Muu päätös 856/2016

Asia Julkista hankintaa koskevat valitukset

Valittajat 1) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

2) CGI Suomi Oy, Helsinki

Päätös, jota valitukset koskevat

Markkinaoikeus 10.10.2013 nro 361/13

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on ilmoittanut 17.11.2010 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Helsingin seudun lippu- ja informaatiojärjestelmän hankinnasta.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän hallitus on 24.1.2012 tekemällään hankintapäätöksellä (§ 3) valinnut Tieto Finland Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 50–90 miljoonaa euroa.

Markkinaoikeus on 15.3.2012 antamallaan välipäätöksellä sallinut hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 16.5.2012.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa CGI Suomi Oy (jäljempänä myös CGI) on ollut valittajana ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (jäljempänä myös HSL) vastapuolena, on valituksenalaisella päätöksellään määrännyt Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän maksamaan CGI Suomi Oy:lle hyvitysmaksuna 2 000 000 euroa ja velvoittanut Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän korvaamaan CGI Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut 15 858 eurolla viivästyskorkoineen. Markkinaoikeus on hylännyt CGI Suomi Oy:n vaatimuksen saada käyttöönsä Tieto Finland Oy:n (jäljempänä myös Tieto) tarjouksen salassa pidettävät liitteet sekä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että sille annetaan tieto voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteistä.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitut asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten edellä mainitun valittajan vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin perusteella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainittu salassa pidettäväksi säädetty tieto voidaan kuitenkin jättää antamatta, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella ei ole oikeutta viranomaisen järjestämässä tarjouskilpailussa toisen tarjouksen tekijän liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin tarjouksen hintaa tai muuta tarjousten vertailussa käytettyä tekijää lukuun ottamatta.

Kun otetaan huomioon asian jäljempänä ilmenevä lopputulos, voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteiden sisältöä koskevien tietojen ei voida katsoa vaikuttaneen asian käsittelyyn markkinaoikeudessa eikä kyseisten tietojen antamatta jättäminen siten myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Valittajan esittämä vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on sen vuoksi hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintamenettelyn kulusta

HSL on ilmoittanut 17.11.2010 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Helsingin seudun lippu- ja informaatiojärjestelmän hankinnasta. Hankintailmoituksen mukaan kysymyksessä olevan Helsingin seudun lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014 -hankkeen tavoitteena on uudistaa nykyinen matkakorttijärjestelmä sekä uudistaa ja yhtenäistää nykyiset matkustajainformaatio- ja liikennevaloetuuspyyntöjärjestelmät kattamaan koko Helsingin seudun joukkoliikenne. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu mainitun projektin toteuttamisen alkamispäiväksi 1.6.2011 ja päättymispäiväksi 1.6.2015.

Hankintailmoituksessa on ilmoitettu neuvottelumenettelyn kulusta muun ohella seuraavaa:

"Osallistumishakemuksen vähimmäisvaatimukset täyttäneille lähetetään alustava tarjouspyyntö, jonka perusteella toimittajat tekevät tarjouksen. Tarjous tulee toimittaa suomen kielellä (tarjouksen tekniset liitteet: suomi (FI) tai englanti (EN)).

Tarjousten perusteella HSL valitsee neuvotteluihin pääsevät toimittajaehdokkaat. Alustavan tarjouspyynnön ja jatkoon päässeiden tarjousten perusteella käydään tilaajan ja toimittajaehdokkaiden väliset kahdenkeskeiset neuvottelut. Neuvottelujen pääkieli on suomi, tarvittavilta osin voidaan käyttää englantia.

HSL varaa mahdollisuuden karsia tarjouksia vaiheittain neuvottelumenettelyn kuluessa. Mahdollisesta vaiheittaisesta karsimisesta ja sen ehdoista ja menettelysäännöistä ilmoitetaan tarkemmin alustavassa tarjouspyynnössä.

Neuvottelujen jälkeen mukana oleville toimittajaehdokkaille lähetetään lopullinen tarjouspyyntö. Lopullisen tarjouspyynnön perusteella ehdokkaat tekevät lopulliset tarjouksensa, jotka pisteytetään alustavassa tarjouspyynnössä esitettävällä tavalla. HSL valitsee kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen pisteytyksen perusteella."

HSL on saadun selvityksen mukaan lähettänyt alustavaa tarjouspyyntöä koskevat asiakirjat viidelle tarjoajalle. Muutoksenhaun kohteena olevasta HSL:n hallituksen 24.1.2012 tekemästä hankintapäätöksestä ilmenee, että kolmen tarjoajan alustavan tarjouspyynnön perusteella antamat tarjoukset on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina ja että HSL on 7.11.2011 lähettänyt lopullisen tarjouspyynnön CGI:lle ja Tiedolle, joiden antamien tarjousten välillä HSL on tehnyt tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailun.

HSL:n hallitus on 24.1.2012 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Tiedon tarjouksen.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan lopullisen tarjouspyynnön perusteella antama tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen muun muassa hinnan ilmoittamisen osalta. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksensa kohdassa 2.1.8 "Rajaukset" ollut ilmoitus "Kolmansien osapuolien ohjelmistojen hinnat ovat sidottu ko. tuotteen versioihin ja tarjouksessa esitettyyn lisenssien hankinta-aikatauluun" on ollut tarjouspyynnön vastainen hintavarauma.

Lopullisen tarjouspyynnön sisällöstä

Tarjouspyynnön kohdassa 5 "Tarjouksen sisältö" on ilmoitettu seuraavaa:

"Tarjous sitovine hintoineen on tehtävä tarjouspyynnön liitteenä olevien sopimusten ehtojen mukaisesti. Tarjous tulee laatia noudattaen tarkasti liitteenä 1 olevaa tarjousrunkoa. Hinnat tulee ilmoittaa liitteiden 2 ja 2.1 mukaisesti.

Mikäli näin ei tehdä, hylätään ehdokas tarjouskilpailusta.

Kaikki oleelliset tarjoukseen liittyvät tiedot tulee ilmetä tarjouksesta eikä sen liitteistä, mikäli muuta ei ole mainittu."

Tarjouspyynnön kohdassa 5.3 "Tarjoushinta" on ilmoitettu seuraavaa:

"Tarjouksen kokonaishinta täytyy ilmoittaa toimitusosittain eriteltynä vain liitteenä 2 olevalla hintalomakkeella. Liitteessä 2.1 tarjoajan tulee ilmoittaa kaikista laitteista, ohjelmistoista, tarvikkeista ja muista toimitukseen kuuluvista osista määrät ja yksikköhinnat. Lisäksi tarjoajan tulee ilmoittaa muut veloitusperusteet sekä mahdolliset muut kustannukset.

Hintoja ei saa ilmoittaa tarjouksen muissa osioissa. Mikäli näin tehdään, tarjous hylätään.

Kokonaishinnassa otetaan huomioon hankintahinnan lisäksi investoinnit käyttöön ja kunnossapitoon sekä viiden (5) vuoden huolto-, korjaus- ja ylläpitokustannukset.

Hinnat tulee ilmoittaa euroina nettohintoina.

Kaikki tarjottavat alennukset on otettava huomioon jo nettohinnoissa ja kaikki mahdolliset lisäkustannukset on eriteltävä."

Tarjouspyynnön liitteinä on ollut kolme eri sopimusta eli puite-, projekti- sekä tuki- ja ylläpitosopimus. Puitesopimuksen kohdan 6.2 "Toimittajan yleiset velvoitteet ja kokonaisvastuu" mukaan toimittaja sitoutuu toimittamaan palvelut tilaajalle puitesopimuksessa esitetyillä ehdoilla, veloitusperusteilla ja hinnoilla. Puitesopimuksen kohdassa 8 "Alihankinnat" on muun ohella todettu, että toimittaja ja tilaaja voivat teettää sopimukseen kuuluvia tehtäviään alihankkijoilla ja että sopijapuoli vastaa käyttämänsä alihankkijan osuudesta kuin omastaan. Hinnan osalta puitesopimuksen kohdassa 16 "Hinnat ja hinnoitteluperusteet" on muun ohella todettu, että sekä toteutusprojektin että sovelluspalvelun hinnat ovat kiinteitä sisältäen mahdolliset ylityöt. Lisäksi puitesopimuksen kohdan 16.1 "Hinnanmuutokset" mukaan toteutusprojektin kiinteää hintaa ja toteutusprojektiin liittyviä asiantuntijatyön tuntihintoja ei voi muuttaa, mutta sopimuskauden aikana toimittaja voi tietyin kyseisessä kohdassa mainituin edellytyksin muuttaa sovelluspalvelua koskevia asiantuntijatyön hintoja todellista yleistä kustannuskehitystä vastaavasti.

Tarjoajan on edellä todetun mukaisesti tullut tehdä tarjouksensa tarjouspyynnön liitteenä 1 olleen tarjousrungon mukaisesti.

Tarjouksen sisältö on ilmennyt tarjousrungon kohdan 2 eri alakohdista. Tarjousrungon kohdassa 2.1.6 "Ohjelmistot ja lisenssit" on ilmoitettu, että mainitussa kohdassa ohjelmistojen hinnoittelusta tulee kuvata vain perusteet ja että varsinaiset hinnat tulee esittää hintalomakkeessa. Tarjousrungon kohdasta 2.1.6.2 "Ohjelmistojen ja lisenssien erittely tarjouksessa" on ilmennyt, että tarjouksen erittelystä asiakaskohtaisiin, kolmannen osapuolen tuotteisiin ja valmisohjelmistoihin on käytävä selvästi esille kunkin kokonaisuuden eli palvelun toteutuksen jaottelu eri ohjelmistojen ja lisenssityyppien osalta sekä vaikutus kustannuksiin ja että puite-, projekti- sekä käyttö- ja ylläpitosopimuksissa sanottua sovelletaan ensisijaisena verrattuna lisenssiehtoihin. Tarjousrungon kohdassa 2.1.8 "Rajaukset" on pyydetty ilmoittamaan seuraavaa: "Tarjotun järjestelmän rajaukset: Mitä ei kuulu toimitukseen."

Tarjousrungon kohdassa 3 "Hinnat ja maksusuunnitelma" on ilmoitettu, että hinnat ovat sitovia ja että hintoja voidaan tarkistaa lopullisessa tarjouksessa vain siinä tapauksessa, että lopulliseen tarjouspyyntöön tehdään sellaisia järjestelmäratkaisun ja/tai sopimusehtojen tarkistuksia, jotka oikeuttavat tarkentamaan tarjousta. Tarjousrungon kohdassa 4 "Sopimusehdot" on ilmoitettu, että tarjouspyynnön liitteenä olevat sopimukset eli puitesopimus, projektisopimus sekä tuki- ja ylläpitosopimus sisältävät ne ehdot, joiden perusteella tarjoaja laatii tarjouksensa. Lisäksi kohdassa 4 on ilmoitettu lihavoidulla tekstillä, että tarjous sitovine hintoineen on tehtävä tässä kohdassa ilmoitettujen sopimusten ehtojen mukaisesti ja että tarjouksessa ei saa esittää varaumia sopimusehtoihin.

Tarjouspyynnön liitteenä 2 ollut hintalomake on sisältänyt tarkempia menettelyohjeita siitä, miten hinnat on tullut tarjouksessa ilmoittaa ja eritellä. Hintalomakkeen kohdassa 1 "Johdanto" on ilmoitettu seuraavaa: "Tässä esitetyt hinnat ovat tarjoajaa sitovia LIJ2014 hankkeen 2. vaiheen toteuttamiseksi ja tuen- ja ylläpidon järjestämiseksi. Kaikki hinnat tulee ilmoittaa vuoden 2011 4. vuosineljänneksen (Q4/2011) hintatasossa ilman arvonlisäveroa (ALV 0 %). Ilmoitetut hinnat ovat kiinteitä toteutusprojektin osalta. Ilmoitettuja tuki- ja ylläpitopalveluja koskevia hintoja voidaan tarkistaa todellista yleistä kustannuskehitystä vastaaviksi heti, kun Tuki- ja ylläpitosopimus astuu voimaan." Lisäksi tarjoushintojen yhteenvetoa koskevassa hintalomakkeen kohdassa 1.2 on lihavoidulla tekstillä ilmoitettu, että esitettyjen hintojen tulee vastata kustannuksia.

Hintalomakkeen kohdan 5 "Muut ehdot" mukaan hintoihin ei ole saanut esittää varaumia. Lisäksi hintalomakkeen mainitussa kohdassa on ilmoitettu seuraavaa:

"Tilaajalla voi olla olemassa sopimuksia, joihin tarjottuja lisensoitavia varusohjelmistoja voidaan liittää. Tilaaja pidättää itselleen oikeuden käyttää olemassa olevia sopimuksia lisenssien hankintaan toimittajan valinnan jälkeen.

Tilaaja pidättää oikeuden hankkia lisenssit suorahankintana toimittajan valinnan jälkeen. Tässä tapauksessa tarjoaja neuvottelee sopimushinnat yhdessä tilaajan kanssa. Lisenssit tulevat tilaajan omistukseen.

Tarjouksessaan tarjoajan tulee tarjota lisenssejä tarjouspyynnön mukaisesti siten, että ne ovat siirrettävissä kolmannelle osapuolelle ilman lisäkustannuksia ylläpitäjän mahdollisesti vaihtuessa."

Asian arviointi

Arvioitaessa tarjouspyynnön hinnan ilmoittamista koskevien vaatimusten selvyyttä on otettava huomioon, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat sisältäneet huomattavan määrän eri asiakirjoja, joista monessa on ollut myös tarjouksen sisältöä ja hinnan ilmoittamista koskevia ehtoja ja vaatimuksia. Vaatimusten esittäminen useassa asiakirjassa voi johtaa tarjouspyynnön ehdottomien vaatimusten tulkinnanvaraisuuteen. Tässä tapauksessa tarjouspyyntöasiakirjoista on tarjoajan kannalta kuitenkin ilmennyt riittävän selvästi se nyt kyseessä olevan hankintamenettelyn yksiselitteinen lähtökohta, jonka mukaan lopullisessa tarjouksessa ilmoitettavien hintojen on tullut olla tarjouspyynnön liitteinä olevien sopimusten ehtojen mukaisesti annettavia sitovia ja toteutusprojektin osalta kiinteitä hintoja, joihin ei ole ollut sallittua esittää tarjouksessa varaumia.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Voittanut tarjoaja on tarjouksensa kohdassa 2.1.6 "Ohjelmistot ja lisenssit" sekä kyseisen kohdan alakohdissa ja tässä yhteydessä viittaamissaan liikesalaisuuksiksi ilmoittamissaan tarjousliitteissä kuvannut ja eritellyt kysymyksessä olevan järjestelmän toteuttamisessa käyttämänsä ohjelmistot, ohjelmistotuotteet ja lisenssit. Lisäksi voittanut tarjoaja on edellä todetun mukaisesti ilmoittanut tarjouksensa kohdassa 2.1.8 "Rajaukset", että "Kolmansien osapuolien ohjelmistojen hinnat ovat sidottu ko. tuotteen versioihin ja tarjouksessa esitettyyn lisenssien hankinta-aikatauluun".

Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen eikä sisällä tarjouspyynnön vastaisia ehtoja tai varaumia. Tarjouksen kohdassa 2.1.8 on nimenomaisesti tullut ilmoittaa se, mitä ei kuulu toimitukseen. Näin ollen voittaneen tarjoajan tarjouksessa tässä yhteydessä ollutta ilmoitusta sen tarjoamien kolmansien osapuolien ohjelmistojen hintojen sitomisesta tarjouksessa tarjotun tuotteen versioihin ja tarjouksessa esitettyyn lisenssien hankinta-aikatauluun ei ole perusteltua tulkita mitenkään muuten kuin siten, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksensa sisältöön rajauksen, joka on koskenut tarjouksen hintaa. Tarjouksessa ei tarjouspyyntöasiakirjojen riittävän yksiselitteisinä pidettävien ehdottomien vaatimusten mukaan ole kuitenkaan saanut esittää mitään ehtoja tai varaumia, jotka voivat vaikuttaa toteutusprojektin kiinteänä pyydettyyn hintaan. Se, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut sitovansa tarjoamaansa järjestelmään sisältyvien kolmansien osapuolten ohjelmistojen hinnat tuotteen tiettyihin versioihin ja tarjouksessa esitettyyn lisenssien hankinta-aikatauluun, on merkinnyt sitä, ettei voittanut tarjoaja ole tarjouksessaan sitoutunut siihen, että sen tarjouksen hinta pysyisi samana kolmansien osapuolten ohjelmistoversioiden ja lisenssien hankinta-aikataulun mahdollisesti muuttuessa. Kyseinen rajaus on merkinnyt tarjouspyynnön vastaista varaumaa siihen tarjouspyynnön ehdottomaan vaatimukseen, jonka mukaan tarjouksessa annettujen hintojen on toteutusprojektin osalta tullut olla tarjoajaa sitovia kiinteitä hintoja.

Koska tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta tulee arvioida siitä lähtökohdasta, onko tarjous ollut tarjouspyynnön vaatimusten vastainen ja onko tarjouspyynnön vastaisuus vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa, asian arvioinnissa ei tältä osin ole annettava merkitystä tarjouspyynnön liitteenä olleen hintalomakkeen ilmoitukselle siitä, että hankintayksikkö on pidättänyt itselleen oikeuden käyttää olemassa olevia sopimuksia lisenssien hankintaan toimittajan valinnan jälkeen ja hankkia ohjelmistot muuta kautta, tai sille, että hankintayksikkö on sittemmin hankintapäätöksessään asettanut hankinnan ja viiden vuoden tuen ja ylläpidon kokonaiskustannuksille 90 miljoonan euron enimmäismäärän ja myöhemmin tehnyt hankintasopimuksen tästä lähtökohdasta. Tarjoajien on joka tapauksessa tullut tehdä tarjouksensa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen edellä mainitussa ilmoituksessa on ollut kysymys tarjouksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavasta seikasta, sillä kyseinen varauma on koskenut hankinnan kohteena olevalle järjestelmälle tarjouksessa tarjottua hintaa. Siinä on siten ollut kysymys tarjouksen sellaisesta tarjouspyynnön vastaisuudesta, jolla on ollut merkitystä tarjousvertailussa ja joka on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa. Ottaen huomioon, että puheena olevassa ilmoituksessa on ollut kysymys tarjoajan tarjouksensa sisältöön omaehtoisesti ja tarkoituksellisesti tekemästä rajauksesta, asiassa ei tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta arvioitaessa ole annettava merkitystä sille, että voittanut tarjoaja on sinänsä esimerkiksi tarjouksensa kohdassa 4 "Sopimusehdot" yleisesti ilmoittanut, ettei tarjouksessa olisi esitetty varaumia sopimusehtoihin. Asian arvioinnissa ei ole annettava olennaista merkitystä myöskään hankintayksikön esittämälle ja hankintapäätöksen tekemisen jälkeen päivätylle selvitykselle siitä, mikä on ollut kolmansien osapuolien ohjelmistojen osuus voittaneen tarjouksen kokonaishinnasta.

Edellä lausuttu huomioon ottaen hankintayksikön olisi tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta.

Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua valittajan muista voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Erityisalojen hankintalain 67 §:n nojalla lain soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin sovelletaan vastaavasti, mitä muutoksenhausta ja seuraamuksista julkisista hankinnoista annetun lain 11 luvussa säädetään.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;

3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;

4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;

5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;

6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;

7) lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Saman pykälän 2 momentin mukaan pykälän 1 momentin 4–7 kohdassa mainittujen seuraamusten määräämisestä säädetään 95–98 §:ssä.

Markkinaoikeus on 15.3.2012 antamallaan päätöksellä sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon. Hankintasopimus on allekirjoitettu 16.5.2012. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Valittaja on vaatinut asiassa toissijaisesti hyvitysmaksun määräämistä. Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikkö on saanut lopullisen tarjouspyynnön perusteella tarjoukset vain valittajalta ja voittaneelta tarjoajalta. Valittajan tarjouksen hinta on ollut investointi- sekä tuki- ja ylläpitokustannusten osalta 133 508 885 euroa ja voittaneen tarjoajan tarjouksen vastaava hinta 89 644 120 euroa. Kun voittaneen tarjoajan tarjous olisi edellä todetun mukaisesti tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena eikä asiassa ole ilmennyt valittajan tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen, markkinaoikeus katsoo, että valittajalla olisi virheettömässä menettelyssä ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hankintayksikkö on näin ollen määrättävä maksamaan valittajalle hyvitysmaksu.

Hankintalain 95 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintalain 95 §:n yksityiskohtaisten perustelujen (HE 190/2009 vp s. 70) mukaan hyvitysmaksun suuruutta arvioitaessa markkinaoikeuden tulee ottaa huomioon ensisijaisesti hankintayksikön virheelliseen toimintaan liittyvät seikat, kuten virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo sekä hakijana olevalle tarjoajalle aiheutuneet kustannukset ja muu vahinko. Hakijalla on velvollisuus näyttää toteen virheellisestä menettelystä aiheutuneen vahingon määrä.

Menettelyä kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus harkitsee kohtuulliseksi hyvitysmaksun määräksi 2 000 000 euroa.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Kimmo Mikkola (eri mieltä), Ville Parkkari ja Pasi Yli-Ikkelä.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän valitus

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden valituksenalaisen päätöksen. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on vaatinut toissijaisesti, että markkinaoikeuden valituksenalaisessa päätöksessä määrätty hyvitysmaksuseuraamus kumotaan. Lisäksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on vaatinut, että CGI Suomi Oy velvoitetaan korvaamaan kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa 3 500 eurolla sekä asianosais- ja oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 36 933,50 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Valmisohjelmistojen hinnoittelumalli tarjouspyynnössä

Lisenssien ajallisen ja sisällöllisen rajallisuuden takia kustannusten ennakoitavuus varmistetaan laajoissa järjestelmähankinnoissa pääsääntöisesti siten, että tarjouspyynnössä edellytetään kolmansien osapuolten valmisohjelmistoja koskevien kustannusten sitomista kokonaishankkeen toimitukseen. Tarjoaja erittelee tällöin tarjouksessaan ne kolmansien osapuolten valmisohjelmistot, jotka hankinnan kohteena olevan järjestelmän toimitus edellyttää. Hinnoittelun osalta tarjoaja sitoutuu tarjouksessaan kyseisten valmisohjelmistojen hankintakustannuksiin.

HSL on kolmansien osapuolten valmisohjelmistojen hinnoittelun osalta päätynyt soveltamaan edellä mainittua mallia, jossa tarjoaja sitoutuu tarjouksessa ilmoitettuihin toimituksen ohjelmistokustannuksiin. Tarjoukseen sisältyvä valmisohjelmistoja koskeva kustannuserä muodostaa osan kokonaishinnasta.

Näin toimiessaan HSL on varmistanut tarjousten yhteismitallisuuden ja vertailukelpoisuuden sekä ottanut hintavertailussa huomioon hankkeen todellisen elinkaarikustannuksen. Molemmat lopullisen tarjouksen jättäneet tarjoajat ovat noudattaneet tarjouspyynnössä ilmoitettua hinnoittelutapaa.

Tiedon tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Järjestelmähankinnoissa on tavanomaista, että tarjoaja sisällyttää tarjoukseensa tarjouksen soveltamisalaa koskevia rajauksia ja täsmennyksiä. Nämä ovat usein perusteltuja ottaen huomioon tarjouksen sitovuus sekä järjestelmän teknisten ratkaisujen monimutkaisuus. Rajaukset ja täsmennykset eivät kuitenkaan pääsääntöisesti ole välttämättömiä, koska nämä ainoastaan vahvistavat tarjouspyynnössä ilmoitettuja lähtökohtia.

Tieto Finland Oy on tarjouksensa kohdassa 2.1.6 "Ohjelmistot ja lisenssit" sekä kyseisen kohdan alakohdissa ja tarjousliitteissä kuvannut ja eritellyt järjestelmän toteuttamisessa käyttämänsä ohjelmistot, ohjelmistotuotteet ja lisenssit. Lisäksi Tieto on ilmoittanut tarjouksensa kohdassa 2.1.8 "Rajaukset", että "Kolmansien osapuolien ohjelmistojen hinnat ovat sidottu ko. tuotteen versioihin ja tarjouksessa esitettyyn lisenssien hankinta-aikatauluun".

Kyseisellä virkkeellä voittanut tarjoaja on täsmentänyt, että ohjelmistojen hinnat koskevat niitä versioita, joita voittanut tarjoaja on tarjouksensa kohdassa 2.1.6 tarjonnut, noudattaen tarjouksessa esitettyä hankinta-aikataulua. Tämä on vastannut tarjouspyynnössä edellytettyä hinnoittelumallia. Täsmennystä ei näin ollen voida tulkita tarjouspyynnön vastaiseksi ehdoksi tai hintavaraumaksi.

Markkinaoikeuden valituksenalaisesta päätöksestä on äänestetty. Esitetty eriävä mielipide vastaa HSL:n näkemystä asiasta. Huomionarvoista asiassa on se, että markkinaoikeus ei ole kuullut Tietoa sen tarjouksen sisällön tulkinnasta.

Markkinaoikeuden valituksenalaisessa päätöksessä on katsottu, että Tiedon tarjouksen kohtaan 2.1.8 sisällyttämä kolmansien osapuolten ohjelmistoja koskeva maininta merkitsee sitä, ettei tarjoaja ole sitoutunut tarjoamaansa kokonaishintaan. Markkinaoikeus lienee arvioinnissaan kiinnittänyt täsmennyksen sanamuodon merkityksen sijaan enemmän huomiota siihen, minkä otsikon alle Tieto on sisällyttänyt kyseisen maininnan.

Vakiintuneen pääsäännön mukaan hankintayksikön pyytäessä hankittavalle tuotteelle tai palvelulle sitovaa kokonaishintaa tarjoajan ei ole sallittua jättää tiettyä kustannuserää sitovan tarjouksen ulkopuolelle. Tämä pääsääntö ei kuitenkaan ole sovellettavissa tilanteessa, jossa tarjoaja sitoutuu tarjoamaan pyydettyä kokonaisuutta tarjouksessa ilmoitettuun kokonaishintaan, ja tämän lisäksi ilmoittaa, että tarjoukseen kuulumattomat tuotteet ja niistä johtuvat kustannukset eivät kuulu toimitukseen. Tällaisessa tapauksessa ei ole kyse kustannuserän jättämisestä kokonaishinnan ulkopuolelle.

Voittaneen tarjoajan lausuma merkitsee, että tarjouksen kokonaishintaan kuulumattomat kolmansien osapuolten valmisohjelmistot eivät ole sisältyneet tarjoukseen. Tämän toteaminen ei ole ollut välttämätöntä, koska voittanut tarjoaja on noudattanut tarjouspyynnössä edellytettyä hinnoittelumallia koskien kolmansien osapuolten valmisohjelmistojen tarjoamista. Kyse on ollut lähinnä tarjouksen sisältöä koskevasta täsmennyksestä.

Hyvitysmaksu

CGI:llä ei olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua virheettömässä menettelyssä. HSL ei myöskään olisi CGI:n tekemän tarjouksen perusteella voinut solmia hankintasopimusta. Näin ollen hyvitysmaksun määräämiselle ei ole ollut perustetta.

CGI on sisällyttänyt tarjoukseensa erinäisiä rajauksia muun ohella koskien kolmansien osapuolten ohjelmistoja ja lisenssejä. CGI:n tarjouksen kohdassa 2.1.8 "Rajaukset" ilmoitettu lisenssihintoja koskeva rajaus on merkitykseltään laajempi kuin Tiedon vastaava, koska se ei ole koskenut pelkästään kolmansien osapuolten valmisohjelmistoja. CGI:n rajaus koskee sekä CGI:n omia että sen alihankkijoiden ohjelmistolisenssejä. Kyseisen rajauksen tarkoitus lienee ollut sama kuin Tiedolla, eli rajauksella on täsmennetty tarjouksen laajuuteen liittyvää seikkaa.

Mikäli katsottaisiin, että lisenssikustannuksia koskeva rajaus muodostaisi tarjouspyynnön vastaisen hintavarauman, olisi sekä CGI:n että Tiedon tarjoukset tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina.

Markkinaoikeuden valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, että hankintayksikkö on vasta 24.1.2012 tekemässään hankintapäätöksessä asettanut hankinnan kokonaiskustannuksille 90 miljoonan euron enimmäismäärän. HSL:n hallitus on kuitenkin jo 26.1.2010 hyväksynyt hankinnan arvioiduksi kokonaiskustannukseksi 90 miljoonaa euroa.

CGI:n tarjouksen kokonaishinta 133 508 885 euroa on ylittänyt HSL:n hallituksen päättämän kustannusarvion lähes 44 miljoonalla eurolla. On selvää, ettei HSL olisi voinut CGI:n jättämän tarjouksen perusteella solmia hankintasopimusta. Oletettavaa onkin, että hankintayksikkö olisi päätynyt keskeyttämään hankinnan vedoten kustannusarvion oleelliseen ylittymiseen.

CGI Suomi Oy:n selitys

CGI Suomi Oy on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän valituksen. CGI Suomi Oy on vaatinut toissijaisesti, että asia palautetaan markkinaoikeuden tutkittavaksi. Lisäksi CGI Suomi Oy on vaatinut, että kuntayhtymä velvoitetaan korvaamaan yhtiön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 12 045 eurolla viivästyskorkoineen.

CGI Suomi Oy on vielä pyytänyt, että korkein hallinto-oikeus antaa yhtiölle tiedon Tieto Finland Oy:n tarjouksen liitteistä, jotka on toimitettu markkinaoikeudelle.

CGI Suomi Oy on perusteluina vaatimuksilleen esittänyt muun ohella seuraavaa:

Tiedon antaminen asiakirjasta

CGI:n oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin edellyttää, että yhtiö saa mahdollisuuden tutustua Tiedon tarjouksen liitteisiin ja lausua niiden sisältämistä seikoista. Merkittävä osa Tiedon tarjouksen olennaisista seikoista on tarjouspyynnön vastaisesti esitetty tarjouksen liitteissä. CGI:llä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida Tiedon tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta ja hankintamenettelyn virheellisyyttä ilman sanottuja liitteitä.

Markkinaoikeuden valituksenalainen päätös, jonka mukaan Tiedon tarjouksen liitteiden sisältöä koskevien tietojen ei voida katsoa vaikuttaneen asian käsittelyyn markkinaoikeudessa, on virheellinen. Tarjouksen liitteiden sisällöllä on olennainen merkitys arvioitaessa hankintamenettelyn virheellisyyttä.

