on oma polttomoottori. Vaaralliset jätteet kerätään varastokonttiin tai kuljetetaan suoraan vaarallisten jätteiden varastopaikkaan tai käsittelylaitokseen. Työkoneet paikoitetaan yöksi varastoalueelle.

Ottoalueen pohja muotoillaan siten, ettei sade- ja sulamisvesistä pääse muodostumaan lammikoita. Pintavedet johdetaan laskeutusaltaaseen, josta ne imeytetään pintavalunnan kautta maaperään.

Melulähteet sijoitetaan teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Alueen koillisreunaan rakennetaan melueste, myöhemmässä vaiheessa myös kallion reunat toimivat meluesteinä. Varastokasat sijoitetaan niin, että ne estävät melun leviämistä. Murskausalueelta luoteissuunnassa noin 340 metrin etäisyydellä sijaitsevan tilan Rimmi RN:o 35:254 suuntaan rakennetaan myös melueste. Melua vähennetään myös murskausaseman sijoittelun, pudotuskorkeuksien säätelyn sekä koteloinnin, kumituksen tai muiden keinojen avulla.

Pölyhaittaa ehkäistään murskausaseman sijoittelulla, pitämällä pudotuskorkeudet mahdollisimman pieninä, kuljettimien tehokkaalla suojaamisella sekä käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tarvittaessa pölyntorjuntaan käytetään kastelua tai kotelointia.

Oikeudellinen arviointi

Selvitysten riittävyys

Hakemusasiakirjoissa on esitetty arvio toiminnasta aiheutuvasta pölystä sekä suunnitelma hankealueella syntyvien vesien käsittelystä. Toiminnasta aiheutuvia melutasoja on arvioitu yleisen murskausaseman melua koskevan käyrästön avulla, jonka mukaan muun muassa 45 dB:n ekvivalenttitaso saavutetaan 10 metriä korkean esteen avulla noin 320 metrin ja 15 metriä korkean esteen avulla noin 200 metrin etäisyydellä. Hallinto-oikeuden katselmuksella toiminnan harjoittaja esitteli suullisesti suunnitelmia meluesteiden sijoittamisesta ja laajuudesta. Ottaen huomioon katselmuksella esiin tullut sekä luvassa annetut määräykset niihin hallinto-oikeuden tekemin muutoksin ja tarkennuksin, on hakemuksen sinänsä puutteita sisältäviä selvityksiä pidettävä tässä tapauksessa riittävinä, eikä asian palauttamiseen puutteellisten selvitysten takia ole tarvetta.

Muutokset lupamääräyksiin

Hallinto-oikeuden katselmuksella toiminnan harjoittaja esitti suullisesti selvitystä rakennettavista meluesteistä ja niiden sijoittelusta muun muassa suhteessa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan valvonnan kannalta riittävän yksityiskohtaisia tietoja meluvallien sijainnista, korkeudesta ja rakenteesta. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräykseen 1 velvoitteen hyväksyttää meluvallia koskeva suunnitelma Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella. Louhinnan edetessä murskausaseman sijoituspaikka muuttuu. Tästä syystä meluesteitä koskevaa suunnitelmaa on myöhemmin tarkistettava. Hallinto-oikeus on myös tarkentanut lupamääräystä siten, että suojavallit on rakennettava ennen toiminnan aloittamista.

Koska lupahakemukseen ei ole liitetty yksityiskohtaista laskennallista arviota toiminnasta aiheutuvista melutasoista ympäristössä, on meluntorjunnan toimivuus varmistettava ensimmäisen toimintajakson aikana tehtävin melumittauksin. Muutoin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella on parhaat edellytykset mittaustulosten perusteella arvioida lisämelumittausten tarpeellisuus ja muutoinkin melua koskevien lisämääräysten antaminen. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräystä 6 päätöksestä ilmenevällä tavalla.

