Muu päätös 790/2017

Asia Maksutalletusta koskeva valitus

Valittaja Espoon kaupunki

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 3.3.2014 nro 14/0158/3

Asian aikaisempi käsittely

Lemminkäinen Oyj on 14.1.2014 päivätyssä ilmoituksessaan ja sen 16.1.2014 muutoksessa pyytänyt saada tallettaa Etelä-Suomen aluehallintovirastoon Espoon kaupungille suoritettavat, Helsingin käräjäoikeuden tuomiolla ensisijaisesti Lemminkäinen Oyj:n maksettavaksi tuomitun 3 298 473,83 euron korvauksen ja samalla tuomiolla ensisijaisesti VLT Trading Oy:n maksettavaksi tuomitun 89 422,85 euron korvauksen talletusilmoituksista lähemmin ilmenevin ehdoin, koska maksunsaaja on kieltäytynyt vastaanottamasta suoritusta.

NCC Roads Oy on 14.1.2014 päivätyssä ilmoituksessaan ja sen 16.1.2014 muutoksessa pyytänyt saada tallettaa Etelä-Suomen aluehallintovirastoon Espoon kaupungille suoritettavan, Helsingin käräjäoikeuden tuomiolla hakijan maksettavaksi tuomitun 63 210 euron korvauksen talletusilmoituksesta lähemmin ilmenevin ehdoin, koska maksunsaaja on kieltäytynyt vastaanottamasta suoritusta.

Super Asfaltti Oy on 14.1.2014 päivätyssä ilmoituksessaan ja sen 16.1.2014 muutoksessa pyytänyt saada tallettaa Etelä-Suomen aluehallintovirastoon Espoon kaupungille suoritettavan, Helsingin käräjäoikeuden tuomiolla hakijan maksettavaksi tuomitun 56 763 euron korvauksen talletusilmoituksesta lähemmin ilmenevin ehdoin, koska maksunsaaja on kieltäytynyt vastaanottamasta suoritusta.

SA-Capital Oy on 14.1.2014 päivätyssä ilmoituksessaan ja sen 16.1.2014 muutoksessa pyytänyt saada tallettaa Etelä-Suomen aluehallintovirastoon Espoon kaupungille suoritettavan, Helsingin käräjäoikeuden tuomiolla hakijan maksettavaksi tuomitun 45 549,55 euron korvauksen talletusilmoituksesta lähemmin ilmenevin ehdoin, koska maksunsaaja on kieltäytynyt vastaanottamasta suoritusta.

Rudus Asfaltti Oy (nykyisin Asfaltmix Oy) on 14.1.2014 päivätyssä ilmoituksessaan ja sen 16.1.2014 muutoksessa pyytänyt saada tallettaa Etelä-Suomen aluehallintovirastoon Espoon kaupungille suoritettavan, Helsingin käräjäoikeuden tuomiolla hakijan maksettavaksi tuomitun 56 769,90 euron korvauksen talletusilmoituksesta lähemmin ilmenevin ehdoin, koska maksunsaaja on kieltäytynyt vastaanottamasta suoritusta.

Skanska Asfaltti Oy on 14.1.2014 päivätyssä ilmoituksessaan ja sen 16.1.2014 muutoksessa pyytänyt saada tallettaa Etelä-Suomen aluehallintovirastoon Espoon kaupungille suoritettavan, Helsingin käräjäoikeuden tuomiolla hakijan maksettavaksi tuomitun 89 367 euron korvauksen talletusilmoituksesta lähemmin ilmenevin ehdoin, koska maksunsaaja on kieltäytynyt vastaanottamasta suoritusta.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 17.1.2014 tekemillään päätöksillä (ESAVI/251/06.01.06/2014, ESAVI/246/06.01.06/2014, ESAVI/257/06.01.06/2014, ESAVI/265/06.01.06/2014, ESAVI/266/06.01.06/2014, ESAVI/270/06.01.06/2014, ESAVI/306/06.01.06/2014) päättänyt ottaa vastaan hakijoiden talletukset ja siirtää talletetut varat rahalaitokseen korkoa kasvamaan, kunnes asiassa toisin määrätään. Aluehallintovirasto on päätöksessään sovellettavina säännöksinä viitannut rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain (maksutalletuslaki) 1, 2, 3 ja 6 §:ään.

Espoon kaupunki on Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatinut muun ohella aluehallintoviraston päätösten kumoamista ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista viivästyskorkoineen.

Espoon kaupunki on perustellut vaatimuksiaan esittämällä muun ohella, että aluehallintoviraston päätökset vaikuttavat välittömästi Espoon kaupungin oikeuteen, koska laillisesti tehty talletus vapauttaa suoritusvelvollisen viivästysseuraamuksista. Espoon kaupungilla on siten oikeus valittaa asianosaisena aluehallintoviraston päätöksestä.

Aluehallintoviraston ei olisi tullut hyväksyä talletuksia. Jos hovioikeus tai korkein oikeus toteaa korvattavan määrän olevan käräjäoikeuden tuomitsemaa suurempi, on kaupungin saatava ollut talletettua määrää suurempi alusta lähtien. Koska velkojalla on oikeus kieltäytyä osasuorituksesta, suorituksen tallettamiselle ei ole ollut laillisia edellytyksiä. Tallettaminen ei ole vapauttanut velallisia miltään osin suoritus- tai koronmaksuvelvollisuudesta. Suorituksen tallettamisella aluehallintovirastoon ei voida kiertää korkolain säännöksiä eikä velvoiteoikeuden yleisiä oppeja.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, jättänyt Espoon kaupungin valituksen tutkimatta ja hylännyt kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on lausunut päätöksensä perusteluina seuraavaa:

Espoon kaupungin valitusoikeus

Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Vahingonkorvauksen ja oikeudenkäyntikulukorvauksen maksamiseksi tehdyn suorituksen pätevyyttä ja korvausvelalle maksettavaa korkoa koskevat velkojan ja velallisen erimielisyydet ovat yleisten tuomioistuinten käsiteltäviksi kuuluvia yksityisoikeudellisia riita-asioita, joita ei voida ratkaista hallinnossa rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain mukaiseen talletushakemukseen annettavalla päätöksellä. Tallettajan ja velkojan erimielisyys yksityisoikeudellisesta suoritusvelvollisuudesta vapautumiseksi tehdyn talletuksen edellytysten täyttymisestä voidaan tutkia kyseistä suoritusvelvollisuutta koskevassa oikeudenkäynnissä yleisessä tuomioistuimessa.

Aluehallintoviraston päätökset hakijoiden talletusten vastaanottamisesta eivät edellä todettu huomioon ottaen sisällä ratkaisuja, jotka välittömästi vaikuttaisivat Espoon kaupungin oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen. Espoon kaupungilla ei siten ole oikeutta valittaa aluehallintoviraston päätöksestä.

Oikeudenkäyntikulut

Valituksen jäädessä tutkimatta Espoon kaupungille ei määrätä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Hallintolainkäyttölaki 6 § 1 momentti, 51 § 2 momentti ja 74 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Maija-Liisa Marttila, Marja Tuominen ja Jussi-Pekka Lajunen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Espoon kaupunki on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston 17.1.2014 tekemät päätökset sekä velvoittaa Suomen valtion/Etelä-Suomen aluehallintoviraston korvaamaan Espoon kaupungin oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut viivästyskorkoineen. Lisäksi Espoon kaupunki on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus jättää asian lepäämään, kunnes vahingonkorvausta koskeva riita-asia on ratkaistu lainvoimaisesti.