CGI:lle on toimitettu ainoastaan Tiedon tarjous ilman liitteitä. Tiedon tarjouksen saateviestissä on todettu, että "Tarjouksen liitteet ovat kaikki liikesalaisuuden piirissä". Asiakirjan laatijan näkemyksellä asiakirjan luonteesta ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä asiakirjan julkisuuden kannalta. Lisäksi viranomaisella, joka kieltäytyy liikesalaisuuteen vedoten luovuttamasta asiakirjaa, on velvollisuus perustella jokaisen asiakirjan kohdalla erikseen, minkä vuoksi asiakirjaa tai sen osaa on pidettävä liikesalaisuutena.

Tiedon tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus hintavarauman osalta

Tarjouspyynnön yksiselitteisen sanamuodon mukaan tarjous sitovine hintoineen on tullut tehdä tarjouspyynnön liitteenä olevien sopimusten ehtojen mukaisesti.

Vastuu lisenssien hintojen muutoksista on tarjouspyynnössä asetettu yksiselitteisesti ainoastaan tarjoajalle, mikä tarjoajien on täytynyt ottaa huomioon tarjousten hinnoittelussa siten, että lisenssien muutoksista aiheutuvat kustannukset ovat osa toimituksen kokonaishintaa. Näin ei ole ollut Tiedon tarjouksessa, koska sen tarjouksen kokonaishinta on tarjouspyynnön vastaisesti sidottu lisenssien versioihin ja niiden toimitusaikatauluun.

Myös se, että Tiedon tarjouksessa hintavarauma on sijoitettu nimenomaan otsikon "Rajaukset" alle osoittaa, ettei tarjouksessa ollutta hintavaraumaa ole perusteltua objektiivisesti tarkastellen tulkita mitenkään muuten kuin siten, että kyse on ollut nimenomaan hintaa koskevasta tarjouspyynnön vastaisesta varaumasta ja rajauksesta.

Tiedon tarjouksen hintavaraumalla on myös käytännössä ollut olennainen merkitys järjestelmän hinnan kannalta, minkä vuoksi Tiedon tarjous ei ole ollut yhteismitallinen ja vertailukelpoinen muiden tarjousten kanssa. HSL:llä olisi siten ollut velvollisuus sulkea Tiedon tarjous tarjouskilpailusta.

Tieto on tarjouksessaan sitoutunut ottamaan täyden vastuun järjestelmän operoinnista, ylläpidosta ja jatkokehittämisestä 15 vuoden aikajänteellä. On selvää, että lisenssien hinnoilla tulee sopimuskauden aikana olemaan huomattava merkitys sopimuksen kokonaishinnan kannalta. Merkittävä osa HSL:n maksamasta hinnasta on lisenssejä. Esimerkiksi tietoturvavaatimusten osalta on selvää, ettei Tieto pysty toimittamaan sopimuksen mukaista palvelua koko sopimuskautta voimassa olevilla ohjelmisto- ja lisenssiversioillaan.

Kun Tiedon tarjouksen kokonaishinta on sidottu kolmansien osapuolten lisenssien hintoihin ja muuttuviin versioihin sekä lisenssien hankinta-aikatauluun, yhtiön tarjouksessa esitetyllä hintavaraumalla tulee olemaan merkittävä ja ennakoimaton kustannusvaikutus koko sopimuksen hintaan. Tämän riskin muut tarjoajat ovat joutuneet ottamaan huomioon tarjoustensa hinnoittelussa.

Keskeistä asiassa on se, ettei HSL:llä ole Tiedon hintavaraumasta johtuen ollut todellisuudessa mitään mahdollisuutta tietää, mikä tulee olemaan Tiedon toimittaman järjestelmän kokonaishinta. HSL ei ole hintavarauman vuoksi voinut tietää edes sitä, mikä tulee olemaan ensimmäisen kerran käyttöön otettavan laite- ja ohjelmistokokoonpanon hinta, koska lisenssiversiot ja niiden hinnat eivät ole voineet olla tiedossa tarjouksen tekohetkellä.

Sillä seikalla, ettei markkinaoikeus ole kuullut Tietoa tämän tarjouksen sisällön tulkinnasta, ei ole asiassa merkitystä. Tarjoajan jälkikäteisellä ilmoituksella siitä, että sen tarjous on vastannut tarjouspyyntöä, ei ole merkitystä asian arvioinnissa, jos tarjous objektiivisesti arvioiden on ollut tarjouspyynnön vastainen.

Tiedon referenssit ja tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus muilta osin

Tieto olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta ja yhtiön tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Tiedon tarjous on ollut useilla muillakin perusteilla tarjouspyynnön vastainen. CGI on selityksessään tältä osin viitannut Tiedon tarjouksessa esitettyihin referensseihin sekä tarjouksen laadinnan muihin virheellisyyksiin. Nämä selityksessä mainitut seikat ilmenevät jäljempänä samansisältöisinä CGI:n omasta valituksesta.

Mikäli näin olisi tapahtunut, CGI olisi tullut valituksi LIJ 2014 -järjestelmän toimittajaksi, koska sen tarjous on tullut tarjouskilpailussa toiseksi.

HSL:n esittämien uusien perusteiden tutkimatta jättäminen

HSL on valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle esittänyt kaksi täysin uutta perustetta, joiden johdosta se ei olisi velvollinen suorittamaan hyvitysmaksua. HSL on esittänyt, että myös CGI:n tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja että hankinta olisi keskeytetty, jos CGI:n tarjous olisi ollut ainoa tarjouspyynnön mukainen tarjous.

Korkeimman hallinto-oikeuden ei tule tutkia HSL:n esittämiä uusia perusteita, koska ne kohdistuvat hankintapäätökseen, joka on CGI:n tarjouksen hyväksymisen osalta lainvoimainen. Hankintapäätöksestä on valitettu ainoastaan Tiedon tarjouksen osalta.

Uudet perusteet tulee jättää tutkimatta myös sen vuoksi, että HSL on esittänyt ne vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Jos HSL:n väite hankintamenettelyn keskeyttämisestä menestyisi, menisi koko hankintamenettelyn laillisuuden valvonnalta pohja, koska hankintayksiköt voisivat hyvitysmaksun välttääkseen aina tehdä jälkiperäisen väitteen, jonka mukaan ne olisivat keskeyttäneet hankinnan.

HSL:n korkeimmalle hallinto-oikeudelle hankintamenettelyn mahdollisesta keskeyttämisestä esittämä on lisäksi täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä HSL on esittänyt markkinaoikeudelle pyytäessään hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimista.

HSL:n oikeutta esittää uusia perusteita vaatimustensa tueksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa rajoittaa myös hallintolainkäyttölain 27 §:n 2 momentti, jonka mukaan valittajalla ei valitusajan päättymisen jälkeen ole oikeutta esittää uusia perusteita, jos asia muuttuu niiden johdosta toiseksi. Koska asia muuttuisi toiseksi HSL:n esittämien uusien perusteiden myötä, kyseiset perusteet tulee jättää tutkimatta vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettyinä.

CGI:n tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

CGI:n tarjouksen kohdassa 2.1.8 on todettu, että "Tarjouksessa kuvatut lisenssihinnat ovat voimassa, mikäli projektin työt aloitetaan projektisuunnitelmassa kuvatulla aikataululla". Kyseinen ehto ei ole HSL:n esittämä tarjouspyynnön vastainen hintavarauma.

Ehto tarkoittaa sitä, että CGI:n tarjouksessa kolmansien osapuolten lisenssien hinnat on laskettu tilaajan ilmoittaman projektiaikataulun mukaisesti. Ehto ei siten ole ollut ristiriidassa tarjouspyynnön tai sen liitteenä olleiden sopimusten kanssa. Tilanne olisi sama, vaikkei sanottua ehtoa olisi esitetty tarjouksessa. Tilaaja vastaisi joka tapauksessa lisäkustannuksista, jotka aiheutuisivat siitä, ettei projektia tilaajasta johtuvasta syystä olisi voitu aloittaa ilmoitetussa aikataulussa.

CGI on antanut tarjouspyynnössä ilmoitettuun projektiaikatauluun perustuvan kiinteähintaisen tarjouksen, joka Tiedon tarjouksesta poiketen on pitänyt sisällään myös lisenssien hintoihin liittyvät muutokset koko sopimuskauden ajalta. Tiedon tarjouksessa järjestelmän kokonaistoimituksen hinta on tilaajan ilmoittamasta projektiaikataulusta riippumatta sidottu tarjouspyynnön vastaisesti tulevien lisenssien hankintahintoihin ja -aikatauluihin, kun taas CGI on antanut tilaajan ilmoittamaan projektiaikatauluun perustuvan, kokonaishintaisen tarjouksen, joka on sisältänyt tarjouspyynnön mukaisesti myös kaikki tulevat lisenssiversiot niiden hankinta-aikataulusta riippumatta.

Asian palauttaminen markkinaoikeuden tutkittavaksi

Markkinaoikeuden valituksenalaisessa päätöksessä on käsitelty CGI:n valituksessa esitettyjen perusteiden osalta ainoastaan Tiedon tarjouksessa ollutta hintavaraumaa. Siitä huolimatta, että markkinaoikeus on katsonut HSL:n menetelleen virheellisesti jo Tiedon tarjouksessa olleen hintavarauman perusteella, sen olisi pitänyt tutkia myös muut CGI:n asiassa esittämät perusteet. Markkinaoikeuden tutkimatta jättämillä seikoilla on olennainen merkitys arvioitaessa hyvitysmaksun määrää.

Markkinaoikeuden menettely on käytännössä johtanut siihen, että korkein hallinto-oikeus joutuu ensimmäisenä oikeusasteena ottamaan kantaa kaikkiin muihin seikkoihin, joihin CGI on vedonnut jo markkinaoikeudessa, mikäli korkein hallinto-oikeus katsoisi Tiedon tarjouksessa olleen hintavarauman tarjouspyynnön mukaiseksi. Se, että korkein hallinto-oikeus tutkisi muut CGI:n valituksessaan esittämät perusteet ensimmäisenä oikeusasteena, olisi paitsi oikeusastejärjestyksen vastaista, myös vaarantaisi CGI:n perustuslaissa turvatun oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Edellä mainitusta seuraa se, että korkeimman hallinto-oikeuden tulee palauttaa asia muiden perusteiden osalta takaisin markkinaoikeuden tutkittavaksi, mikäli korkein hallinto-oikeus ei markkinaoikeuden tavoin katsoisi Tiedon tarjouksessa ollutta hintavaraumaa tarjouspyynnön vastaiseksi.

Oikeudenkäyntikulut

HSL on hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentin perusteella velvoitettava korvaamaan CGI:n oikeudenkäyntikulut myös siinä tapauksessa, että korkein hallinto-oikeus tutkisi HSL:n esittämät uudet perusteet ja hylkäisi CGI:n vaatimuksen hyvitysmaksun määräämisestä. Oikeudenkäynti on tuolloin aiheutunut viranomaisen virheestä, koska HSL:llä olisi sanotussa tilanteessa ollut velvollisuus sulkea sekä Tiedon että CGI:n tarjoukset tarjouskilpailusta ja kilpailuttaa hankinta uudelleen, koska yksikään HSL:n saama tarjous ei tällöin ole ollut tarjouspyynnön mukainen.

Vaikka CGI:n valitus hylättäisiin, HSL:n vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on tuossakin tapauksessa hylättävä, mikäli korkein hallinto-oikeus katsoo asian olleen oikeudellisesti epäselvä tai tarjouspyynnön olleen tulkinnanvarainen.

Tieto Finland Oy:n selitys

Tieto Finland Oy on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän valituksen johdosta antamassaan selityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Tiedon tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Tiedon tarjous on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset sekä toimitusvelvoitteen että valmisohjelmistoja koskevan hinnan määrittämisen osalta. Tiedon tarjouksessaan esittämä kirjaus on ollut täysin linjassa markkinakäytännön kanssa. Toimittajalla on oikeus yksilöidä toimitusvelvollisuuden kohteena oleva kaupan kohde ilman, että se katsottaisiin hintavaraumaksi tai hintarajaukseksi.

Tiedon tarjouksessa on todettu, että "Kolmansien osapuolien ohjelmistojen hinnat on sidottu ko. tuotteen versioihin ja tarjouksessa esitettyyn lisenssien hankinta-aikatauluun". Kyseessä ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen hintavarauma, koska Tiedon kiinteään hintaan tarjoamilla ohjelmistoversioilla voidaan toteuttaa vaatimusten mukainen järjestelmä, ja ohjelmistojen tarjottu hankinta-aikataulu on ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen.

Kirjauksella Tieto on halunnut selventää sitä, että toteutusprojektin aikana mahdollisesti julkaistavat uudet valmisohjelmistojen pääversiot eivät sisälly tarjoukseen, vaan toimitus tapahtuu tarjotuilla versioilla. Samoin toimituksen edellytyksenä on ollut, että kyseiset ohjelmistot hankitaan tarjotun toimitusaikataulun mukaisesti. Kumpikaan näistä seikoista ei ole ollut hintavarauma.

Kirjauksen kohteena olleiden valmisohjelmistojen osuus LIJ 2014 -järjestelmän toimituksen kiinteästä hinnasta ja ylläpidon hinnasta on ollut noin yksi prosentti. Kyseisten ohjelmistojen hinnalla ei siten ole ollut merkitystä tarjousten vertailun kannalta.

Tarjotut valmisohjelmistojen versiot ovat olleet sellaisia, että niiden pohjalta tarjouspyynnön vaatimukset ovat täyttyneet. Toimittajalla ei siis vaatimusten täyttymisen takia ole tarvetta kesken toimituksen ottaa käyttöön uusia valmisohjelmistoversioita lukuun ottamatta mahdollisia virhekorjauksia, jotka luonnollisesti sisältyvät toimitusprojektiin.

Toimitusprojektin jälkeen alkaa ylläpitopalvelu, jonka osalta Tieto on tarjouksessaan tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti sitoutunut val³misohjelmistojen uusien versioiden toimittamiseen ylläpitohintaan sisältyen. Näin myös ylläpidon osalta hinta on ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen, eikä se ole sisältänyt varaumia.

Hyvitysmaksu

CGI:llä ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta tulla valituksi toimittajaksi. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole ollut perustetta.

Mikäli HSL määrättäisiin maksamaan CGI:lle hyvitysmaksu, yhtiön liikevoittoprosenttia ei voida käyttää hyvitysmaksun arvioinnin perusteena, koska se vaihtelee raportointikausittain ja on esimerkiksi CGI:n osalta ollut jopa negatiivinen vuonna 2012. Tarjouksen tehnyt Lociga Suomi Oy ei ole myöskään tarjouksen tekohetkellä ollut osa CGI-konsernia, joten konsernin liikevoittoprosentilla ei voida perustella hyvitysmaksun suuruutta.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän vastaselitys

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on CGI Suomi Oy:n ja Tieto Finland Oy:n selitysten johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Tiedon tarjouksen väitetty hintavarauma

Asian oikeudellisen arvioinnin kannalta keskeistä merkitystä ei ole sillä, miksi tiettyä tarjousasiakirjan sisältöä on kutsuttu. Oikeuskirjallisuudessa esitetyn mukaisesti julkisissa hankinnoissa tulee ensisijaisesti ottaa huomioon menettelyn tai toimenpiteen vaikutus tai lopputulos, ei niinkään miksi asianosaiset nimeävät toimenpiteen. Oleellista asian käsittelyn osalta on siten se, että tarjoukseen sisällytetty täsmennys, rajaus tai esimerkiksi erityisehto on sallittu, mikäli se noudattaa tarjouspyynnön sisältöä.

