Muu päätös 2340/2017

Asia Ympäristölupaa koskevat valitukset

Valittajat

1. A

2. Asunto-osakeyhtiö Rissalanpiha

3. B, C, D, E, F, G, H, I ja J

Päätös, jota valitukset koskevat

Vaasan hallinto-oikeus 22.12.2015 nro 15/0637/1

Asian aikaisempi käsittely

Siilinjärven viranomaislautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on 24.3.2014 antamallaan päätöksellä (18.3.2014 § 16) myöntänyt K:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja louheen murskaukseen Siilinjärven kunnan Hanhimäen kallioalueella, tiloilla Salmenranta 749-401-1-255 ja Saviniemi 749-401-1-294.

Luvan saajan on toiminnassaan noudatettava hakemuksessa ja sen muutoksissa, hakijan muistutuksista/mielipiteistä sekä lausunnoista antamassa vastineessa esitetyn lisäksi seuraavia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi:

Lupa-alue ja tieyhteys lupa-alueelle

1. K:n Hanhimäen kallioalueen ympäristöluvanvaraisten toimintojen lupa-alueeseen sisällytetään ympäristölupahakemuksen liitteenä 1.3 olevassa asemapiirroksessa (Inno-CAD Oy:n 2.7.2013 päivätty ja 29.9.2013 muutettu asemapiirros; liite) esitetyn toiminta-alueen (vaiheen 1 ottamisalue, ottamisalueelle Itkolantieltä johtava uusi tieyhteys ja uuden tien varteen sijoitettavat varasto ja varikkoalueet) lisäksi hakijan vastineen kohdassa 4 määrittämä suojapuustoalue. Suojapuustoalueen leveys asutuksen ja yleiskaavaehdotuksessa perustettavaksi esitetyn luonnonsuojelualueen suuntaan tulee olla hakijan esittämän mukaisesti vähintään 100 metriä. Hakijan on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kartta suojapuustoalueesta vähintään yhtä (1) kuukautta ennen ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittamista. Suojapuustoalue on merkittävä maastoon.

2. Luvan mukaista toimintaa varten lupa-alueelle ei saa liikennöidä etelä-kaakosta ns. Hanhimäen suon ja noron kautta johtavaa tieuraa pitkin.

Erityisten kulttuuriarvojen turvaaminen

3. Ympäristöluvan mukaiseen toimintaan liittyviä maankäsittelytöitä ei saa ulottaa ottamisalueen pohjoispuolisille muinaismuistokohteille (1. maailmansodan aikaiset taisteluvarustukset, Pohjois-Savon maakuntakaavassa kohdemerkintä sm 612, Toivala Hanhimäki, historiallinen, puolustusvarustukset).

4. Itkolantien leventämisessä on tien varressa olevat, Pohjois-Savon maakuntakaavassa osoitetut muinaismuistokohteet sm 602 (Itkolantie, kivikauden asuinpaikka) sekä em. puolustusvarustukset otettava huomioon, dokumentoitava ja tutkittava Kuopion kulttuurihistoriallisen museon ohjeiden mukaisesti.

Melu- ja tärinähaittojen ehkäiseminen

5. Kallion louhinta ja louheen murskaus ei ole sallittua 1.6.–31.8 välisenä aikana. Muina aikoina louhinta ja murskaus on sallittua 1–3 kertaa vuodessa 2–4 viikkoa kerrallaan arkipäivisin maanantaista perjantaihin siten, että

- kallion poraus on sallittua klo 7.00–21.00,

- räjäytykset ovat sallittuja keskimäärin kerran toimintajaksossa

klo 8.00–18.00,

- louheen rikotus on sallittu klo 8.00–18.00 ja

- louheen murskaus on sallittua klo 7.00–22.00.

Kallion porausta ei saa suorittaa samanaikaisesti murskauksen ja rikotuksen kanssa. Murskeiden kuormaus ja kuljetus ovat sallittuja ympäri vuoden maanantaista perjantaihin klo 6.00–22.00. Kuormaus ja kuljetukset eivät ole sallittuja lauantaisin eivätkä sunnuntaisin.

6. Murskauslaitos on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan ympäristölupahakemuksen liitteenä 1.3 olevan asemapiirroksen (Inno-CAD Oy:n 2.7.2013 päivätty ja 29.9.2013 muutettu asemapiirros; liite) mukaisesti louhoksen pohjalle mahdollisimman lähelle kalliorintausta. Tuotevarastokasat on pidettävä riittävän korkeina ja sijoitettava siten, että ne estävät murskauksen melun leviämistä melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Siirtokuljetusmatkat alueella on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.

Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Meluntorjunnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kallion porauksessa on käytettävä vaimennettua poravaunua. Murskauslaitoksen melupäästöä on vähennettävä esimurskaimen syöttösuppilon kumituksella. Melua on torjuttava koteloimalla tai muulla tavoin melua aiheuttavia laitteita ja koneita vaimentamalla.

7. Toiminnasta, mukaan lukien alueelle suuntautuva liikenne, aiheutuva tuntikohtainen (integrointiaika 1 tunti) keskiäänitaso (LAeq) saa asuinkiinteistöjen pihalla klo 07–22 olla enintään 50 dB ja loma-asuntojen pihalla enintään 45 dB ja klo 22–07 asuinkiinteistöjen pihalla 45 dB ja loma-asuntojen pihalla 40 dB. Tuntikohtainen keskiäänitaso saa ylittyä 10 % ajasta ilman, että raja-arvojen katsotaan ylittyneen. Yli 10 dB:n ylityksiä ei sallita lainkaan.

8. Räjäytysten panoskoon ja ajoituksen on oltava sellaisia, että niistä aiheutuva tärinä ja melutaso ovat mahdollisimman vähäisiä. Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa vahinkoa vaikutusalueen rakennuksille tai rakenteille. Toiminnanharjoittajan on vähintään kaksi (2) kuukautta ennen toiminnan aloittamista esitettävä viranomaislautakunnan hyväksyttäväksi suunnitelma kiinteistökatselmusten toteuttamisesta. Räjäytystyöt on suunniteltava ja toteutettava niin, että tärinän heilahdusnopeus asuin- ja vapaanajankiinteistöillä ei ylitä arvoa 6 mm/s.

Räjäytyksistä on ennakkoon ilmoitettava vaikutusalueen loma-asumiseen ja asumiseen käytettäville kiinteistöille.

Pölyhaittojen ehkäiseminen

9. Pölyntorjunnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet. Murskauslaitoksen aiheuttaman pölyhaitan torjumiseksi murskauslaitoksessa tulee olla kastelujärjestelmä. Talviaikaan pölyävät kohteet tulee suojata peittein ja koteloinnein. Murskaamon kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskaamon kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölylähteet kuten murskaamo on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan louhoksen pohjalle kalliorintausten suojaamalle alueelle asutukseen nähden.

10. Toiminta-alueella ja sen liittymätiellä sekä Itkolantiellä kiviainesten siirrot, kuormaukset, kuljetukset, pintamaiden läjitys, alueiden hoitaminen sekä muut toiminnot ovat tehtävä siten, että haitallinen pölyäminen voidaan tehokkaasti estää.

11. Toiminnasta yhdessä alueella olevien muiden toimintojen kanssa aiheutuva hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus asuinkiinteistöjen ja loma-asuntojen pihalla ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 38/2011 4 §:n mukaisia ilmanlaadun raja-arvoja.

Maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisen ehkäiseminen

12. Toiminta mukaan lukien liikennöinti alueelle on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien, pohjavesien, talousvesikaivojen eikä maaperän pilaantumista tai terveyshaittaa.

13. Polttonesteitä, öljyjä ja muita ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita saa varastoida ja käsitellä ainoastaan varikkoalueella, jonka maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Kuljetus- ja maansiirtokalusto on pysäköitävä edellä mainitulla varikkoalueella. Murskaamon ja työkoneiden huolto tulee tehdä varikkoalueella. Erityisen painavista syistä kuten ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi edellä mainitusta huoltoa koskevasta rajoituksesta voidaan poiketa. Tällöin on käytettävä imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät edellä mainittujen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsyn maaperään ja pohjaveteen.

14. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytön estimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuna.

Moottori- ja voiteluöljytuotteiden varastointivaunussa tai -kontissa tulee olla valuma-allas, jossa tuotteet varastoidaan. Vaunun tai kontin tulee olla lukittava.

15. Polttoainesäiliöitä ja kalustoa tankattaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Toimintajaksojen ulkopuolella alueella ei saa säilyttää polttoainesäiliöitä tai muuta toimintaan liittyvää kalustoa, joista voi aiheutua vaaraa maaperän tai pohjaveden laadulle.

16. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Kaivon valunta-alueella olevan tiestön pölyntorjunnassa ei saa käyttää pohjavedelle haitallisia aineita kuten suolaa (natrium-/kalsiumkloridi). Kastelussa on käytettävä puhdasta vettä.

17. Murskaamo, tukitoiminta-alue ja varastokasat on sijoitettava siten, että ne eivät estä maa-ainesten ottamisalueen jälkihoitoa. Toiminnan päätyttyä rakennetut suojaukset on purettava, tiivistyneet tienpohjat, varastokasojen ja murskaamon pohjat möyhittävä ja pehmennettävä.

18. Toiminta-alueella ja liittymätiellä syntyviä hulevesiä ei saa johtaa pohjoisessa olevien 1. maailmansodan aikaisten taisteluvarustusten eikä kaakossa olevien lähteen ja vesikaivon eikä Hanhimäen suon ja noron suuntaan.

Kaivannaisjätteiden varastointi ja toiminta-alueen maastoon johdettavat hulevedet eivät saa aiheuttaa samentumahaittaa. Hulevedet on johdettava maastoon pintavalutuskentän, laskeutusaltaan tmv. kautta. Hulevesien johtamista ja käsittelyjärjestelmän rakentamista koskeva tarkennettu suunnitelma on esitettävä viranomaislautakunnan hyväksyttäväksi vähintään kaksi (2) kuukautta ennen louhintaa ja murskausta edeltävien valmistelevien töiden aloittamista. Tarkennetussa suunnitelmassa tulee tarkastella hulevesien johtaminen rakennettavan tien vartta Itkolantien varteen. Suunnitelmassa hulevesireitti tulee esittää Kumpu-Jälän peltoalueelle saakka.

Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen

19. Toiminnan jätehuolto on järjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle.

20. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava, kerättävä ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä. Jätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi sellaiseen paikkaan tai toimintaan, jolla on toiminnan edellyttämät luvat tai jätelain vaatimukset täyttävä hyväksyntä.

21. Kaivannaisjätteenä syntyvä pintamaa on läjitettävä toiminta-alueelle ja käytettävä alueen jälkihoitoon ja maisemointiin.

22. Vaaralliset jätteet on ominaisuuksien mukaan pidettävä toisistaan erillään ja ne on pakattava tiiviisiin ja kestäviin pakkauksiin, jotka on merkittävä. Vaaralliset jätteet on varastoitava lukitussa, katetussa sekä vettä läpäisemättömällä pinnoitteella maaperästä eristetyssä tilassa siten, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja niin, että mahdollisissa vuototapauksissa ne saadaan talteen. Pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Vaarallisiksi jätteiksi luokiteltujen jätteiden kuljetusta varten on laadittava siirtoasiakirja, joka on oltava mukana jätteen siirron aikana.

23. Yhdyskuntajätteet ja vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelypaikkaan jokaisen toimintajakson jälkeen. Käymäläjätteet tulee kerätä tiiviiseen säiliöön ja toimittaa jätevedenpuhdistamolle jokaisen toimintajakson jälkeen.

Onnettomuuksien ehkäisy

24. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä riittävin varoituskyltein ja puomituksin.

25. Onnettomuuksien ja niistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi toiminnassa käytettävät rakenteet ja laitteistot on huollettava ja kunnossapidettävä siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy. Poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti, alueen liikenne huomioon ottaen.

26. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi.

27. Toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on tarvittaessa päivitettävä.

28. Räjäytyssuunnitelmassa ennalta määritellyistä räjäytysajankohdista voidaan poiketa vain erityisestä syystä, josta on välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa rajanaapureille sekä muille mahdollisille haitankärsijöille.

29. Pienenkin öljy- tai muun vastaavan vahingon sattuessa on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi.

30. Poikkeuksellisesta tilanteesta kuten tulipalosta, jonka seurauksena voi olla päästöjä ympäristöön tai terveyshaittoja, on ilmoitettava välittömästi Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Pohjois-Savon pelastuslaitokselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle.

31. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Varikkoalueella on oltava riittävän tiivispohjainen paikka, johon pilaantunut maa voidaan väliaikaisesti kerätä.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

32. Toiminnan aiheuttama melutaso on mitattava ensimmäisen louhinta- ja murskausjakson aikana sekä lupakauden puolivälissä asuinkiinteistön Laukkarustokas 749-416-9-166 (Rissalantie 39-41) sekä loma-asumiseen käytettävien kiinteistöjen Hanhiranta 749-401-1-208 (Hanhiranta 46) ja Saunaranta 749-401-1-324 (Saviniementie 30) piha-alueilta ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 mukaisesti. Mittausten on oltava edustavia ja luotettavia sekä määräyksessä 3 annettuihin raja-arvoihin vertailukelpoisia. Melunmittaajalla on oltava riittävä asiantuntemus. Suunnitelma mittausjärjestelyistä on esitettävä ympäristönsuojelupäällikön hyväksyttäväksi vähintään yksi (1) kuukausi ennen mittausten aloittamista. Mittaustulokset tulee toimittaa viranomaislautakunnalle ja mittauskohteisiin heti niiden valmistuttua.

33. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää on mitattava kiinteistöillä Suomumalikka 749-416-9-168 (Rissalantie 45) sijaitsevalla asuinrakennuksella ja kiinteistöllä Hanhiranta 749-401-1-208 (Hanhiranta 46) sijaitsevalla loma-asuntorakennuksella kahdella ensimmäisellä louhintajaksolla sekä lupakauden puoliväliin sijoittuvalla louhintajaksolla. Mittaustulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua viranomaislautakunnalle ja mittauskohteisiin.

34. Hengitettävien hiukkasten pitoisuus (PM10) on mitattava kertaalleen murskausjakson aikana Vuorelan taajaman pohjoisreunan asuinkiinteistöllä Haperokujan tai Rissalantien päässä kahden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Suunnitelma mittausjärjestelyistä ja esitys mittauspaikasta on esitettävä ympäristönsuojelupäällikön hyväksyttäväksi vähintään yksi (1) kuukausi ennen mittausten aloittamista.