Päivittäisiä toiminta-aikoja koskevat määräykset ovat valtioneuvoston kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta antaman asetuksen mukaisia. Ottaen huomioon melun rajoittamisesta ja meluntorjuntatoimenpiteistä annetut lupamääräykset niihin hallinto-oikeudessa tehdyin muutoksin ei ole tarpeen muutoin rajoittaa toiminnan päivittäisiä toiminta-aikoja.

Kun otetaan huomioon etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja pölyntorjuntaa koskevat selvitykset ja lupamääräykset, ei toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu sellaista pölyhaittaa, että ilmanlaatumittauksista olisi tarpeen määrätä enemmälti. Lupamääräystä 4 ei näin ollen ole tarpeen muuttaa.

Hakemuksessa esitetty menettely, jossa toiminta-alueen pintavedet johdetaan laskeutusaltaan kautta maastoon, on sinänsä hyväksyttävä ja toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä. Etäisyys toiminta-alueelta Rimminlampeen ja Murronjokeen on noin 500 metriä. Hakemuksessa olevat tiedot laskeutusaltaan mitoituksesta ja tarkemmasta sijoittamisesta tai muusta valumavesien käsittelystä ovat kuitenkin siten puutteelliset, että suunnitelmaa on tarpeen tarkentaa lupamääräyksestä 7 ilmenevällä tavalla valvontaa varten.

Hakemuksessa esitetyn mukaan valumavesien määrää ja laatua tarkkaillaan silmämääräisesti. Hallinto-oikeus toteaa, että valumavesien käsittelyn tehokkuutta ei voida lähtökohtaisesti tarkkailla silmämääräisesti, vaan tarkkailun tarve tulee arvioida tarkemmin samanaikaisesti, kun laskeutusaltaan mitoitus ja syntyvien ja käsiteltäväksi johdettavien valumavesien määrä on tarkemmin arvioitu. Tästä syystä hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräystä 7 koskien tarkkailua. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan myöhemmin tarkistaa seurannan tulosten perusteella.

Hakemuksen mukaan alueella säilytetään polttoaineita kaksoisvaippasäiliöissä. Muutoin tarvittavista suojauksista tankkauspaikalla tai mikäli autoja ja koneita säilytetään tai huolletaan toiminta-alueella ei ole asiakirjoissa esitetty selvitystä. Tästä syystä hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräystä 8.

Toiminnan tehokkaan valvonnan toteuttamiseksi on tarpeen, että mahdolliset pölyn- ja meluntorjuntatoimenpiteet merkitään käyttöpäiväkirjaan. Hallinto-oikeus on tämän vuoksi muuttanut lupamääräystä 11 päätöksestä ilmenevällä tavalla.

Luvan myöntämisen edellytykset

Toiminta ei sijaitse asema- tai yleiskaava-alueella, eikä maakuntakaavassa hankealueelle ole esitetty aluevarauksia. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Lupamääräyksen 2 mukaan häiritsevintä toimintaa, eli louhintaa, rikotusta ja murskausta ei saa harjoittaa 15.5.–31.8. välisenä aikana eikä muutoinkaan viikonloppuisin tai arkipyhinä. Tämä vähentää lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, vapaa-ajan asuntoihin tiloilla Rimmi RN:o 35:254 ja Metsäkallio RN:o 35:58 kohdistuvaa melurasitusta. Ottaen huomioon toiminnan luonne ja laajuus, etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin sekä Pajupuron kylään, etäisyys vesistöihin sekä toiminnalle annetut lupamääräykset niihin hallinto-oikeudessa tehtyine muutoksineen, toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pirjo Joutsenlahti, Patrick Sahlström, joka on myös esitellyt asian, ja Pirjo-Liisa Saloranta.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet lupapäätöksen kumoamista ja palauttamista uudelleen käsiteltäväksi. Toissijaisesti valittajat ovat vaatineet lupamääräysten 2, 4 ja 6 muuttamista seuraavasti (muutokset kursiivilla):

2. Louhintaa, kivien rikotusta ja murskaamista ei saa tehdä 15.5.–31.8. eikä viikonloppuisin tai arkipyhinä.

Louhinta ja kivien rikotus ja murskaus on sallittua tehdä 1.9.–14.5. arkipäivisin ma-pe klo 08–18.

