Muu päätös 693/2017

Asia Vesitalousasiaa koskeva valitus

Valittajat A ja B

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 24.5.2016 nro 16/0116/2

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 29.5.2015 viraston ympäristölupavastuualueella vesilain (587/2011) nojalla tehdyllä päätöksellä nro 107/2015/2 määrännyt Kimolan väylän yleiseksi paikallisväyläksi Kouvolan kaupungissa ja Iitin kunnassa sekä määrännyt väylän sijainnin ja väyläalueen sellaisiksi, kuin ne on esitetty 16.6.2014 päivätyissä väyläsuunnitelmassa ja sen yleiskarttapiirustuksessa nro 240 (mittakaava 1:10 000) ja väyläkartoissa 1–11 nrot 241–251 (mittakaava 1:1 000). Väylän kulkusyvyys on 1,8 m ja haraussyvyys NWnav -2,4 m, jolloin haraustaso on Kimolan yläkanavan puolella N2000 +74,58 m ja alakanavan puolella N2000 +63,05 m. Väylän sijainti käy ilmi aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 2 olevasta karttapiirroksesta.

Aluehallintovirasto on myöntänyt Kouvolan kaupungille luvan Kimolan yleisen paikallisväylän rakentamiseksi tarpeellisiin vesialueen ruoppaamiseen, Kimolan kanavan luiskien kaivamiseen ja vahvistamiseen, kalliotunnelin avartamiseen louhimalla, venesulun rakentamiseen ja käyttämiseen, kahden odotuslaiturin rakentamiseen kanavan reunaan sulun molemmin puolin ja muihin tarvittaviin vähäisiin toimenpiteisiin sekä kanavassa sijaitsevan tukkien nipunsiirtolaitoksen ja säännöstelypadon rakenteiden ja kahden nippunosturin sekä muiden uittorakenteiden purkamiseen väylän alueelta 26.6.2014 päivätyn hakemussuunnitelman ja 31.3.2014 päivätyn venesulun yleissuunnitelman mukaisesti Kouvolan kaupungissa ja Iitin kunnassa.

Kimolan väylän määräämisestä yleiseksi paikallisväyläksi tai väylän tavanomaisesta käytöstä ja myönnetyn luvan mukaisista väylän rakentamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä ja venesulun käyttämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä, kuin lupamääräyksessä 17) on tarkoitettu.

Myönnetyn luvan mukaisten Kimolan väylän rakentamiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamista ei saa aloittaa, ennen kuin luvan saaja on saanut omistusoikeuden tai pysyvän käyttöoikeuden toimenpiteiden toteuttamisen edellyttämiin maa- ja vesialueisiin, jotka kuuluvat kiinteistöihin Kimolan kanava 286-472-26-1 Kouvolan kaupungissa ja Kimolan kanava 142-407-6-0 Iitin kunnassa.

Kouvolan kaupungin väylän ylläpitäjänä ja luvan saajana on noudatettava vesilain säännöksiä sekä päätöksestä ilmeneviä väylä- ja lupamääräyksiä.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Kimolan yleisen paikallisväylän määrääminen

Kimolan yleinen paikallisväylä yhdistää Liikenneviraston ylläpitämän Konniveden Pohjanlahdelta alkavan Kimolan kanava–Heinola julkisen kulkuväylän sekä Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan ylläpitämän Kimolanlahden sillan kohdalle päättyvän yleisen paikallisväylän Iitin Pyhäjärven venereitti. Kimolan väylän määrääminen yleiseksi paikallisväyläksi lisää vesiliikenteen turvallisuutta ja mahdollistaa vesikulkuyhteyden Heinolan ja Kouvolan kaupunkien sekä Konniveden ja Pyhäjärven välillä. Kimolan väylä on suunniteltu käytettäviksi ensisijaisesti vesibussiliikenteeseen ja huviveneilyyn, mutta sitä voidaan käyttää muuhunkin vesiliikenteeseen.

Kimolan väylä on tarpeen pitää avoinna yleistä laiva- ja veneliikennettä varten. Tämän päätöksen mukaisten väylän rakentamiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen väyläalueeksi määrätty vesistön osa täyttää vaatimukset, jotka vesistössä harjoitettava liikenne huomioon ottaen yleiselle kulkuväylälle kohtuudella voidaan asettaa. Päätökseen sisältyy Kimolan väylän rakentamiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamista koskeva luparatkaisu ja lupamääräykset. Ennalta arvioiden yleiseksi kulkuväyläksi määräämisestä tai väylän tavanomaisesta käytöstä ei aiheudu vesilain 10 luvun 9 §:ssä tarkoitettua korvattavaa edunmenetystä, jonka sietämistä ei ole pidettävä kohtuullisena.

Kimolan väylän rakentamiseksi tarpeelliset toimenpiteet

Hankkeen tarkoitus

Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa vesikulkuyhteys Heinolan ja Kouvolan kaupunkien sekä Konniveden ja Pyhäjärven välillä. Hankkeessa on tarkoitus rakentaa Konniveden ja Pyhäjärven välillä sijaitsevaan ja uittoa varten 1960-luvulla rakennettuun Kimolan kanavaan venesulku nykyisen tukkien nipunsiirtolaitteen paikalle ja toteuttaa muut Kimolan väylän vesiliikennettä varten tarvittavat laitteet.