35. Toiminnan vaikutusta pohjaveteen on tarkkailtava asentamalla pohjaveden havaintoputki ottamisalueen ja kaakossa olevan lähteen/kaivon väliseen maastoon ennen toiminnan aloittamista. Pohjavesiputken sijainnista on esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkempi suunnitelma ennen putken asentamista.

Pohjaveden pinnankorkeus tulee määrittää ennen toiminnan aloittamista ja sen jälkeen kaksi kertaa vuodessa havaintoputkesta ja kaivosta. Kaivon antoisuus tulee määrittää mittaamalla kaivon ylivuoto ennen toiminnan aloittamista ja sen jälkeen kaksi kertaa vuodessa.

Pohjaveden laatua tulee tarkkailla ennen toiminnan aloittamista ja toiminnan aikana kerran vuodessa pohjavesiputkesta ja kaivosta otettavilla vesinäytteillä. Ennen toiminnan aloittamista pohjavesiputkesta otettavasta näytteestä tulee määrittää lämpötila, pH, sameus, happi, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, nitraatti, kloridi, polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt. Ennen toiminnan aloittamista kaivosta otettavasta näytteestä tulee määrittää lämpötila, pH, sameus, happi, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, nitraatti, kloridi sekä aistinvaraisesti haju ja maku. Toiminnan aikana pohjavesiputkesta ja kaivosta otettavista näytteistä tulee määrittää lämpötila, pH, sameus, happi ja sähkönjohtavuus.

Tulokset ovat lähetettävä heti niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Lisäksi kaivoa koskevat tulokset on lähetettävä Limalahden tilalle 749-414-1-149.

Valvonnan kannalta tarpeelliset määräykset

36. Louhintaa ja louheen murskausta koskevan toimintajakson aloittamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään yhtä viikkoa ennen toimintajakson aloittamista järjestelyjen tarkastamista varten (ns. aloitustarkastus). Vastaavasti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on ilmoitettava toimintajakson päättymisestä (ns. lopetustarkastus).

37. Kallion louhinnasta ja louheen murskauksesta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan muun muassa

a. päivittäiset toiminta-ajat ja tuotantomäärät,

b. pölyntorjuntatoimenpiteet,

c. poikkeuksellisia päästöjä aiheuttaneet tilanteet, niiden kesto ja syy sekä

d. tiedot muodostuneista ja pois kuljetetuista jätteistä.

38. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

39. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista kuten muuttuneista tuotantomääristä tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta.

Asetuksen noudattaminen

40. Tässä ympäristöluvassa annettujen määräysten lisäksi on noudatettava valtioneuvoston kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta antamaa asetusta 800/2010. Jos ympäristönsuojelulain ja jätelain nojalla annetulla muulla asetuksella annetaan myönnetyssä luvassa annettuja määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän luvan estämättä noudatettava.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt K:n valituksen ja muuttanut lupamääräyksiä 5, 6 ja 7. Hallinto-oikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt Asunto Oy Rissalanpihan, A:n ja B:n ja tämän asiakumppaneiden valitukset.

Hallinto-oikeuden muuttamat lupamääräykset kuuluvat muutetussa muodossaan kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

5. Kallion louhinta ja louheen murskaus ei ole sallittua 1.6.–31.8 välisenä aikana. Muina aikoina louhinta ja murskaus on sallittua 1–3 kertaa vuodessa 2–4 viikkoa kerrallaan arkipäivisin maanantaista perjantaihin siten, että

- kallion poraus on sallittua klo 7.00–21.00,

- räjäytykset ovat sallittuja keskimäärin kerran toimintajaksossa

klo 8.00–18.00,

- louheen rikotus on sallittu klo 8.00–18.00 ja

- louheen murskaus on sallittua klo 7.00–22.00.

(poistettu tekstiä) Murskeiden kuormaus ja kuljetus ovat sallittuja ympäri vuoden maanantaista perjantaihin klo 6.00–22.00. Kuormaus ja kuljetukset eivät ole sallittuja lauantaisin eivätkä sunnuntaisin.

6. Murskauslaitos on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan ympäristölupahakemuksen liitteenä 1.3 olevassa asemapiirroksen (Inno-CAD Oy:n 2.7.2013 päivätty ja 29.9.2013 muutettu asemapiirros; liite) mukaisesti louhoksen pohjalle mahdollisimman lähelle kalliorintausta. Tuotevarastokasat on pidettävä riittävän korkeina ja sijoitettava siten, että ne estävät murskauksen melun leviämistä melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Siirtokuljetusmatkat alueella on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.

Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Meluntorjunnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (poistettu tekstiä) Murskauslaitoksen melupäästöä on vähennettävä esimurskaimen syöttösuppilon kumituksella. Melua on torjuttava koteloimalla tai muulla tavoin melua aiheuttavia laitteita ja koneita vaimentamalla.

7. Toiminnasta, mukaan lukien alueelle suuntautuva liikenne, aiheutuva (poistettu tekstiä) keskiäänitaso (LAeq) saa asuinkiinteistöjen pihalla klo 07–22 olla enintään 55 dB ja loma-asuntojen pihalla enintään 45 dB ja klo 22–07 asuinkiinteistöjen pihalla 50 dB ja loma-asuntojen pihalla 40 dB. (poistettu tekstiä)

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa: a) terveyshaittaa; b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille; c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista; d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä; e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä; f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) lain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 1 §:n mukaan asetuksessa säädetään kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa.

Saman asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Saman asetuksen 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

Louhinta- ja murskausasetusta koskevan ympäristöministeriön muistion 3.9.2010 mukaan asetuksella säädettäisiin kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojeluvaatimuksista ympäristönsuojelulain säännöksiä täsmentäen sen lisäksi mitä näistä toiminnoista muutoin ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa säädetään. Ympäristönsuojeluvaatimukset olisivat vähimmäisvaatimuksia. Asetuksella vahvistettaisiin yleisesti lupakäytännössä käytettyjä määräyksiä yleisiksi säännöiksi.

Muistion asetuksen 3 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan toimintojen sijoituspaikkaa valittaessa olisi aina otettava huomioon toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset ja pyrittävä niiden ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Pykälässä säädettäisiin ympäristönsuojelulakia täsmentäen kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskauksen melu- ja pölylähteiden sijoittamisesta suhteessa häiriöille alttiisiin kohteisiin.

Muistion mukaan 3 §:n 2 momentissa säädettäisiin toimintojen yleisestä suojaetäisyydestä asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriöille alttiiseen kohteeseen. Melua ja pölyä aiheuttavia toimintoja ei saisi sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteista. Etäisyys arvioitaisiin häiriölähteestä, ei esimerkiksi toiminta-alueen rajasta. Säännös olisi tarpeen naapuruushaittojen ehkäisemiseksi. Häiriöille alttiilla kohteilla tarkoitettaisiin yleisesti samoja alueita kuin valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992). Piha-alueella tarkoitettaisiin yleiskielen käsitettä.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

Asiassa saatu selvitys

Suunniteltu toiminta koskee kallion louhintaa ja louheen murskausta kiinteistöillä Salmenranta 749-401-1-255 ja Saviniemi 749-401-1-294 Siilinjärven kunnan Vuorelan kylässä. Hanhimäkeen suunnitellun, vaiheet 1 ja 2 sisältävän ottamisalueen pinta-ala on 5,17 hehtaaria. Ympäristölupahakemus koskee vaihetta 1, jonka ottamisalue on 3,13 hehtaaria ja ottoalue 2,65 hehtaaria. Suunniteltu ottamismäärä on maksimissaan noin 728 000 tonnia ja ottoaika 10 vuotta. Keskimääräinen louhinta olisi noin 36 400 tonnia vuodessa.

