Muu päätös 327/2017

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja Maison de Quartier Oy

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 26.3.2015 nro 222/15

Asian aikaisempi käsittely

Verohallinto on ilmoittanut 19.6.2014 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella ja 13.8.2014 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta Verohallinnon henkilöstölle lähi- ja monimuotokoulutuksina järjestettäviä kielikoulutuksia koskevasta palveluhankinnasta kahden vuoden sopimuskaudelle ja mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle.

Verohallinto on 22.10.2014 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Galimatias Concept Oy Ab:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 360 000 euroa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa Maison de Quartier Oy on ollut valittajana, Verohallinto vastapuolena ja Galimatias Concept Oy Ab kuultavana, on hylännyt valituksen ja velvoittanut Maison de Quartier Oy:n korvaamaan Verohallinnon oikeudenkäyntikulut 2 128 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset ja tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Momentin mukaan ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään. Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta tai ammattitaitoa.

Hankintalain 72 §:n esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan hankintayksikkö voi harkita kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet, joiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja joiden on oltava objektiivisia sekä taloudellisesti merkityksellisiä.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Tarjouspyyntö

Tarjoajaa koskevat soveltuvuusvaatimukset on esitetty tarjouspyynnön liitteessä 2. Kyseisen liitteen mukaan soveltuvuuden edellytyksenä on muun ohella ollut, että

"Kaikilla nimetyillä kouluttajilla tulee olla suoritettuna opettajan pedagogiset opinnot tai vastaaviksi rinnastettavat opinnot, jos opettajan äidinkielenä on opetettava kieli sekä vähintään viiden (5) vuoden työkokemus kielikoulutuksista."

Lisäksi edellä mainitussa tarjouspyynnön liitteessä on ilmoitettu, että tarjoajien tulee liittää tarjoukseen selvitys nimettyjen kouluttajien koulutuksesta ja ammatillisesta pätevyydestä erillisellä CV-lomakkeella, eli liitteellä 7. Kyseisessä liitelomakkeessa on yksilöity, mitkä lomakkeessa kysytyistä tiedoista ovat liittyneet soveltuvuusvaatimusten täyttymisen selvittämiseen ja mitkä tiedot vastaavasti tarjousten vertailuun.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jota on ilmoitettu arvioitavan hinnan (40 %), tarjotun henkilöstön kokemuksen ja osaamisen (30 %) sekä toteutussuunnitelman sisällön (30 %) perusteella.

Tarjotun henkilöstön kokemuksen ja osaamisen osalta tarjouspyynnössä on todettu, että:

"Arvioinnissa arvostetaan vähimmäisvaatimukset ylittävää kokemusta verotukseen, juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvästä kielikoulutuksesta sekä hankittua lisäosaamista näiltä osa-alueilta. Arvioinnissa huomioidaan:

a. Kouluttajan kokemusta verotukseen liittyvän kielitaidon opettamisesta viimeisen 5 vuoden ajalta (0–6 pistettä).

b. Kouluttajan kokemusta juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvän kielitaidon opettamisesta viimeisen 5 vuoden ajalta (0–3 pistettä)

c. Kouluttajan verotukseen, juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyviä lisäopintoja (0–3 pistettä).

Kukin kouluttaja pisteytetään kohtien a–c mukaisesti. Tarjoajan nimeämien kouluttajien pisteet lasketaan yhteen ja paras tarjoaja saa vertailuperusteesta skaalattuna 100 pistettä, muut suhteessa vähemmän. Muut tarjoajat suhteutetaan parhaaseen tarjoukseen kaavalla: (tarjoajan vertailuperusteesta saamat yhteispisteet/parhaan tarjoajan vertailuperusteesta saamat yhteispisteet) x 100."