Hankkeesta saatavat hyödyt

Hankkeen toteuttaminen avaa vesikulkuyhteyden Päijänteen ja Keski-Suomen vesistöalueilta Pohjois-Kymenlaaksoon ja mahdollistaa teollisuuden puuhuollon parantamisen. Hankkeen hyödylliset vaikutukset kohdistuvat lähinnä Heinolan ja Kouvolan kaupunkien ja Iitin kunnan alueille. Hanke edistää vene- ja muuta vesimatkailua, vesistön virkistyskäyttöä ja virkistyskalastusta sekä alueen elinkeinoelämää. Vaikutusalueen vesialueiden matkailuarvo kasvaa merkittävästi hankkeen myötä. Hanke tukee työpaikkojen säilymistä alueella ja sillä on myönteinen aluetaloudellinen vaikutus, mikä heijastuu muun muassa vaikutusalueen lomarakennuspaikkojen kysyntään. Venesulun sulutusten aikaansaama virtaus Kimolan kanavassa vesiliikennekauden aikana parantaa veden vaihtumista ja vesiympäristön tilaa kanavassa ja sen alapuolisessa rehevöityneessä Pyhäjärven Kimolanlahdessa.

Hankkeen haitalliset vaikutukset

(---)

Hankkeella ei ole vedenlaatua heikentävää vaikutusta. Nykyisen nipunsiirtolaitoksen purkaminen sekä venesulun rakentaminen ja kalliotunnelin avartaminen louhimalla toteutetaan kuivatyönä eikä niistä aiheudu sanottavia haittoja vesiympäristölle. Kimolan yläkanavan ruoppaus suoritetaan osittain kuivatyönä kanavan yläosan ollessa työpadolla suljettu, joten vesialueen samentumista ei esiinny Konniveden Pohjanlahdella. Alakanavan ruoppaus suoritetaan pääosin vesikalustolla. Vesialueen ruoppaus ja kaivutyöt kanava-alueella aiheuttavat paikallista vesialueen samentumista. Ruoppaus- ja kaivutyöt suoritetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavalla tavalla. Vesialueen samentumisen leviäminen kanava-alueen ulkopuolelle Konniveden Pohjanlahteen ja Pyhäjärven Kimolanlahteen rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi hakemussuunnitelman mukaisin työjärjestelyin sekä lupamääräysten 7)–8) ja 11) mukaisesti. Ruoppaus- ja kaivumassojen läjityksestä aiheutuvia haittoja vähennetään lupamääräyksillä 10)–11). Hankkeen työn aikaisia vesistövaikutuksia tarkkaillaan lupamääräyksen 20) mukaisesti.

Hankkeesta ei aiheudu muutoksia kanavan venesulun yläpuolisen Konniveden eikä alapuolisen Pyhäjärven vedenkorkeuksiin, eikä hanke muuta näiden järvien nykyistä säännöstelykäytäntöä. Venesulun täyttövirtaama ei aiheuta eroosiohaittoja tai muita haittoja yläpuolisella kanavaosuudella tai Konniveden Pohjanlahdella. Venesulun alapuolisella kanavaosuudella sulun tyhjennysvirtaamasta aiheutuvan virtausnopeuden perusteella kanavan pohjan eroosiosuojaus tehdään hakemussuunnitelman mukaisesti tarvittavin osin. Kanavan sulutustoiminnassa saattaa siirtyä vähäisessä määrin kaloja vesistönosasta toiseen. Kanavan ja vesiväylän avaaminen vesiliikenteelle ei vaikuta merkittävästi ylä- ja alapuolisten vesistönosien kalastoon.

Vesiliikenne Kimolan kanavan alueella sekä Konnivedellä ja Pyhäjärvellä lisääntyy nykyiseen verrattuna. Kanavaa käyttää arviolta noin 2 000 vesikulkuneuvoa vuodessa, mikä tarkoittaa noin 1 000 sulutusta vesiliikennekauden aikana touko–syyskuussa. Vesiliikenteestä aiheutuu venekalustosta riippuen ajoittain meluhaittaa ja muuta tilapäistä häiriötä rantakiinteistöille kanavan sekä Konniveden Pohjanlahden ja Pyhäjärven Kimolanlahden rannoilla. Näille alueille aiheutui aikaisemmin haittaa voimassa olevan Kymijoen uittosäännön mukaisesta uitosta. Vesiliikenteen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi kanavaan ja väylään asetetaan hakemussuunnitelman mukaan nopeusrajoitus. Pyhäjärven osalta veneily tapahtuu nykyistä venereitistöä pitkin, joka sijaitsee pääosin järven keskiosan selkävesillä.

(---)

Hankkeesta aiheutuvat edunmenetykset

Myönnetyn luvan mukaisista Kimolan väylän rakentamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä ja venesulun käyttämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä kuin venesulun sulutuksiin käytettävän vesimäärän aiheuttamien Vuolenkosken ja Mankalan vesivoimalaitosten energiamenetysten korvaaminen, jota koskeva velvoite on lupamääräyksessä 17). Mahdollisten ennakoimattomien edunmenetysten osalta menetellään lupamääräyksen 19) mukaisesti.

(---)

Kaavoitus, luonnonarvot ja vesienhoitosuunnitelma

Hankealue sijoittuu asemakaava-alueen ulkopuolelle. Hanke on voimassa olevien maakuntakaavojen ja yleiskaavojen tavoitteiden mukainen.

