Muu päätös 2068/2017

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja RPK Rakennus Kemppainen Oy

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 27.5.2016 nro 301/16

Asian aikaisempi käsittely

Kajaanin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on 12.10.2015 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella ilmoittanut avoimella menettelyllä toteutettavasta Kainuun Ammattiopiston peruskorjausta ja laajennusta koskevasta rakennusurakasta.

Kajaanin kaupungin Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta on 5.11.2015 tekemällään hankintapäätöksellä (§ 41) valinnut urakoitsijaksi Rakennus-Paumer Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 4 000 000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 28.1.2016.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa RPK Rakennus Kemppainen Oy on ollut valittajana, Kajaanin kaupunki vastapuolena ja Rakennus-Paumer Oy kuultavana, on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt RPK Rakennus Kemppainen Oy:n valituksen sekä velvoittanut RPK Rakennus Kemppainen Oy:n korvaamaan Kajaanin kaupungin oikeudenkäyntikulut 3 000 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007 myöhempine muutoksineen, hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Muutoksenhaun kohteena olevan hankintamenettelyn arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö voi hankintamenettelyn keskeytettyään käynnistää uuden hankintamenettelyn, joka on keskeytettyyn hankintamenettelyyn nähden uusi ja erillinen menettely. Lähtökohtaisesti hankintayksikön on myös mahdollisuus vapaasti päättää, millaisena se järjestää uuden tarjouskilpailun. Hankintayksikön tulee kuitenkin ottaa huomioon hankintalain 2 §:n 1 momentissa ilmaistut vaatimukset olemassa olevien kilpailuolosuhteiden käytöstä, tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta sekä toimimisesta avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Valittaja on esittänyt, että edellä todettu uuden tarjouskilpailun käynnistäminen 12.10.2015 on johtanut siihen, että hankintayksikkö on sallinut hankintalain vastaisen tinkimisen kaikille tarjoajille. Vain valittaja olisi noudattanut hankintalain periaatteita ja alentanut keskeytetyssä hankintamenettelyssä antamaansa tarjousta hankinnan kohteen muuttumisesta aiheutuneiden todellisten muutoskustannusten verran. Valittaja on vielä esittänyt, että hankintayksikön tarkoitus olisi ollut muutoksenhaun kohteena olevassa hankintamenettelyssä muuttaa tarjoajien edullisuusjärjestystä.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja ei ole hakenut muutosta hankintayksikön 15.7.2015 tekemään tarjousten hylkäämistä koskevaan ja aiemman hankintamenettelyn keskeyttämistä merkinneeseen päätökseen. Hankintayksikkö on perustellut tuolloista päätöstään siten, että jätetyt tarjoukset ovat olleet hankkeen tavoitehintaan ja liikelaitoksen talousarvioon nähden hinnoiltaan liian korkeat.

Markkinaoikeus toteaa, että aiemman hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksen lainmukaisuus ei tule arvioitavaksi nyt esillä olevan asian yhteydessä.

Koska rakennusurakkaa ei ole sittemmin uuden hankintamenettelyn 12.10.2015 päivätyn tarjouspyynnön mukaan toteutettu siinä laajuudessa kuin edellä mainitussa keskeytetyssä hankintamenettelyssä, nyt esillä oleva hankintamenettely on poikennut aiemmasta hankintamenettelystä. Kysymys ei siten voi lähtökohtaisesti olla valittajan esittämästä kielletystä hinnan tinkimisestä.

Hankintayksikkö on esittämänsä selvityksen perusteella itsenäisesti suunnitellut heinäkuun ja lokakuun 2015 välisenä aikana rakennusurakan toteuttamiseksi sellaisen ratkaisun, jolla kustannuksia on saatu alennettua. Kun otetaan lisäksi huomioon hankintayksikön toteuttamien rakennussuunnitelmia koskeneiden muutosten kustannuksia laskeva vaikutus koko rakennushankkeelle, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on kilpailuttanut kysymyksessä olevan rakennusurakan uudelleen ja valitessaan 5.11.2015 tekemässään hankintapäätöksessä peruskorjausta ja laajennusta koskevan rakennusurakan toteuttajaksi halvimman tarjouksen antaneen Rakennus-Paumer Oy:n.

Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa nojalla käynnistää uuden hankintamenettelyn päättämässään laajuudessa. Hankintayksikön ei voida katsoa kohdelleen tarjoajia epätasapuolisesti tai syrjivästi sillä perusteella, että aiempaan, keskeytettyyn hankintaan osallistuneiden tarjoajien hinnat ovat paljastuneet kysymyksessä olevaan hankintamenettelyyn osallistuneille tarjoajille.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että hankintalain 94 §:n perusteella markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu sen tutkiminen, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden kyseisessä lainkohdassa mainittujen julkista hankintaa koskevien säännösten tai määräysten vastaisesti. Siten markkinaoikeudelle ei lähtökohtaisesti kuulu sen arviointi, onko hankintayksikkö menetellyt valittajan esittämin tavoin julkisuuslain vastaisesti julkistaessaan aiemmassa keskeytetyssä hankintamenettelyssä saapuneiden tarjousten hintatietoja.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan hankintayksikön virheellisen menettelyn osoittamiseksi viittaamat julkisuuslain 7 §:n 2 momentin ja 24 §:n 1 momentin 17 kohdan säännökset eivät koske tilannetta, jossa hankintayksikkö on julkistanut hankintapäätöksessä tai sen liitteessä tarjoushintoja hankintamenettelyssä mukana olleille tarjoajille. Asianosaisella on julkisuuslain 11 §:n 1 momentin nojalla oikeus saada tieto vertailussa käytetyistä hinnoista.

Markkinaoikeus toteaa lopuksi, ettei nyt esillä olevassa asiassa ole kysymys hankintalain 16 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon ylittävästä hankinnasta, jossa on noudatettava lain 77 §:ssä tarkoitettua odotusaikaa ja jossa hankintayksikkö ei lain 90 §:n nojalla saa tehdä hankintasopimusta, jos asia on saatettu markkinaoikeuden ratkaistavaksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Nina Korjus, Jaakko Ritvala ja Olli Wikberg.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valitus

RPK Rakennus Kemppainen Oy on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen sekä pääasian että oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta ja määrää hankintayksikön maksamaan valittajalle hyvitysmaksuna 175 000 euroa. Lisäksi RPK Rakennus Kemppainen Oy on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan RPK Rakennus Kemppainen Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

RPK Rakennus Kemppainen Oy on vielä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus antaa sille tiedoksi tarjouskilpailun voittajaksi valitun Rakennus-Paumer Oy:n markkinaoikeudessa esittämän erittelyn tarjoushintojensa muodostumisesta kysymyksessä olevan rakennusurakan kahdella eri tarjouskierroksella.

Valittaja on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Hankintasääntely ja oikeuskäytäntö edellyttävät, että jos keskeytetty hankinta päätetään toteuttaa myöhemmin, hankintayksikön tulee varmistaa, että aiempaan menettelyyn osallistuneet tarjoajat eivät saa uudessa tarjouskilpailussa perusteetonta etua tai haittaa keskeytettyyn menettelyyn osallistumisesta.

Vaikka ensimmäisen hankintamenettelyn keskeyttämispäätös ei sinänsä ole tämän valituksen kohteena, hankintayksikön menettelyn arvioinnissa on otettava huomioon myös keskeytetty hankintamenettely osana menettelyn kokonaisuutta. Keskeytetty ja uudelleen aloitettu hankintamenettely ovat kiinteässä yhteydessä. Keskeyttämisen jälkeen aloitettu hankintamenettely on ollut sisällöltään lähes identtinen aiemman menettelyn kanssa. Uusi hankintamenettely on aloitettu vain kolme kuukautta keskeyttämispäätöksen jälkeen ja urakan valmistumispäivämääräksi on molemmissa hankintamenettelyissä ilmoitettu sama päivämäärä. Näin ollen on selvää, että keskeytetyllä ja valituksen kohteena olevalla hankinnalla on ollut myös kiinteä ajallinen yhteys.

Valituksen kohteena oleva syksyllä 2015 käynnistetty hankintamenettely ei ole tosiasiassa ollut uusi ja erillinen menettely, vaan sama kuin aiempi keskeytetty menettely. Aliurakoissa (LVI ja sähkö) muutokset suunnitelmiin ovat olleet merkittäviä, mutta kysymyksessä olevan rakennusurakan tarjouspyyntöasiakirjat ja laskenta-aineisto ovat olleet käytännössä samat kuin aiemmassa kilpailutuksessa. Ainoa ero aikaisempaan tarjouskilpailuun verrattuna on ollut yhden A4-sivun luettelo hankintaan tehdyistä pienistä suunnitelman muutoksista kuten joidenkin tilojen vähäisestä pienentämisestä tai uudelleensijoittelusta. Kun syksyllä 2015 aloitettu uusi hankintamenettely ei ole ollut hankintasäännösten tarkoittama uusi ja erillinen menettely, hankintayksikön olisi tullut varmistaa, että tarjouksiin tehtävät hinnanmuutokset vastaavat ainoastaan tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettuja suunnitelmamuutoksia.