Tarjouspyynnön liitteenä 7 olleessa lomakkeessa on ollut kohdat nimettyjen kouluttajien kokemuksen ja osaamisen a) verotukseen ja b) juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvän kielikoulutuksen arvioimiseksi sekä paikat kyseistä työkokemusta kuvaavan referenssin ilmoittamiseksi. Jokaisen referenssikohdan alla on lukenut lihavoidulla fontilla, että "Erityistä huomiota pyydetään kiinnittämään toimeksiannon sisällön kuvauksen vastaavuuteen nyt hankinnan kohteena olevan kielikoulutuksen kanssa."

Hankintapäätös

Hankintapäätöksestä ilmenee, että se on perustunut tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden ja niiden painoarvojen perusteella tehtyyn tarjousten vertailuun. Tarjouskilpailun voittaneen Galimatias Concept Oy Ab:n tarjousvertailussa saama kokonaispistemäärä on ollut 84,46 pistettä. Valittaja on sijoittunut 76,84 pisteellä vertailussa neljänneksi eli viimeiseksi.

Hankintapäätöksen liitteenä 1 on ollut vertailutaulukko, josta on kootusti käynyt ilmi tarjousten vertailuperusteittain saamat pisteet sekä tarjousten yhteispisteet ja sijoitus tarjousvertailussa.

Hintavertailun osalta voittanut tarjoaja on saanut 32,46 pistettä ja valittaja halvimpana 40 pistettä. Laatuvertailun eli tarjotun henkilöstön kokemuksen ja osaamisen sekä toteutussuunnitelman sisällön osalta voittaneen tarjoajan yhteispistemäärä on ollut 52, kun valittajan pistemäärä on ollut 36,84 pistettä.

Laatuvertailua koskevat yksityiskohtaiset perustelut on esitetty hankintapäätöksen liitteessä 2. Liitteessä on tarjotun henkilöstön kokemuksen ja osaamisen osalta pisteytetty erikseen kaikki tarjoajien nimeämät kouluttajat jokaisen kolmen tältä osin vertailtavana olleen vertailutekijän osalta ja esitetty kunkin kohdan osalta kouluttajan pisteytykselle sanalliset perustelut. Liitteestä on niin ikään käynyt ilmi sanalliset perustelut toteutussuunnitelman sisällön pisteytykselle.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on käyttänyt tarjousten vertailuperusteena tarjotun henkilöstön kokemusta ja osaamista.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on otettava huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuus. Hankintamenettely etenee vaiheittain niin, että hankintayksikkö arvioi ensi vaiheessa tarjoajien soveltuvuuden eli sen, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Tämän jälkeen arvioidaan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus, minkä jälkeen tehdään tarjousten vertailu niiden tarjoajien, joita ei ole suljettu tarjouskilpailusta, tekemien tarjouspyynnön mukaisten tarjousten kesken.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee tarjouspyynnössä hankinnan kohteen ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat. Tarjouspyyntöä ei saa kuitenkaan laatia siten, että se kohtelisi tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti.

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailussa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä asetetut tarjoajien soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten vertailuperusteet on erotettu hankintamenettelyssä riittävän selvästi toisistaan. Soveltuvuusvaatimukset ovat koskeneet muun ohella yleistä kokemusta kieltenopetuksesta, kun taas tarjouksia on tarjotun henkilöstön kokemuksen ja osaamisen osalta vertailtu nimenomaan verotukseen, juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvän kokemuksen perusteella. Soveltuvuuden edellytyksenä ei sen sijaan ole mainittu verotukseen ja juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvää kokemusta. Tarjoajien soveltuvuusperusteet ja tarjousten vertailuperusteet eivät siten ole olleet päällekkäisiä, vaan hankintayksikkö on ottanut hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuuden. Asiassa on myös selvää, että tarjousten vertailussa on vertailtu kouluttajien kokemusta ja osaamista eikä esimerkiksi referenssien määrää sinänsä.

Hankintayksikkö on voinut pitää kysymyksessä olevassa kielikoulutushankinnassa tarjousten keskinäisen paremmuuden vertailun kannalta merkityksellisenä sitä, että tarjoajien tarjoamilla kouluttajilla on kokemusta verotukseen, juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvän kielitaidon opettamisesta tai lisäopintojen kautta verotuksesta, juridiikasta tai kirjanpidosta saatua osaamista. Kyseessä oleva henkilöstön kokemusta ja osaamista koskenut vertailuperuste on siten liittynyt hankinnan kohteeseen ja sen perusteella on osaltaan voitu selvittää, mikä tarjous on hankintayksikölle kokonaistaloudellisesti edullisin.