Pyhäjärven puolella lisääntyvä veneily saattaa häiritä järven pohjoisrannan lintuvesien suojelualueilla pesiviä tai olevia lintuja. Veneily on kuitenkin ohjattu tapahtuvaksi Pyhäjärven nykyistä venereitistöä pitkin, joka sijaitsee pääosin järven keskiosan selkävesillä. Lintujen muuttokausi ajoittuu kevääseen ja syksyyn, joten lähinnä keskikesään ajoittuvasta veneilystä ei ole haitallisia vaikutuksia näiden suojelualueiden linnustolle.

Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin, Natura 2000 -verkoston alueisiin tai muihin luonnoltaan arvokkaisiin alueisiin. Hankkeesta ei aiheudu luonnonsuojelulain vastaisia seurauksia. Hankealueella ei ole muinaismuistoja tai vedenalaisia muinaisjäännöksiä.

Hanke ei vaikeuta Kymijoen–Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Edellytykset luvan myöntämiselle

Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa tai tuvallisuutta eikä aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeesta yleisille ja yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille ja yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Luvan myöntämiselle on siten edellytykset.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muiden ohella A:n ja B:n aluehallintoviraston päätöksestä tekemän valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään, siltä osin kuin nyt on kysymys, seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Vesilain (587/2011) 2 luvun 7 §:n mukaan vesitaloushanke on toteutettava sekä vesivaroja ja vesialueita muutoin käytettävä siten, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta, jos hankkeen tai käytön tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahingolliseen seuraukseen verrattuna.

Vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Saman pykälän 2 momentin mukaan lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos vesitaloushanke vaarantaa yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja.

Vesilain 3 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon asemakaava. Lisäksi on otettava huomioon, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään maakuntakaavan ja yleiskaavan oikeusvaikutuksista.

Vesilain 3 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta yleiselle edulle aiheutuvia hyötyjä ja menetyksiä arvioidaan yleiseltä kannalta. Arvioinnissa voidaan käyttää raha-arvoa, jos hyödyn tai menetyksen suuruus voidaan määrittää rahassa.

Vesilain 3 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta saatavana yksityisenä hyötynä otetaan huomioon maa- tai vesialueen tai muun omaisuuden tuottavuuden tai käytettävyyden parantumisesta aiheutuva omaisuuden käyttöarvon lisääntyminen sekä hankkeen toteuttamisesta välittömästi saatava muu etu. Saman pykälän 2 momentin mukaan hankkeesta aiheutuvana yksityisenä menetyksenä otetaan huomioon: 1) hakijalle myönnettävät käyttö- tai lunastusoikeudet; 2) kustannukset sellaisista vahingoista ja käyttöoikeuksista, joista hakija on hankkeen toteuttamiseksi erikseen sopinut asianosaisen kanssa, ja vastaavassa tarkoituksessa hakijalle vapaaehtoisesti luovutettujen alueiden hankkimiskustannukset; sekä 3) muut hankkeeseen osallistumattomalle taholle ja vesilaissa tarkoitetulle ojituksen passiiviosakkaalle aiheutuvat menetykset.

Vesilain 3 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan lupapäätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset: 1) hankkeesta ja sen toteuttamisesta aiheutuvien haittojen välttämisestä siten kuin 2 luvun 7 ja 8 §:ssä säädetään; 2) maisemoinnista ja muusta työn jälkien poistamisesta; sekä 3) vesistön ja pohjavesiesiintymän tilan säilyttämistä varten tarpeellisista toimenpiteistä ja laitteista.

Saman pykälän 3 momentin mukaan, jos vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta aiheutuu ympäristönsuojelulain 5 §:ssä tarkoitettua ympäristön pilaantumista vesialueella tai sen vaaraa, lupamääräyksiä annettaessa on sovellettava myös, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään lupamääräysten antamisesta.

Vesilain 10 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan lupaviranomainen voi hakemuksesta määrätä yleiseksi paikallisväyläksi julkiseen väylään kuulumattoman vesistön osan, joka on tarpeen pitää avoinna yleistä laiva- tai veneliikennettä varten. Yleisenä veneliikenteenä pidetään myös vapaa-ajan veneilyä.

Vesilain 10 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan edunmenetyksestä, joka aiheutuu 10 luvun säännösten nojalla suoritetuista toimenpiteistä toisen maa- tai vesialueella taikka oikeudesta saada käyttää tai lunastaa toiselle kuuluvaa aluetta, on suoritettava korvaus. Saman pykälän 2 momentin mukaan väylän ylläpitäjä on velvollinen korjaamaan tai korvaamaan kulkuväyläksi määräämisestä tai väylän tavanomaisesta käytöstä aiheutuvan edunmenetyksen, jonka sietämistä ei ole pidettävä kohtuullisena. Ennalta arvioitavien edunmenetysten korjaamisesta tai korvaamisesta on määrättävä kulkuväyläksi määräämistä koskevassa päätöksessä. Lupaviranomainen voi myös määrätä, että annettuja korjaus- tai korvausmääräyksiä on erikseen tarkistettava päätöksessä määrättävänä ajankohtana. Jos edunmenetyksiä ei voida ennakolta arvioida, lupaviranomainen voi määrätä väylän ylläpitäjän panemaan määräajassa vireille korvausten määräämistä tarkoittavan hakemusasian. Saman pykälän 3 momentin mukaan ennakoimattoman edunmenetyksen korvaamiseen sovelletaan lisäksi, mitä 13 luvun 8 §:n 1 momentissa säädetään.

Asiassa saatu selvitys

Kaavoitustilanne

Hankealueella on voimassa olevat maakuntakaavat ja yleiskaavat mutta ei asemakaavaa.

Hankealueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaavat taajamat ja niiden ympäristöt (vahvistettu 28.5.2008 ja 18.1.2010) sekä maaseutu ja luonto (vahvistettu 14.12.2010). Maakuntakaavassa on esitetty Kimolan kanavalle kanavavaraus maakunnallisesti merkittävänä veneilyn runkoväylänä. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus, jonka tarkoituksena on turvata veneilyä, puuhuoltoa ja matkailua palvelevan liikenneväylän toteutumisen maankäytölliset edellytykset. Vesiliikenneväylän toteuttamisen esitetään parantavan teollisuuden puuhuoltoa ja avaavan veneily-yhteyden Pohjois-Kymenlaaksosta Päijänteen ja keskisen Suomen vesistöalueille.

Yläkanavan puolella hankealueella on voimassa Iitin kunnan Kymijoen–Konniveden vesistöalueen rantayleiskaava 25.5.2004. Sen mukaan kanavan ranta-alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Kanava-alue rantoineen on lisäksi merkitty sk-1-merkinnällä, joka tarkoittaa Kimolan kanavan kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta. Lisäksi yleiskaavassa on määrätty ohjeellinen veneilyreitti kanavan nipunsiirtolaitokselle asti.

Alakanavan puolella on voimassa Jaalan etelä- ja länsiosan rantayleiskaava 23.6.2004. Kanavan vesialue on merkitty LK-tunnuksella kanava-alueeksi ja alakanavan ranta-alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Kanava-alue rantoineen on merkitty sk-1-tunnuksella kulttuurihistoriallisia, rakennushistoriallisia ja maisema-arvoja omaavaksi alueeksi, jonka kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja rakennelmat tulee pyrkiä säilyttämään.

Hankealue ja hankkeeseen kuuluvat toimenpiteet

Kimolan uittokanava on vuodesta 1966 yhdistänyt Pyhäjärven pohjoisosassa sijaitsevan Kimolanlahden ja Konniveden kaakkoisosassa sijaitsevan Pohjanlahden. Pyhäjärven ja Konniveden välillä ei nykyisellään järvien välisen korkeuseron vuoksi ole vesitieyhteyttä. Kanavan nipunsiirtolaitoksen kautta ei ole juoksutettu vettä uiton loputtua vuonna 2002.

Liikenneviraston Lappeenrannan väyläyksikkö on väyläpäätöksellä 9.12.2011 nro VP-110/2011 vahvistanut Iitin Pyhäjärven venereitin turvalaitteineen (väylä nro 8087, kulkusyvyys pääosin 1,4 m). Venereitin osalta ovat voimassa seuraavat vesilain mukaiset lainvoimaiset päätökset yleiseksi paikallisväyläksi määräämisestä: Itä-Suomen ympäristölupavirasto 26.7.2006 nro 71/06/1, yleisen paikallisväylän määrääminen Kymijoen Pyhäjärvellä ja Kirkkojärvellä ja Itä-Suomen ympäristölupavirasto 22.8.2007 nro 91/07/1, Kymijoen Pyhäjärven alueen yleisen paikallisväylän täydentäminen kolmella väylänosalla. Kimolan kanava–Heinola-väylän osalta merenkulkuhallitus on päätöksellä 25.5.1990 KD 96/76/90 Vv-133 vahvistanut 2,4 metrin väylät Heinolan Konnivedellä Rautasaaresta Kimolan kanavaan ja Vuolenkoskelle (väylä nro 8085).

Kimolan vesiväylähankkeen tavoitteena on toteuttaa vesitieyhteys Pyhäjärven eteläpuolisten taajamien Voikkaan ja Kouvolan sekä Heinolan ja edelleen Päijänteen välille. Kimolan nykyiseen uittokanavaan perustetaan uusi yleinen paikallisväylä ja rakennetaan venesulku. Perustettava Kimolan väylä yhdistää Iitin Pyhäjärven venereitin ja Konniveden puolen Kimolan kanava–Heinola-väylän. Kimolan kanavan väylää on suunniteltu käytettäviksi ensisijaisesti vesibussiliikenteeseen ja huviveneilyyn. Väylää voidaan mahdollisesti käyttää myös muuhun vesiliikenteeseen, kuten hakekuljetuksiin sekä raaka- ja energiapuun kuljetuksiin. Voikkaan ja Päijänteen välisen vesitieyhteyden arvioidaan edistävän matkailua ja vahvistavan elinkeinoelämää sekä edistävän vesialueiden virkistyskäyttöä ja nostavan rantakiinteistöjen arvoa.

Hankkeessa muutetaan Kimolan uittokanava veneilyä ja vesibussiliikennettä palvelevaksi Kimolan kanavaksi. Hankealueella ruopataan vesialuetta syvemmäksi ja kaivetaan luiskia rannoille sekä kevennetään luiskia rantavyöhykkeellä. Ranta- ja vesialueen luiskia suojataan louheverhouksella. Lisäksi puretaan nykyinen nipunsiirtolaitos, säännöstelypato ja nippunosturit sekä rakennetaan kanavaan venesulku, jonka ympäristöön rakennetaan odotuslaiturit sulun molemmin puolin. Nykyinen uittotunneli avarretaan louhimalla se veneilykäyttöön soveltuvaksi.