Hankintayksikön olisi aikaisemmassa hankinnan keskeyttämispäätöksessään tullut ottaa huomioon se, että keskeyttämisen yhteydessä hintatiedot voivat olla liike- ja ammattisalaisuuksina salassa pidettäviä tietoja, mikäli hankinnasta järjestetään uusi kilpailutus. Se, että hankintayksikkö on keskeytettyään hankinnan julkaissut kaikkien tarjoajien hinnat ja käynnistänyt sen jälkeen 12.10.2015 julkaistulla hankintailmoituksella uuden, keskeytetyn hankinnan kanssa käytännössä identtisen menettelyn, on johtanut hintojen kiellettyyn parantamiseen eli tinkimiseen sekä loukannut tarjoajien yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun periaatetta.

Kielletty tinkiminen on syrjinyt erityisesti valittajaa, jonka tarjous on ollut ensimmäisessä tarjousmenettelyssä hinnaltaan ylivoimaisesti halvin. Toisessa tarjousmenettelyssä muut tarjoajat ovat pyrkineet asettamaan hintansa valittajan hinnan tasolle ja sitä alemmaksi ilman, että hankintayksikkö on pyytänyt minkäänlaisia perusteluja hankinnassa tehtyihin suunnitelmamuutoksiin perustumattomille hinnanmuutoksille. Uudella tarjouskierroksella muut tarjoajat ovat laskeneet hintojaan satojatuhansia euroja (500 800–765 000 euroa), vaikka urakkasuunnitelmiin tehtyjen vähäisten suunnitelmamuutosten tosiasiallinen kustannusvaikutus on ollut arvoltaan vain 170 000 euroa, kun otetaan huomioon talvityön tuomat lisäkustannukset.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun hankintayksikkö on toisella tarjouskierroksella avannut saamansa tarjoukset ja havainnut, että tarjoajat ovat samat kuin edeltävässä hankintamenettelyssä, hankintayksikön olisi pitänyt pyytää täsmennystä kunkin tarjoajan hinnoittelun perusteisiin ja poissulkea sellaiset tarjoajat, jotka ovat selvästi hyötyneet hintojen julkaisusta. Mikäli hankintayksikön menettely sallitaan, hankintayksiköt voivat järjestää tinkimiskierrokset nyt käsiteltävänä olevaa menettelyä vastaavalla tavalla ja siten tosiasiallisesti kiertää hankintalainsäädännön velvoitteita. Tällainen toimintapa vaarantaisi tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun toteutumisen.

Keskeyttämispäätöstä tehdessään hankintayksikön olisi tullut pitää tarjoushinnat salassa. Hankintayksikkö on itsekin myöntänyt, että hintojen julkaisu oli virhe. Hintojen paljastuminen julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 kohdan vastaisesti on ollut myös hankintalain 73 a §:n vastaista ja rikkonut hankintalain vaatimusta tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta, koska hankintamenettely on ollut edelleen tosiasiassa kesken. Nyt kyseessä olevassa tilanteessa ei ole kysymys asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin vertailutiedon osalta, koska vertailua ei lainkaan tehty. Markkinaoikeuden olisi tullut tutkia myös hintatietojen paljastumista koskeva kysymys.

Rakennus-Paumer Oy:n tarjoushinta on ollut ensimmäisellä tarjouskierroksella 3 041 000 euroa ja toisella kierroksella 765 000 euroa halvempi eli 2 276 000 euroa. Tarjouspyynnössä ei ensimmäisellä eikä toisella kierroksella ole pyydetty erittelemään hintaan kuuluvia eriä millään tavalla, eikä hankintayksikkö ole toisella kierroksella pyytänyt Rakennus-Paumer Oy:ltä mitään selvitystä tai erittelyä sen tarjoushinnoissa olleesta 765 000 euron erotuksesta. Tarjouskilpailun voittaneen Rakennus-Paumer Oy:n uudessa tarjouskilpailussa muuttuneelle hinnalle ei ole ollut mitään muuta selitystä kuin perusteeton tarjouksen parantaminen eli tinkiminen, joka on perustunut hankintayksikön julkaisemiin hintoihin.