Tieto on tarjouksessaan ilmoittanut yksilöidyt lisenssiversiot ja niiden hinnat, joten käyttöön otettavan laite- ja ohjelmistokokoonpanon hinta on ollut HSL:n tiedossa. Tarjouksessa eritellyn lisenssiversion tarjoaminen ei merkitse sitä, että tarjous sisältäisi hintavarauman.

Tiedon tarjouksessa eriteltyjen ohjelmistojen ja lisenssien hinnoitteleminen on noudattanut alalla vakiintunutta menettelyä. Myös CGI on sisällyttänyt tarjoukseensa lisenssejä koskevan rajoituksen, jolla on varauduttu projektin ajallista toteutusta koskeviin muutoksiin.

CGI on selityksessään viitannut sopimuskauden aikaisiin ennakoimattomiin muutostilanteisiin. CGI ei ole kuitenkaan perustellut, miksi Tiedon ohjelmisto- ja lisenssiversioilla ei olisi mahdollista toimittaa sopimuksen mukaista palvelua koko sopimuskauden ajan ja miten Tiedon tarjous on tältä osin poikennut CGI:n tarjouksesta.

Tarjoajia ei ole pyydetty hinnoittelemaan sopimuskauden ennakoimattomien muutosten kustannusriskejä, kuten esimerkiksi CGI:n selityksessä mainittuja tietoturvavaatimusten yleiseen kehitykseen liittyviä kustannuksia. Ennakoimattomia muutoksia varten hankintasopimukseen on sisällytetty muutoksenhallintaa koskeva menettely. Tarjouspyynnön liitteen 12 kohdan 7 mukaisesti tarjoajan ei ole edellytetty sisällyttävän tarjoukseensa CGI:n selityksessä mainittuja sopimuskauden aikaisia vastuita. Muun muassa ohjelmisto- ja lisenssiversioihin vaikuttava sopimuskauden aikainen jatkokehittäminen on ilmoitettu toteutettavan erikseen sovittavina projekteina.

Vaatimus HSL:n esittämien uusien perusteiden tutkimatta jättämisestä

Koska HSL on jo markkinaoikeudessa vedonnut siihen, ettei CGI:llä olisi ollut mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua, ei kyse ole korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetystä uudesta perusteesta.

Hallintolainkäyttölain 33 §:n 1 momentin mukaan valitusviranomaisen on huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi. Lisäksi valitusviranomaisen on pykälän 2 momentin mukaan hankittava viran puolesta selvitystä siinä laajuudessa kuin käsittelyn tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja asian laatu sitä vaativat. Mikäli hankintapäätöksen lainvoimaisuus johtaisi CGI:n esittämän tulkinnan mukaiseen lopputulokseen, tarkoittaisi se sitä, että valittajayhtiön tarjouksen sisältö jäisi lainkäyttöviranomaisen tarkastelun ulkopuolelle. Tällöin myös voittaneen tarjoajan olisi valitettava hankintapäätöksestä varmistaakseen, että myös valittajan tarjouksen sisältö otetaan huomioon valitusasian käsittelyssä.

Hankintasopimuksen solmimisen edellytysten ottaminen huomioon on seikka, joka julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaan tulee käsitellä hyvitysmaksuseuraamusta arvioitaessa. Hankinnan arvo on 26.10.2010 päätetty HSL:n hallituksen toimesta ja ilmoitettu 17.11.2010 julkaistulla erityisalojen hankintailmoituksella eli huomattavasti ennen asian käsittelyä markkinaoikeudessa.

CGI:n tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

HSL on esittänyt ensisijaisesti, että molemmat tarjouskilpailun perusteella annetut tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön mukaisia. Mikäli kuitenkin Tiedon tarjouksen kohdassa 2.1.8 esitetyn täsmennyksen katsottaisiin muodostavan kielletyn hintavarauman, olisi sekä CGI:n että Tiedon tarjoukset tullut sulkea tarjouskilpailusta.

CGI on tarjouksensa kohdassa 2.1.8 "Rajaukset" ehdollistanut tarjoamansa lisenssihinnat siihen, että projektin työt aloitetaan projektisuunnitelmassa kuvatussa aikataulussa. Myös CGI:n voitaisiin siten tulkita ehdollistaneen tarjoamiensa lisenssien hinnat.

CGI:n tarjouksen kohta 2.1.8 ei ole sisältänyt mainintaa siitä, että rajoituksen sovellettavuus olisi sidottu tilaajasta johtuvaan syyhyn. Tarjouksen sanamuodon mukaan myös muut kuin HSL:n vastuulla olevat muutokset projektin aloitusajankohtaan merkitsisivät siis, etteivät tarjouksessa ilmoitetut lisenssihinnat olisi voimassa. Lisäksi on otettava huomioon, että HSL on tarjouspyynnössään pelkästään ilmoittanut hankkeen valmistumisajankohdaksi 31.12.2015. Tämän tarkempaa projektiaikataulua ei tarjouspyyntöön ole sisällytetty. Hankkeen aloitusajankohta on näin ollen jäänyt tarjoajien itse ilmoittamaksi. Käytännössä CGI:llä olisi siten ollut mahdollisuus omalla toiminnallaan vaikuttaa lisenssihintojen sitovuuteen.

Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty tarjousta "tulevista lisenssiversioista niiden hankinta-aikataulusta riippumatta" vaan kiinteähintaista tarjousta olemassa olevista ohjelmistolisensseistä annetun aikataulun perusteella. Tämä on noudattanut vakiintunutta menettelytapaa julkisten hankintayksiköiden toteuttamissa ICT-hankinnoissa.

Tiedon tarjouksessa esitetty rajoitus on koskenut ainoastaan kolmansien osapuolten tarjoamia ohjelmistolisenssejä, kun taas CGI:n tarjouksessa esitetty rajoitus on koskenut sekä kolmannen osapuolen ohjelmistolisenssejä että valmisohjelmistolisenssejä. CGI:n rajaus on kohdistunut lisenssiarvoltaan noin 11 miljoonan euron ohjelmistokokonaisuuteen, kun taas Tiedon rajaus on kohdistunut lisenssiarvoltaan noin 1 miljoonan euron ohjelmistokokonaisuuteen.

Oikeudenkäyntikulut

Mikäli korkein hallinto-oikeus päätyisi hyvitysmaksuseuraamuksen hylkäämiseen, tulisi asian tulkinnanvaraisuus ottaa huomioon oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta. Tällöin kohtuullisena lähtökohtana voidaan pitää, että molemmat osapuolet pitäisivät oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

CGI Suomi Oy:lle ja Tieto Finland Oy:lle on lähetetty tiedoksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän vastaselitys.

Muut kirjelmät

CGI Suomi Oy on antanut oikeudenkäyntikulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on antanut oikeudenkäyntikulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi CGI Suomi Oy:lle ja Tieto Finland Oy:lle.

CGI Suomi Oy on antanut Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän oikeudenkäyntikuluja koskevan selvityksen johdosta selityksen, jossa se on esittänyt muun ohella seuraavaa:

HSL:n asianosaiskuluja koskeva vaatimus on hylättävä yksilöimättömänä. Vaikka oikeudenkäyntikuluina korvattavaksi vaadittavia asianosaiskuluja koskee täysin sama erittely- ja yksilöintivelvollisuus kuin asiamiesten suorittamia toimenpiteitä, HSL ei ole yksilöinyt, mitä toimenpiteitä virkamiehet ovat tehneet ja mihin he ovat ilmoitetun ajan käyttäneet. HSL ei ole myöskään esittänyt mitään selvitystä siitä, miksi vastapuolen tulisi tässä tapauksessa poikkeuksellisesti korvata asianosaisen itsensä oikeudenkäynteihin käyttämä aika ja minkä vuoksi työntekijöiden suorittamat toimenpiteet voisivat ylipäätään tulla korvattavaksi oikeudenkäyntikuluina.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle on lähetetty tiedoksi CGI Suomi Oy:n selitys.

Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää toimittamaan asian käsittelyä varten Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toimitusjohtajan 22.12.2010 tekemän hankintapäätöksen (§ 35). Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on toimittanut kyseisen hankintapäätöksen, joka on lähetetty tiedoksi CGI Suomi Oy:lle ja Tieto Finland Oy:lle.

2. CGI Suomi Oy:n valitus

CGI Suomi Oy on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus muuttaa markkinaoikeuden valituksenalaista päätöstä siten, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän maksettavaksi määrätty hyvitysmaksu korotetaan 9 000 000 euroon. Lisäksi CGI Suomi Oy on vaatinut, että kuntayhtymä velvoitetaan korvaamaan yhtiön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 13 710 eurolla viivästyskorkoineen.

CGI Suomi Oy on vielä pyytänyt, että korkein hallinto-oikeus antaa yhtiölle tiedon Tieto Finland Oy:n tarjouksen salassa pidettävistä liitteistä, jotka on toimitettu markkinaoikeudelle. Vaatimusta on tältä osin perusteltu samoin kuin yhtiön Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän valitukseen antamassa edellä jo selostetussa selityksessä.

CGI Suomi Oy on perusteluina vaatimuksilleen esittänyt muutoin muun ohella seuraavaa:

Hankintayksikön virheellinen menettely

Kuten markkinaoikeuden valituksenalaisessa päätöksessä on katsottu, CGI olisi virheettömässä menettelyssä tullut valituksi LIJ 2014 -järjestelmän toimittajaksi, koska yhtiön tarjous on ollut ainoa tarjouspyynnön mukainen tarjous.

Markkinaoikeus ei ole hyvitysmaksun määrää arvioidessaan riittävällä tavalla ottanut huomioon hankintalain 95 §:ssä nimenomaisesti yksilöityjä seikkoja eli hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatua, valituksen kohteena olevan hankinnan arvoa sekä CGI:lle aiheutuneita kustannuksia ja vahinkoa. Hyvitysmaksun oikeaksi määräksi on katsottava yhdeksän miljoonaa euroa tai joka tapauksessa merkittävästi enemmän kuin kaksi miljoonaa euroa.

Markkinaoikeuden valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, että HSL:n olisi tullut sulkea Tiedon tarjous tarjouskilpailusta. Päätöksen perusteena on ollut Tiedon tarjouksessa esitetty merkittävä tarjouspyynnön vastainen hintavarauma. Markkinaoikeus ei ole tutkinut muita CGI:n esittämiä perusteita, joiden perusteella Tiedon tarjous on niin ikään ollut tarjouspyynnön vastainen. Vaikkei näiden seikkojen tutkiminen olekaan ollut tarpeen hyvitysmaksun perusteen osalta, on näillä seikoilla kuitenkin olennainen merkitys hyvitysmaksun määrää arvioitaessa.

Tiedon tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus hintavarauman osalta

Tiedon tarjous on ollut tarjouksen kohdassa 2.1.8 "Rajaukset" esitetyn hintavarauman johdosta selvästi tarjouspyynnön vastainen, mikä myös HSL:n on täytynyt ymmärtää. Tästä huolimatta HSL ei ole sulkenut Tiedon tarjousta tarjouskilpailusta vaan on valinnut yhtiön tarjouskilpailun voittajaksi. Kyse on ollut vakavasta virheestä, mikä tulee hankintalain 95 §:n mukaisesti ottaa huomioon hyvitysmaksun määrää arvioitaessa.

Tiedon referenssit

HSL:n olisi tullut sulkea Tieto tarjouskilpailusta, koska yhtiö ei ole täyttänyt osallistumishakemuksessa ilmoitettua pakollista edellytystä, jonka mukaan tarjoajan on tullut ilmoittaa kustakin osa-alueesta vähintään yksi referenssi. Tiedon tarjous ei ole sisältänyt yhdenkään osallistumishakemuksessa ja tarjouspyynnössä vaaditun osa-alueen osalta yhtiön omia referenssejä. Kaikki Tiedon ilmoittamat referenssit ovat kuuluneet todellisuudessa yhtiön alihankkijoille.

Tieto ei ole osallistunut tarjouskilpailuun osana ryhmittymää, mutta yhtiö on ilmoittanut käyttävänsä alihankkijoita. Näin ollen Tiedon tarjouksessa ei ole ollut kyse osallistumishakemuksessa ja tarjouspyynnössä tarkoitetusta ryhmittymästä. Kun osallistumishakemuksessa eikä tarjouspyynnössä ole sallittu ilmoittaa alihankkijoiden referenssejä, niitä ei ole voitu ottaa huomioon toimittajan soveltuvuutta tai tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta arvioitaessa.

Tiedon tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus muilta osin

Tarjouspyynnön kohdan 4.4 "Tarjouksen jättäminen" mukaan tarjouskirje, toiminnalliset kuvaukset sekä laitteiden ohjelmistojen toimittamista koskevat ehdot on tullut esittää suomen kielellä. Ainoastaan teknisten spesifikaatioiden osalta on sallittu myös englanninkieliset asiakirjat. Mahdolliset viittaukset tarjouspyynnön liitteisiin on kuitenkin tullut tehdä suomenkielisiin liitteisiin.

Tiedon tarjouksen otsikoinnin perusteella on selvää, että yhtiö on viitannut tarjouksessaan lukuisiin englanninkielisiin liitteisiin. Tiedon tarjous on tältä osin ollut selvästi tarjouspyynnön vastainen.

Lisäksi Tiedon tarjousasiakirjassa esitettyjen viittausten ja liiteluettelon otsikoinnin perusteella on ilmeistä, että yhtiö on laatinut keskeisiä osia tarjouksen toiminnallisista kuvauksista tarjouspyynnön vastaisesti englanniksi. Esimerkiksi Tiedon tarjouksen kohdassa 2.2 "Järjestelmän käytettävyys" on todettu, että "LIJ-2014-järjestelmän ratkaisun käytettävyyttä on kuvattu liitesarjassa 6. Ratkaisun laitteiden käytettävyyttä on kuvattu liitteissä 6.2.3–6.25 sekä liitesarjassa 6.3 ja 6.5." Kaikki liitesarjojen 6.3 ja 6.5 liitteet on laadittu englanniksi.

Tarjousasiakirjassa olevan viittauksen ja liitteiden otsikoinnin perusteella on selvää, että näissä liitteissä on kuvattu järjestelmän toiminnallisuutta. Näin ollen Tiedon tarjous on myös tällä perusteella ollut tarjouspyynnön vastainen.

Tiedon tarjouksessa on ollut myös lukuisia muita osia, jotka eivät ole vastanneet tarjouspyynnön vaatimuksia tai joista ei ole käynyt ilmi tarjouspyynnössä vaadittuja seikkoja.

Tarjouspyynnön kohdassa 5 on edellytetty, että kaikkien tarjoukseen liittyvien oleellisten tietojen tulee ilmetä tarjouksesta eikä sen liitteistä, mikäli muuta ei ole mainittu. Samassa tarjouspyynnön kohdassa HSL on myös edellyttänyt, että kaikki tarjoukset laaditaan noudattaen tarkasti tarjouspyynnön liitteenä 1 olevaa tarjousrunkoa.