Perustettava uusi yleinen paikallisväylä yhdistää Kimolanlahden sillan kohdalle päättyvään Iitin Pyhäjärven venereitin (väylä nro 8087) ja Konniveden Pohjanlahteen johtavan Kimolan kanava–Heinola-väylän (väylä nro 8085). Väylän pituus on noin 8,5 kilometriä, josta varsinaisen kanava-alueen noin 5,5 kilometriä. Kanava-alue jakaantuu rakennettavan venesulun myötä ylä- ja alakanavaan. Yläkanavan pituus on noin 1,7 kilometriä ja alakanavan pituus noin 3,8 kilometriä. Ylä- ja alakanavan väyläosuuksien lisäksi Kimolan kanavan väylään kuuluu Konniveden puolella 0,9 kilometrin väyläyhteys Kimolan kanava–Heinola-väylään. Alakanavan puolella Kimolan kanavan väylä liittyy Iitin Pyhäjärven venereitistöön 2,1 kilometrin pituisella Kimolanlahden läpi kulkevalla väyläjaksolla.

Ruopattavilla vesialueilla ylä- ja alakanavan pohjassa olevat uppotukit, tukkiniput ja muu uiton aikana pohjaan jäänyt puutavara nostetaan pois ennen väyläalueen ruoppauksen aloittamista. Puutavaraa poistetaan uoman pohjasta siltä osin kuin se sijoittuu kanavaan määritetyn väyläalueen haraustason yläpuolelle.

Alakanavan osalta ruoppaus- ja kaivumassoja on yhteensä noin 26 500 m3ktr (42 700 m2tr), josta kaivua noin 9 200 m3ktr. Yläkanavan osalta ruoppaus- ja kaivumassoja on yhteensä noin 37 600 m3ktr (30 200 m2tr), josta kaivua noin 11 000 m3ktr. Alustavan suunnitelman mukaan Kimolan yläkanavan ja Pohjanlahden välille tehdään työpato, joka rajoittaa yläkanavan ruoppaustöiden aiheuttaman vesialueen samentumisen leviämistä Konniveden puolelle. Yläkanavan mahdollinen kuiville ottaminen ja ruoppausten tekeminen kokonaan kuivatyönä selvitetään hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä täydentävien pohjatutkimustulosten pohjalta.

Nykyisen nipunsiirtolaitoksen purku, venesulun ja tunnelin louhinta sekä venesulun ja odotuslaitureiden rakennustyöt on alustavan suunnitelman mukaisesti tarkoitus toteuttaa kuivatyönä työpatojen suojassa. Työpadot voidaan toteuttaa esimerkiksi välittömästi venesulun ylä- ja alapuolisten odotuslaitureiden yhteyteen. Muilta osin alakanavan ruoppaus ja kaivu on tarkoitus suorittaa vesikalustolla. Työ voidaan mahdollisesti toteuttaa myös talviaikana jään päältä. Ruoppausmenetelmät määritetään tarkemmin hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Lähtökohtana on, että ruoppaustyöt suoritetaan ympäristöministeriön suositusten mukaisesti ympäristön kannalta ja ruopattavien massojen laatuun nähden parhaan käytännön mukaisesti ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen.

Kanavan luiskat suojataan eroosiolta louheverhouksella. Alakanavan osalta luiskaverhous tehdään paaluvälille 3+480–5+720 ja yläkanavan osalta koko kanavaosuudelle. Luiskaverhouksen yläreuna ulotetaan alakanavassa tasoon N2000 +67,00 m ja yläkanavassa N2000 +79,00 m. Lisäksi kanavan pohja verhotaan louheella eroosiovaurioiden estämiseksi kalliotunnelin ja alakanavan puoleisen odotuslaiturin välisellä osuudella.

Hankkeen vaikutuksia

Hankkeella ei ole arvioitu olevan vedenlaatua heikentävää vaikutusta. Kimolan nipunsiirtolaitoksen poistaminen käytöstä ja sen korvaaminen venesululla parantaa Kimolan kanavan vesiympäristön tilaa. Nykyisellään nipunsiirtolaitoksen kautta ei ole juoksutettu vettä uiton keskeydyttyä vuonna 2002.

Vesiväyläyhteyden toteuttaminen Kouvolan taajamien ja Heinolan sekä edelleen Päijänteen välille lisää vesiliikennettä Kymijoen vesistön yläjuoksulla etenkin vapaa-ajan veneilyn osalta. Vesiliikenteen lisääntyminen on maakuntakaavan mukaista. Kymenlaakson maakuntakaavassa on esitetty venesatamille aluevarauksia. Hankkeen tavoitteena on, että kanavassa tehtäisiin valmistumisen jälkeen noin 1 000 sulutusta vuodessa, mikä tarkoittaa, että kanavaa käyttäisi arviolta noin 2 000 vesikulkuneuvoa vuodessa. Kanavassa liikkuva tyypillinen vesikulkuneuvo olisi moottorikäyttöinen huvivene. Kanavassa on arvioitu liikennöivän vesibussi Heinolan ja Kouvolan välillä.

Kimolan kanavan vesiväylän suunniteltu nopeusrajoitus on 9 km/h, mikä vastaa tyypillistä sisävesikanavan nopeusrajoitusta Suomessa. Lähellä väyläsuunnittelussa käytetyn mitoitusaluksen mittoja olevien alusten on kuitenkin huomioitava aluksen nopeuspainuma ja kuljettava hitaammalla nopeudella. Käytännössä mitoitusaluksen mahdollinen nopeus on noin 7 km/h. Väylälle suunniteltavaan reittiliikenteeseen valittavan aluksen nopeuspainumakäyttäytyminen on tunnettava ja valittava alus sen mukaisesti.