Espoon kaupunki on esittänyt vaatimustensa tueksi, että kaupunki on aluehallintoviraston päätösten välittömien oikeusvaikutusten kohde ja siten asianosainen. Espoon kaupungin oikeus viivästyskorkoon talletetun määrän osalta saattaa riippua siitä, katsotaanko tallettamisen edellytysten olevan olemassa tai hyväksyykö aluehallintovirasto talletuspäätökset. Asfalttiyhtiöiden maksutalletukset eivät ole asianmukaisia eikä Espoon kaupunki hyväksy niitä.

Asfalttiyhtiöt eivät ole tarjoutuneet maksamaan velkaansa täysimääräisenä, sillä talletettu rahamäärä ei ole vastannut Espoon kaupungin koko saatavaa asiassa. Saatavan määrä käy ilmi käräjäoikeuden tuomiossa kuvatusta Espoon kaupungin kannevaatimuksesta. Tarjous tätä pienemmästä suorituksesta on osasuoritusta koskeva tarjous, jota velkojalla ei ole velvollisuutta hyväksyä. Ylemmän oikeusasteen todetessa kartellivelan määrän olevan käräjäoikeuden tuomitsemaa määrää suurempi, on määrä ollut suurempi alusta lähtien. Espoon kaupungilla on ollut perusteltu syy kieltäytyä vastaanottamasta osasuoritusta. Aluehallintovirasto ei olisi saanut hyväksyä talletuksia.

Kyseessä on osasuoritus myös sillä perusteella, ettei minkään asfalttiyhtiön tarjous ole vastannut edes sitä, mitä käräjäoikeus on pitänyt yhtiöiden velan selvitettynä määränä. Kunkin yhtiön tarjous on vastannut vain kyseisen yhtiön osuutta kartelliyhtiöiden keskinäisessä vastuunjaossa. Jaolla ei ole merkitystä kartelliyhtiön ja Espoon kaupungin välisessä suhteessa. Käräjäoikeus on määrännyt kunkin asfalttiyhtiön maksamaan Espoon kaupungille vahingonkorvausta korkoineen ja Espoon kaupungin oikeudenkäyntikulut yhteisvastuullisesti muiden vastaajien kanssa.

Aluehallintovirasto on hyväksynyt VLT-Trading Oy:n osuutta koskevan velallisten keskinäisessä vastuunjaossa vastaavan Lemminkäinen Oyj:n tekemän talletuksen. Espoon kaupunki ei ole hyväksynyt velallisen vaihdosta. Aluehallintovirasto ei olisi siten saanut hyväksyä talletusta, jonka on tehnyt muu kuin velallinen ilman velkojan lupaa.

Maksutalletuslaissa velkojan viivästyksellä tarkoitetaan asiallisesti samaa kuin korkolain säännöksissä ja velvoiteoikeuden yleisissä opeissa, joita velallinen ei saa talletusmenettelyyn turvautumalla kiertää.

Asfaltmix Oy (entinen Rudus Asfaltti Oy) on selityksessään vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää Espoon kaupungin valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä, jättää Espoon kaupungin vaatimuksen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 17.1.2014 (ESAVI/270/06.01.06/2014) kumoamisesta tutkimatta tai hylkää sen. Lisäksi Asfaltmix Oy on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen asian lepäämään jättämisestä ja velvoittaa Espoon kaupungin korvaamaan Asfaltmix Oy:n oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Asfaltmix Oy on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella, että hallinto-oikeuden päätös valituksen tutkimatta jättämisestä on lainmukainen samoin kuin aluehallintoviraston tekemä talletuspäätös. Espoon kaupunki ei ole hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianosainen, eikä sillä siten ole oikeutta valittaa aluehallintoviraston päätöksestä.

Espoon kaupunki ei ole edes väittänyt, että se ei olisi kieltäytynyt suoritusten vastaanottamisesta, mikä on maksutalletuslaissa säädetty edellytys maksutalletuksen hyväksymiseksi. Aluehallintoviraston tehtävänä on ainoastaan tarkistaa, että velallisen ilmoittama syy on joku maksutalletuslain 1 §:ssä mainituista talletuksen edellytyksistä. Aluehallintovirasto ei ratkaise kysymyksiä velvoitteen oikeellisuudesta ottaessaan vastaan talletuksia. Espoon kaupungin valitus perustuu väitteisiin sellaisista seikoista, joita aluehallintovirasto ei ole edes tutkinut, ja joista aluehallintovirasto ei ole antanut Espoon kaupungin oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun välittömästi vaikuttavaa päätöstä.

Saatavan määrää koskevat erimielisyydet tutkitaan ja ratkaistaan yleisissä tuomioistuimissa. Espoon kaupungin väite saatavan määrän virheellisyydestä on tässä asiassa merkityksetön.

Asfaltmix Oy ja muut vastaajayhtiöt ovat yhdessä tarjoutuneet maksamaan Espoon kaupungille ja ne ovat tallettaneet aluehallintovirastoon käräjäoikeuden tuomitsemat korvaukset korkoineen ja kuluineen. Kyse on siten käräjäoikeuden tuomioiden mukaisesta kokonaissuorituksesta. Asfaltmix Oy:llä ei ole velvollisuutta maksaa enemmän kuin mitä käräjäoikeus on määrännyt.

Maksutalletuslaki on säädetty, jotta velkoja ei voi perusteettomasti estää velallista suorittamasta lainvoimaa vailla olevaan tuomioon perustuvaa saatavaa.

Espoon kaupungin pyyntö asian jättämisestä lepäämään on perusteeton.

Lemminkäinen Oyj on selityksessään vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää Espoon kaupungin valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä, jättää Espoon kaupungin vaatimuksen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätösten 17.1.2014 (ESAVI/251/06.01.06/2014 ja ESAVI/246/06.01.06/2014) kumoamisesta tutkimatta tai hylkää sen. Lisäksi Lemminkäinen Oy on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää Espoon kaupungin vaatimuksen asian lepäämään jättämisestä ja velvoittaa Espoon kaupungin korvaamaan Lemminkäinen Oyj:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Lemminkäinen Oyj on selityksessään perustellut vaatimuksiaan samansisältöisesti kuin Asfaltmix Oy. Lisäksi Lemminkäinen Oyj on esittänyt, että Espoon kaupunki on käräjäoikeudessa nimenomaisesti vaatinut Lemminkäinen Oyj:n tuomitsemista yhteisvastuuseen VLT-Trading Oy:n kanssa ja käräjäoikeus on tämän mukaisesti tuominnut Lemminkäinen Oyj:n yhteisvastuuseen ensisijaisesti VLT-Trading Oy:n maksettavaksi määrätystä osuudesta. Kysymys ei ole väitetystä velallisen vaihdoksesta.

NCC Roads Oy on selityksessään vaatinut, että korkein hallinto-oikeus ensisijaisesti hylkää Espoon kaupungin valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä ja toissijaisesti jättää Espoon kaupungin vaatimuksen Etelä-Suomen aluehallintoviraston 17.1.2014 antaman päätöksen (ESAVI/257/06.01.06/2014) kumoamisesta tutkimatta taikka hylkää sen. Lisäksi NCC Roads Oy on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää Espoon kaupungin vaatimuksen asian lepäämään jättämisestä ja velvoittaa Espoon kaupungin korvaamaan NCC Roads Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

NCC Roads Oy on selityksessään perustellut vaatimuksiaan samansisältöisesti kuin Asfaltmix Oy ja todennut vielä Espoon kaupungin valituksen ilmeisenä tarkoituksena olevan pyrkimys kerryttää tuomitulle määrälle maksettavaksi tulevan viivästyskoron osuus mahdollisimman suureksi.