Tieto on tarjouspyynnön nimenomaisesta vaatimuksesta huolimatta sisällyttänyt lukuisia keskeisiä ja olennaisia osia tarjouksestaan tarjouksen liitteisiin. Tiedon tarjous ei myöskään ole noudattanut tarjouspyynnön liitteenä ollutta tarjousrunkoa.

Tiedon tarjouksessa on ainoastaan lueteltu projektiin osallistuvat yhtiöt ja ilmoitettu, että tarjouksen liitteenä olevassa päätoimittajan ja alihankkijoiden kuvauksessa on esitetty tarkemmin yhtiöiden vastuunjako ja muodollinen rooli hankkeessa. Yhtiön tarjouksesta ei siten ole käynyt ilmi hankkeen toteuttamiseen osallistuvien yhtiöiden keskinäinen vastuunjako, vaikka tämän ilmoittamista on nimenomaisesti edellytetty tarjouspyynnön liitteenä olleessa tarjousrungossa.

Tiedon tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen myös avoimien rajapintojen sekä laitteistojen toiminnallisuuden ilmoittamisen osalta. Yhtiön tarjousasiakirjassa ei tarjouspyynnön nimenomaisista vaatimuksista huolimatta ole kuvattu ja lueteltu järjestelmän avoimia rajapintoja eikä kuvattu tarjottujen laitteistojen toiminnallisuuksia.

Tieto on lisäksi vastoin tarjouspyynnön nimenomaista velvoitetta sisällyttänyt ohjelmistojen ja lisenssien erittelyn osalta tarjouksensa kannalta keskeiset seikat tarjouksen liitteisiin. Tilanne on ollut sama yhtiön tarjouksen niiden kohtien osalta, jotka ovat koskeneet liitäntäverkon pohjautumista internetverkkoon sekä järjestelmän käytettävyyttä. Ilmeisesti merkittävä osa järjestelmän käytettävyyden toiminnallisista kuvauksista on tarjouspyynnön vastaisesti laadittu englannin kielellä. Myös projektisuunnitelman ja käyttöönottosuunnitelman kuvaukset on esitetty Tiedon tarjouksessa tarjouspyynnön vastaisella tavalla liitteissä.

Hyvitysmaksun määrä

Hankinnan kokonaisarvona, jonka perusteella hyvitysmaksu määrätään, on pidettävä CGI:n tarjousta, koska se on ollut ainoa tarjouspyynnön mukainen tarjous. CGI:n tarjouksen arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 133 508 885 euroa lisättynä kehitystyön hinnalla. Markkinaoikeuden määräämä hyvitysmaksu on ollut kohtuuton, kun otetaan huomioon, että vakiintuneen kannan mukaan hyvitysmaksun määrän tulisi olla noin 10 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta.

CGI:lle on aiheutunut merkittävää vahinkoa HSL:n lainvastaisesta menettelystä. CGI:lle aiheutuneen vahingon määrästä saa parhaan kuvan, kun hankinnan arvoa verrataan CGI:n toteutuneisiin liikevoittoprosentteihin.

CGI on vuonna 2012 ostanut Logica Suomi Oy:n. CGI-konsernin liikevoittoprosentti on vuonna 2012 ollut 13,2 prosenttia liikevaihdosta ja vuonna 2011 12,7 prosenttia liikevaihdosta. Käsillä ei ole syitä, joiden perusteella kärsityn vahingon määrää arvioitaessa olisi syytä poiketa CGI-konsernin yleisestä liikevoittotasosta.

Menetetyn katteen lisäksi HSL:n virheellisellä menettelyllä tulee olemaan CGI:lle huomattava merkitys myös jatkossa, koska vastaavia projekteja on käynnistymässä tulevina vuosina ympäri Eurooppaa. CGI-konserni on HSL:n virheellisen hankintapäätöksen vuoksi menettänyt erittäin tärkeän referenssin.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän selitys

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on CGI Suomi Oy:n valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää CGI Suomi Oy:n valituksen ja vaatimuksen salassa pidettävien asiakirjojen antamisesta. Lisäksi kuntayhtymä on vaatinut, että CGI Suomi Oy velvoitetaan korvaamaan kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa 3 500 eurolla sekä asianosais- ja oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 21 603,50 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Tiedon antaminen asiakirjasta

Tiedon tarjouksen liitteet, niiltä osin kuin niitä ei ole luovutettu CGI:lle, sisältävät tarjoajan elinkeinotoimintaan oleellisesti liittyvää yksityiskohtaista tietoa, ja asiakirjoissa on siten Tiedon kannalta kysymys julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla salassa pidettävistä asiakirjoista. Tiedolla voidaan katsoa olevan näihin tietoihin objektiivisesti arvioiden salassapitointressi sen vuoksi, että kyseisten tietojen joutuminen kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon voisi antaa näille kilpailuetua.

HSL on laatimassaan hankintapäätöksessä asianmukaisella tarkkuudella esittänyt tarjousten vertailussa käytetyt tiedot. Näin ollen Tiedon liikesalaisuuksina pitämillä tarjouksen osilla ja liitteillä ei ole merkitystä hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnissa siten, että tiedon antamatta jättäminen kyseisistä asiakirjoista vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. CGI:n vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on näin ollen hylättävä. CGI on omassa tarjouksessaan ilmoittanut Tietoa laajemmassa määrin tarjouksen sisältävän liikesalaisuuksia.

Tiedon tarjouksen väitetty hintavarauma

CGI on asian käsittelyn kuluessa viitannut sopimuskauden aikaisiin ennakoimattomiin muutostilanteisiin. CGI ei ole kuitenkaan perustellut, miksi Tiedon ohjelmisto- ja lisenssiversioilla ei olisi mahdollista toimittaa sopimuksen mukaista palvelua koko sopimuskauden ajan ja miten Tiedon tarjous on tältä osin poikennut CGI:n tarjouksesta.

Tarjoajia ei ole pyydetty hinnoittelemaan sopimuskauden ennakoimattomien muutosten kustannusriskejä, kuten esimerkiksi CGI:n mainitsemia tietoturvavaatimusten yleiseen kehitykseen liittyviä kustannuksia. Ennakoimattomia muutoksia varten hankintasopimukseen on sisällytetty muutoksenhallintaa koskeva menettely. Tarjouspyynnön liitteen 12 kohdan 7 mukaisesti tarjoajan ei ole edellytetty sisällyttävän tarjoukseensa sopimuskauden aikaisia vastuita. Muun muassa ohjelmisto- ja lisenssiversioihin vaikuttava sopimuskauden aikainen jatkokehittäminen on ilmoitettu toteutettavan erikseen sovittavina projekteina.

Tiedon referenssit

Sekä osallistumishakemuksen että lopullisen tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on ollut sallittua käyttää alihankkijoiden referenssejä.

Hankintadirektiiveissä on nimenomaisesti säädetty tarjoajan mahdollisuudesta antaa osa sopimuksesta alihankintana kolmansille osapuolille. Taustalla on lainsäätäjän tavoite helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin. Tavoitteen toteutumiseksi on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksikön lähtökohtaisesti sallittava, että tarjoaja hyödyntää alihankkijansa referenssejä osallistuessaan tarjouskilpailuun. HSL ei siten olisi voinut kieltää alihankkijoiden käyttöä tai alihankkijoiden kokemuksen tai suorituskyvyn hyödyntämistä tarjouskilpailussa.

Tiedon tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus muilta osin

Tiedon tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen englanninkielisen sisällön johdosta.

CGI:n esittämä tulkinta tarjouspyynnössä esitetystä tarjouksen kielivaatimuksesta on virheellinen. CGI on valituksessaan esittänyt, että tarjouspyynnössä olisi rajoitettu tarjoajan mahdollisuutta viitata laatimiinsa tarjouksen englanninkielisiin liitteisiin.

Tarjouspyynnön kohdassa 4.4 on todettu seuraavasti: "Tarjous tulee tehdä siten, että tarjouskirje, toiminnalliset kuvaukset sekä laitteiden ja ohjelmistojen toimittamista koskevat ehdot on esitetty suomen kielellä. Teknisten spesifikaatioiden osalta hyväksytään myös englannin kielellä kirjoitetut dokumentit. Mahdolliset viittaukset tarjouspyynnön liitteisiin tulee tehdä suomenkielisiin liitteisiin."

Kyseisellä rajoituksella HSL on rajoittanut tarjouspyyntöaineiston hyödyntämistä tarjouksen laatimisessa. Tämä on ollut perusteltua etenkin ottaen huomioon tarjouspyynnön sisällön kielellinen tulkintaetusija. On ollut johdonmukaista edellyttää, että tarjoajat tekevät mahdolliset viittauksensa pelkästään tarjouspyynnön suomenkielisiin liitteisiin, jotta mahdollisilta tulkintavaikeuksilta vältyttäisiin, jos tarjouspyynnön liitteiden kieliversioissa havaittaisiin myöhemmin sisällöllisiä eroavaisuuksia.

HSL ei ole tarjouspyynnössä rajoittanut tarjoukseen sisällytettyyn aineistoon viittaamista. Näin ollen ei luonnollisesti myöskään englanninkielistä tarjoajan aineistoa ole koskenut viittauskielto.

Molemmat lopulliseen tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat ovat tarjouksen toiminnallisen kuvauksen lisäksi toimittaneet tarjouksen liitteenä englanninkielistä aineistoa koskien tarjoamiensa ratkaisujen teknisiä yksityiskohtia. Osa näistä niin sanotuista teknisistä spesifikaatioista on liittynyt hyvin keskeisesti tarjottujen ratkaisujen toiminnallisuuteen.

Toiminnallisuuksien tarkempi tekninen kuvaus liitetasolla (tekninen spesifikaatio) on ollut perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Kun otetaan huomioon hankinnan kohteen laatu ja laajuus, kyseisten sisältöjen osittainen päällekkäisyys on vaikeasti vältettävissä. Tämän ei kuitenkaan voida katsoa merkitsevän sitä, että tarjoukset olisi tämän perusteella tullut sulkea tarjouskilpailusta.

CGI on myös valituksessaan esittänyt, että Tiedon tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska siinä ei ole noudatettu tarjouspyynnössä ilmoitettuja tarjouksen rakennetta koskevia vaatimuksia.

Tiedon tarjouksesta ovat ilmenneet kaikki oleelliset tarjoukseen liittyvät tiedot. Tarjouksen liitteet ovat noudattaneet tarjouspyynnössä esitettyjä sisältövaatimuksia.

Tarjouspyynnön maininnalla siitä, että kaikki oleelliset tarjoukseen liittyvät tiedot tulee ilmetä tarjouksesta eikä sen liitteistä, on pyritty selkeyttämään ja helpottamaan varsin laajan tarjousaineiston läpikäyntiä ja arviointia. Kyseistä vaatimusta ei voida tulkita siten, että tarjouspyynnössä olisi kielletty tarjoajaa viittaamasta tarjouksessaan tarjouksen liitteisiin.

CGI:n tulkinta tarkoittaisi käytännössä sitä, että hylkäämisriskin johdosta tarjoajan tulisi sisällyttää tarjouksen tietosisältö tyhjentävästi tarjousasiakirjaan. Yksinomaan tarjouksen liitteisiin voisi tämän tulkinnan perusteella sisällyttää ainoastaan hankinnan kannalta epäoleellista tietoa. Tämä ei luonnollisestikaan ole oikea tulkinta kyseisestä vaatimuksesta.

Lisäksi tarjouksen hylkääminen pelkästään sen sisällön rakenteesta johtuen johtaisi suhteellisuusvaatimuksen vastaiseen lopputulokseen. Tarjouksen muodon tarjouspyynnön mukaisuuden osalta oikeuskäytännössä on todettu, että muotovaatimuksesta poikkeamisen arvioinnissa on otettava huomioon, onko menettely vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tai tarjousten vertailukelpoisuuden. Tarjoajien tasapuolinen kohtelu tai tarjousten vertailukelpoisuus ei ole missään vaiheessa vaarantunut puheena olevassa hankintamenettelyssä.

Hyvitysmaksu

Koska valituksen kohteena ollut hankintamenettely ei olisi voinut johtaa HSL:n ja CGI:n väliseen hankintasopimukseen, hyvitysmaksuseuraamus ei voi perustua positiiviseen sopimusetuun.

HSL:n hallitus on ennen tarjouskilpailun käynnistämistä hyväksynyt hankinnan arvioiduksi kokonaiskustannukseksi 90 miljoonaa euroa. Hankintaa koskeva hankintailmoitus on julkaistu 12.11.2010. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu, että hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on 50–90 miljoonaa euroa.

CGI:n tarjouksen kokonaishinta on ylittänyt HSL:n kustannusarvion ja ilmoitetun hankinnan arvon lähes 44 miljoonalla eurolla. On selvää, ettei HSL olisi voinut CGI:n jättämän tarjouksen perusteella solmia hankintasopimusta. Oletettavaa onkin, että HSL olisi päätynyt keskeyttämään hankinnan.

Tieto Finland Oy:n selitys

Tieto Finland Oy on antanut CGI Suomi Oy:n valituksen johdosta selityksen, jossa se on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen ja velvoittaa CGI Suomi Oy:n korvaamaan Tieto Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa 1 893,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Tiedon antaminen asiakirjasta

CGI:llä ei ole tarvetta saada tietoa Tiedon liike- ja ammattisalaisuuksia sisältävistä tarjouksen liitteistä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumiseksi. CGI:lle jo luovutetusta Tiedon tarjouksesta käy riittävällä tarkkuudella ilmi tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus. CGI:lla on ollut saamiensa tietojen perusteella riittävän kattava mahdollisuus arvioida Tiedon tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta ja hankintamenettelyn hankintalain mukaisuutta sekä tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Tiedon tarjouksen väitetty hintavarauma

Kyseessä ei ole tarjouspyynnön hintalomakkeen vastainen hintavarauma, koska yhtiön kiinteään hintaan tarjoamilla ohjelmistoversioilla voidaan toteuttaa vaatimusten mukainen järjestelmä, ja ohjelmistojen tarjottu hankinta-aikataulu on ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen.

Tarjouksen kohdan 2.1.8 kirjauksella Tieto on halunnut selventää sitä, että toteutusprojektin aikana mahdollisesti julkaistavat uudet valmisohjelmistojen pääversiot eivät sisälly tarjoukseen, vaan toimitus tapahtuu tarjotuilla versioilla. Samoin toimituksen edellytyksenä on ollut, että kyseiset ohjelmistot hankitaan tarjotun toimitusaikataulun mukaisesti. Kumpikaan näistä seikoista ei ole ollut hintavarauma.

Tiedon referenssit

HSL:n toimitusjohtajan 22.12.2010 tekemään päätökseen (§ 35), jolla Tiedon osallistumishakemus referensseineen on hyväksytty, ei ole haettu muutosta. Kyseinen päätös on siten lainvoimainen.

Lopullisessa tarjouspyynnössä ei ole ollut vähimmäisvaatimuksia referensseille. Niiden määrä ja laatu ovat ainoastaan olleet osa toteuttamisen edellytyksiin liittyvästä vertailuperusteesta. Siten tarjouksessa ilmoitettujen referenssien määrä ei ole ollut tarjouksen poissulkemisperuste.

HSL on jo osallistumishakemusvaiheessa tarjoajien kysymyksiin vastatessaan todennut, että alihankkijan referenssejä voidaan käyttää teknisen suorituskyvyn ja ammatillisen pätevyyden osoittamiseksi.

