Muu päätös 2495/2017

Asia Terveysvalvonta-asiaa koskeva valitus

Valittaja Helsingin Kaivohuone Oy

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 21.3.2016 nro 16/0230/5

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin ympäristölautakunta on päätöksellään 14.4.2015 (§ 165) määrännyt terveydensuojelulain 51 §:n nojalla Helsingin Kaivohuone Oy:n poistamaan ravintola Fredan Tivolin tiloista asuntoon osoitteessa Eerikinkatu 9 aiheutuvan terveyshaitaksi luokiteltavan meluhaitan.

Meluhaitta tulee poistaa siten, ettei ravintolatilassa soitettava musiikki aiheuta sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjearvojen ylityksiä kyseisessä asunnossa. Alkuyön aikana (klo 22–02) LAeq,1h-tasojen tulee asunnon makuuhuoneessa olla korkeintaan 25 dB silloin, kun musiikkimelu on selvästi erotettavissa eli kun hyväksyttävissä oleva taustamelu ei peitä sitä kuulumattomiin. Myöskään pienitaajuisen melun terssikaistoille Asumisterveysohjeessa annettuja ohjeellisia enimmäisarvoja ei saa ylittää. Toimenpiteet meluhaitan poistamiseksi on määrätty tehtäväksi 15.5.2015 mennessä. Ympäristölautakunta on asettanut päävelvoitteen noudattamisen tehosteeksi 20 000 euron uhkasakon.

Päätöksen perustelujen mukaan ympäristökeskuksen mittauksissa ääni³tasot ylittivät pienitaajuiselle melulle säädetyn ohjearvon 80 Hz:n terssikaistan alueella lyhytaikaisten mittausten aikana. Pitkäaikaisten melumittausten tekeminen oli asunnossa mahdotonta liikennemelun vuoksi. Lisäksi matalataajuinen musiikkimelu oli tarkastuksen aikana selvästi kuultavissa. Ympäristökeskuksen tekemien asunnontarkastusten perusteella ravintolatilassa on soitettu musiikkia liian suurella äänenvoimakkuudella, mistä voi aiheutua terveyshaittaa. Lisäksi ravintolan toiminnasta on aiheutunut meluhaittaa lähialueen muihin asuntoihin.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt Helsingin Kaivohuone Oy:n valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Hallinto-oikeus on pidentänyt velvoitteen täyttämiselle asetetun määräajan päättymään 1.6.2016.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Terveydensuojelulain 1 §:n 2 momentin mukaan terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Terveydensuojelulain 26 §:n 1 momentin mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätiloissa oleskeleville terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Pykälän 2 momentin mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Pykälän 4 momentin mukaan tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin.

Terveydensuojelulain 51 §:n 1 momentin mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi.

Terveydensuojelulain 53 §:n 2 momentin mukaan aluehallintovirasto tai kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tehostaa tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai että toiminta keskeytetään tai kielletään. Pykälän 3 momentin mukaan uhkasakkoa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/90) säädetään.

Asumisterveysohje

Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003:1 mukaan asuntoihin kuuluvalle musiikkimelulle voidaan käyttää pienitaajuiselle melulle esitettyjä ohjearvoja, ja lisäksi alkuyön (klo 22–02) LAeq,1h-tasojen tulisi olla korkeintaan 25 dB(A) silloin, kun musiikkimelu on selvästi erotettavissa, se on kun jatkuva hyväksyttävissä oleva taustamelu ei peitä sitä kuulumattomiin. Asumisterveysohjeen pienitaajuisen yöaikaisen melun ohjeellinen enimmäisarvo tiloille, joissa nukutaan, on 80 Hz:n terssikaistan osalta 40 dB (LAeq,1h).

Asiassa saatua selvitystä

Ympäristökeskus on 26.4.2014 mitannut meluhaittaa asunnossa osoitteessa Eerikinkatu 9 A 18. Tuolloin on todettu, että aistinvaraisesti ennen tarkastusta ja tarkastuksen jälkeen Eerikinkadulla tehtyjen kuuloarvioiden mukaan Fredan Tivolista kuuluu matalataajuista melua. Asunnon makuuhuoneessa kuului aistinvaraisesti jatkuvaa matalataajuista musiikkimelua. Lisäksi asunnon ulkopuolelta kuului liikenteen melua sekä kadulla liikkujien ääniä. Tarkastuksesta laaditun selostuksen mukaan keskiäänitaso (LAeq) vaihteli mittausten aikana tyypillisesti alueella 23–33 dB. Mittauksista laaditun taulukon mukaan keskiäänitason vaihteluväli oli 25–30 dB. Kun asunnon ulkopuolelta ei aistinvaraisesti voinut kuulla melua, oli keskiäänitaso asunnossa noin 23 dB.