Korkeimman hallinto-oikeuden on tutkittava, onko hankintayksikkö selvittänyt Rakennus-Paumer Oy:n tarjoushintojen muodostamisen asianmukaisesti. Rakennus-Paumer Oy:n toisessa hankintamenettelyssä antaman muuttuneen tarjoushinnan todenmukaisuuden selvittäminen suhteessa suunnitelmamuutoksiin on ratkaisevaa, jotta asiassa saataisiin oikeudenmukainen ja hankintasäännösten vaatimukset täyttävä ratkaisu. Valittajalle tulee antaa Rakennus-Paumer Oy:n markkinaoikeudelle esittämä erittely tarjoushintojensa muodostumisesta molemmilla tarjouskierroksilla. Kyseisellä salassa pidettäväksi ilmoitetulla asiakirjalla on merkitystä valittajan oikeussuojan toteutumisen kannalta ja sen selvittämiseksi, onko valittajaa kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe, jota ilman valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Valittajan tarjous on ollut ensimmäisellä kierroksella hinnaltaan halvin ja toisella kierroksella ainoa tarjous, jonka hinnoittelu on vastannut uudelleen määriteltyjä urakan laskentaperiaatteita ilman, että on hyödynnetty lainvastaista tinkimistä. Koska Rakennus-Paumer Oy:n tarjous olisi pitänyt kiellettyyn hintatinkimiseen perustuvana sulkea tarjouskilpailusta, valittaja olisi virheettömässä menettelyssä voittanut tarjouskilpailun.

Selitykset

Kajaanin kaupunki on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Kajaanin kaupunki on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa ja lisäksi esittänyt perusteluina vaatimukselleen muun ohella seuraavaa:

Valituksessa esitetyt väitteet ovat perusteettomia. Hankkeen uudelleen suunnittelussa kaikkiin suunnitelmiin tehtiin merkittäviä kustannuksia pienentäviä muutoksia ja ratkaisuja, erityisesti arkkitehti- ja LVI-suunnitelmiin. Hankintayksikön hankinnan keskeyttämispäätöksen jälkeen aloittama uusi hankintamenettely on ollut keskeytettyyn hankintamenettelyyn nähden uusi ja erillinen prosessi, jossa on ollut oma tarjouspyyntö- ja laskenta-aineisto.

Kaupallisissa asiakirjoissa ja tietyissä tarjouspyyntöasiakirjoissa ei uudessa tarjouskilpailussa ole välttämättä tapahtunut juurikaan muutoksia, mutta teknisiin asiakirjoihin (piirustukset, kaaviot, työselitykset ym.) on tehty olennaisia muutoksia. Suunnitelmamuutosten tavoitteena on ollut vähentää kustannuksia selvästi suuremmalla määrällä kuin mitä valittaja on valituksessaan esittänyt. Annettavien urakkahintojen on tullut perustua uutta tarjouskilpailua koskeneissa tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyihin kaupallisiin ja teknisiin asiakirjoihin. Valittajan väite hintatinkimisestä on virheellinen.

Rakennus-Paumer Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että RPK Rakennus Kemppainen Oy:n tiedon antamista koskeva vaatimus hylätään.

Rakennus-Paumer Oy on esittänyt, että valittajan pyytämät Rakennus-Paumer Oy:n kustannuslaskelmat sisältävät merkittäviä salassa pidettäviä liikesalaisuuksia, joiden julkaisemisesta aiheutuisi huomattavaa haittaa Rakennus-Paumer Oy:n liiketoiminnalle.

Vastaselitys

RPK Rakennus Kemppainen Oy on toimittanut Kajaanin kaupungin ja Rakennus-Paumer Oy:n selitysten johdosta vastaselityksen.

Kajaanin kaupungille ja Rakennus-Paumer Oy:lle on lähetetty tiedoksi RPK Rakennus Kemppainen Oy:n vastaselitys.

Muut selvitykset ja tiedoksiannot

RPK Rakennus Kemppainen Oy on toimittanut oikeudenkäyntikulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Kajaanin kaupungille.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. RPK Rakennus Kemppainen Oy:n pyyntö saada Rakennus-Paumer Oy:n markkinaoikeudessa esittämä erittely tarjoushintojensa muodostumisesta hylätään.

2. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta pääasian eikä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.