Lisäksi Tiedon tarjouksessaan ilmoittamista referensseistä 40 prosenttia on ollut sen omia referenssejä.

Tiedon tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus muilta osin

Tarjouspyynnössä ei ole kielletty englanninkielisiin tarjouksen liitteisiin viittaamista, vaan tarjouspyynnön kohdassa 4.4 on ainoastaan kielletty viittaaminen hankintayksikön laatimiin tarjouspyynnön englanninkielisiin liitteisiin. Tiedon tarjous on ollut tältä osin täysin tarjouspyynnön mukainen.

Tiedon tarjouksen kaikki englanninkieliset liitteet ovat olleet yksityiskohtaisia kuvauksia kunkin kohteen teknisistä ominaisuuksista ja siten tarjouspyynnössä tarkoitettuja teknisiä spesifikaatioita. Esimerkiksi kaikki liitesarjojen 6.3 ja 6.5 englanninkieliset liitteet ovat olleet laitteistojen tai ulkomaalaisperäisten valmisohjelmistojen teknisiä kuvauksia. Tarjousasiakirjassa järjestelmän osa-alueiden toiminnallisuudet on kuvattu suomen kielellä vaatimuksen mukaisesti.

Tiedon tarjous on tarjouspyynnön mukaisesti sisältänyt kaiken pyydetyn, ja liitteissä on hankintamenettelyssä sallituissa puitteissa täydennetty yksityiskohtaisesti tarjousrungossa esitettyä. Tieto on yksilöinyt tarjouksessaan tarjousrungon mukaisesti vaaditut tiedot ja mikäli kyseiseen kohtaan edellytetyt tiedot ovat vaatineet merkittävän määrän täsmentävää aineistoa, on kyseinen aineisto ja aineistoviittaukset yksilöity täsmällisesti tarjousrungossa siten, että hankintayksikkö on voinut löytää Tiedon tarjouksesta ja sen liitteistä tarjouspyynnössä edellytetyt tiedot.

Tiedon tarjous on sisältänyt esimerkiksi järjestelmän toiminnallisuuden osalta 133 sivua, joissa on seikkaperäisesti kuvattu järjestelmän eri osien toiminnallisuutta sekä ohjelmisto- ja laiteratkaisuja. Tarjous on sisällöltään ollut täysin tarjousrungon mukainen. Kaikki tarjouspyynnössä edellytetty toiminnallinen kuvaus on sisällytetty itse tarjoukseen. Esimerkiksi Tiedon tarjouksen kohdassa 1.1 ja sen alakohdissa on kuvattu Tiedon ja sen alihankkijoiden alihankkijasuhde ja alihankkijoiden vastuualue toimituksessa. Näin ollen kyseiset asiat on kuvattu tarjouspyynnön mukaisesti.

Hyvitysmaksu

CGI:lla ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta tulla valituksi toimittajaksi. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole ollut perustetta.

Mikäli HSL määrättäisiin maksamaan CGI:lle hyvitysmaksu, yhtiön liikevoittoprosenttia ei voida käyttää hyvitysmaksun määrällisen arvioinnin perusteena, koska se vaihtelee raportointikausittain ja on esimerkiksi CGI:n osaltakin ollut jopa negatiivinen vuonna 2012.

Tarjouksen tehnyt Logica Suomi Oy ei ole myöskään tarjouksen tekohetkellä ollut osa CGI-konsernia, joten konsernin liikevoittoprosentilla ei voida perustella hyvitysmaksun suuruutta.

CGI Suomi Oy:n vastaselitys

CGI Suomi Oy on antanut Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän ja Tieto Finland Oy:n selitysten johdosta vastaselityksen, jossa se on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Tiedon tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

HSL:n tavoin Tieto on perustellut tarjouksensa sisältämää rajausta sillä, että tällaiset rajaukset ovat IT-alalla tavanomaisia. Tiedon tarjouksen sisältämän hintavarauman kaltaisia kirjauksia käytetäänkin yleisesti IT-alalla, ja toimittajat pyrkivät sopimusehtojen avulla siirtämään kolmansien osapuolten ohjelmistojen hinnoittelusta seuraavan riskin tilaajan kannettavaksi. Tavallista on kuitenkin myös se, että tilaaja edellyttää toimittajan kantavan kolmansien osapuolten ohjelmistojen hinnoitteluriskin, kuten HSL on tehnyt. Tällaisessa tapauksessa toimittajan on otettava riski huomioon hinnoittelussaan. Tiedon tarjouksen otsikon "Rajaukset" alla esitetty hintavarauma on yksiselitteisesti ollut tarjouspyynnön vastainen.

Tiedon tarjous on ollut myös muilta osin tarjouspyynnön vastainen.

Tarjouksen tietosisältöä ei ole tullut sisällyttää tyhjentävästi tarjousasiakirjaan. Sen sijaan tarjouksen on tullut olla tarjouspyynnössä vaaditun mukainen.

Markkinaoikeus on 19.6.2013 antanut päätöksen (MAO 263/13), joka on koskenut nyt kysymyksessä olevaa HSL:n hallituksen 24.1.2012 tekemää hankintapäätöstä (§ 3). Tuossa asiassa HSL oli hylännyt erään tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena. HSL on markkinaoikeudelle antamassaan vastineessa todennut muun ohella seuraavaa: "Alustavan tarjouspyynnön mukaan tarjous on tullut tehdä noudattaen tarkasti tarjousrunkoa ja siinä edellytettyä rakennetta. ICT-hankinnoissa on yleinen käytäntö, että hankintayksikkö laatii tarjousrungon, jota tarjousten laadinnassa tulee noudattaa. Tämä muotovaatimus asetetaan sen varmistamiseksi, että hankinnan kohteelta edellytetyt vaatimukset tulevat tarjoajan toimesta ilmoitetuiksi ja ovat hankintayksikön todettavissa. Muotovaatimus on myös omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua ja helpottaa tarjousten vertailua."

Tarjouspyynnössä ja edellä viitatussa asiassa esittämänsä vastaisesti HSL on korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan selityksessä todennut, että Tiedon tarjouksen hylkääminen tarjouksen sisällön rakenteen perusteella olisi ollut suhteetonta ja siten hankintasäännösten vastaista. On kuitenkin ilmeistä, että tarjoajien tasapuolinen kohtelu on HSL:n menettelyn johdosta vaarantunut. Yhden tarjoajan tarjous on hylätty tarjouspyynnön vastaisena niillä perusteilla, joiden HSL on tässä asiassa esittänyt olevan merkityksettömiä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian lopputuloksesta riippumatta olisi kohtuutonta, jos CGI joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, koska oikeudenkäynti on joka tapauksessa aiheutunut hankintayksikön virheestä.

Tieto ei ole hallintolainkäyttölain 74 §:n tarkoittama asianosainen asiassa. Markkinaoikeuden sallittua valituksen kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon CGI:n valitus tai markkinaoikeuden valituksenalainen päätös eivät voi vaikuttaa Tiedon oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Tiedon olisi tullut kohdistaa vaatimuksensa oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta HSL:lle. Tiedon asema oikeudenkäynnissä huomioon ottaen on joka tapauksessa kohtuullista, että Tieto joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle ja Tieto Finland Oy:lle on lähetetty tiedoksi CGI Suomi Oy:n vastaselitys.

Muut kirjelmät ja selvitykset

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on antanut CGI Suomi Oy:n vastaselityksen johdosta lisäselityksen, jossa se on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Markkinaoikeuden lainvoimainen päätös (MAO 263/13) osoittaa, että HSL on johdonmukaisesti noudattanut tasapuolista, huolellista ja hankintasäännösten mukaista menettelyä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Kyseinen markkinaoikeuden päätös on koskenut alustavaan tarjouspyyntöön perustuvan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta. HSL on hankintapäätöksen liitteenä toimittanut niille tarjoajille, joiden tarjous on suljettu tarjouskilpailusta, erillisen perusteluliitteen, jossa tarjouksen poissulkemisperusteet on yksityiskohtaisesti avattu. HSL on perusteluasiakirjassa perustellut tarjouksen hylkäämistä yhteensä 24:llä tarjouksen sisältöä koskevalla seikalla.

Keskeistä korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevan asian käsittelyn kannalta on se, että jokainen tarjouksen poissulkemisperuste on koskenut tarjotun ratkaisun sisältöä. HSL on markkinaoikeudelle kyseisessä asiassa toimittamassaan vastineessa myös todennut, ettei se ole puuttunut muodollisuuksiin, vaan se on sulkenut tarjouksen tarjouskilpailusta tarjousten vertailuun vaikuttavien seikkojen perusteella. Näin toimiessaan HSL on varmistanut hankinnoissa noudatettavien periaatteiden, kuten tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä suhteellisuusperiaatteen toteutumisen hankintamenettelyssä.

Yksikään HSL:n soveltama poissulkemisperuste ei näin ollen ole koskenut sellaisia muotoseikkoja, joihin CGI on nyt kysymyksessä olevassa valituksessaan vedonnut. Yksikään poissulkemisperusteista tai niitä koskevista perusteluista ei myöskään ole ristiriidassa HSL:n käsillä olevassa asiassa esittämien perustelujen kanssa.

CGI Suomi Oy:lle on lähetetty tiedoksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän lisäselitys.

CGI Suomi Oy on toimittanut oikeudenkäyntikulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle tiedoksi.

Tieto Finland Oy on toimittanut oikeudenkäyntikulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty CGI Suomi Oy:lle tiedoksi.

CGI Suomi Oy on antanut Tieto Finland Oy:n oikeudenkäyntikuluja koskevan selvityksen johdosta lisäselityksen, joka on lähetetty Tieto Finland Oy:lle tiedoksi.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on toimittanut oikeudenkäyntikulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty CGI Suomi Oy:lle ja Tieto Finland Oy:lle tiedoksi.

CGI Suomi Oy on antanut Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän oikeudenkäyntikuluja koskevan selvityksen johdosta lisäselityksen, joka on lähetetty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle tiedoksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus hylkää CGI Suomi Oy:n vaatimuksen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämien perusteiden tutkimatta jättämisestä.

2. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Markkinaoikeuden päätös kumotaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän valituksesta pääasian osalta ja siltä osin kuin Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on velvoitettu korvaamaan CGI Suomi Oy:n oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa.

Asia otetaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa välittömästi tutkittavaksi. CGI Suomi Oy:n tekemä valitus hylätään.

CGI Suomi Oy:n markkinaoikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä vapautetaan velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa.

Korkein hallinto-oikeus määrää CGI Suomi Oy:n korvaamaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kohtuulliset oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa 3 500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

3. Korkein hallinto-oikeus hylkää CGI Suomi Oy:n pyynnön saada Tieto Finland Oy:n tarjouksen salassa pidettäviksi ilmoitetut liitteet.

4. Korkein hallinto-oikeus määrää Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän vaatimukset enemmälti hyläten CGI Suomi Oy:n korvaamaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kohtuulliset asianosais- ja oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 40 000 eurolla sekä Tieto Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 893,75 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Korkein hallinto-oikeus hylkää CGI Suomi Oy:n vaatimuksen korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Perustelut

1. Vaatimus valitusperusteen tutkimatta jättämisestä

CGI Suomi Oy on vaatinut, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämät perusteet koskien CGI Suomi Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta ja hankintamenettelyn keskeyttämistä on jätettävä tutkimatta. Yhtiö on esittänyt, että asia muuttuisi kyseisten perusteiden myötä toiseksi hallintolainkäyttölain 27 §:n 2 momentin vastaisesti.

Hallintolainkäyttölain 27 §:n 2 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää uusia perusteita vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän valitusintressi on syntynyt vasta, kun markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään katsonut kuntayhtymän menetelleen hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti ja määrännyt kuntayhtymän maksamaan CGI Suomi Oy:lle hyvitysmaksun. Asia ei siten ole Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämien perusteiden johdosta muuttunut toiseksi hallintolainkäyttölain 27 §:n 2 momentin vastaisesti.

CGI Suomi Oy:n vaatimus Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämien perusteiden tutkimatta jättämisestä on siten hylättävä.

2. Pääasia

2.1 Kysymyksenasettelu korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Markkinaoikeus on määrännyt Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän maksamaan CGI:lle hyvitysmaksun katsottuaan, että kuntayhtymä on menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole sulkenut Tiedon tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Markkinaoikeus on katsonut, että Tiedon tarjouksen kohdassa 2.1.8 esitetty rajaus on ollut tarjouspyynnössä kielletty hintavarauma. Kun hankintamenettely on katsottu tällä perusteella virheelliseksi, markkinaoikeus ei ole ottanut kantaa muihin CGI:n markkinaoikeudelle tekemässä valituksessa esitettyihin hankintamenettelyn virheellisyyttä koskeviin valitusperusteisiin.

Markkinaoikeus on hyvitysmaksun määrätessään samalla todennut, ettei asiassa ole ilmennyt, että CGI:n tarjous olisi tarjouspyynnön vastainen. Asiakirjoista käy ilmi, ettei hankintayksikkö ole markkinaoikeudessa tehtyyn valitukseen vastatessaan kiinnittänyt huomiota siihen seikkaan, millä tavalla CGI on muotoillut vastaavan kohdan 2.1.8 omassa tarjouksessaan.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko markkinaoikeus voinut mainitsemillaan perusteilla katsoa hankintamenettelyn julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaiseksi.

Mikäli näin ei ole, asiassa tulee ratkaistavaksi, onko asia palautettava markkinaoikeudelle CGI:n markkinaoikeudelle tekemässä valituksessa esitettyjen muiden valitusperusteiden tutkimista varten vai onko asia aiheellista ottaa välittömästi korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavaksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulee arvioitavaksi, onko hankintayksikön menettely ollut kyseisillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa toistetuilla perusteilla virheellistä ja onko asiassa määrättävä hankintasäännöksissä tarkoitettu seuraamus.

2.2 Hyvitysmaksun määrääminen markkinaoikeudessa

2.2.1 Sovellettavat oikeusohjeet

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 94 §:ssä (321/2010) on säädetty virheellisen menettelyn seuraamuksista. Pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan, jos hankinnassa on menetelty muun ohella hankintalain vastaisesti, hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksu asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

2.2.2 Tarjouspyyntö

Tarjouspyynnön kohdassa 5 "Tarjouksen sisältö" on ilmoitettu seuraavaa:

Mikäli näin ei tehdä, hylätään ehdokas tarjouskilpailusta.

Kaikki oleelliset tarjoukseen liittyvät tiedot tulee ilmetä tarjouksesta eikä sen liitteistä, mikäli muuta ei ole mainittu."

Tarjouspyynnön kohdassa 5.3 "Tarjoushinta" on ilmoitettu seuraavaa:

Hintoja ei saa ilmoittaa tarjouksen muissa osioissa. Mikäli näin tehdään, tarjous hylätään.

Kokonaishinnassa otetaan huomioon hankintahinnan lisäksi investoinnit käyttöön ja kunnossapitoon sekä viiden (5) vuoden huolto-, korjaus- ja ylläpitokustannukset.

Hinnat tulee ilmoittaa euroina nettohintoina.

Kaikki tarjottavat alennukset on otettava huomioon jo nettohinnoissa ja kaikki mahdolliset lisäkustannukset on eriteltävä."