Kalliota louhitaan ja murskataan 1–3 kertaa vuodessa 2–4 viikon jaksoissa. Juhannuksen ja 15.8. välisenä aikana louhintaa ja murskausta ei tehdä. Alueelle tehdään Itkolantieltä uusi tieyhteys. Lähimmät vesistöt ovat ottamisalueen luoteispuolella, noin 300 metrin etäisyydellä sijaitseva Pieni Hanhilampi ja lounaispuolella noin 500 metrin etäisyydellä sijaitseva Kallavesi. Hakemuksen mukaan lähin asuttu rakennus sijaitsee Kallaveden rannalla, hieman yli 500 metrin päässä louhinta-alueen rajasta lounaaseen. Kiinteistöllä on vapaa-ajan rakennus. Samalla rannalla on muitakin lomakiinteistöjä, etäisyydet niihin vaihtelevat 530–900 metriä. Vuorelan taajamaan kuuluvia asuinrakennuksia sijaitsee etelässä lähimmillään 540–580 metrin päässä louhinta-alueen rajasta. Ottamisalue ei sijaitse pohjavesialueella.

Ramboll Finland Oy:n 13.9.2013 laatiman raportin mukaan toiminnasta aiheutuvan melun leviämistä arvioitiin melumalleilla tilanteessa, jossa kaikki melulähteet (murskauslaitos, poravaunu, rikotus, työkone murskalle, lastaava työkone) ovat toiminnassa vuorokautisten toiminta-aikojensa laajuisesti ja tilanteessa, jossa kaikki melulähteet ovat yhtä aikaa toiminnassa (meluisin tunti). Lisäksi mallinnettiin kaksi tilannetta, joissa ei ole huomioitu poravaunua. Tämä kuvaa päiviä, jolloin murskaamo ja poravaunu eivät ole samanaikaisesti toiminnassa alueella. K:n mukaan porausta on noin 1/3 siitä ajasta, minkä irrotetun kiviaineksen murskaus vie aikaa. Melumallit on tehty louhintatilanteelle 1, jossa louhinta on alkanut, sekä louhintatilanteelle 2, jossa louhinta on edennyt vaiheen 1 pohjoisosaan.

Mallinnustulosten mukaan louhinnan alussa Kallaveden rannan loma-asunnot jäävät 45 dBA meluvyöhykkeen ulkopuolelle. Louhinta-alueen eteläpuolella Vuorelan alueen pohjoisimmilla taloilla melutaso on voimakkaimmillaan luokkaa 47 dBA, suurin osa asuinalueesta on 45 dBA meluvyöhykkeen ulkopuolella. Koillispuolen lähimmällä asuintalolla (Limalahti) melutaso on noin 46 dB. Louhintatilanteen 1 meluisimman tunnin keskiäänitaso louhinnan alussa on Kallaveden rannan loma-asuntojen kohdalla alle 45 dBA. Louhinta-alueen eteläpuolella Vuorelan alueella melutaso on voimakkaimmillaan luokkaa 50 dBA ja suurin osa asuinalueesta on 45 dBA meluvyöhykkeen ulkopuolella. Koillispuolen lähimmällä asuintalolla (Limalahti) melutaso on noin 48 dBA.

Vaiheen 1 pohjoisosaa louhittaessa melutasot Kallaveden rannan loma-asutuksella ovat alle 45 dBA. Vuorelan asuinalueen pohjoisosassa melutaso on 45 dBA meluvyöhykkeen rajalla ja koillispuolen lähimmällä talolla 47 dBA. Pohjoisosaa louhittaessa meluisimman tunnin keskiäänitaso Kallaveden rannan loma-asuntojen kohdalla on alle 45 dBA, Vuorelan asuinalueen pohjoisosassa tasolla 45-50 dBA ja koillispuolen lähimmän asunnon kohdalla 50 dBA:n tasolla.

Päivinä, jolloin alueella ei ole porausta, ovat melutasot Vuorelan asuinalueen pohjoisosassa 2–6 dB ja koillispuolen asuintaloilla 2 –3 dB pienempiä.

Melun ei ole arvioitu olevan impulssimaista Kallaveden rannan loma-asutuksella, koska se sijaitsee mäen ja louhintarintauksen takana. Toiminnan ei arvioida aiheuttavan impulssimaista melua myöskään Vuorelan asuinalueella aivan alkuvaihetta lukuun ottamatta. Koska koillispuolen lähimmälle asuintalolle (Limalahti) on louhinta-alueelta matkaa reilut 850 metriä ja valtatien 5 itäpuolella sijaitsevalle asuinalueelle 1,5 kilometriä, voidaan arvioida, ettei melu ole enää impulssimaista näidenkään asuintalojen kohdalla.

Pöyry Finland Oy:n 6.11.2012 tekemän Etelä-Siilinjärven yleiskaavan luontoselvityksen mukaan Hanhimäen ja sen itäpuolisen mäen väliin jää notkelma, jossa sijaitsee noin 1 hehtaarin kokoinen suo ja siitä pohjoiseen päin virtaava noin 0,5 kilometrin mittainen uoma. Suon eteläosa on luhtaista korpea. Pohjoisosa on luhtaista nevakorpea. Uomaa on alkuosasta kaivettu, mutta se on luonnontilaistunut niin, että sen yli on kaatunut puita ja reunoilla kasvaa muun muassa hiirenporrasta. Uoman länsipuolella rinteessä on karttaan merkitty lähde, jota on ehkä joskus kaivettu, mutta nyt se noin metrin läpimittainen kirkasvetinen allas. Lähteestä saa alkunsa noro. Hieman etelämpänä on toinen lähdekohta, jossa on kaivo ja sen alapuolella samanlaista rehevää kasvillisuutta. Noro liittyy suolta laskevan uoman alaosaan, joka on melko luonnontilainen ja laajenee kosteikoksi. Itäpuolen kuusikkorinteessä erottuu kosteita korpijuotteja ja lahopuuna kaatuneita kuusia. Hanhimäen etelä- ja kaakkoispuolelle sijoittuvat liito-oravareviirit ja puronotkelma ja sen pohjoispuoliset pellonreunat ovat liito-oravalle soveltuvaa elinpiiriä.

Hakemukseen on liitetty luonto- ja maisemaselvitys Hanhimäen kallioalueelta (Luonto- ja Metsäpalvelut Merja Hyttinen 12.12.2013). Selvityksessä on tarkasteltu noin 50 hehtaarin laajuista ottoalueen ja sen ympäristön kattavaa aluetta puuston ja kasvillisuustyypin perusteella rajatuin kuvioin. Selvityksessä ei havaittu tutkitulla alueella luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia tai rauhoitettuja lajeja. Tutkitun alueen välittömässä läheisyydessä on löydetty liito-oravareviiri. Selvityksessä todetaan hankealueen itäpuolelle kuvioille 2 ja 4 sijoittuvan Hanhimäen suon olevan kasvillisuudeltaan monipuolisen ja sitä on pidettävä arvokkaana elinympäristönä. Kuvion 2 pohjoisosan puusto on hakattu ja eteläosassa on aiemmin kaivettu oja. Kuvio 4 on luonnontilaisen kaltainen suoalue. Hanhimäen suon ja hankealueen välille kuviolle 13 sijoittuu lähde, jonka ympäristöstä on otettu maa-aineksia (hiekanottopaikka). Kuviolla 1 Hanhimäen suon itäpuolella on luonnontilainen lähde.