Skanska Asfaltti Oy on selityksessään vaatinut, että korkein hallinto-oikeus jättää tutkimatta tai hylkää Espoon kaupungin valituksen ja siinä esitetyt vaatimukset ja velvoittaa Espoon kaupungin korvaamaan Skanska Asfaltti Oy:n oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. Lisäksi Skanska Asfaltti Oy on vaatinut, että vaatimus asian lepäämään jättämisestä hylätään.

Skanska Asfaltti Oy on selityksessään perustellut vaatimuksiaan samansisältöisesti kuin Asfaltmix Oy. Lisäksi Skanska Asfaltti Oy on esittänyt muun ohella, että aluehallintoviraston tulee talletuksen vastaanottamiseksi selvittää, mikä on talletuksen peruste. Tässä asiassa talletuksen perusteena on Helsingin käräjäoikeuden 28.11.2013 antama tuomio, josta ilmenevät vastaajayhtiöiden Espoon kaupungille maksettavaksi määrätyt korvaukset. Se, että aluehallintovirasto on ottanut talletukset vastaan, ei tarkoita, että virasto olisi tehnyt ratkaisun, joka antaisi talletukseen oikeutetulle oikeuden valittaa päätöksestä. Aluehallintovirasto selvittää talletuksen perusteen, ei sen oikeellisuutta. Talletuksen oikeellisuutta koskevan kysymys voidaan tutkia yleisessä tuomioistuimessa, ei hallinto-oikeudessa. Espoon kaupunki on ainoa Skanska Asfaltti Oy:hyn vaatimuksia kohdistanut kantaja, joka on kieltäytynyt ottamasta tarjottua maksua vastaan ja riitauttanut aluehallintoviraston talletuksen vastaanottamista koskevan päätöksen.

SA-Capital Oy ja Super Asfaltti Oy ovat yhteisessä selityksessään vaatineet, että korkein hallinto-oikeus hylkää Espoon kaupungin valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä, jättää Espoon kaupungin vaatimuksen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätösten 17.1.2014 (ESAVI/251/06.01.06/2014 ja ESAVI/246/06/01.06./2014) kumoamisesta tutkimatta taikka hylkää sen. Lisäksi SA-Capital Oy ja Super Asfaltti Oy ovat vaatineet, että korkein hallinto-oikeus hylkää Espoon kaupungin vaatimuksen valituksen lepäämään jättämisestä.

SA-Capital Oy ja Super Asfaltti Oy ovat viitanneet vaatimustensa perusteluina siihen, mitä niiden myötäpuolina olevat yhtiöt ovat lausuneet.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lausunnossaan esittänyt, että asiassa ei ole esitetty perusteita aluehallintoviraston päätösten kumoamiseksi. Aluehallintovirasto on lausunnossaan esittänyt muun ohella seuraavaa:

Talletuksen perusteena on ollut Helsingin käräjäoikeuden tuomio. Ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n mukaan täytäntöönpanoperusteita ovat tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa antama tuomio. Saman lain 5 §:n 1 momentin, oikeastaan 2 luvun 5 §:n 1 momentin, mukaan lainvoimaa vailla oleva käräjäoikeuden tuomio, jossa on asetettu maksuvelvoite, saadaan panna täytäntöön, jollei velallinen aseta vakuutta hakijan saatavasta, ulosottomaksusta ja mahdollisista täytäntöönpanokuluista. Edellä mainitulla perusteella tallettajalla on ollut maksutalletuslain 1 §:n mukaisesti suoritusvelvollisuus.

Tallettaja on talletuslomakkeissa ilmoittanut, että mainitut velkojat ovat kieltäytyneet tarjouksesta suorittaa niille Helsingin käräjäoikeuden tuomion mukainen korvaus. Talletuslomakkeen liitteestä ilmenee kieltäytymisen perusteena olevan se, ettei tallettajan tarjous vastaa velkojan saatavan määrää.

Aluehallintovirasto toimii talletusasioissa niin sanottuna passiivisena vastaanottajana eikä se tutki, onko talletettu määrä oikea. Talletuksen määrän oikeellisuudesta vastaa tallettaja. Virasto tutkii suoritusvelvollisuuden olemassaolon ja sen, että suoritusta ei ole voitu maksaa maksutalletuslaissa mainituista syistä, joista yksi on se, että suorituksen vastaanottaja on kieltäytynyt vastaanottamasta suoritusta.

Aluehallintoviraston edellä kerrottuun passiiviseen rooliin talletusten vastaanottajana kuuluu myös se, että koska virasto ei ole tuomioistuin, sillä ei ole toimivaltaa tutkia velallisten vaihdosten pätevyyttä.

Maksutalletuslain mukaan kysymys on ilmoituksesta, joka tehdään aluehallintovirastolle, ei hakemuksesta. Kysymyksessä ei ole hallintolain mukainen hallintoasia, jossa kuultaisiin eri osapuolia. Maksutalletuslain mukaan tallettaja ilmoittaa tallettamisesta siihen oikeutetulle, mutta kuulemista ei maksutalletuslaki edellytä, eikä hallintolakia tältä osin sovelleta.

Espoon kaupunki on asfalttiyhtiöiden selityksiin antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Mikäli talletus aluehallintovirastoon vapauttaa asfalttiyhtiöt suoritusvastuusta ja katkaisee viivästyskoron kertymisen Espoon kaupungin lukuun talletetulle summalle, on Espoon kaupunki talletuspäätöksen välittömien oikeusvaikutusten kohde. Espoon kaupunkia olisi siten pitänyt kuulla talletuspäätöstä tehtäessä. Aluehallintoviraston olisi pitänyt tutkia, täyttyvätkö tallettamisen edellytykset.

Mikäli talletus aluehallintovirastoon ei vapauta velallista suoritusvelvollisuudestaan, täytyy Espoon kaupungilla olla oikeus nostaa asiaa koskeva kanne myöhemmin yleisessä tuomioistuimessa. Maksutalletuslaissa ei ole säädetty oikeasta valitustiestä. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty lähinnä kanteen ajamisesta tuomioistuimessa ja talletusviranomaisen syyttämistä virkavirheestä.

Yhteisvastuullista velkasuhdetta ei voi purkaa tallettamalla velallisen osuutta keskinäisessä vastuunjaossa merkitsevää rahasummaa aluehallintovirastoon. Asfalttiyhtiöiden talletukset ovat ehdollisia. Mikäli osuuttaan vastaavan talletuksen tehnyt asfalttiyhtiö menisi konkurssiin, palautuisi näin talletettu summa konkurssipesään. Espoon kaupungin asema velkojana huononisi olennaisesti, kun kaupunki ei voisi vaatia konkurssiin menneen yhtiön suoritusta muilta velallisilta. Riski yhteisvastuullisen velallisen konkurssista kuuluu muille yhteisvastuullisille velallisille, ei Espoon kaupungille.

Asfalttiyhtiöt eivät ole tosiasiassa tarkoittaneet maksaa edes osaa velastaan. Tarkoitus on ainoastaan ollut antaa varat tilapäisesti omistuksenpidätysehdoin Espoon kaupungin säilytettäväksi. Tämä ei ole velan maksamista. Asfalttiyhtiöistä SA-Capital Oy ja Super Asfaltti Oy ovat nimenomaisesti tarjonneet Espoon kaupungille ehdollista suoritusta. Kaupungilla ei ole velvollisuutta hyväksyä ehdollista suoritusta eikä kaupunki tällöin menetä oikeuttaan viivästyskorkoon edes tarjotun rahamäärän osalta.

Lemminkäinen Oyj:n, Asfaltmix Oy:n, NCC Roads Oy:n, Skanska Asfaltti Oy:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimukset tulee hylätä perusteettomina.

Espoon kaupunki on antanut vastaselityksen Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunnosta.