Tarjouspyynnön liitteinä on ollut kolme eri sopimusta eli puite-, projekti- sekä tuki- ja ylläpitosopimus.

Puitesopimuksen kohdan 6.2 "Toimittajan yleiset velvoitteet ja kokonaisvastuu" mukaan toimittaja sitoutuu toimittamaan palvelut tilaajalle puitesopimuksessa esitetyillä ehdoilla, veloitusperusteilla ja hinnoilla.

Hinnan osalta puitesopimuksen kohdassa 16 "Hinnat ja hinnoitteluperusteet" on muun ohella todettu, että sekä toteutusprojektin että sovelluspalvelun hinnat ovat kiinteitä sisältäen mahdolliset ylityöt. Lisäksi puitesopimuksen kohdan 16.1 "Hinnanmuutokset" mukaan toteutusprojektin kiinteää hintaa ja toteutusprojektiin liittyviä asiantuntijatyön tuntihintoja ei voi muuttaa, mutta sopimuskauden aikana toimittaja voi tietyin kyseisessä kohdassa mainituin edellytyksin muuttaa sovelluspalvelua koskevia asiantuntijatyön hintoja todellista yleistä kustannuskehitystä vastaavasti.

Tarjoajan on edellä todetun mukaisesti tullut tehdä tarjouksensa tarjouspyynnön liitteenä 1 olleen tarjousrungon mukaisesti.

Tarjouksen sisältö on ilmennyt tarjousrungon kohdan 2 eri alakohdista. Tarjousrungon kohdassa 2.1.6 "Ohjelmistot ja lisenssit" on ilmoitettu, että mainitussa kohdassa tulee kuvata tarjotut ohjelmistot, ohjelmistotuotteet ja lisenssit osajärjestelmittäin. Lisäksi kyseisessä kohdassa on ilmoitettu, että ohjelmistojen hinnoittelusta tulee kuvata vain perusteet ja että varsinaiset hinnat tulee esittää hintalomakkeessa.

Tarjousrungon kohdasta 2.1.6.2 "Ohjelmistojen ja lisenssien erittely tarjouksessa" on ilmennyt, että tarjouksen erittelystä asiakaskohtaisiin, kolmannen osapuolen tuotteisiin ja valmisohjelmistoihin on käytävä selvästi esille kunkin kokonaisuuden eli palvelun toteutuksen jaottelu eri ohjelmistojen ja lisenssityyppien osalta sekä vaikutus kustannuksiin ja että puite-, projekti- sekä käyttö- ja ylläpitosopimuksissa sanottua sovelletaan ensisijaisena verrattuna lisenssiehtoihin.

Tarjousrungon kohdassa 2.1.8 "Rajaukset" on pyydetty ilmoittamaan seuraavaa: "Tarjotun järjestelmän rajaukset: Mitä ei kuulu toimi³tuk³seen."

Tarjousrungon kohdassa 4 "Sopimusehdot" on ilmoitettu, että tarjouspyynnön liitteenä olevat sopimukset eli puitesopimus, projektisopimus sekä tuki- ja ylläpitosopimus sisältävät ne ehdot, joiden perusteella tarjoaja laatii tarjouksensa. Lisäksi kohdassa 4 on ilmoitettu lihavoidulla tekstillä, että tarjous sitovine hintoineen on tehtävä tässä kohdassa ilmoitettujen sopimusten ehtojen mukaisesti ja että tarjouksessa ei saa esittää varaumia sopimusehtoihin.

Tarjouspyynnön liitteenä 2 ollut hintalomake on sisältänyt tarkempia menettelyohjeita siitä, miten hinnat on tullut tarjouksessa ilmoittaa ja eritellä.

Hintalomakkeen kohdassa 1 "Johdanto" on ilmoitettu seuraavaa: "Tässä esitetyt hinnat ovat tarjoajaa sitovia LIJ2014 hankkeen 2. vaiheen toteuttamiseksi ja tuen- ja ylläpidon järjestämiseksi. Kaikki hinnat tulee ilmoittaa vuoden 2011 4. vuosineljänneksen (Q4/2011) hintatasossa ilman arvonlisäveroa (ALV 0 %). Ilmoitetut hinnat ovat kiinteitä toteutusprojektin osalta. Ilmoitettuja tuki- ja ylläpitopalveluja koskevia hintoja voidaan tarkistaa todellista yleistä kustannuskehitystä vastaaviksi heti, kun Tuki- ja ylläpitosopimus astuu voimaan." Lisäksi tarjoushintojen yhteenvetoa koskevassa hintalomakkeen kohdassa 1.2 on lihavoidulla tekstillä ilmoitettu, että esitettyjen hintojen tulee vastata kustannuksia.

Hintalomakkeen kohdan 5 "Muut ehdot" mukaan hintoihin ei ole saanut esittää varaumia.

2.2.3 Asian arviointi

Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan lopullisessa tarjouksessa ilmoitettavien hintojen on tullut olla tarjouspyynnön liitteinä olevien sopimusten ehtojen mukaisesti annettavia sitovia ja toteutusprojektin osalta kiinteitä hintoja, joihin ei ole ollut sallittua esittää tarjouksessa varaumia.

Tarjousrungon mukaan tarjouksen kohdassa 2.1.6 "Ohjelmistot ja lisenssit" on tullut kuvata tarjotut ohjelmistot, ohjelmistotuotteet ja lisenssit osajärjestelmittäin sekä ohjelmistojen hinnoittelun perusteet. Tarjouksen kohdassa 2.1.8 "Rajaukset" on tullut ilmoittaa, mitä ei kuulu toimitukseen.

Tieto on tarjouksensa kohdassa 2.1.6 "Ohjelmistot ja lisenssit" sekä kyseisen kohdan alakohdissa ja tässä yhteydessä viittaamissaan tarjousliitteissä kuvannut ja eritellyt kysymyksessä olevan järjestelmän toteuttamisessa käyttämänsä ohjelmistot, ohjelmistotuotteet ja lisenssit sekä ilmoittanut ohjelmistojen hinnoittelun perusteet. Lisäksi yhtiö on ilmoittanut ohjelmistojen hinnat tarjouspyynnön liitteiden 2 ja 2.1 mukaisesti.

Tieto on ilmoittanut tarjouksensa kohdassa 2.1.8 "Rajaukset" muun ohella seuraavaa: "Kolmansien osapuolien ohjelmistojen hinnat ovat sidottu ko. tuotteen versioihin ja tarjouksessa esitettyyn lisenssien hankinta-aikatauluun."

Tietoa ei ole kuultu markkinaoikeudessa, joten markkinaoikeuden käytettävissä ei ole ollut Tiedon tulkintaa edellä mainitusta rajauksesta.

Tieto on korkeimmassa hallinto-oikeudessa sitä kuultaessa ilmoittanut, että edellä tarkoitetulla kirjauksella yhtiö on halunnut selventää, että toteutusprojektin aikana mahdollisesti julkaistavat uudet valmisohjelmistojen pääversiot eivät ole sisältyneet yhtiön tarjoukseen ja että toimituksen edellytyksenä on samoin se, että tarjotut ohjelmistot hankitaan toimitusaikataulun mukaisesti.

Tiedon ilmoittama tulkinta vastaa hankintayksikön valituksessaan samasta tarjouksen kohdasta esittämää tulkintaa.

Hankintayksikkö on valituksessaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa lisäksi todennut, että markkinaoikeudella ei ole ollut oikeutta määrätä hyvitysmaksua CGI:n valituksen johdosta, koska tuon yhtiön tarjouksen samaan kohtaan on sisältynyt kirjaus, joka on myös mahdollista tulkita hintavaraumaksi, jos Tiedon tarjouksen katsotaan sisältävän hintavarauman.

Mainittu kirjaus on kuulunut seuraavasti: "Tarjouksessa kuvatut lisenssihinnat ovat voimassa, mikäli projektin työt aloitetaan projektisuunnitelmassa kuvatulla aikataululla."

CGI on korkeimmassa hallinto-oikeudessa mainittua yhtiötä hankintayksikön valituksen johdosta kuultaessa todennut kirjauksen merkitsevän, että mainittu yhtiö on laskenut tarjouksessa hinnat tilaajan ilmoittaman projektiaikataulun mukaisesti. Hankintayksikkö on puolestaan lausunut, että CGI:n kirjaus ei rajoitu vain valmisohjelmistoihin ja kirjaus on siten laajempi kuin voittaneen tarjoajan tarjouksessa ja että projektiaikataulua ei ole määritelty.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että markkinaoikeuden olisi tullut ennen hyvitysmaksun määräämistä varmistua ilman hankintayksikön esittämää nimenomaista väitettäkin siitä, että valittajana markkinaoikeudessa olleen yhtiön tarjouksessa ei ole vastaavaa varaumaa. Julkisista hankinnoista annetun lain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksun määrääminen edellyttää, että asianosaisella olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Tilanteessa, jossa hyvitysmaksua vaativan tarjouksessa on mahdollisesti samanlainen poikkeama tarjouspyynnöstä, tälle tarjoajalle ei voida määrätä hyvitysmaksua. Markkinaoikeus on laiminlyönyt selvittää asian tältä osin.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että markkinaoikeuden menettelyn edellä tarkoitettu virheellisyys ei tässä tapauksessa johda päätöksen kumoamiseen, vaan päätöksen kumoaminen perustuu voittaneen tarjoajan tarjouksen tulkintaan.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, toisin kuin markkinaoikeus, että Tiedon tarjouksen kohdassa 2.1.8 esitettyä rajausta on tulkittava siten, että Tieto on kyseisessä kohdassa ainoastaan täsmentänyt, että ohjelmistojen hinnat koskevat niitä versioita, joita yhtiö on tarjouksensa kohdassa 2.1.6 tarjonnut ja tarjouksessa esitettyä hankinta-aikataulua. Tieto on siten tarjouksessaan ilmoittanut tarjouspyynnön edellyttämät sitovat kiinteät hinnat niille tuotteille, joita sen tarjouksessa on tarjottu.

Näin ollen korkein hallinto-oikeus katsoo, toisin kuin markkinaoikeus, että Tiedon tarjouksen kohdassa 2.1.8 esitettyä rajausta ei ole pidettävä tarjouspyynnön vastaisena hintavaraumana. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole tällä perusteella sulkenut Tiedon tarjousta tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeuden ei siten ole tullut esittämillään perusteilla määrätä hyvitysmaksuseuraamusta. Markkinaoikeuden päätös on näin ollen kumottava.

2.3 Asian tutkiminen välittömästi korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asia olisi tässä tilanteessa lähtökohtaisesti palautettava markkinaoikeudelle CGI:n markkinaoikeudelle tekemässä valituksessa esitettyjen muiden valitusperusteiden tutkimista varten. Enemmän viivytyksen välttämiseksi asia on kuitenkin syytä ottaa välittömästi korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavaksi, kun lisäksi otetaan huomioon, että CGI:n valitukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja markkinaoikeudessa ovat samansisältöiset ja yhtiön valituksen johdosta on suoritettu myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa kuulemistoimet.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulee näin ollen vielä arvioitavaksi, onko hankintayksikön menettely ollut muilla CGI:n markkinaoikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemissä valituksissa esitetyillä perusteilla virheellistä ja onko asiassa sen vuoksi määrättävä hankintasäännöksissä tarkoitettu seuraamus.

2.4 Tiedon referenssit

2.4.1 Sovellettavat oikeusohjeet

2.4.1.1 Erityisalojen hankintalaki

Erityisalojen hankintalain 48 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava ehdokkaat ja tarjoajat etukäteen ilmoitettujen puolueettomien perusteiden mukaisesti. Hankintayksikön on suljettava pois sellaiset tarjoajat tai ehdokkaat, jotka eivät täytä näitä ehtoja.

Erityisalojen hankintalain 49 §:n 1 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaan tai tarjoajan soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikön on tarkistettava, että tarjoajien esittämät tarjoukset ovat tarjouspyynnön mukaisia ja hylättävä tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset.

Erityisalojen hankintalain 53 §:n 2 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden tahojen voimavaroja riippumatta niiden välisten suhteiden oikeudellisesta luonteesta.

2.4.1.2 Hankintadirektiivit

Erityisalojen hankintalailla on pantu täytäntöön muun ohella vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annettu direktiivi 2004/17/EY (erityisalojen hankintadirektiivi).

Erityisalojen hankintadirektiivin 54 artiklan 1 kohdan mukaan avoimessa menettelyssä sovellettavia valintaperusteita vahvistaessaan hankintayksiköiden on noudatettava puolueettomia sääntöjä ja perusteita, joiden on oltava kiinnostuneiden taloudellisten toimijoiden saatavilla. Saman artiklan 2 kohdan mukaan ehdokkaita rajoitetuissa menettelyissä tai neuvottelumenettelyissä valitessaan hankintayksiköiden on noudatettava vahvistamiaan puolueettomia sääntöjä ja perusteita, joiden on oltava kiinnostuneiden taloudellisten toimijoiden saatavilla.

Erityisalojen hankintadirektiivin 54 artiklan 5 kohdan mukaan, jos artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin perusteisiin sisältyy taloudellisen toimijan taloudellisia ja rahoitukseen liittyviä voimavaroja koskevia vaatimuksia, tämä voi tarvittaessa käyttää hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisistä oikeudellisista yhteyksistä. Taloudellisen toimijan on tässä tapauksessa osoitettava hankintayksikölle, että sillä on käytettävissään tarvittavat voimavarat. Tämä voidaan osoittaa esimerkiksi esittämällä näiden yksiköiden tätä koskeva sitoumus.

Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2004/18/EY (hankintadirektiivi) 48 artiklassa on säädetty teknisen ja ammatillisen pätevyyden arvioimisesta ja todentamisesta. Artiklan 3 kohdan mukaan taloudellinen toimija voi tiettyä hankintasopimusta varten tarvittaessa käyttää muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisten yhteyksien oikeudellisesta luonteesta. Sen on tässä tapauksessa osoitettava hankintaviranomaisille, että sillä on käytettävissään tarvittavat keinot esittämällä esimerkiksi todisteen näiden yksiköiden antamasta sitoumuksesta antaa tarvittavat keinot taloudellisen toimijan käyttöön.

2.4.1.3 Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö

Unionin tuomioistuin on asiassa C‑94/12 Swm Costruzioni 2 ym. antamassaan tuomiossa (ECLI:EU:C:2013:646) todennut, että direktiivissä 2004/18 sallitaan useampien taloudellisten toimijoiden voimavarojen yhdistäminen hankintaviranomaisen vahvistamien soveltuvuutta koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi, kunhan hankintaviranomaiselle osoitetaan, että ehdokkaalla tai tarjoajalla, joka käyttää hyväkseen yhden tai useamman muun yksikön voimavaroja, on tosiasiallisesti käytettävinään näiden muiden yksikköjen voimavarat, joita hankintasopimuksen täyttäminen edellyttää (33 kohta). Unionin tuomioistuin on kyseisessä tuomiossa lausunut, että hankintadirektiivin 47 artiklan 2 kohtaa ja 48 artiklan 3 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 44 artiklan 2 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jolla julkista rakennusurakkaa koskevaan hankintamenettelyyn osallistuvia taloudellisia toimijoita kielletään lähtökohtaisesti käyttämästä saman valmiusryhmän osalta useamman yrityksen voimavaroja.