Kuvion 13 länsiosassa on Suomen sodan aikaisia taisteluhautoja.

Asiakirjoissa olevien karttojen (GTK, Siilinjärvi, Vuorela) mukaan hankealueen ja Hanhimäen suon väliselle alueella sijoittuvan lähteen valuma-alueen suuruudeksi on arvioitu 8,5 ha. Ottoalueen pohjan kallistuksen on arvioitu pienentävän lähteen valuma-aluetta noin 30 %. Maaperäkartan mukaan lähde sijoittuu hiekka-, siltti- ja moreenimaaperälle. Ottoalue on avokalliota tai kalliomaata, jossa maaperän paksuus on alle yhden metrin.

Hanhimäen suonotkon valuma-alue on asiakirjoissa olevan karttatarkastelun perusteella 34 ha. Ottoalueen pohjan kallistuksen on arvioitu pienentävän notkon valuma-aluetta noin 7 %.

Suunnitellun ottoalueen alin ottotaso on noin 4-5 metriä ylempänä kuin lähteen vesipinta, noin 15 metriä ylempänä kuin kaivon pohja ja yli 20 metriä ylempänä kuin notkon pohjataso.

Oikeudellinen arviointi

Muutetut lupamääräykset

Lupamääräys 5

K on vaatinut lupamääräyksen 5 muuttamista. Hänen mukaansa vaatimus kallion porauksen vaiheistamisesta eri aikaan murskauksen ja rikotuksen kanssa on perusteeton. Alueelle tehdyn melumallinnuksen perusteella toiminnot eivät ole toisiaan poissulkevia.

Melumallinnuksen mukaan tilanteessa, jossa kaikki melulähteet (murskauslaitos, poravaunu, rikotus, työkone murskalla ja lastaava työkone) ovat toiminnassa yhtäaikaisesti, melutasot häiriintyvissä kohteissa alittavat melutason ohjearvot ja ovat enimmillään tasolla 50 dBA. Meluselvityksen mukaan poravaunun tehollinen päivittäinen toiminta-aika on 50 %. Hakemuksen mukaan kaikki melulähteet eivät ole jatkuvasti samaan aikaan toiminnassa. Melun ei ole arvioitu olevan impulssimaista tai kapeakaistaista häiriintyvissä kohteissa. Edellä oleva huomioon ottaen kallion porausta samanaikaisesti muiden melulähteiden kanssa ei ole tarpeen rajoittaa.

Lupamääräys 6

K on vaatinut lupamääräyksen 6 muuttamista. Hänen mukaansa vaatimus erillisestä vaimennetusta erikoislaitteesta (poravaunu) ei ole kohtuullinen. Työmaalla käytettävät työkoneet ja laitteet ovat uusia, asianmukaisesti suojattuja ja huollettuja koneita.

Melumallilaskennassa poravaunun äänitehotasona LWA on käytetty arvoa 123 dB. Melumallin mukaan porauksesta yhdessä muiden melulähteiden kanssa häiriintyvissä kohteissa aiheutuvat melutasot alittavat ohjearvot ja ovat enimmillään tasolla 50 dBA. Vaimennetun poravaunun lähtömelutaso on kirjallisuustietojen perusteella noin 10 desibeliä alhaisempi kuin melumallissa käytetty lähtömelutaso. Poravaunun ääni on arvioitu tasaiseksi (ei impulssimaisuutta tai kapeakaistaisuutta). Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksessä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Asetuksessa 800/2010 on määrätty kivenlouhimon ja -murskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista. Ottaen huomioon asetuksen meluntorjuntaa koskeva 6 §, lupamääräyksessä 6 muutoin meluntorjunnasta määrätty sekä melumallinnuksen tulokset melutasoista, ei melusta aiheutuvan haitan vähentämiseksi ole tarvetta määrätä vaimennetun poravaunun käytöstä.

Lupamääräys 7

K on vaatinut lupamääräyksen 7 muuttamista. Hänen mukaansa vaatimus tiukemmista melutasojen raja-arvoista ja integrointiajan rajaaminen yhteen tuntiin on perusteeton.

Asetuksen 800/2010 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Melumallinnuksen mukaan toiminnan melutasot eivät ylitä edellä mainitussa päätöksessä säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Mallinnuksen mukaan ohjearvot eivät ylity myöskään meluisimman tunnin keskiäänitason osalta. Toiminnasta aiheutuvat melutasot ovat mallin mukaan enimmilläänkin tasoa 50 dBA. Ottaen huomioon lisäksi toiminnan laajuus ja asutuksen etäisyys ei ole ollut tarvetta asettaa asetusta tiukempia melutasorajoja.

Hylätyt vaatimukset

Ympäristönsuojelulain 1 §

Ympäristönsuojelulain 1 §:n tavoitesäännöstä ei hallituksen esityksen 84/1999 mukaan ole tarkoitettu käytettäväksi perusteena lupaharkinnassa tai valvonnassa. Tämän perusteella ympäristönsuojelulain 1 § ei sisällä sellaisia yksittäistapauksissa velvoittavia oikeusohjeita, jotka voisivat olla perusteena ympäristölupapäätöksen kumoamiselle.

Kaavoitus

Maakuntakaavan, yleiskaavan ja niistä saatavan selvityksen merkitys tulee yhdessä muiden asiaan vaikuttavien seikkojen kanssa arvioitavaksi toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaisessa harkinnassa.

Pohjois-Savon maakuntakaavassa toiminta-alueen eteläpuolelle on merkitty yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta. Etelä-Siilinjärven yleiskaava on hyväksytty 7.4.2014. Siinä toiminta-alueelle on merkintä metsätalousvaltainen alue. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kallion louhinta- ja murskaustoiminta voidaan sijoittaa alueelle, joka yleiskaavassa on varattu maa- ja metsätalouskäyttöön. Hallinto-oikeus katsoo, että ympäristölautakunnan päätöksen kumoamiselle ei ole kaavoituksellista perustetta.

Pöly ja tärinä

Asiassa on valituksen perusteella ratkaistavana, aiheutuuko toiminnasta pölyn tai tärinän vuoksi luvan myöntämisen esteenä olevaa haittaa.

Ottaen huomioon erityisesti lupamääräykset 8-11, 33-34 ja 37, etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin sekä asiassa saatu selvitys ei ole ennalta arvioiden odotettavissa, että toiminta aiheuttaisi sellaista pölystä, pienhiukkasista, räjäytyksistä tai tärinästä aiheutuvaa kohtuutonta rasitusta tai muuta haittaa, jonka perusteella ympäristölupapäätös olisi kumottava tai lupamääräyksiä muutettava.