Kimolan kanavan ollessa uittokäytössä kanavan kautta on juoksutettu vettä lupapäätöksen mukaisesti keskimäärin 5 m3/s uiton mahdollistamiseksi. Uiton keskeytyessä vuonna 2002 veden juoksutus kanavaan on lopetettu, minkä seurauksena kanavan vesialue on alkanut hiljalleen rehevöityä. Hankkeeseen sisältyvien toimenpiteiden valmistuttua Kimolan kanava avataan vesiliikenteelle. Sen johdosta arvioidaan tarvittavan sulutuksia noin 1 000 kertaa purjehduskauden (toukokuu–syyskuu) aikana. Tänä aikana sulutuksista muodostuu virtausta kanavaan päiväsaikaan keskimäärin 0,7 m3/s. Yhden sulutuksen aikana yläpuolisesta Konnivedestä siirtyy alapuoliseen Pyhäjärveen keskivesitilanteessa noin 4 400 m3 vettä. Vuotuisesti vettä siirtyisi arvion mukaan noin 4,4 miljoonaa m3. Sulutusten kautta alapuoliseen vesistöön siirtyvä vesimäärä parantaa kanavan ja alapuolisen Kimolanlahden vedenlaatua. Purjehduskauden ulkopuolella kanavassa ei ole virtausta.

Virtausmallinnuksen mukaan venesulun täyttämisestä yläpuolisella kanavaosuudella aiheutuva suurin virtaama on noin 10,9 m3/s ja tyhjentämisestä alapuolisella kanavaosuudella aiheutuva suurin virtaama 14,5 m3/s. Venesulun alapuolisella kanavaosuudella laskennalliset suurimmat virtausnopeudet ovat 0,3–0,5 m/s ja yläpuolisella kanavaosuudella 0,2–0,4 m/s. Suurimmillaan virtausnopeus on välittömästi sulun ylä- ja alapuolella. Venesulun yläpuolisella kanavaosuudella sulun täytöstä aiheutuvat virtausnopeudet alittavat kanavan pohjamaalle kirjallisuustietoihin perustuvan suurimman sallitun virtausnopeuden arvon, eikä sulun täyttövirtaaman arvioida aiheuttavan eroosiohaittoja. Venesulun täyttövirtaaman aiheuttamien virtausnopeuksien perusteella uoman pohjan eroosiosuojauksen ei näin ollen katsota olevan välttämätön yläpuolisella kanavaosuudella.

Venesulun alapuolisella kanavaosuudella sulun tyhjennysvirtaamasta aiheutuva kanavapoikkileikkauksen keskimääräinen virtausnopeus alittaa suurimman sallitun keskinopeuden 0,3 m/s paalun 5+680 alapuolella. Laskelmien perusteella kanavan pohjan eroosiosuojaus on katsottu tarpeelliseksi paalulle 5+680 saakka. Tyhjennysvirtaaman ei arvioida aiheuttavan eroosiohaittoja paalun 5+680 alapuolisella kanavaosuudella, eikä sulun tyhjennysvirtaaman aiheuttamien virtausnopeuksien perusteella uoman pohjan eroosiosuojauksen näin ollen katsota olevan välttämätön edellä mainitulla kanavaosuudella.

Kanavassa kulkevat alukset aiheuttavat takaisinvirtausta, joka liittyy aluksen aiheuttamaan nopeuspainumaan. Takaisinvirtausta esiintyy aluksen ympärillä keulasta perään. Takaisinvirtauksen suuruus vaihtelee aluksittain. Veneillä takaisinvirtaus on vähäinen. Käytetyn mitoitusaluksen aiheuttama takaisinvirtaus on lähellä maksimia. Sallittu takaisinvirtausnopeus määräytyy kanavan pohjan ja luiskien eroosioherkkyyden mukaan. Suojaamattomissa syvissä ja syöpyvissä poikkileikkauksissa pyritään rajoittamaan eroosiota ja tällöin takaisinvirtausnopeus on vaihdellut välillä 1,0–2,0 m/s. Kimolan kanavassa luiskat verhotaan kanavan pohjatasoon saakka, jolloin takaisinvirtausnopeudelle ei aseteta rajaa.

Hankkeesta saatavat hyödyt ja aiheutuvat haitat hakijan mukaan

Luvan hakija on arvioinut hankkeesta saatavaa hyötyä ja siitä aiheutuvaa haittaa seuraavasti:

Kimolan vesiväylähankkeella arvioidaan olevan suuri merkitys alueen kiinteistöjen arvoihin ja työllisyyteen sekä elinkeinoelämälle. Kouvolan ja Heinolan seutujen vesistöjen matkailuarvon on arvioitu kasvavan merkittävästi hankkeen myötä. Venesulun sulutuksen aikaansaama virtaus Kimolan kanavassa parantaa veden vaihtumista ja Kimolan kanavan vesialueen tilaa rehevöityneeseen Kimolanlahteen saakka.

Vesiliikenne Kimolan kanavan alueella sekä Pyhäjärvellä ja Konnivedellä tulee kasvamaan nykyiseen verrattuna. Tästä saattaa aiheutua venekalustosta riippuen meluhaittaa rantakiinteistöille. Pyhäjärven osalta veneily tapahtuu nykyistä venereitistöä, joka sijaitsee pääosin järven keskiosan selkävesillä. Ruoppaustoiminta aiheuttaa rakennustöiden ajankohdasta riippuen paikallista samentumista Kimolan kanavan alueella. Samentuman leviämistä kanava-alueen ulkopuolelle Konniveden Pohjanlahteen tai Pyhäjärven Kimolanlahteen voidaan rajoittaa työnaikaisten järjestelyiden avulla.