3. RPK Rakennus Kemppainen Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Asiakirjan antamista koskeva vaatimus

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä on säädetty asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:ssä on säädetty asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan (701/2011) mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- ja ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta ja muusta tekijästä on kuitenkin aina annettava.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohtaa on muutettu 1.1.2017 voimaan tulleella lailla viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta (1400/2016). Lailla 1400/2016 muutetun julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- ja ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

RPK Rakennus Kemppainen Oy on korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaatinut, että sille annetaan tieto tarjouskilpailun voittajaksi valitun Rakennus-Paumer Oy:n markkinaoikeudessa esittämästä erittelystä tarjoushintojensa muodostumisesta kysymyksessä olevaa rakennusurakkaa koskevissa tarjouskilpailuissa. RPK Rakennus Kemppainen Oy on perustellut vaatimustaan sillä, että tarjoushintojen muodostumista koskevasta erittelystä olisi selvitettävissä, onko Rakennus-Paumer Oy:n tarjoushinnan muuttuminen jälkimmäisessä tarjouskilpailussa vastannut tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettuja suunnitelmamuutoksia.

Pyydetyt tiedot sisältävät Rakennus-Paumer Oy:n laatimat yksityiskohtaiset erittelyt siitä, miten yhtiön tarjoushinnat on laskettu eri rakennustöiden osalta rakennusurakasta järjestetyssä kahdessa tarjouskilpailussa. Tiedot sisältävät sellaisia yksityiskohtaisia tietoja Rakennus-Paumer Oy:n hinnoista, että yhtiöllä voidaan katsoa olevan liiketoimintaansa liittyvä intressi pitää tiedot salassa. Tietoja on siten pidettävä yhtiön liikesalaisuuksina ja tämän vuoksi salassa pidettävinä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin perusteella RPK Rakennus Kemppainen Oy:llä on oikeudenkäynnin osapuolena olevana asianosaisena lähtökohtaisesti oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta. Saman säännöksen mukaan tämä asianosaisen tiedonsaantioikeus koskee asiakirjaa, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin perusteella liikesalaisuutta koskeva tieto voidaan jättää antamatta, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Kuten pääasiaa koskevista korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perusteluista ilmenee, jälkimmäisessä hankintamenettelyssä on ollut kysymys uudesta hankintamenettelystä, jossa aiemmassa hankintamenettelyssä annetuilla tarjoushinnoilla ei ole ollut merkitystä. Siten Rakennus-Paumer Oy:n tarjoushintojen perusteena olevat yksityiskohtaiset hintaerittelytiedot eivät ole sellaisia, että ne olisivat voineet vaikuttaa RPK Rakennus Kemppainen Oy:n asian käsittelyyn korkeimmassa hallinto-oikeudessa, eikä niitä koskevan tiedon antamatta jättäminen myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Tämän vuoksi ja kun tiedon antamatta jättäminen Rakennus-Paumer Oy:n markkinaoikeudessa esittämästä erittelystä tarjoushintojensa yksityiskohtaisesta muodostumisesta on välttämätöntä yhtiön liikesalaisuuksien suojaamiseksi, RPK Rakennus Kemppainen Oy:llä ei ole oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikeutta saada tietoa pyytämistään asiakirjoista. Edellä olevan perusteella RPK Rakennus Kemppainen Oy:n pyyntö saada Rakennus-Paumer Oy:n markkinaoikeudessa esittämä erittely tarjoushintojensa muodostumisesta on hylättävä.

2. Pääasia

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys siitä, onko Kajaanin kaupungin 12.10.2015 julkaisemalla hankintailmoituksella aloittama hankintamenettely ollut valittajan esittämällä tavalla virheellistä.

Hankintayksikön syksyllä 2015 hankintamenettelyn keskeyttämisen jälkeen aloittama uusi hankintamenettely on markkinaoikeuden päätöksessä todetulla tavalla poikennut rakennusurakan sisällön osalta aiemmasta keskeytetystä hankintamenettelystä. Korkein hallinto-oikeus katsoo kuten markkinaoikeus, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain vastaisesti kilpailuttaessaan hankinnan uudelleen. Hankintamenettelyn hankintalain mukaisuutta arvioitaessa merkitystä ei ole aikaisemmassa tarjouskilpailussa annetuilla tarjouksilla.

Edellä lausutun vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita pääasian eikä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.

3. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, RPK Rakennus Kemppainen Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Matti Halén, Alice Guimaraes-Purokoski, Anne Nenonen, Antti Pekkala ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Pasi Yli-Ikkelä.