Asfaltmix Oy:lle, Lemminkäinen Oyj:lle, NCC Roads Oy:lle, Skanska Asfaltti Oy:lle, SA-Capital Oy:lle ja Super Asfaltti Oy:lle sekä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle on annettu tiedoksi Espoon kaupungin vastaselitykset.

Oikeudenkäyntikuluja koskevat selvitykset ja lausumat

Espoon kaupunki on ilmoittanut arvonlisäverottomien oikeudenkäyntikulujensa määräksi 8 220 euroa.

Asfaltmix Oy on ilmoittanut arvonlisäverottomien oikeudenkäyntikulujensa määräksi 9 861,25 euroa.

Lemminkäinen Oyj on ilmoittanut arvonlisäverottomien oikeudenkäyntikulujensa määräksi 6 015,33 euroa.

NCC Roads Oy on ilmoittanut arvonlisäverottomien oikeudenkäyntikulujensa määräksi 12 100 euroa.

Skanska Asfaltti Oy on ilmoittanut arvonlisäverottomien oikeudenkäyntikulujensa määräksi 6 485 euroa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta antaa lausuma Espoon kaupungin oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevasta vaatimuksesta.

Espoon kaupunki on asfalttiyhtiöiden oikeudenkäyntikuluja koskeviin vaatimuksiin antamissaan lausumissa esittänyt, että yhtiöillä ei ole oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Kysymyksessä on hallintoasia, eivätkä yhtiöt ole sellaisessa asemassa, että Espoon kaupungilla olisi velvollisuus korvata niiden kustannuksia. Asian luonne huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että yhtiöt joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asfaltmix Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus sisältää myös hallinto-oikeusvaiheessa tehdyn työn, eikä korkeimmassa hallinto-oikeudessa käytyä prosessia koskevan vaatimuksen määrä voi ylittää 4 000 euroa.

Espoon kaupunki on paljoksunut Lemminkäinen Oyj:n, NCC Roads Oy:n ja Skanska Asfaltti Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimusten määrää 4 000 euroa ylittävältä osalta. Lemminkäinen Oyj on vastannut kolmeen identtiseen asiaan. Selityksiä on ollut laatimassa viisi lakimiestä, mikä johtaa päällekkäiseen ja osin tehottomaan työhön. Oikeudenkäyntikululaskelmasta ei käy ilmi kunkin lakimiehen tuntiveloitus. NCC Roads Oy on käyttänyt yli 40 tuntia työtä vain vastatakseen Espoon kaupungin valitukseen. Yhtiön rajallisen intressin valvominen asiassa ei ole edellyttänyt mainittua määrää työtä. NCC Roads Oy:n asema ja yhtiön tosiasiallinen intressi huomioon ottaen ajankäyttö on ollut suhteetonta. Skanska Asfaltti Oy:n vastausta on ollut laatimassa viisi lakimiestä, mikä johtaa väistämättä päällekkäiseen ja osin tehottomaan työhön.

Espoon kaupungin lausumat on annettu tiedoksi Asfaltmix Oy:lle, Lemminkäinen Oyj:lle, NCC Roads Oy:lle ja Skanska Asfaltti Oy:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen asian käsittelyn lykkäämisestä.

2. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Enemmän viivästyksen välttämiseksi korkein hallinto-oikeus ottaa välittömästi ratkaistavakseen Espoon kaupungin valituksen aluehallintoviraston päätöksistä. Valitus hylätään.

3. Korkein hallinto-oikeus hylkää Espoon kaupungin sekä Asfalttimix Oy:n, Lemminkäinen Oyj:n, NCC Roads Oy:n ja Skanska Asfaltti Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Perustelut

1. Vaatimus asian käsittelyn lykkäämisestä

Espoon kaupunki on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus jättää asian lepäämään, kunnes vahingonkorvausta koskeva riita-asia on ratkaistu lainvoimaisesti.

Kun otetaan huomioon, mitä jäljempänä pääasian yhteydessä on asiasta lausuttu, asian käsittelyä ei ole syytä lykätä valituksessa esitetyllä tavalla.

2. Pääasia

2.1 Espoon kaupungin oikeus valittaa aluehallintoviraston maksutalletusasiaa koskevasta päätöksestä

2.1.1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensinnä ratkaistavana, onko Espoon kaupungilla ollut oikeus valittaa aluehallintoviraston maksutalletuslain nojalla tekemistä päätöksistä tallettaa Lemminkäinen Oyj:n, NCC Roads Oy:n, Super Asfaltti Oy:n, SA-Capital Oy:n, Rudus Asfaltti Oy:n ja Skanska Asfaltti Oy:n (jäljempänä myös yhtiöt) ilmoituksista Espoon kaupungille suoritettavat Helsingin käräjäoikeuden lainvoimaa vailla olevan tuomion mukaiset korvaukset.

2.1.2 Sovellettavat oikeusohjeet

Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Hallintolainkäyttölain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen lakiehdotuksen 6 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 217/1995 vp, s. 39) on todettu muun ohella, että valitusoikeus olisi toisaalta sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, mutta johon päätöstä ei ole muodollisesti kohdistettu. Valitusoikeutta ei voitaisi hallituksen esityksen mukaan johtaa yksinomaan päätöksen välillisistä vaikutuksista. Välittömyyskriteerin soveltuvuutta arvioitaessa olisi kiinnitettävä huomiota kunkin asian laatuun ja asiassa ilmenevään oikeusturvan tarpeeseen.

Rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamista velan maksuna tai vapautumiseksi muusta maksuvelvollisuudesta annetun lain (jäljempänä maksutalletuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan, jos se, jolla on toiselta saatavana rahaa, arvopapereita tai asiakirjoja, kieltäytyy suoritusta vastaanottamasta taikka hänen poissaolonsa, sairautensa tai muu sellainen syy estää suorituksen, suoritusvelvollisella on oikeus tallettaa suoritettava aluehallintovirastoon ja siten vapautua suoritusvelvollisuudestaan.

Maksutalletuslain 2 §:n 1 momentin mukaan sen, joka tahtoo 1 §:ssä mainitulla tavalla tallettaa suoritettavan, on ilmoitettava siitä kirjallisesti suorituspaikan aluehallintovirastolle. Ilmoituksessa on mainittava syy, johon vaatimus suoritusvelvollisuuden täyttämisestä tallettamalla perustuu, sekä kaikki ne seikat, joiden tunteminen on tarpeen luovutettaessa talletettua siihen oikeutetulle. Pykälän 2 momentin mukaan tallettamisesta on suoritusvelvollisen ilmoitettava talletettuun oikeutetulle viipymättä, jos se on mahdollista, tai, jos useammat vaativat talletettua itselleen, kullekin heistä.

Maksutalletuslain 5 §:n 2 momentin mukaan, jos tallettaja ilman laillista syytä on laiminlyönyt 2 §:n 2 momentissa säädetyn ilmoituksen, korvatkoon siitä aiheutuneen vahingon.

Maksutalletuslain 6 §:n 1 momentin mukaan aluehallintovirastoon sanotun lain nojalla talletetut varat on talletettava viipymättä luottolaitokseen. Luottolaitokseen talletetuille varoille maksettavan koron saa se, joka saa nostaa talletuksen.