Markkinaoikeus katsoo edelleen, että tarjouspyynnössä asetetut henkilöstön kokemuksen ja osaamisen arviointiin liittyvät vertailuperusteet ovat olleet riittävän täsmällisiä, jotta tarjouksia on voitu niiden perusteella arvioida, eivätkä ne ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailussa. Tarjouspyynnön liitteenä 7 olleessa tarjouslomakkeessa, jolla tiedot tarjotun henkilöstön kokemuksen ja osaamisen vertailua varten on tullut antaa, on useassa kohtaa nimenomaisesti pyydetty tarjoajia kiinnittämään erityistä huomiota toimeksiannon sisällön kuvauksen ja nyt hankittavan kielikoulutuksen vastaavuuteen. Hankintayksikkö on myös selventänyt tarjouspyynnön sisältöä tarjoajien tekemiin kysymyksiin antamillaan vastauksilla, joissa on korostettu verotukseen, juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvää osaamista. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että alalla ammattimaisesti toimivat elinkeinonharjoittajat ovat voineet tarjouksiaan tehdessään riittävällä tarkkuudella tietää, millä seikoilla tulee olemaan kysymyksessä olevilta osin tarjousten vertailussa merkitystä.

Tarjouspyyntö ei edellä todettu huomioon ottaen ole ollut epäselvä tai tarjoajien kannalta epätasapuolinen. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa ja vertailuperusteiden asettamisessa hankintasäännösten vastaisesti.

Siltä osin kuin valittaja on esittänyt väitteen, jonka mukaan hankintayksikön olisi tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta, markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetty selvitys osoittaa valituksessa mainitun voittaneen tarjoajan kouluttajan suorittaneen CELTA-tutkinnon. Hankintayksikkö ei ole siten menetellyt asiassa myöskään tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintapäätösasiakirjojen mukaan tarjousten vertailu on tehty tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita ja pisteytysperusteita noudattaen. Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätösasiakirjoissa on esitetty hankintalain 73 §:ssä edellytettyyn nähden riittävät perustelut tarjousten vertailulle. Asiassa ei ole ilmennyt, että tarjousten vertailu olisi ollut virheellinen tai että se olisi johtanut virheelliseen lopputulokseen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Reima Jussila, Pasi Yli-Ikkelä ja Teija Kotro.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valitus

Maison de Quartier Oy on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä sakon uhalla noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Maison de Quartier Oy on toissijaisesti vaatinut, että korkein hallinto-oikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksuna 36 000 euroa. Lisäksi Maison de Quartier Oy on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa arvonlisäveroineen ja korkoineen.

Maison de Quartier Oy on uudistanut markkinaoikeuteen toimittamissaan valituksessa ja vastaselityksessä esittämänsä sekä esittänyt lisäksi perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Asiassa on kysymys siitä, onko kilpailutus toteutettu lainmukaisesti erityisesti siltä osin kuin tarjotun henkilöstön verotukseen, juridiikkaan ja kirjanpitoon liittyvän kokemuksen referenssejä on käytetty tarjousten vertailuperusteena. Lisäksi asiassa on kysymys siitä, ovatko vertailuperusteet, vertailu pisteytyksineen ja päätöksen perustelut lain- ja tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaiset erityisesti henkilöstön kokemuksen ja toteutussuunnitelman sisällön osalta.

Kilpailutus on ratkaistu vertailemalla referenssejä, jotka ovat kertoneet verotukseen, juridiikkaan ja kirjanpitoon liittyvästä kouluttajakokemuksesta, mutta joiden osalta ei ole ennakkoon ilmoitettu soveltuvuuden vähimmäiskriteereitä.