Luontoarvot

Hanhimäen kaakkoispuolella on suo ja noro, joiden länsipuolella on lähde ja kaivo. Pohjois-Savon ELY-keskuksen 30.1.2014 antaman lausunnon mukaan nyt kysymyksessä olevan 1 vaiheen toiminta ei todennäköisesti vaikuta lähdealueen ja luontokohteen vesitalouteen niin merkittävästi kuin se yhdessä 2 vaiheeksi suunnitellun alueen kanssa tekisi. Ottaen huomioon ottoalueen alimman ottotason sijainti suhteessa lähteeseen ja noroon, lähteen ja noron valuma-alueet ja niiden maaperä, ottotoiminnan vaikutuksen lähteen ja noron vesitalouteen voidaan olettaa olevan vähäinen. Hallinto-oikeus arvioi, että toiminta ei vaikuta lähteen ja noron luonnontilaan. Suon itäpuolella rinteessä sijaitsee luonnontilainen lähde, jonka vesitalouteen hankkeella ei ole vaikutusta.

Hanhimäessä ei ole todettu luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Toiminta ei sijoitu todetuille liito-oravareviireille eikä niiden läheisyyteen. Toiminnasta ei saadun selvityksen mukaan aiheudu luonnonsuojelulaissa kiellettyä seurausta. Tällaisessa tilanteessa voidaan luonto ja sen monimuotoisuus ottaa ympäristölupa-asiassa huomioon vain, jos luontoarvot ovat asianomaisesta toiminnasta johtuvan pilaantumisen tai sen vaaran kohteena, jos ne on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin nojalla tai jos ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentissa tarkoitetut säädökset sitä muutoin edellyttävät.

Hakemuksessa tarkoitettu louhinta merkitsee toiminta-alueen fyysistä muuttamista tavalla, joka vaikuttaa alueen luonnonarvoihin. Tällaiset vaikutukset eivät kuitenkaan ole seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta päästöstä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta, eivätkä ne siten ole seurausta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Sanottuja vaikutuksia ei näin ollen, kun muutakaan perustetta ei ole ilmennyt, voida ottaa huomioon ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa.

Muinaisjäännökset

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ottamisalueen läheisyydessä sijaitsee kivikautinen asuinpaikka ja Suomen sodan aikaisia puolustusvarustuksia. Muinaismuistolain 1 §:n 1 momentin mukaan kiinteät muinaismuistot ovat rauhoitettuja. Lainkohdan 2 momentin mukaan kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty ilman kyseisen lain mukaista lupaa.

Kun otetaan huomioon muinaisjäännösten sijainti ja niitä koskevat lupamääräykset 3 ja 4, hallinto-oikeus katsoo, että toiminnalla ei ole sellaisia vaikutuksia muinaisjäännöksiin, että ne estäisivät ympäristöluvan myöntämisen.

Melu

Ympäristöluvassa voidaan antaa asetusta ankarampia määräyksiä. Koska melumallinnuksen mukaan missään vaiheessa ohjearvot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa eivät ylity eikä etäisyys asutukseen nähden huomioon ottaen melusta aiheudu asutukselle kohtuutonta rasitusta, hallinto-oikeus katsoo, ettei valituksenalaisessa päätöksessä ole ollut syytä määrätä asetusta ankarampia määräyksiä.

Tarkkailumääräykset

Lupamääräyksessä 8 on määrätty, että toiminnanharjoittajan on vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista esitettävä viranomaislautakunnan hyväksyttäväksi suunnitelma kiinteistökatselmusten toteuttamisesta. Lupamääräyksessä 32 on määrätty melumittauksista, lupamääräyksessä 33 tärinämittauksista ja lupamääräyksessä 34 hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien mittauksista.

Hallinto-oikeus katsoo, että huomioon ottaen toiminnan laatu ja vaikutukset ympäristöön sekä asutuksen etäisyys toiminta-alueesta, tarkkailumääräykset ovat riittävät.

Ympäristölupaan kuulumattomat asiat

Ympäristölupaharkintaan kuulumattomina hylätään vaatimukset, jotka koskevat kuntastrategian ja kunnan maankäyttöpoliittisen ohjelman huomioon ottamista, kunnan maanhankintaan liittyviä intressejä, niin sanotun sosiaalisen luvan hankkimista, intressivertailua ja takuusumman määräämistä sekä kiinteistöjen arvon alenemisen korvaamista, koska vaatimuksia ei ole perusteltu vesistöpäästöjen mahdollisella aiheutumisella.

Toiminnan aloittamisen kieltäminen

Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole myönnetty lupaa saada aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaatimus toiminnan aloittamisen kieltämisestä hylätään aiheettomana.

Loppupäätelmä

Toimittaessa lupamääräysten ja hallinto-oikeuden niihin tekemien muutosten mukaisesti ei ole odotettavissa, että toiminnasta aiheutuisi terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohjaveden tai vesistön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hauru, Sinikka Kangasmaa ja Pirjo-Liisa Saloranta. Esittelijä Pirjo Pentinmäki.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A on valituksessaan vaatinut, että lautakunnan ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan ja hakemus hylätään. Vaatimuksensa tueksi A on viitannut asiassa aiemmin lausumaansa ja todennut, ettei hänen esittämiään seikkoja ole otettu hallinto-oikeudessa huomioon.

2. Asunto-osakeyhtiö Rissalanpiha Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja lautakunnan päätökset kumotaan ja hakemus hylätään. Toissijaisesti yhtiö on vaatinut seuraavia muutoksia lupamääräyksiin:

Hallinto-oikeuden lupamääräyksiin 5, 6 ja 7 tekemät lievennykset on kumottava. Ympäristöluvassa edellytettyjen tarkkailumääräysten noudattamisen lisäksi luvansaajan on kustannuksellaan suoritettava seuraavat toimenpiteet:

- hengitettävien hiukkasten pitoisuuden (PM 10) mittaaminen Rissalantien loppupään alueella ennen louhinnan aloittamista sekä vuosittain louhimon toiminnan aikana,

- asunto Oy Rissalanpihaan kiinteistökatselmukset ennen toiminnan aloittamista sekä vuosittain toiminnan aikana,

- tärinämittaukset vuosittain louhintajaksolla Asunto Oy Rissalanpihan kiinteistöillä sekä

- melumittaukset vuosittain Rissalantien loppupään alueella louhinta- ja murskausjaksojen aikana.

Suunnitelmat mainituista toimenpiteistä tulee tehdä ennen toiminnan aloittamista. Mittaukset tulee tehdä täyden toiminnan aikana ja puolueettoman ulkopuolisen tahon toimesta. Mittausten tuloksista tulee tiedottaa asianosaisille välittömästi. Hakijan on lisäksi esitettävä toimintasuunnitelma melu-, tärinä- ja pölyarvojen alentamiseksi, mikäli ympäristöluvassa mainitut raja-arvot ylittyvät.

Vaatimustensa tueksi yhtiö on esittänyt muun ohella seuraava:

Hankkeesta aiheutuu terveyshaittaa melun ja pölyn muodossa, ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä ja ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle sekä kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille. Toisin kuin hallinto-oikeus on esittänyt, hankkeesta on odotettavissa muun ohella melu- ja terveyshaittoja Vuorelan asukkaille.