Muutoksenhakijoiden kiinteistöjen sijainti

B:n ja A:n kiinteistö 142-407-4-101 sijaitsee Konniveden Pohjanlahden etelärannalla, karttatarkastelun perusteella alle kilometrin etäisyydellä nykyisen kanavan yläosasta. (---)

Nykyinen veneväylä päättyy A:n ja B:n kiinteistön kohdalle Pohjanlahdella. Pohjanlahden vesialue on tällä kohdalla karttatarkastelun perusteella on noin 200 metriä leveä. Nykyinen väylä on 60–70 metrin etäisyydellä A:n ja B:n kiinteistön rannasta. Aluehallintoviraston päätöksen mukainen Kimolan väylä liittyy tähän väylään. (---)

Oikeudellinen arviointi

Hankkeen hyödyiksi on hakemuksessa ja aluehallintoviraston päätöksessä arvioitu vesikulkuyhteyden avautuminen Päijänteen ja Keski-Suomen vesistöalueilta Pohjois-Kymenlaaksoon. Tämän on arvioitu edistävän veneilyä ja vesistömatkailua sekä alueen elinkeinoelämää. Hankkeella on arvioitu olevan myönteinen aluetaloudellinen vaikutus. Hankkeen hyödyiksi on laskettu myös teollisuuden puuhuollon parantamismahdollisuudet sekä venesulun sulutusten aikaansaama virtaus Kimolan kanavassa vesiliikennekauden aikana, minkä voidaan katsoa parantavan veden vaihtumista ja vesiympäristön tilaa.

(---) Hallinto-oikeus katsoo, että veneilymahdollisuuksien lisääntymistä voidaan pitää hankkeen merkittävänä hyötynä. Matkailun ja elinkeinoelämän parantumisen toteutumisesta ei ole ennalta arvioiden varmuutta, mutta hankkeen voidaan katsoa vaikuttavan näiltäkin osin aluehallintoviraston päätöksessä arvioidulla tavalla. Myös teollisuuden puuhuollon parantuminen on yksi, vaikkakaan ei Kouvolan kaupungin 18.8.2014 päivätty lupahakemus huomioon ottaen merkittävin, hankkeesta saatava hyöty. (---) Hallinto-oikeus toteaa, että vaikka hanke ei olekaan ainoa mahdollisuus vedenlaadun parantamiseen, virtauksen parantumisen voidaan kuitenkin riidattomasti todeta olevan yksi kysymyksessä olevan hankkeen myönteisistä vaikutuksista.

Hankkeesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ovat vesiliikenteen lisääntyminen Kimolan kanavan alueella sekä Pyhäjärvellä ja Konnivedellä. Kanavaa on arvioitu käyttävän 2 000 vesikulkuneuvoa vuodessa touko-syyskuun välisenä aikana. Mikäli kanavan käyttö jakaantuu tasaisesti sen käyttöajalle, käyttää kanavaa noin 13 venettä päivittäin. Tästä aiheutuu meluhaittaa rantakiinteistöille. Ruoppaus aiheuttaa rakennustöiden ajankohdasta riippuen paikallista samentumista Kimolan kanavan alueella.

Meluhaitan vähentämiseksi väylälle on suunniteltu asetettavan nopeus³rajoitus, mistä huolimatta lisääntyvästä veneilystä voi aiheutua melua muutoksenhakijoiden kiinteistöille. Samentuman leviämistä kanava-alueen ulkopuolelle Konniveden Pohjanlahteen tai Pyhäjärven Kimolanlahteen voidaan rajoittaa työnaikaisten järjestelyiden avulla.

Kimolan väylä tulisi maakuntakaavan ja yleiskaavan osoittamaan paikkaan. Paikalla on lisäksi edelleen voimassa olevan uittosäännön mukainen, joskin vuodesta 2002 saakka käyttämätön hinausväylä.

Hakemuksen liitteenä olevassa virtausmalliraportissa mainitut suurimmat virtausnopeudet ovat venesululla ja ruopattavassa kanavassa, jonka rannat verhoillaan eroosiota kestäväksi. (---) Mikäli sulun täyttötilanteessa virtaukset kuitenkin johtaisivat esimerkiksi laiturin kiinnitys- tai rannan suojaamistarpeeseen myös veneliikenteen aallokon suojaksi, luvan saaja on tähän velvollinen aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksen 2 ja vesilain 10 luvun 9 §:n perusteella.

Asiassa saadun selvityksen mukaan yläkanavan ruoppaus tehdään kuivatyönä, joten Konniveden puolelle ei voida arvioida aiheutuvan merkittävässä määrin samentumista tai muuta veden laadun heikkenemistä työn aikana. Käyttöolosuhteissa nykytilanteeseen nähden vesistön tila voi hankkeen johdosta parantua kanavan läpivirtauksen lisääntyessä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeus katsoo, että ennalta arvioiden hankkeesta saatavat hyödyt ja hankkeen haitalliset vaikutukset on aluehallintoviraston päätöksen perusteluissa otettu riittävästi huomioon ja arvioitu oikein. Näin ollen ja kun otetaan huomioon aluehallintoviraston päätös perusteluineen, asiassa esitetyt vaatimukset perusteluineen sekä asiassa saatu, edellä perusteluissa selostettu selvitys, vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiset luvan myöntämisen edellytykset haetulle hankkeelle ovat olemassa eikä Kimolan väylän määräämisestä yleiseksi paikallisväyläksi tai väylän tavanomaisesta käytöstä ja luvan mukaisista väylän rakentamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä voida katsoa ennalta arvioiden aiheutuvan vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä (---) kiinteistöjen arvon alenemisena, kun otetaan huomioon väylän etäisyys kiinteistön ranta-alueelta sekä arvioitu kanavan käyttömäärä sekä vesialueen aikaisempi käyttö puutavaran uittoon ja Pohjanlahdella jo aiemmin sijainneen Konniveden väylän läheisyys. Tästä syystä valitukset on hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marja Lampi, Janne Marttila ja Mauri Kerätär. Esittelijä Janika Gummerus.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja Kouvolan kaupunki velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