Hallituksen esityksessä ulosotonhaltijan lakkauttamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 92/1996 vp) on muun ohella maksutalletuslakia ehdotettu muutettavaksi siten, että varojen talletukset tehtäisiin ulosotonhaltijan asemesta lääninhallitukseen. Hallituksen esityksessä on todettu, että koska lääninhallitus esityksen mukaan käsittelee talletusasiat yleishallintoviranomaisena, lääninhallituksen talletusasiassa antamaan valituskelpoiseen ratkaisuun haettaisiin muutosta hallintoasioita koskevassa järjestyksessä. Samaan kokonaisuuteen liittyen hallituksen esityksessä laiksi ulosoton viranomaisia ja muutoksenhakua sekä ulosotonhaltijan lakkauttamista koskevan uudistuksen siirtymäsäännöksistä (HE 93/1996 vp) on todettu, että ulosotonhaltijan lakkauttamisen yhteydessä ehdotetaan, että maksutalletuslain mukaiset talletusasiat käsittelee lääninhallitus. Valitusoikeus lain voimaantulon jälkeen vireille tulevassa talletusasiassa tehdystä päätöksestä ratkaistaisiin muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain (154/50, jäljempänä hallintovalituslaki) säännösten nojalla.

Hallintovalituslaki on kumottu 1.12.1996 voimaantulleella hallintolainkäyttölailla. Lääninhallitusten tehtävät ovat puolestaan siirtyneet aluehallintovirastoille aluehallintovirastoista annetulla lailla, joka on tullut voimaan 1.1.2010 valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain nojalla.

Aluehallintovirastoista annetun lain muutoksenhakua koskevan 23 §:n 1 momentin mukaan, jollei muualla laissa toisin säädetä, aluehallintoviraston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

2.1.3 Tosiseikat

Helsingin käräjäoikeus on tuomiollaan 28.11.2013 (nro 13/64929) velvoittanut Lemminkäinen Oyj:n, VLT Trading Oy:n konkurssipesän, Skanska Asfaltti Oy:n, NCC Roads Oy:n, SA-Capital Oy:n, Rudus Asfaltti Oy:n ja Super Asfaltti Oy:n suorittamaan Espoon kaupungille korvausta muun ohella kaupungin asfaltointisopimuksesta maksamasta ylihinnasta sekä korvausta oikeudenkäyntikuluista molemmat korvaukset korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen.

Lemminkäinen Oyj on tehnyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 14.1.2014 maksutalletuslain mukaisen ilmoituksen ja 16.1.2014 sitä koskevan muutoksen. Lemminkäinen Oyj on yksilöinyt talletettavan rahamäärän olevan ensisijaisesti Lemminkäinen Oyj:n osalta 3 298 473,83 euroa ja samalla tuomiolla ensisijaisesti VLT Trading Oy:n osalta 89 422,85 euroa talletusilmoituksista lähemmin ilmenevin ehdoin.

NCC Roads Oy on tehnyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 14.1.2014 maksutalletuslain mukaisen ilmoituksen ja 16.1.2014 sitä koskevan muutoksen. NCC Roads Oy on yksilöinyt talletettavan rahamäärän olevan 63 210 euroa talletusilmoituksesta lähemmin ilmenevin ehdoin.

Super Asfaltti Oy on tehnyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 14.1.2014 maksutalletuslain mukaisen ilmoituksen ja 16.1.2014 sitä koskevan muutoksen. Super Asfaltti Oy on yksilöinyt talletettavan rahamäärän olevan 56 763 euroa talletusilmoituksesta lähemmin ilmenevin ehdoin.

SA-Capital Oy on tehnyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 14.1.2014 maksutalletuslain mukaisen ilmoituksen ja 16.1.2014 sitä koskevan muutoksen. SA-Capital Oy on yksilöinyt talletettavan rahamäärän olevan 45 549,55 euroa talletusilmoituksesta lähemmin ilmenevin ehdoin.

Rudus Asfaltti Oy (nykyisin Asfaltmix Oy) on tehnyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 14.1.2014 maksutalletuslain mukaisen ilmoituksen ja 16.1.2014 sitä koskevan muutoksen. Rudus Asfaltti Oy on yksilöinyt talletettavan rahamäärän olevan 56 769,90 euroa talletusilmoituksesta lähemmin ilmenevin ehdoin.

Skanska Asfaltti Oy on tehnyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 14.1.2014 maksutalletuslain mukaisen ilmoituksen ja 16.1.2014 sitä koskevan muutoksen. Skanska Asfaltti Oy on yksilöinyt talletettavan rahamäärän olevan 89 367 euroa talletusilmoituksesta lähemmin ilmenevin ehdoin.

Maksutalletusten perusteeksi on ilmoituksissa mainittu velkojan kieltäytyminen yhtiöiden tarjouksesta suorittaa velkojalle Helsingin käräjäoikeuden edellä mainitussa tuomiossa yhtiöiden maksettavaksi tuomitut korvaukset. Yhtiöt ovat ilmoitusten mukaan tarjoutuneet suorittamaan käräjäoikeuden Espoon kaupungille tuomitsemat korvaukset kokonaisuudessaan. Espoon kaupunki ei toimittanut yhtiöille yhtiöiden ensin puhelimitse ja sitten kirjallisesti pyytämiä pankkiyhteystietoja yhtiöiden tarjoamia, käräjäoikeuden tuomitsemia korvauksia kattavia suorituksia varten.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksillään 17.1.2014 (ESAVI/251/06.01.06/2014, ESAVI/246/06.01.06/2014, ESAVI/257/06.01.06/2014, ESAVI/265/06.01.06/2014, ESAVI/266/06.01.06/2014, ESAVI/270/06.01.06/2014,

ESAVI/306/06.01.06/2014) hyväksynyt talletukset ja siirtänyt talletetut varat rahalaitokseen korkoa kasvamaan, kunnes asiassa toisin määrätään.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on jättänyt Espoon kaupungin aluehallintoviraston päätöksiä koskevan valituksen tutkimatta katsoen, että yhtiöiden talletusten vastaanottaminen ei sisällä hallinto-oikeuden päätöksessä todettu huomioon ottaen ratkaisua, joka välittömästi vaikuttaisi Espoon kaupungin oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen.

Espoon kaupunki katsoo valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että kaupungilla on oikeus valittaa aluehallintoviraston päätöksestä, sillä päätös vaikuttaa välittömästi kaupungin oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen.

Espoon kaupungin mukaan maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaiset tallettamisen edellytykset eivät asiassa täyty. Yhtiöt eivät olleet tarjoutuneet maksamaan velkaansa täysimääräisenä, sillä talletetut rahamäärät eivät ole vastanneet Espoon kaupungin saatavia asiassa. Tarjous kannevaatimusta pienemmästä suorituksesta on osasuoritus, jota velkojalla ei ole velvollisuutta hyväksyä. Espoon kaupunki ei ole viivästynyt maksutalletuslain mukaan, eikä velallinen vapaudu viivästysseuraamuksista edes osasuoritusta vastaavalta osalta. Lisäksi kysymyksessä on VLT Trading Oy:n osalta velallisen vaihdos, jota Espoon kaupunki ei ole hyväksynyt.

Yhtiöt katsovat selityksissään korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että Espoon kaupungilla ei ole valitusoikeutta aluehallintoviraston päätöksestä, sillä kysymys ei ole kaupungin oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun välittömästi vaikuttavasta päätöksestä. Aluehallintoviraston päätös on maksutalletuslain mukainen, koska Espoon kaupungin kieltäydyttyä vastaanottamasta yhtiöiden suorituksia ovat edellytykset maksutalletukselle olleet olemassa. Väitetyn saatavan määrällinen riidattomuus ei ole maksutalletuksen hyväksymisen edellytys. Lemminkäinen Oyj on lisäksi katsonut toisin kuin Espoon kaupunki, että VLT Trading Oy:n osalta kysymys ei ole kielletystä velallisen vaihdoksesta, kun Espoo kaupunki on nimenomaisesti vaatinut käräjäoikeutta tuomitsemaan Lemminkäinen Oyj:n korvausvastuuseen yhteisvastuullisesti VLT Trading Oy:n kanssa ja käräjäoikeus on näin myös tuominnut.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lausunnossaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle todennut, että virasto toimii maksutalletuslain mukaisissa asioissa niin kutsuttuna passiivisena tallettajana. Aluehallintovirasto tutkii maksutalletuslain nojalla suoritusvelvollisuuden olemassaolon ja sen, että suoritusta ei ole voitu maksaa esimerkiksi sen vuoksi, että suorituksen vastaanottaja on kieltäytynyt vastaanottamasta suoritusta.