Kielikoulutuksen kilpailuttamisessa verotuksen, juridiikan ja kirjanpidon sanaston koulutuskokemuksen referenssit voivat liittyä vain tarjoajan, tai tarkemmin kouluttajien, soveltuvuuteen, mutta eivät voi olla tarjousten vertailuperusteena. Soveltuvuuden arviointi ja vertailuperusteet eivät saa olla päällekkäisiä. Asiassa ei ole varmuutta siitä, että soveltuvuutta osoittavia referenssejä ei olisi käytetty myös verotuksen, juridiikan ja kirjanpidon koulutuskokemusta osoittavina referensseinä. Vertailu on tehty sellaisten referenssien lukumäärän perusteella, joiden kuvauksessa on ollut maininta verotuksen, juridiikan tai kirjanpidon koulutuskokemuksesta.

Pisteytys on jättänyt hankintayksikölle mahdollisuuden antaa pisteitä mieleiselleen tarjoajalle muita tarjoajia ja erityisesti valittajaa syrjien. Asiassa ei ole selvää, kuinka tarjouksia on tosiasiallisesti vertailtu ja pisteitä annettu. Koska pisteytysskaala ja hankintayksikön harkintavalta on ollut ratkaisevan suuri, olisi tarjouspyyntöä tullut selventää alipisteytyksellä, josta olisi voinut päätellä, minkälaisella kokemuksella on voinut saada minkäkin pistemäärän. Referenssien käyttö on jättänyt hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan. Kysymys on ollut kilpailutuksen lopputuloksen kannalta ratkaisevista kriteereistä.

Hankintapäätöksen perusteluista ei nyt kysymyksessä olevilta osin ole käynyt laissa edellytetyllä tavalla ilmi, miksi toinen tarjoaja on saanut enemmän pisteitä kuin toinen. Perusteluista ei ole käynyt selville, miksi valittaja on saanut muihin verrattuna lähes identtisillä referenssikuvauksillaan säännönmukaisesti vähemmän pisteitä kuin voittanut tarjoaja ja muutamat muut tarjoajat. Valittaja on tältä osin viitannut markkinaoikeuteen toimittamansa valituksen liitteenä olevaan korjattuun, objektiivisesti laadittuun pisteytykseen. Markkinaoikeus ei ole ottanut yksilöidysti kantaa siihen, miksi sanottu pisteytys olisi ollut virheellinen. Vertailu ja pisteytys on valituksenalaisilta osin tehtävä uudelleen.

Selitykset

Verohallinto on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 665 eurolla viivästyskorkoineen.

Verohallinto on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Kilpailutus on tehty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Referenssien käyttö ei ole perustunut lukumäärään vaan laatuun. Arvioinnin kohteena on ollut referenssien sisältö. Referensseillä osoituksena tarjotun henkilöstön kokemuksesta ja osaamisesta on ollut liityntä hankinnan kohteeseen, sillä opetushenkilökunnan pätevyydellä on keskeinen merkitys palvelun menestyksekkäälle suorittamiselle.

Hankinnassa on erotettu kouluttajien kokemukseen liittyvät vähimmäisvaatimukset ja vertailuperusteet selkeästi toisistaan eivätkä ne ole olleet päällekkäisiä. Vähimmäisvaatimuksena on ollut vähintään viiden vuoden työkokemus kielikoulutuksista yleensä. Vertailussa sen sijaan on haettu nimenomaista kokemusta verotuksen toimintakenttään kuuluvasta kielikoulutuksesta. Vähimmäisvaatimuksella on taattu koko tarjotun henkilöstön yleinen ammattitaito, kun taas vertailussa on otettu huomioon yksittäisten kouluttajien osalta nimenomainen verotukseen, juridiikkaan ja kirjanpitoon liittyvä kouluttajakokemus.