Ympäristökeskus on mitannut melua asunnossa 9 A 18 myös 22.11.2014 ja 13.12.2014. Tuolloin tehdyt aistinvaraiset havainnot ovat olleet vastaavanlaiset kuin 26.4.2014 tehdyt havainnot. Voimakkaiden häiriöäänien vuoksi on voitu hyödyntää ainoastaan matalataajuisen melun mittaustuloksia. Mittauksissa asumisterveysohjeen 80 Hz:n terssikaistan ohjearvo 40 dB (LAeq,1h) ylittyi toistuvasti siten, että sen keskiäänitaso oli 44–50 dB.

Helsingin Kaivohuone Oy:tä on kuultu terveyshaittaa koskevan asian johdosta 19.1.2015. Vastauksessaan 10.2.2015 yhtiö ei sinänsä ole kiistänyt ympäristökeskuksen mittaustuloksia, mutta on verrannut niitä Akukon Oy:llä teettämiinsä, 18.9.2014 tehtyihin mittauksiin ja esittänyt sen pohjalta kritiikkiä mittaustulosten tulkinnasta, jonka mukaan terveyshaittaa aiheutuisi. Lisäksi se on muun ohella kertonut ravintolatiloissa ja ravintolan toiminnassa alkuvuonna 2015 tehtävistä muutoksista, joilla pyritään poistamaan yhtiön tietoon kesäkuussa 2014 tulleet meluhaitat osoitteessa Eerikinkatu 9 A 18. Yhtiötä kuultiin tarkentavasti vielä uudelleen 23.2.2015 ja vastauksessaan 11.3.2015 yhtiö kertoi kirjelmästä lähemmin ilmenevästi, millä tavalla varmistetaan, ettei terveyshaitaksi luokiteltavaa melua aiheudu ja miten ravintolatilan ääneneristystä parannetaan sekä milloin ääneneristystyöt valmistuvat.

Ravintola Fredan Tivolin toiminta on loppunut ja samassa ravintolatilassa on aloittanut maaliskuussa 2015 toiminnan Helsingin Kaivohuone Oy:n Club Capital -niminen ravintola.

Oikeudellinen arviointi

Ympäristölautakunnan päätöksen perusteena ovat olleet 26.4.2014, 22.11.2014 ja 13.12.2014 suoritetut melunmittaukset ja tarkastukset kyseisessä asunnossa. Mittausten tekemistä on häirinnyt asuntoon kadulta kantautuneet liikenteen ja jalankulkijoiden äänet eivätkä mittaukset sen johdosta ole kaikin puolin kattavat. Tehtyjä aistinvaraisia havaintoja ja matalataajuista melua koskevia mittauksia voidaan kuitenkin pitää riittävänä selvityksenä sen toteamiseksi, että ravintolassa soitettavasta musiikista on kantautunut asuntoon selvästi havaittavaa matalataajuista melua, joka voi aiheuttaa terveydensuojelulaissa tarkoitettua terveyshaittaa. Peruste antaa haitan aiheuttajalle määräys terveyshaitan poistamiseksi on siten ollut.

Helsingin Kaivohuone Oy on kuulemismenettelyssä edellä mainittujen mittausten jälkeen, mutta ennen valituksenalaisen päätöksen tekemistä, ilmoittanut toimenpiteistään meluhaitan poistamiseksi. Yhtiön esittämää, sinänsä asianmukaista selvitystä toimenpiteistä ei kuitenkaan ole pidettävä sellaisena, että ympäristölautakunnan olisi sen johdosta tullut uusin tarkistuksin ja mittauksin vielä selvittää toimenpiteiden vaikutus ennen määräyksen antamista. Yhtiötä on kuultu ennen päätöksen tekemistä ja päätös perustuu riittäviin selvityksiin. Asiassa ei ole tapahtunut menettelyvirhettä.

Edellä todetut seikat huomioon otettuna ympäristölautakunta on voinut terveydensuojelulain 51 §:n 1 momentin nojalla velvoittaa Helsingin Kaivohuone Oy:n ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi. Valituksessa terveyshaitan poistumisen tueksi viitatut Akukon Oy:n mittaukset on suoritettu vasta 10.6.2015 eikä niillä siten ole merkitystä ympäristölautakunnan päätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa. Velvoitteen tehosteeksi on terveydensuojelulain 53 §:n 2 momentin mukaisesti voitu asettaa uhkasakko. Uhkasakkoa ei voida pitää määrältään liiallisena. Syytä päätöksen muuttamiseen ei ole. Asian käsittelyn hallinto-oikeudessa viemän ajan takia määräaika velvoitteen täyttämiseen pidennetään kuitenkin päättymään ratkaisulauselman mukaisesti.