2.1.4 Oikeudellinen arviointi valitusoikeudesta

Asiassa sovellettavan maksutalletuslain 1 §:n 1 momentissa säädetään suoritusvelvollisen oikeudesta tallettaa muun ohella suoritettava rahamäärä aluehallintovirastoon ja siten vapautua suoritusvelvollisuudestaan tilanteessa, jossa velkoja kieltäytyy suoritusta vastaanottamasta.

Kysymyksessä on velallisaloitteinen menettely, jonka avulla pyritään suojaamaan velallisen oikeuksia tilanteessa, jossa velkoja kieltäytyy ottamasta vastaan suoritusta. Velallisen kannalta tällainen menettely on välttämätön, sillä ilman mahdollisuutta tehdä velkojan nimiin asianosaisista riippumattomalle taholle tämäntyyppistä talletusta, velallisen ei olisi mahdollista katkaista saatavan pääomalle ja oikeudenkäyntikuluja koskevalle korvaukselle tulevien viivästyskorkojen kertymistä, mistä käsillä olevassa asiassakin on kysymys.

Asianosaisista riippumattomana tahona maksutalletuslain mukaisissa talletusasioissa toimii aluehallintovirasto. Edellä kohdassa 2.1.2 mainittujen hallituksen esitysten (HE 92/1996 vp ja HE 93/1996 vp) mukaisesti aluehallintovirasto käsittelee talletusasiat yleishallintoviranomaisena.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintoviraston talletusasiassa tekemää päätöstä on pidettävä valituskelpoisena hallintopäätöksenä. Aluehallintoviraston talletusasiassa antamaan valituskelpoiseen hallintopäätökseen haetaan muutosta hallintolainkäyttölain järjestyksessä.

Talletusasiassa oikeussuojan tarve kohdistuu ensisijaisesti talletuksen tekevään tahoon, joka vapautuu talletuksen tekemisen johdosta maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaisesti suoritusvelvollisuudestaan. Velallisen oikeussuojan tarve konkretisoituu tilanteessa, jossa aluehallintovirasto kieltäytyy tekemästä velallisen ilmoittamaa talletusta. Vaikka velallisen onkin aluehallintoviraston kieltäytyessä tekemästä talletusta mahdollista tehdä uusi talletusilmoitus, ei tämä tarjoa velalliselle riittävää oikeussuojakeinoa. Uuden talletusilmoituksen tekeminen viivästyttää maksutalletuslain 1 §:n 1 momentissa säädetyn suoritusvelvollisuuden katkeamista koskevan vaikutuksen alkamista. Velallisen oikeussuoja edellyttää siten, että velallinen voi saattaa hallintolainkäytön järjestyksessä arvioitavaksi, ovatko aluehallintoviraston perusteet hylätä talletuksen tekemistä koskeva ilmoitus olleet lainmukaiset.

Sen paremmin maksutalletuslaista kuin sen esitöistä tai muista tässä asiassa merkityksellisistä oikeusohjeista ei kuitenkaan ilmene, onko sillä taholla, jonka hyväksi talletus on tehty, oikeus valittaa aluehallintoviraston talletusasiaa koskevasta päätöksestä. Kun asiassa ei ole erityisesti säädetty, tulee asiaa näin ollen arvioida hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin nojalla.

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt Espoon kaupungin valituksen tutkimatta muun ohella sillä perusteella, että tal³lettajan ja velkojan erimielisyys yksityisoikeudellisesta suoritusvelvollisuudesta vapautumiseksi tehdyn talletuksen edellytysten täyttymisestä voidaan tutkia kyseistä suoritusvelvollisuutta koskevassa oikeudenkäynnissä yleisessä tuomioistuimessa. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin toteaa, että aluehallintoviraston on maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaista talletusasiaa ratkaistessaan tutkittava, täyttyvätkö maksutalletuslain mukaiset talletuksen tekemisen edellytykset. Maksutalletuslain mukaisten talletusten edellytysten tutkimisen lainmukaisuutta ei voida saattaa yleisten tuomioistuinten arvioitavaksi.

Espoon kaupunki ja yhtiöt ovat eri mieltä siitä, mitä maksutalletuslain mukaisten talletuksen tekemisen edellytysten tutkiminen ratkaistavana olevassa asiassa tarkoittaa.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että aluehallintovirasto tutkii maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaista talletusasiaa ratkaistessaan, onko kysymyksessä maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukainen saatava, onko velkoja kieltäytynyt maksutalletuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vastaanottamasta suoritusta ja onko ilmoituksessa aluehallintovirastolle mainittu maksutalletuslain 2 §:n 1 momentin mukaisesti syy, johon vaatimus suoritusvelvollisuuden täyttymisestä tallettamalla perustuu.

Maksutalletuslain mukaisen talletusasian ratkaisemisen yhteydessä ei sen sijaan voida tutkia yksityisoikeudellisen saatavan määrän tai perusteen lainmukaisuutta.

Maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaisesti suoritusvelvollinen vapautuu suoritusvelvollisuudestaan talletettuaan suoritettavan aluehallintovirastoon. Edellä todetusti talletusta koskeva sääntely suojaa ensisijaisesti velallista velkojan kieltäytyessä vastaanottamasta suoritusta. Aluehallintoviraston talletusasiassa tekemän päätöksen on kuitenkin katsottava vaikuttavan hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaisesti myös velkojana olevan Espoon kaupungin oikeuteen, etuun ja velvollisuuteen. Suoritusvelvollisina olevien yhtiöiden vapautuminen suoritusvelvollisuudesta talletusten tekemisellä katkaisee Espoon kaupungin oikeuksien kannalta merkityksellisten viivästyskorkojen kertymisen Helsingin käräjäoikeuden edellä mainitun tuomion mukaisille korvauksille. Mikäli Espoon kaupungilla ei katsottaisi olevan maksutalletuslain mukaisessa menettelyssä valitusoikeutta aluehallintoviraston talletusasiassa tekemistä päätöksistä, kaupungilla ei olisi mahdollista saada missään muussakaan oikeudenkäynnissä tuomioistuimen arvioitavaksi, täyttyvätkö maksutalletuslain mukaiset talletuksen tekemisen edellytykset.

Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaista valitusoikeutta arvioidaan yleisesti sillä tavoin, että kysymyksessä olevan oikeussuhteen kaikilla asianosaisilla on etuaan, oikeuttaan ja velvollisuuttaan koskevassa asiassa valitusoikeus. Tässä arvioinnissa merkityksellistä on, millä tavoin viranomaisen tai hallintotuomioistuimen päätös vaikuttaa julkisoikeudelliseen oikeussuhteen eri osapuoliin.