A ja B ovat perustelleet vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

A:lle ja B:lle ei koidu hankkeesta mitään hyötyä. Hankkeen toteuttaminen aiheuttaa heille haittaa ja taloudellista menetystä, kuten rauhan häiriintymistä ja tilan arvon alentumista.

Asian ratkaisussa tulee arvioida aluehallintoviraston päätöksen mukaiset hyödyt hakijalle ja julkistaloudelle sekä suhteuttaa ne A:lle ja B:lle aiheutuviin haittoihin ja vahinkoihin.

A ja B ovat hankkineet tilansa tietämättä tällaisesta hankkeesta, ja hakija on asettanut A ja B ennalta arvaamattomaan tilanteeseen. Julkinen etu ei voi jyrätä yksityisten ihmisten etuja.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se on todennut, että sillä ei ole lisättävää siihen, mitä sen 29.5.2015 antaman päätöksen väylä- ja luparatkaisussa ja perusteluissa on todettu.

Kouvolan kaupunki on antanut valituksen ja lausunnon johdosta vastineen, jossa se on esittänyt valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä perusteettomana. Lisäksi vastineessa on todettu muun ohella seuraavaa:

Valittajien omistama kiinteistö sijaitsee Pohjanlahdessa noin 0,8 kilometriä kanavasta pohjoiseen kohdassa, jossa vesialue laajentuu noin 200 metrin levyiseksi lahden seläksi Kimolanlahden nykyisen väylän Heinola–Rautsaari–Kimolan kanava päätteen kohdalla. Merenkulkuhallitus on vahvistanut väyläpäätöksen 25.5.1990. Väylään liittyy voimassa oleva uittosääntö. Suunnitellun uuden vesiväylän suhde alueidenkäyttöön ja asema liikenneväylänä on todettu 19.6.2001 vahvistetussa seutukaavassa ja vahvistettu viimeksi maakuntakaavassa 28.5.2008. Kanavaan johtavan nykyisen veneväylän asema ja yhteensovittaminen alueen lomarakentamiseen on vahvistettu Iitin kunnan yleiskaavassa Iitin kunnanvaltuuston päätöksellä 25.5.2004.

Hankkeesta koituvan hyödyn ja aiheutuvan haitan kokeminen on subjektiivista. Hanke lisää vesistön virkistysarvoa nykytilanteeseen verrattuna, mikä useimmiten mielletään positiivisesti. Samoin vesiväylähankkeella on arvioitu olevan suuri vaikutus alueen kiinteistöjen arvoihin ja työllisyyteen sekä elinkeinoelämälle. On myös arvioitu, että vesiliikenne Kimolan kanavan alueella sekä Pyhäjärvellä ja Konnivedellä tulee kasvamaan nykyiseen verrattuna. Tästä saattaa aiheutua venekalustosta riippuen meluhaittaa rantakiinteistöille. Vesiliikenteen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi kanavaan ja väylään asetetaan hakemussuunnitelman mukaan nopeusrajoitus. Vesiliikenteen lisääntyminen on Kymenlaakson maakuntakaavan mukaista.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo päätöksessään ottanut kantaa kiinteistön arvon alenemisesta johtuvan edunmenetyksen korvaamiseen. Konniveden Pohjanlahdella kanavan luoteispään läheisyydessä olevalle alueelle aiheutui aikaisemmin haittaa ja häiriötä voimassa olevan Kymijoen uittosäännön mukaisesta uitosta ja siihen liittyvästä Kimolan kanava–Heinola julkisesta kulkuväylästä. A:n ja B:n omistamaan kiinteistöön nähden Pohjanlahden Kimolan kanavan suulla on uittoa varten varattu liikennealue puutavaran vesitiekuljetuksia varten.

Nyt kyseessä oleva hanke on voimassa olevien maakuntakaavojen ja yleiskaavojen tavoitteiden mukainen. Liikenneväylä ja satama ovat kuuluneet alueen maankäyttöön jo 1960-luvulta lähtien eikä niiden asema suhteessa loma-asutukseen ole väistyvä. Kanavaan johtavan nykyisen väylän asema ja sen yhteensovittaminen alueen lomarakentamiseen on vahvistettu Iitin kunnan rantayleiskaavassa 25.5.2004. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeesta yleisille ja yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille ja yksityisille eduille koituviin menetyksiin.

Kouvolan kaupunki on toimittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen lisäksi pyynnön käsitellä Kimolan kanavan kunnostamiseen liittyvät valitukset niin nopeassa aikataulussa kuin mahdollista tai antaa päätös viimeistään huhtikuussa 2017 valtion talousarvioon varatun määrärahan rahoitusaikataulun takia.

A ja B ovat antaneet lausunnon ja vastineen johdosta vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. A:n ja B:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä mainitut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja B:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Kari Tornikoski sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Rauno Pääkkönen. Asian esittelijä Tuire Taina.