Aineksen kuormaus ja kuljetus on sallittua tehdä ympäri vuoden arki-päivisin klo 7.00–20.00 ja arkilauantaisin klo 9.00–14.00.

Lupamääräykseen 4 on lisättävä vaatimus ilmanlaadun mittausten suorittamisesta kertaluonteisesti ympäristösihteerin hyväksymällä tavalla toiminnan alettua. Tämän jälkeen luvanhaltija on velvollinen teettämään mittaukset tarvittaessa valvontaviranomaisen niin määrätessä. Mittausten tulokset on toimitettava ympäristösihteerille kahden kuukauden kuluttua mittausten tekemisestä.

Lupamääräykseen 6 on lisättävä vaatimus toiminnasta ympäristölle aiheutuvan melutason selvittämisestä. Luvan haltijan tulee tehdä vuosittain, niinä vuosina kuin toimintaa on, melumittaukset lähialueelta ainakin neljästä eri pisteestä toiminnan alettua. Mittausten ajankohta tulee ilmoittaa etukäteen ympäristösihteerille. Tarkkailun tulokset tulee raportoida ympäristösihteerille vuosittain 31.3. mennessä.

Valittajat ovat perustelleet vaatimuksiaan seuraavasti:

Ympäristölupahakemukseen liitetty selvitys toiminnasta ja sen vaikutuksista ei ole riittävä. Toiminta ei täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia. Toiminnasta aiheutuvan melun määrää pitää tarkkailla säännöllisesti. Toiminta-ajat ovat liian laajat. Toiminnan aiheuttamien pölypäästöjen tarkkailu on puutteellista. Hakemuksessa ei ole esitetty arviota toiminnan aiheuttamista pölypäästöistä. Hakemuksen liitteenä olevat ovat siinä määrin puutteelliset, että ne eivät riitä ympäristöluvan myöntämisen edellytykseksi.

Toiminta-ajat ovat huomattavan laajat ottaen huomioon toiminta-alueen läheisyydessä ja vaikutuspiirissä sijaitsevan asutuksen määrän. Toiminta sijoittuu keskelle tiivistä kylärakennetta, jossa on useita vakituisesti asuttuja kiinteistöjä sekä vapaa-ajan asutusta. Maaston muodon takia toiminnan aiheuttamat haitat leviävät laajalti ja haitallisten vaikutusten estäminen on vaikeata. Toiminnasta aiheutuu kohtuutonta rasitusta naapureille. Vaatimuskohdissa esitetyillä toiminta-ajoilla toiminnan harjoittamisen aiheuttamia haittoja voidaan kuitenkin vähentää olennaisesti ilman, että siitä aiheutuu haittaa toiminnanharjoittajalle.

Pöly voi aiheuttaa haittaa naapurikiinteistöjen käytölle (esimerkiksi puustovauriot ja virkistyskäytön rajoittuminen). Tästä syystä toiminnanharjoittaja on velvoitettava lupamääräyksellä kertaluonteisesti mittaamaan toiminnan aiheuttamia pölypäästöjä.

Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, että toiminnasta aiheutuvia pölypäästöjä rajoitetaan muun muassa kastelulla. Hakemuksesta ilmenee muun ohella, että toimipisteessä ei ole omaa vesilähdettä. Koska vesi joudutaan tuomaan paikalle erikseen, liittyy kastelujärjestelmään epävarmuustekijöitä. Tästäkin syystä seuranta on tärkeää, jotta valvontaviranomainen saa riittävät tiedot sen kartoittamiseksi, ovatko toiminnanharjoittajan pölyn leviämisen estämiseksi tekemät toimenpiteet riittävät.