2.4.2 Keskeiset tosiseikat

2.4.2.1 Osallistumishakemus

Hankintailmoituksen liitteenä olleen osallistumishakemuksen kohdassa 1 "Ehdokkaan tiedot" on todettu seuraavaa:

"Jos ehdokas ilmoittautuu ehdokkaaksi ryhmittymänä, on kaikista ehdokkaan muodostaman ryhmittymän yrityksistä annettava alla mainitut tiedot. Katso ryhmittymää koskevat vaatimukset: tämän osallistumishakemuksen kohta 3.4 'Ryhmittymä'."

Osallistumishakemuksen kohdan 3.3 "Tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys" mukaan ehdokkaalla on tullut olla vähintään yksi referenssi vastaavanlaisesta ja vastaavan laajuisesta (- - -) lippujärjestelmän suunnittelu- ja toteutusprojektista, vähintään yksi referenssi vastaavanlaisesta ajantasaisen matkustajainformaatiojärjestelmän ja liikennevaloetuisuusjärjestelmän suunnittelu- ja toteutusprojektista sekä vähintään yksi referenssi projektitoimituksesta, jossa ehdokas on vastannut järjestelmätoimituksesta. Lisäksi ehdokkaalla on tullut olla kokemusta ja osaamista palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin (SOA) perustuvien järjestelmien toteutuksesta. Kyseinen kokemus on tullut osoittaa esittämällä vähintään kaksi referenssiä.

Osallistumishakemuksen kohdassa 3.4 "Ryhmittymä" on todettu seuraavaa:

"3.4.1 Ryhmittymän tulee nimetä yksi päävastuullinen toimittaja. Päävastuullinen toimittaja allekirjoittaa yksin sopimuksen ja vastaa yksin sopimuksen mukaisista velvoitteista tilaajalle (kokonaisvastuullinen toimittaja).

3.4.2 Sopimuskauden aikana ryhmittymän jäsenillä tulee olla keskinäinen sitova sopimus tai muu sitoumus, joka jatkuu sopimuskauden ajan.

3.4.3 Ryhmittymän tulee kuvata osapuolten vastuu- ja ryhmittymään kuuluvien osapuolten vastuu- ja työnjako hankkeessa."

2.4.2.2 Lopullinen tarjouspyyntö

Tarjouspyynnön kohdassa 7 "Tarjouskilpailun ratkaisuperiaatteet" on ilmoitettu tarjouksen valintaperusteeksi kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen yhdeksi arviointikriteeriksi "Toteuttamisen edellytykset" 7 prosentin painoarvolla. Kyseisessä kohdassa on todettu, että arviointikriteerien sisäinen jaottelu ja tarkempi pisteytys on esitetty liitteessä 3 "Tarjousten pisteytys".

Tarjouspyynnön liitteessä 3 "Tarjousten pisteytys" on ilmoitettu arviointikriteerin "Toteuttamisen edellytykset" arvioinnissa huomioon otettaviksi seikoiksi "Kokemus ja referenssit" sekä "Laatu ja prosessiosaaminen".

Tarjouspyynnön liitteen 1 "Tarjousrunko" kohdassa 1.1.1 "Ryhmittymän kuvaus" on todettu seuraavaa:

"Tässä tulee kuvata hankkeen toteuttamiseen osallistuvat yhtiöt, yhtiöiden vastuunjako ja muodollinen rooli ryhmittymässä (jäsen, alihankkija tms)."

Tarjouspyynnön liitteen 1 "Tarjousrunko" kohdassa 1.1.2 "Kokemus ja referenssit" on todettu seuraavaa:

"Tässä tulee kuvata tarjoajan (ryhmittymän) referenssit joukkoliikenteen lippujärjestelmistä, joukkoliikenteen informaatiojärjestelmistä ja SOA arkkitehtuuriin perustuvista toimitusprojekteista sekä tuki- ja ylläpidosta, kustakin osa-alueesta max 5 referenssiä."

2.4.3 Arviointi

CGI on esittänyt, että HSL:n olisi tullut sulkea Tieto tarjouskilpailusta sekä hylätä Tiedon tarjous, koska yhtiö ei ole täyttänyt osallistumishakemuksen pakollista vaatimusta, jonka mukaan tarjoajan on tullut ilmoittaa kustakin osa-alueesta vähintään yksi referenssi. CGI:n mukaan Tieto ei ole osallistunut tarjouskilpailuun osana ryhmittymää, ja kaikki Tiedon ilmoittamat referenssit ovat olleet sen alihankkijoiden referenssejä.

HSL on pyytänyt 17.11.2010 julkaistulla hankintailmoituksella osallistumishakemuksia Helsingin seudun lippu- ja informaatiojärjestelmän hankintaa koskevaan tarjouskilpailuun. HSL on saanut osallistumishakemusten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä kahdeksan osallistumishakemusta.

HSL:n toimitusjohtaja on 22.12.2010 tekemällään hankintapäätöksellä (§ 35) hyväksynyt viisi osallistumishakemuksen jättänyttä ehdokasta tarjouskilpailuun, mukaan lukien Tiedon, sekä sulkenut tarjouskilpailusta kolme ehdokasta. Päätöksen liitteenä on ollut oikaisuohje ja valitusosoitus markkinaoikeuteen.

Asiassa saadun selvityksen perusteella HSL:n toimitusjohtajan 22.12.2010 tekemästä hankintapäätöksestä (§ 35) ei ole valitettu markkinaoikeuteen Tiedon tarjouskilpailuun hyväksymisen osalta, joten päätös on tältä osin tullut lainvoimaiseksi. Asiassa ei näin ollen enää tule arvioitavaksi, onko Tieto täyttänyt osallistumishakemuksen referenssejä koskevan vaatimuksen.

Korkein hallinto-oikeus toteaa kuitenkin, että toisin kuin CGI on esittänyt, muiden tahojen voimavaroihin ja siten myös alihankkijoiden voimavaroihin voidaan vedota soveltuvuutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi. Erityisalojen hankintalain 53 §:n 2 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden tahojen voimavaroja riippumatta niiden välisten suhteiden oikeudellisesta luonteesta. Unionin tuomioistuimen edellä viitatusta oikeuskäytännöstä (asia C‑94/12) johtuu, että tätä oikeutta ei voida rajoittaa kuin eräissä poikkeustilanteissa.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjousrungon mukaan tarjouksen kohdassa 1.1.2 "Kokemus ja referenssit" on tullut kuvata tarjoajan referenssit joukkoliikenteen lippujärjestelmistä, joukkoliikenteen informaatiojärjestelmistä ja SOA arkkitehtuuriin perustuvista toimitusprojekteista sekä tuki- ja ylläpidosta. Kunkin osa-alueen osalta on voinut ilmoittaa enintään viisi referenssiä. Tarjouspyynnössä ei siten ole esitetty referenssejä koskevaa vähimmäisvaatimusta.

Edellä mainituilla perusteilla Tiedon tarjousta ei ole pidettävä tarjouspyynnön vastaisena referenssien ilmoittamisen osalta.

2.5 Tiedon tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus muilta osin

2.5.1 Keskeiset tosiseikat

Tarjouspyynnön kohdassa 3.2 "Liitteet" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Mahdolliset englanninkieliset käännökset tarjouspyynnön liitteistä on tarkoitettu apuvälineeksi toimittajaehdokkaille tarjousten laatimiseen. Mikäli suomen- ja englanninkielisten liitteiden välillä ilmenee ristiriitaisuuksia, ovat suomenkieliset liitteet aina määrääviä."

Tarjouspyynnön kohdassa 4.4 "Tarjouksen jättäminen" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjous tulee tehdä siten, että tarjouskirje, toiminnalliset kuvaukset sekä laitteiden ja ohjelmistojen toimittamista koskevat ehdot on esitetty suomen kielellä. Teknisten spesifikaatioiden osalta hyväksytään myös englannin kielellä kirjoitetut dokumentit. Mahdolliset viittaukset tarjouspyynnön liitteisiin tulee tehdä suomenkielisiin liitteisiin."

Tarjouspyynnön kohdassa 5 "Tarjouksen sisältö" on ilmoitettu seuraavaa:

Mikäli näin ei tehdä, hylätään ehdokas tarjouskilpailusta.

Kaikki oleelliset tarjoukseen liittyvät tiedot tulee ilmetä tarjouksesta eikä sen liitteistä, mikäli muuta ei ole mainittu."

2.5.2 Arviointi

CGI on esittänyt, että Tiedon tarjous on ollut tarjouspyynnön kielivaatimusten vastainen, kun siinä on viitattu tarjouksen englanninkielisiin liitteisiin ja esitetty muitakin kuin teknisiä spesifikaatioita englanniksi. Lisäksi CGI on esittänyt, että Tieto on tarjouspyynnön vastaisesti esittänyt olennaisia tietoja tarjouksensa liitteissä, vaikka ne olisi tullut esittää tarjousasiakirjassa.

Tarjouspyynnön lähtökohtana on ollut suomenkielisen aineiston kielellinen tulkintaetusija englanninkieliseen aineistoon nähden. Tarjouspyynnössä ei ole kielletty tarjoajia viittaamasta tarjouksensa englanninkielisiin liitteisiin vaan tarjouspyynnön englanninkielisiin liitteisiin. Tiedon tarjous ei siten ole ollut tarjouspyynnön vastainen siltä osin kuin siinä on viitattu tarjouksen englanninkielisiin liitteisiin.

Tarjouspyynnön mukaan muun ohella toiminnalliset kuvaukset on tullut tehdä suomeksi ja vain teknisten spesifikaatioiden osalta on hyväksytty englanniksi kirjoitetut dokumentit.

Molemmat tarjoajat ovat toimittaneet tarjouksensa liitteenä englanninkielistä aineistoa koskien tarjoamiensa ratkaisujen teknisiä yksityiskohtia. Osa näistä teknisistä tiedoista on liittynyt tarjottujen ratkaisujen toiminnallisuuteen. Ottaen huomioon hankinnan laatu ja laajuus, kyseisten asiakirjojen sisällön osittaista päällekkäisyyttä ei ole voitu välttää. Hankintayksiköllä ei ole kuitenkaan tällä perusteella ollut velvollisuutta sulkea Tiedon tarjousta tarjouskilpailusta.

Tiedon tarjouksesta ovat käyneet ilmi kaikki oleelliset tarjoukseen liittyvät tiedot, ja tarjous on noudattanut tarjouspyynnön liitteenä ollutta tarjousrunkoa. Näin ollen hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta sulkea Tiedon tarjousta tarjouskilpailusta sen vuoksi, että se ei olisi sisällöllisesti tai muodollisesti täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksia.

2.6 Pääasian lopputulos

Edellä olevan perusteella ja kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ei ole menetellyt hankinnassa CGI Suomi Oy:n esittämillä perusteilla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeuden päätös on näin ollen kumottava ja CGI Suomi Oy:n tekemä valitus hylättävä.

2.7 Oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa

Hankintalain 89 §:n (321/2010) 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen.

Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa markkinaoikeudessa vahinkonaan. Kun otetaan huomioon asian laatu, asiassa saatu selvitys sekä erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos, ei sen sijaan ole kohtuutonta, että CGI Suomi Oy joutuu markkinaoikeudessa pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Markkinaoikeuden päätös on tämän vuoksi kumottava siltä osin kuin Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylätty ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on velvoitettu korvaamaan CGI Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut. CGI Suomi Oy on hankintalain 89 §:n 2 momentin ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla määrättävä korvaamaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on vapautettava velvollisuudesta korvata CGI Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa.

3. Asiakirjan antamista koskeva vaatimus

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä on säädetty asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella ei ole mainitussa pykälässä tarkoitettua tiedonsaantioikeutta viranomaisen järjestämässä tarjouskilpailussa toisen tarjouksen tekijän liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin tarjouksen hintaa lukuun ottamatta.

CGI Suomi Oy on korkeimmassa hallinto-oikeudessa pyytänyt saada tiedokseen Tieto Finland Oy:n tarjouksen salassa pidettäviksi ilmoitetut liitteet.

Asiakirjoista käy ilmi, että HSL on varannut asian käsittelyn kuluessa CGI Suomi Oy:lle mahdollisuuden tutustua Tieto Finland Oy:n tarjoukseen siltä osin kuin tarjous ei sisällä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuja liike- ja ammattisalaisuuksia. Tiedon tarjouksesta nähtävinä ovat olleet muun ohella seuraavat osiot: 1.1.1 Ryhmittymän kuvaus, 1.1.2 Kokemus ja referenssit, 2.1.5 Laitteistot ja 2.1.8 Rajaukset. Yhteensä nähtävillä on ollut noin 160 sivua tarjouksesta. Liike- ja ammattisalaisuuksia sisältäviksi ilmoitetut liitteet eivät ole olleet nähtävillä.

Pyydetyt tarjouksen liitteet sisältävät muun ohella sellaisia yksityiskohtaisia tietoja Tieto Finland Oy:n teknisistä ratkaisuista ja hinnoista, että yhtiöllä voidaan katsoa olevan liiketoimintaansa liittyvä intressi pitää tiedot salassa. Tietoja on siten pidettävä yhtiön liikesalaisuuksina ja tämän vuoksi salassa pidettävinä.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavina olleet oikeuskysymykset ovat koskeneet Tieto Finland Oy:n tarjouksen kohdassa 2.1.8 esitetyn rajauksen tarjouspyynnön mukaisuutta, referenssien ilmoittamista sekä yhtiön tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta kielivaatimusten ja tarjouksen rakenteen osalta. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että CGI Suomi Oy:llä on ollut valituksen tekemiseksi välttämättömät tiedot käytettävissään, eikä valituksen tekeminen tai asian käsittely ole edellyttänyt Tieto Finland Oy:n salassa pidettäväksi ilmoitetun liiteaineiston toimittamista yhtiölle. Asiakirjojen antamatta jättäminen Tieto Finland Oy:n liikesalaisuuden piiriin kuuluvista tarjouksen liiteasiakirjoista on oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 3 momentin nojalla välttämätöntä eikä pyydettyjen asiakirjojen antamatta jättäminen edellä lausuttu huomioon ottaen myöskään vaaranna yhtiön oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. CGI Suomi Oy:n pyyntö asiakirjojen saamisesta on siten hylättävä.

4. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä joutuisi pitämään kokonaan vahinkonaan asian käsittelystä korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneet asianosais- ja oikeudenkäyntikulut.

Hallintolainkäyttölain 75 §:n 2 momentin mukaan oikeudenkäyntikuluista on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7–16 §:ssä säädetään. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on asiassa esittänyt oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamiseksi erittelyn, josta käy ilmi myös asianosaiskulujen perusteena oleva eri henkilöiden työpanoksesta koostuva työmäärä.

Tämän vuoksi CGI Suomi Oy on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla määrättävä korvaamaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän asianosais- ja oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa kohtuulliseksi harkitulla määrällä viivästyskorkoineen edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Tieto Finland Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asiassa korkeimmassa hallinto-oikeudessa kuultu yhtiö on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin perusteella sellainen asianosainen, jolla on oikeus kohdistaa oikeudenkäyntikulujensa korvausvaatimus täällä valittajana olleeseen CGI Suomi Oy:öön.

Tämän vuoksi CGI Suomi Oy on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla määrättävä korvaamaan Tieto Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, CGI Suomi Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Irma Telivuo, Sakari Vanhala, Eija Siitari, Outi Suviranta ja Heikki Harjula. Asian esittelijä Riikka Innanen.