Talletusasian oikeudellista merkitystä suorituksensaajalle ilmentää osaltaan myös se, että suoritusvelvollisen on maksutalletuslain 2 §:n 2 momentin nojalla ilmoitettava talletukseen oikeutetulle tallettamisesta viivytyksettä ja että maksutalletuslain 5 §:n 2 momentissa on ilmoitusvelvollisuutta koskevan laiminlyönnin varalta säädetty myös mahdollisuudesta vahingonkorvaukseen. Maksutalletuslain mukainen suoritusvelvollisen ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan ole Espoon kaupungin kannalta riittävä oikeussuojakeino, eikä se korvaa kaupungin oikeutta saattaa aluehallintoviraston talletusasiassa tekemän päätöksen lainmukaisuutta tuomioistuimen arvioitavaksi.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että valitusoikeutta arvioitaessa merkitystä ei voida antaa sille, että maksutalletuslain 1 §:n 2 momentin nojalla suoritusvelvollisella on oikeus tehdä maksutalletuslain mukainen ilmoitus aluehallintovirastolle lisäksi tilanteessa, jossa suoritusvelvollinen ei tiedä, kenelle suoritus on toimitettava. Tämä koskee ratkaistavana olevaan asiaan verrattuna oikeudellisesti erilaista tilannetta. Maksutalletuslain 1 §:n 2 momentin mukaisessa asiassa velallinen ei kykene yksilöimään velkojaa, eikä aluehallintoviraston velvollisuutena tällöin luonnollisestikaan ole talletusasiaa ratkaistessaan tutkia maksutalletuslain 1 §:n 1 momenttia sovellettaessa olennaista kysymystä velkojan kieltäytymisestä. Maksutalletuslain 1 §:n 2 momentista ei näin ollen ole tehtävissä johtopäätöksiä velkojan valitusoikeuden laajuudesta maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaisessa asiassa.

Espoon kaupungin oikeussuoja asiassa edellyttää siten, että kaupunki voi saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi, ovatko maksutalletuslain mukaiset, edellä todetut edellytykset talletuksen tekemiselle täyttyneet.

2.1.5 Johtopäätös

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston talletusasiassa tekemät päätökset vaikuttavat Espoon kaupungin etuun, oikeuteen tai velvollisuuteen hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Espoon kaupungilla on näin ollen oikeus valittaa aluehallintoviraston päätöksistä ja hallinto-oikeuden olisi tullut tutkia kaupungin valitus.

Koska hallinto-oikeudella on ollut asiasta eri käsitys, on hallinto-oikeuden valituksenalainen päätös Espoon kaupungin korkeimpaan hallinto-oikeuteen tekemästä valituksesta kumottava. Asia tulisi palauttaa tämän johdosta hallinto-oikeudelle asian tutkimista varten.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa valittajana oleva Espoon kaupunki, täällä selityksen antaneet yhtiöt sekä täällä lausunnon antanut, valituksenalaiset päätökset talletusasioissa tehnyt aluehallintovirasto ovat kirjelmissään ottaneet kantaa sekä maksutalletuslain mukaisen talletuksen tekemisen edellytysten täyttymiseen että menettelyyn aluehallintovirastossa. Enemmän viivästyksen välttämiseksi korkein hallinto-oikeus ottaa, asiaa hallinto-oikeudelle palauttamatta, asian välittömästi ratkaistavakseen.

2.2 Espoon kaupungin kuuleminen aluehallintovirastossa

2.2.1 Asiassa ratkaistava kysymys

Asiassa tulee aluehallintoviraston menettelyyn liittyen arvioitavaksi, olisiko viraston tullut kuulla Espoon kaupunkia ennen talletusten vastaanottamista ja mikä merkitys kuulematta jättämiselle on asiassa annettava.

2.2.2 Sovellettavat oikeusohjeet

Hallintolain 11 §:n 1 momentin mukaan hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.

Hallintolain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen lakiehdotuksen 11 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 72/2002 vp, s. 68 ja 69) on todettu muun ohella, että ehdotettu säännös on kirjoitettu väljään muotoon, jotta se mahdollistaisi riittävän joustavuuden ja tapauskohtaisen harkinnan asianosaisaseman määräytymisessä.

Hallituksen esityksen mukaan hallintoasian käsittelyssä sovellettavaa asianosaiskäsitettä ei ole tarkoituksenmukaista rajata suppeammaksi kuin hallintolainkäytössä noudatettavat valitusoikeuden perusteet. Lähtökohtana kuitenkin olisi, etteivät pelkästään asiaan liittyvät tosiasialliset intressit riittäisi tuottamaan laissa tarkoitettua asianosaisasemaa. Vaikutusten tulee olla oikeudellisia. Edelleen hallituksen esityksessä on todettu, että asianosaisaseman perusteita arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, millainen yhteys tällaisella henkilöllä on käsiteltävänä olevaan asiaan. Ratkaisevaa on, voidaanko asiassa tehtävän ratkaisun katsoa koskevan siinä määrin henkilön oikeutta, etua tai velvollisuutta, että se riittää tuottamaan tälle asianosaisaseman. Asianosaisaseman määräytyminen edellyttää tapauskohtaista harkintaa.

Hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Pykälän 2 momentin mukaan asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos:

1) vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana;

2) asia koskee palvelussuhteeseen tai vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista;

3) asia koskee hakijan ominaisuuksien arviointiin perustuvan edun myöntämistä;

4) kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen tai kuulemisesta aiheutuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle taikka ympäristölle; tai

5) hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

2.2.3 Oikeudellinen arviointi kuulemisesta

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että hallintolain 34 §:ssä hallintoviranomaisille säädetty kuulemisvelvollisuus on tarkoitettu alaltaan laajaksi.

Lähtökohtana on myös maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaisissa asioissa, joissa velallinen on tiedossa, että aluehallintovirasto varaa tällaiselle velkojalle tilaisuuden lausua mielipiteensä maksutalletuslaissa tarkoitettujen yllä jaksossa 2.1.4 oikeudellinen arviointi kuvattujen edellytysten täyttymisestä.

Maksutalletuslain 2 §:n 2 momentin mukainen suoritusvelvollista koskeva velvollisuus ilmoittaa velkojalle talletusasiasta ei korvaa viranomaisen suorittamaa kuulemista. Sanottu ilmoitus tehdään vasta talletuksen tekemisen jälkeen, eikä velkojalla ole tämän ilmoituksen johdosta enää mahdollisuutta ilmaista tehokkaalla tavalla käsitystään maksutalletuslain mukaisten edellytysten täyttymisestä asiassa.

Suoritusvelvollisen on tarpeen saada maksutalletuslain mukainen talletusasia joutuisasti käsitellyksi aluehallintovirastossa. Hallintolain 34 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti maksutalletusasia saattaakin olla menettelyn joutuisuuden turvaamiseksi mahdollista ratkaista asianosaisena olevaa velkojaa kuulematta, jos kuuleminen saattaa esimerkiksi velkojan viivyttelyn vuoksi vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen.

Käsillä olevassa asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että Espoon kaupungin kuuleminen olisi vaarantanut päätösten tarkoituksen toteutumisen. Aluehallintoviraston olisi näin ollen tullut kuulla Espoon kaupunkia ennen talletusasiaa koskevien päätösten tekemistä.

Koska Espoon kaupunki on kuitenkin voinut korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittää käsityksensä asioista sekä selvitystä aluehallintoviraston päätösten lainmukaisuudesta, ei aluehallintoviraston päätöksiä tule kuulemista koskevan menettelyvirheen perusteella kumota.

2.3 Maksutalletuslain mukaisten edellytysten täyttyminen

2.3.1 Kysymyksenasettelu

Aluehallintoviraston päätösten osalta arvioitavaksi tulee, onko virasto voinut katsoa maksutalletuslain mukaisten talletuksen edellytysten täyttyvän asiassa. Asian arvioinnin kannalta olennaista on, onko kysymyksessä maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukainen saatava, onko velkoja kieltäytynyt maksutalletuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vastaanottamasta suoritusta ja onko ilmoituksessa aluehallintovirastolle mainittu maksutalletuslain 2 §:n 1 momentin mukaisesti syy, johon vaatimus suoritusvelvollisuuden täyttymisestä tallettamalla perustuu.