Toiminnanharjoittajan olisi tullut lupahakemuksessa arvioida toiminnan aiheuttaman melun leviämistä. Tältä osin lupahakemus on olennaisella tavalla puutteellinen. Kertaluonteista melumittausta toiminnan alettua ei voida pitää riittävänä, sillä melun leviämiseen vaikuttaa huomattavalla tavalla alueen maaston muoto ja siitä syystä vuosittaiset mittaukset ovat tarpeellisia.

Melun leviämistä arvioitaessa olisi tullut ottaa huomioon työskentelyn eteneminen eri osissa toiminta-aluetta. Lupahakemuksessa ja lupapäätöksessä olisi tullut arvioida meluesteiden vaikutusta melun leviämiseen.

Joka tapauksessa toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa seuraamaan vuosittain toiminnan aiheuttamia melupäästöjä. Ympäristösihteerin tulee saada mittausajankohdasta tieto, jotta hän voi tarvittaessa osallistua mittaustilaisuuteen. Mittausten tulokset tulee raportoida viranomaiselle, jotta alueen asukkailla ja kiinteistönomistajilla on halutessaan mahdollisuus tutustua mittaustuloksiin.

Hakemuksessa ja päätöksessä ei ole riittävällä tavalla yksilöity sitä, miten melun leviämisen estämiseksi tarvittavat työmenetelmät (murskausaseman sijoittelu, pudotuskorkeuden säätely, kotelointi, kumitus ym.) käytännössä toteutetaan.

Vaasan hallinto-oikeuden toimittaman katselmuksen yhteydessä havaittiin, että meluesteet on tarkoitus perustaa savipohjaiselle maalle ja esteiden tulee olla huomattavan korkeat. Lupakäsittelyn yhteydessä ei ole voitu riittävällä tavalla varmistua siitä, että esteet on teknisesti mahdollista toteuttaa siten, että ne estävät melun leviämisen alueella. Tästäkin syystä lupa tulee kumota ja asia palauttaa uudelleen käsiteltäväksi.

Alueen luontainen pinta- ja pohjavesitilanne sekä toiminnan aiheuttamat vesistöpäästöt olisi tullut arvioida tarkemmin lupamenettelyssä. Ympäristölupahakemus osoittaa, että toiminnanharjoittajalla ei ole riittävää tietoa alueen pohjavesiolosuhteista, eikä riittävää tietoa siitä, miten toiminta tulee vaikuttamaan alueen pintavesien virtausolosuhteisiin.

Vesistövaikutusten estämiseksi tehtävät toimenpiteet olisi tullut riittävällä tavalla suunnitella, mitoittaa ja esittää jo lupahakemuksessa.

Hakemuksessa ja päätöksessä ei ole otettu riittävällä tavalla kantaa esimerkiksi murskepenkoista mahdollisesti liukenevien aineiden haitallisiin ympäristövaikutuksiin.

Hakija ei ole myöskään esittänyt selvitystä siitä, minne alueelta virtaavat vedet johtuvat. On mahdollista, että vedet virtaavat Rimminlammen ja Murronjoen suuntaan. Hakemuksessa ja asiaa koskevan päätöksenteon yhteydessä ei ole selvitetty, onko Rimminlampi luonnontilainen lampi ja mitkä vaikutukset toiminnan aiheuttamilla vesistöpäästöillä lampeen ja sitä kautta Murronjokeen voisivat olla.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa viitannut asiassa aiemmin lausumaansa.

Saarijärven kaupungin ympäristösihteeri on valituksen johdosta antamassaan vastineessa viitannut asiassa aiemmin lausumaansa.

B on valituksen, ELY-keskuksen lausunnon ja ympäristösihteerin vastineen johdosta antamassaan selvityksessä viitannut asiassa aiemmin lausumaansa ja esittänyt, ettei lupapäätöstä ole syytä kumota tai muuttaa.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat ilmoittaneet, että he eivät anna vastaselitystä.

Merkintä

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellä asiassa Dnro 141/1/14 ratkaissut A:n valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä 10.12.2013 nro 13/0751/2, joka koskee nyt kyseessä olevan hankkeen maa-aineslain mukaista lupaa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.