Verohallinnossa kielikoulutuksiin osallistuva henkilökunta on kokenutta ammatti- ja asiantuntijatason henkilökuntaa, joka tarvitsee kielikoulutusta muun muassa yksityishenkilöiden ja yritysten moninaisia kansainvälisiä tilanteita sisältävän verotuksen toimittamiseen. Näin ollen kielikoulutuksessa on olennaisen tärkeää, että kouluttajat ymmärtävät verotuksen viitekehystä. Tällaista ymmärrystä kouluttajille voi kertyä joko työkokemuksen kautta tai opiskelemalla itse verotukseen tai siihen läheisesti liittyviä teemoja. Vertailukriteeri on liittynyt olennaisesti hankinnan kohteeseen ja hankintayksikön tarpeeseen.

Galimatias Concept Oy Ab on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut valituksen hylkäämistä ja sopimuksen tekemistä yhtiön kanssa.

Galimatias Concept Oy Ab on viitannut markkinaoikeudelle toimittamaansa lausuntoon ja esittänyt lisäksi perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Tarjouspyynnön liitteessä 2 ilmoitetut kouluttajia koskevat vaatimukset ovat olleet selvät. Lisäksi tarjouspyynnössä on korostettu toimeksiannon sisällön kuvauksen vastaavuutta hankinnan kohteena olevan kielikoulutuksen kanssa.

Verohallinnon pyytämät kouluttajareferenssit ovat kouluttaja-, eivät organisaatiokohtaisia. Tämä antaa tarjoajille mahdollisuuden käyttää freelancekouluttajia, mikä ei rajoita uusien kilpailijoiden tuloa markkinoille.

Galimatias Concept Oy Ab ei ole ollut Verohallinnon kielikoulutuspalvelujen sopimuskumppanina. Vertailu ja valinta on tehty puhtaasti tarjousasiakirjojen perusteella.

Verohallinnon selitys on lähetetty tiedoksi Galimatias Concept Oy Ab:lle.

Galimatias Concept Oy Ab:n selitys on lähetetty tiedoksi Verohallinnolle.

Vastaselitys

Maison de Quartier Oy on selitysten johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Vähimmäistyökokemuksen on edellytetty olevan vähintään viisi vuotta. Myös verotuksen, juridiikan ja kirjanpidon työkokemuksen on edellytetty olevan vähintään viimeiseltä viideltä vuodelta. Toisin sanoen soveltuvuutta osoittavat ja vertailtavat referenssit ovat todennäköisesti olleet samoja eli päällekkäisiä.

Soveltuvuusvaatimukset ovat olleet suhteellisen vaativat ja antaneet ne täyttäneille tarjoajille riittävät edellytykset suoriutua hankinnan kohteena olevasta koulutuksesta, vieläpä ilman aikaisempaa verotukseen, juridiikkaan tai kirjanpitoon liittyvää kouluttajakokemustakin. Pelkkä referensseillä osoitettu työkokemus ei keskity tarjoajien välisten suoritus- ja laatuerojen vertailuun.

Kouluttajien osalta ei ole vertailtu muuta kuin työkokemusta osoittavia referenssejä. Vertailusta on puuttunut muun ohella kouluttajien laadunhallinnan, pätevyyden, asiantuntemuksen ja ammattitaidon vertailu eli laadullinen ja sisällöllinen arviointi tarjoajan ja kouluttajien suorituskyvystä, mikä ei kielikoulutuksen kilpailuttamisessa voi olla riittävää.

Referenssien käyttö vertailuperusteena toteutetulla tavalla ei ole vastannut hankintalain vaatimuksia eikä hyvän kielikoulutuksen kilpailuttamisen ja kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinnan perusperiaatteita. Menettely ei ole mahdollistanut tarjousten puolueetonta arviointia.

Maison de Quartier Oy:n vastaselitys on lähetetty tiedoksi Verohallinnolle ja Galimatias Concept Oy Ab:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Maison de Quartier Oy määrätään korvaamaan Verohallinnon oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 665 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Maison de Quartier Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Verohallinto joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi Maison de Quartier Oy on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla määrättävä korvaamaan Verohallinnon oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Maison de Quartier Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Matti Halén, Alice Guimaraes-Purokoski, Anne Nenonen ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Hannamaria Nurminen.