Hallinto-oikeus on perustellut eräiden vaatimusten hylkäämistä ympäristölupaan kuulumattomina sillä, että vaatimuksia ei ole perusteltu vesistöpäästöjen mahdollisella aiheutumisella. Vesistöpäästöjen aiheutuminen on mahdollista. Esimerkiksi louhoksen lähellä sijaitsevan asuinkiinteistön talousvesikaivo voi pilaantua ja haitallisia vesistöpäästöjä voi joutua Kallaveteen. Siksi vaatimukset esimerkiksi takuusumman määräämisestä ja kiinteistöjen arvon alenemisesta ovat tarpeellisia.

3. B ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja lautakunnan päätökset kumotaan ja hakemus hylätään ja että K määrätään korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut. Vaatimuksensa tueksi valittajat ovat viitanneet asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittäneet muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus on pitänyt heilahdusnopeuden arvoa 6 mm/s riittävän pienenä, vaikka valittajat ovat esittäneet perusteluja sen alentamiseksi. Tärinän vaikutusta on tutkittava laajemmin.

Tutkimusten ja mittausten perusteella 6 mm/s heilahdusnopeus on liian suuri. Koska rakennuksien vaurioitumisherkkyyttä ei voi luotettavasti ennakoida, on louhinnassa noudatettava suurta varmuuskerrointa.

Kuuden kivilouhimon räjäytysten tärinää koskeneessa tutkimuksessa kaikki mittaustulokset jäivät alle 6 mm/s kun etäisyys on 700–800 metriä. Keskimääräinen heilahdusnopeus oli noin 1,5 mm/s 700–800 metrin etäisyydellä. Mitään tarvetta 6 mm/s heilahdusnopeudelle ei siten ole. Liian korkealla raja-arvolla vaarannetaan tarpeettomasti lähistöllä olevien rakennuksien kunto ja vaikutetaan asumisviihtyisyyttä huonontavasti.

Tutkimusten mukaan jo 0,1 mm/s heilahdusnopeus voi aiheuttaa astioiden kilinää ja 6 mm/s nopeus voi liikuttaa huonekaluja. Tällainen tärinä vaikuttaa merkittävästi myös asumisviihtyvyyteen ja karkottaa mahdolliset asunnon ostajat. Ihmisen sisätiloissa asunnossa häiriöksi kokeman tärinän heilahdusnopeuden arvo on noin 0,4–0,8 mm/s.

Louhos tulisi toimimaan vähintään 20 vuotta ja luvan hakija on esittänyt kivilouhimolle toisen vaiheen suunnitelman, jolloin toiminta jatkuisi yli 40 vuotta. Tärinä on siten pitkäaikaisesti toistuvaa tärinää ja siksi sen vaikutukset ovat lähes kaksinkertaiset kertalouhintaan nähden.

Heilahdusnopeus 6 mm/s on liian voimakas hyväksyttäväksi tiheään kaavoitetulla asuinalueella, jossa on runsaasti tärinälle arkoja kalkkihiekkatiilisiä muurauksia. Suomalaiset rakennusnormit ja rakenteiden mitoitusohjeet edellyttävät maaperän olevan tärinätöntä ja tärinän vaikutusta ei huomioida. Liikenteelle sallitut tärinäarvot ovat välillä 0,1- 0,6 mm/s, riippuen alueiden iästä. Rakennusten suunnitteluohjeissa ja normistossa ei anneta tärinälle mitään sallittua arvoa, vaan maaperää pidetään täysin liikkumattomana ja tärinättömänä. Herkkien laitteiden, kuten tietokoneiden ja vastaavien tärinän siedoksi mainitaan vain 0,1 mm/s.

Rissalantie 47:stä on aiotulle louhokselle matkaa noin 650 metriä. Kiinteistö on täysin rakennettu kallioon kiinni. Kiinteistön lähellä on kaivo, josta tulee vesiputki pumppua käyttäen keittiöön. Kiinteistö on lukuisten muurauksien ja rakennusmateriaalin vuoksi arka tärinälle.

Rissalantie 45 on perustettu osin suoraan kalliolle, joka on lustoinen ja osa perusmuuria on kantavien teräsbetonisten vaakapalkkien päällä, palkit on liitetty alla olevaan kallioon pilareilla. Näillä palkeilla on ylitetty kohdat, joissa kallio on syvemmällä. Jo pienetkin hiushalkeamat päästävät vettä raudoitukseen ja tuhoavat perustuksen ruostuttamalla teräkset. Vauriot ilmenevät vasta vuosien kuluttua. Rakenteet ovat kokonaan maan alla eikä niitä pääse tarkastamaan eikä korjaamaan. Rakennus on kaksikerroksinen.

Rissalantie 50 on vuonna 1990 rakennettu matalaperustainen puurunkoinen savitiiliverhottu talo, jossa on betonilaatta. Väliseinissä sisällä on kalkkihiekkatiilisiä seiniä, ja kaikki kosteat tilat ovat laatoitetut.

Tärinämittaukset on määrätty vain kiinteistölle Rissalantie 45. Myös Rissalantie 47:lle ja 50:lle on määrättävä tärinämittaukset ja muut kiinteistöön kohdistuvat mittaukset ennen toiminnan aloittamista, sen aikana ja sen loputtua.

Hanhimäen kivilouhokselle on annettu 20.1.2015 uusi maa-aineslupa, jossa jätevesien lasku on muuttunut aikaisemmasta Hanhilammen/Kallaveden suunnasta. Louhimon jätevedet aiotaan laskea ojia pitkin Jäläjärveen. Järvi on melko pieni kooltaan ja siksi arka pilaantumaan. Jäläjärven rannalla on laaja pohjavesialue, josta otetaan vettä vesijohtoverkostoon. Kemikaalipitoisten vesien laskemista Jäläjärveen ja Kallaveteen ei saa sallia. Muuttunut suunta Jäläjärvelle ei ole ympäristöluvan mukainen.

Louhimon ja ulkoilureittien sekä muinaismuistoalueiden väliin on jätettävä riittävä (300 m) suoja-alue. Koska louhinta-alue on lähes kiinni juoksuhauta-alueessa, edes välttämätöntä minimisuojaetäisyyttä (100 m) ei ole olemassa. Louhinnan melun ja pölyn sekä räjäytystöiden vuoksi muinaismuistoalueella liikkuminen estyy. Mahdollisen kivilouhimon läheisyydessä on myös kivikautinen asuinpaikka, jonka vaikutusta ei ole selvitetty. Muinaismuistoalueella tai muuallakaan ei ole turvallista räjäytys- ja rikotustöiden aikana.

Selvitysalueelle on tehty useita liito-oravaselvityksiä, joissa on todettu yhteensä 18 liito-oravaesiintymää.

Louhinnan ja murskauksen hiukkaspäästöiksi (pöly) on ilmoitettu 0,02 t/vuosi. Jo yhden reiän poraamisesta syntyy enemmän hiukkaspäästöjä kuin ilmoitettu arvo on. Ilmoitetut arvot antavat virheellisen kuvan laitoksen haitoista. Ympäristölupa tulee hylätä virheellisen arvon vuoksi.

Pölyn määrän mittaus tulee perustumaan laskeumaan. Uusimpien tutkimusten mukaan pöly on sitä vahingollisempaa, mitä hienompaa se on. Samalla se myös on leijuvampaa ja siksi sen laskeutuma jää mittauksissa todellisuutta vähäisemmäksi.