Kun otetaan huomioon asiassa annettu ratkaisu ja hallintolainkäyttölain 74 §:ssä säädetty, ei ole kohtuutonta, että valittaja pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Uhkasakkolaki 6 §, 7 §, 8 § ja 22 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Ilkka Hartikainen ja Elena Feldman. Esittelijä Joonas Ahtonen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Helsingin Kaivohuone Oy on valituksessaan vaatinut ympäristölautakunnan ja hallinto-oikeuden päätösten kumoamista sekä ympäristölautakunnan velvoittamista korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Helsingin Kaivohuone Oy on ryhtynyt viipymättä toimenpiteisiin meluhaitan poistamiseksi Helsingin ympäristökeskuksen 26.4.2014 tekemän asuntotarkastuksen jälkeen. Akukon Oy suoritti asunnossa äänitasomittauksen 18.9.2014. Mittauksen perusteella laadittiin meluntorjuntasuunnitelma, jonka mukaiset toimenpiteet Helsingin Kaivohuone Oy pyrki toteuttamaan syksyllä 2014. Asunnon asukas kieltäytyi päästämään yhtiön edustajia asuntoon, joten kaikkia toimenpiteitä ei pystytty tekemään meluntorjuntasuunnitelmassa esitetyllä tavalla.

Ympäristökeskus teki uudet asunnontarkastukset 22.11.2014 ja 13.12.2014, joista Helsingin Kaivohuone Oy sai tiedon vasta tammikuussa 2015. Helmi- ja maaliskuussa 2015 yhtiö esitti ympäristökeskukselle selvityksen ravintolassa tehtävistä korjaustoimenpiteistä meluhaitan poistamiseksi. Näiden korjaustoimenpiteiden jälkeen meluhaittaa ei enää esiinny, kuten Akukon Oy:n tekemä tarkistusäänitasomittaus 10.6.2015 osoittaa. Näin ollen terveyshaitta oli jo poistettu ennen kuin ympäristölautakunta teki velvoitepäätöksensä sen poistamisesta.

Uhkasakon asettamiselle ei ollut perusteita enää päätöksen tekoajankohtana, kun viranomaisen tiedossa oli, että haitta on varsin todennäköisesti poistunut. Suhteellisuusperiaate huomioon ottaen uhkasakon tulisi olla viimesijainen toimenpide, jota käytetään vain, jos on perusteltua olettaa, ettei velvoitetta täytetä ilman uhkasakon asettamista. Velvoitetun kuuleminen menettää merkityksensä, jos määräys ja uhkasakko asetetaan siitä huolimatta, että velvoitettu on esittänyt kuulemisvaiheessa selvityksen terveyshaitan poistamisesta.

Helsingin ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut muun ohella, että Helsingin Kaivohuone Oy:n esittämät toimenpiteet eivät ole olleet riittävä varmistus terveyshaitan poistamisesta, joten määräyksen antaminen ja uhkasakon asettaminen on ollut perusteltua. Ympäristökeskuksen tietojen mukaan ravintola Club Capitalista kuuluva musiikki aiheuttaa edelleen häiritsevää meluhaittaa asunnossa. Asian pitkittäminen ei ole kohtuullista melusta aiheutuvasta terveyshaitasta kärsiviä asukkaita kohtaan.

Helsingin Kaivohuone Oy on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1) Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2) Helsingin Kaivohuone Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1) Helsingin Kaivohuone Oy on vaatinut, että päätöksessä asetettu velvoite kumotaan, koska velvoite on jo täytetty, eikä ravintolatilassa soitettava musiikki enää aiheuta terveyshaitaksi luokiteltavaa meluhaittaa asunnossa.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että musiikista johtuvaa melutasoa on mahdollista vaihdella rakenteellisista ratkaisuista riippumatta musiikin voimakkuutta säätelemällä. Asia on ollut vireillä pitkään, ja osapuolilla on ollut eri käsityksiä häiritsevän meluhaitan esiintymisestä asunnossa. Näin ollen ympäristölautakunta on voinut antaa määräyksen siitä, ettei ravintolatilassa soitettavasta musiikista saa aiheutua sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjearvojen ylityksiä asunnossa. Ennen mahdollista uhkasakon tuomitsemista on asetetun velvoitteen rikkominen todettava vielä uusilla melumittauksilla.

Koska Helsingin Kaivohuone Oy on valituksessaan katsonut, että se on jo toteuttanut tarvittavat rakenteelliset ratkaisut meluhaitan vähentämiseksi alle sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjearvojen, eikä yhtiö myöskään ole vaatinut määräajan pidentämistä, ei velvoitteen toteuttamiselle asetettua määräaikaa ole syytä pidentää.

Kun otetaan lisäksi huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Helsingin Kaivohuone Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Elina Nyholm.