2.3.2 Oikeudellinen arviointi edellytysten täyttymisestä

Espoon kaupunki on katsonut, että aluehallintoviraston ei olisi tullut hyväksyä yhtiöiden talletuksia, sillä maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukainen saatavaa koskeva vaatimus ei ole täyttynyt. Kaupungin mukaan talletusten määrä ei vastaa kaupungin saatavan määrää eivätkä saatavat ole riidattomia.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintovirasto on voinut pitää maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaisena saatavana mainitussa Helsingin käräjäoikeuden lainvoimaa vailla olevassa tuomiossa tuomittua korvauksen määrää viivästyskorkoineen. Tällainen tuomio on ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1 kohdan mukainen ulosottoperuste, joka on saman lain 2 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla lainvoimaa vaillakin täytäntöönpanokelpoinen. Maksutalletuslain säännöksistä tai sitä koskevista esitöistä ei johdu, että saatavan tulisi talletuksen hetkellä olla selvä ja riidaton. Selvää on, että aluehallintovirasto ei voi maksutalletuslain mukaisessa menettelyssä tutkia riidanalaisen saatavan lainmukaista perustetta tai määrää, vaan näiden seikkojen arviointi tapahtuu yleisessä tuomioistuimessa. Sillä, että Espoon kaupunki katsoo kysymyksessä olevan osasuoritus, ei ole asian arvioinnin kannalta näin ollen merkitystä. Maksutalletuksen tekeminen ei myöskään määritä kaupungin mahdollisen saatavan lopullista määrää.

Espoon kaupungin mukaan kaupunki ei ole maksutalletuslain 1 §:n 1 momentissa edellytetysti kieltäytynyt vastaanottamasta suoritusta ennen talletuksen tekemistä.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että Espoon kaupungin voidaan katsoa maksutalletuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kieltäytyneen vastaanottamasta yhtiöiden tarjoamia, käräjäoikeuden mainitun tuomion mukaisia korvauksia viivästyskorkoineen, kun kaupunki on kieltäytynyt yhtiöiden esittämistä ja aluehallintovirastossa todennetuista pyynnöistä toimittaa yhtiöille kaupungin tilinumero, jonne yhtiöt olisivat voineet tallettaa käräjäoikeuden tuomion mukaiset korvaukset.

Yhtiöiden on myös katsottava ilmoituksissaan aluehallintovirastolle yksilöineen maksutalletuslain 2 §:n 1 momentin mukaisen perustellun syyn, mihin vaatimukset suoritusvelvollisuuden täyttämisestä tallettamalla perustuvat.

Näin ollen yhtiöiden aluehallintovirastolle tekemissä talletuksissa on ollut kysymys maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaisesta saatavasta, jonka suorituksen vastaanottamisesta Espoon kaupunki on maksutalletuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kieltäytynyt. Yhtiöt ovat lisäksi ilmoituksissaan aluehallintovirastolle maininneet maksutalletuslain 2 §:n 1 momentin mukaisesti syyn, johon vaatimukset suoritusvelvollisuuden täyttymisestä tallettamalla perustuvat.

2.3.3 Johtopäätös ja lopputulos

Maksutalletuslain mukaiset edellytykset talletusten tekemiselle ovat täyttyneet ja aluehallintoviraston on siten tullut hyväksyä yhtiöiden ilmoitusten mukaiset talletukset. Aluehallintoviraston päätökset jäävät näin ollen voimaan.

3. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Espoon kaupungille ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian lopputuloksesta huolimatta ei ole kohtuutonta, kun otetaan huomioon asian laatu ja hallintolainkäyttölain 74 §, että Asfalttimix Oy, Lemminkäinen Oyj, NCC Roads Oy ja Skanska Asfaltti Oy joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Matti Halén, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski ja Anne Nenonen. Asian esittelijä Riitta Hämäläinen.

Äänestyslausunto ja eriävä mielipide

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Matti Halénin äänestyslausunto, johon presidentti Pekka Vihervuori yhtyi:

"Hylkään valituksen. En muuta hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta.

Enemmistön ratkaisuun nähden velvollisena lausumaan yhtiön valituksesta ja asian käsittelyn lykkäämisestä sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevasta vaatimuksesta olen päätöslauselmasta ilmenevällä kannalla.

Perustelut

Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain (maksutalletuslaki) 1 §:n (1389/2009) 1 momentin mukaan, jos se, jolla on toiselta saatavana rahaa, arvopapereita tai asiakirjoja, kieltäytyy suoritusta vastaanottamasta taikka hänen poissaolonsa, sairautensa tai muu sellainen syy estää suorituksen, suoritusvelvollisella on oikeus tallettaa suoritettava aluehallintovirastoon ja siten vapautua suoritusvelvollisuudestaan.

Maksutalletuslain 2 §:n (1389/2009) 1 momentin mukaan sen, joka tahtoo 1 §:ssä mainitulla tavalla tallettaa suoritettavan, on ilmoitettava siitä kirjallisesti suorituspaikan aluehallintovirastolle. Ilmoituksessa on mainittava syy, johon vaatimus suoritusvelvollisuuden täyttämisestä tallettamalla perustuu, sekä kaikki ne seikat, joiden tunteminen on tarpeen luovutettaessa talletettua siihen oikeutetulle. Pykälän 2 momentin mukaan tallettamisesta on suoritusvelvollisen ilmoitettava talletettuun oikeutetulle viipymättä, jos se on mahdollista, tai, jos useammat vaativat talletettua itselleen, kullekin heistä.

Totean, että maksutalletuslain 1 ja 2 §:ssä on säädetty edellytyksistä, joiden täyttyessä laissa tarkoitettu talletus aluehallintovirastoon voidaan tehdä. Edellytykset tulevat arvioitavaksi tallettajan ja viranomaisen väliseen suhteeseen liittyen. Jos viranomainen katsoo, että laissa säädetyt edellytykset eivät täyty, sen on tehtävä suoritusvelvolliseen kohdistuva kielteinen hallintopäätös, johon tällä on oikeus hakea muutosta. Talletuksen vastaanottaminen sen johdosta, että edellytysten katsotaan täyttyneen, ei sen sijaan sisällä sellaista talletukseen oikeutetuksi ilmoitettuun kohdistuvaa ratkaisua 1 §:ssä säädettyjen seikkojen täyttymisestä, johon tällä olisi oikeus hakea muutosta. Tämä perustuu siihen, ettei talletusmenettely vaikuta talletukseen oikeutetuksi ilmoitetun oikeusasemaan suhteessa tallettajaan, vaan esimerkiksi kysymys suorituksen täyttymisen ajankohdasta ja saatavalle maksettavasta korosta on ratkaistava osapuolten välisenä riita-asiana. Tässä yhteydessä voidaan ratkaista myös se, ovatko maksutalletuksen edellytykset Espoon kaupungin ja tallettajien väliseen oikeussuhteeseen vaikuttavalla tavalla täyttyneet. Talletuksen luonnetta puhtaasti tallettajan ja aluehallintoviraston välisenä toimenpiteenä kuvaa myös se, että talletus voidaan tehdä, jos ei tiedetä, kenellä siihen on oikeus, ja että tallettaja voi pidättää oikeuden saada talletus halutessaan takaisin. Näin ollen aluehallintoviraston päätös talletuksen vastaanottamisesta ei ole sisältänyt ratkaisua, jolla olisi ollut välittömiä vaikutuksia Espoon kaupungin etuihin, oikeuksiin tai velvollisuuksiin tässä asiassa.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita."

Asian esittelijän Riitta Hämäläisen esitys asian ratkaisemiseksi oli samansisältöinen kuin oikeusneuvos Matti Halénin äänestyslausunto.