Liikennealueilta ja varastokasoista aiheutuneita hajapäästöjä ei voida ohjailla poistettavaksi esimerkiksi pölynkeräyslaitteeseen. Tätä ei ole otettu huomioon hallinto-oikeuden päätöksessä.

Ilmanlaadun mittaukset tulee järjestää ennen toiminnan alkua, jotta selvitettäisiin ilmanlaadun taustapitoisuudet. Mittauksen pituus tulisi olla vähintään kolme kuukautta. Mittausjärjestelyiden sijoituspaikkoja tulee olla useita. Leviämismallinnukset eivät ole kivilouhoksilla käyttökelpoisia vaan ovat yleensä ainoastaan suuntaa antavia.

Hallinto-oikeus ei ole arvioinut pölyn vaikutusta ja sitä, miten kivilouhimon kokonaistoiminta aiheuttaa ilmaan hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien suurta lisääntymistä. Hallinto-oikeus ei ole määritellyt enimmäisvuorokausikeskiarvoa kalenterivuoden keskiarvoon laskettuna ilmaan hengitettävien hiukkasten pitoisuuden arvioinnille (PM ja μm/m3 -arvot). Hallinto-oikeus ei ole ottanut huomioon alueen käyttöä virkistys- ja ulkoilualueena.

Vahvistetussa Etelä-Siilinjärven yleiskaavassa louhimon välittömään läheisyyteen on muodostettu luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueella päivämelu ei saa ylittää 45 dB. Kivilouhimon melu ylittää raja-arvon merkittävästi. Luonnonsuojelulain mukaisia melurajoituksia on noudatettava. Melumallinnuksen mukaan koko luonnonsuojelualue kärsii 50–60 dB melusta. Räjäytykset ja rikotus aiheuttavat impulssimaista melua, joka vaikuttaa haitallisesti liito-oraviin, joiden lisääntymistä tulisi edesauttaa kaikin tavoin. Osa muinaismuistoalueesta jää hyvin voimakkaan melun alueeksi, arviolta 65–70 dB. Melulla on suora vaikutus muinaismuistoalueella liikkuviin ihmisiin.

Vuorelan alueen melutasoon vaikuttavat mahdollisen kivilouhimon lisäksi alueen sisäiset melunlähteet, Rissalan lentokentän läheisyys, jonka sotilaslentotoiminta on jo aiheuttanut useita valituksia melun takia, läheinen moottoritie sekä uutena kohteena Sorsasaloon aiottu maailman suurin selluloosatehdas, jonka melun vaikutus ulottuu aina aiottuun louhimoon saakka. Näiden vuoksi melutasoja on alennettava huomattavasti.

Vaasan hallinto-oikeus sekä korkein hallinto-oikeus ovat aiemmin hylänneet vastaavan kivilouhimon ympäristöluvan. Kyseinen lupa koski Uuden kaupungin Vanhakylään aiottua kivilouhimoa, hylkäämisen perusteena oli 600 metrin etäisyydellä olevat 17 asuinrakennusta. Kivilouhimon suuruus ja vuosituotanto olisivat olleet vertailukelpoisia Hanhimäen kivilouhimoon. Hanhimäen kivilouhimon läheisyydessä on runsaasti asemakaava-alueelle rakennettuja omakotitaloja ja alueella on muita ympäristö arvoja.

Mikäli lupa myönnetään, louhoshankkeen yrittäjän on korvattava kaikki kulut, mikäli kiinteistöille tai kiinteistöalueille tulee halkeamia tai muita louhoksen aiheuttamia välittömiä tai välillisiä vaurioita. Ennen mahdollista räjäytysten alkua yrittäjän pitää maksaa kiinteistöjen ulko- ja sisäseinien kuvaukset, kiinteistökatselmukset, tärinämittaukset ja veden laadun mittaukset. Kaikista kiinteistöön kohdistuvista kuvauksista ja tutkimuksista tulee tehdä pöytäkirja, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja josta jää kummallekin osapuolelle yksi kappale. Mikäli kiinteistöt vaurioituvat korjauskelvottomiksi tulee yrittäjän korvata talonomistajille koko kiinteistön arvo.

Siilinjärven viranomaislautakunta on valitusten johdosta antamassaan lausunnossa viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Siilinjärven viranomaislautakunta on meluntorjuntaa koskevia lupamääräyksiä asettaessaan katsonut lainsäätäjänkin tarkoittaneen (HE 84/1999 vp, ympäristönsuojelulain 42 §:n yksityiskohtaiset perustelut), että melun aiheuttaman ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymisen merkittävyyttä tulee arvioida laajemmin yleisen edun kannalta, eikä valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettujen melutason ohjearvojen ylittyminen ole tässä mielessä ainut arviointikriteeri.

Vuorelan asuinalue, joka sijaitsee nyt puheena olevan ottoalueen läheisyydessä, on asumiskäytön kannalta Siilinjärven mittakaavassa merkittävä ja tiheään asuttu alue. Pohjois-Kallaveden ranta-alueella on myös tiheään rakennettua loma-asutusta. Vuorelan asuinalueen virkistyskäyttöpaine kohdistuu merkittävästi jokamiehen oikeudella tapahtuvaan ulkoiluun ja liikkumiseen metsäalueilla. Toisaalta myös asuinalueiden rauhallisuuteen kohdistuu odotuksia suurempia asutuskeskuksia enemmän. Nyt puheena olevasta louhinnasta ja murskauksesta aiheutuva melu kohdistuu paikallisesti tarkasteltuna verrattain suureen ihmisryhmään ja on asukkaiden näkökulmasta melko pitkäkestoista.

Viranomaislautakunta katsoi lupapäätöstä tehdessään, että lupapäätöksen kohteena olevasta toiminnasta voi aiheutua merkittävää ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymisen vaaraa nimenomaan sen aiheuttaman melun vuoksi. Ankaria vaatimuksia melusuojauksessa ja melutasojen raja-arvoissa perusteltiin tämän vaaran ehkäisemisellä. Luvanhakija ei ole ilmaissut, että sillä ei olisi teknisiä tai taloudellisia edellytyksiä toteuttaa lupamääräysten edellyttämiä suojelutoimia. Toisaalta, luvanhakijan teettämien melumallinnusten mukaan valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvoja ankarammat lupamääräykset ovat toiminnassa pääosin jo nyt saavutettavissa (melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa enimmillään tasolla 50 dBA). Näin ollen Siilinjärven viranomaislautakunta pitää Asunto Oy Rissalanpihan toissijaista vaatimusta viranomaislautakunnan asettamien lupamääräysten 5, 6 ja 7 voimaan saattamisesta perusteltuna.

Muutoin luvan kumoamista koskevat valitukset ja erinäiset korvausvelvoitevaatimukset ovat perusteettomia.

K on valitusten ja lautakunnan lausunnon johdosta antamassaan vastineessa esittänyt, että valitukset ja korvausvaatimukset on hylättävä.

A:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Asunto-osakeyhtiö Rissalanpiha on antanut vastaselityksen.

B ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. B:n ja hänen asiakumppaneidensa oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, perusteluissa mainitut oikeusohjeet ja ympäristönsuojelulain 51 § sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, B:lle ja hänen asiakumppaneilleen ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, oikeusneuvokset Janne Aer, Kari Tornikoski, Maarit Lindroos ja Taina Pyysaari sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.