Muu päätös 3354/2017

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Valittaja A, Savonlinna

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 29.10.2015 nro 15/0329/4

Asian aikaisempi käsittely

Savonlinnan kaupunginvaltuusto on 22.12.2014 (§ 140) hyväksynyt kaupungin talousarvion vuodelle 2015 ja taloussuunnitelman vuosille 2015–2018 pöytäkirjasta ilmenevin muutoksin.

A on muiden ohella valittanut edellä mainitusta kaupunginvaltuuston päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja vaatinut, että kaupunginvaltuuston päätös kumotaan muun ohella siltä osin kuin siinä on kysymys Pakkaspirtin kuntaliitosinvestoinnin siirtämisestä vuodella eteenpäin. Lisäksi hän on vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä tältä osin.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus on, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, hylännyt A:n valituksen talousarviopäätöksen investointimäärärahaa koskevista vaatimuksista.

Muun ohella A:n täytäntöönpanokieltoa koskeva hakemus on rauennut.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

(---)

Pääasia

(---)

Talousarviopäätös ja investointimäärärahat

A on vaatinut talousarviopäätöstä kumottavaksi paitsi kirjastoautoa koskevilta osiltaan myös siltä osin kuin siinä on kysymys Pakkaspirtin kuntaliitosinvestoinnin siirtämisestä ja Särkilahden koulun investointirahan siirtämisestä vuodella eteenpäin. Hallinto-oikeus toteaa, että valittaja väittää toisin sanoen, että päätös tulee kumota lainvastaisena, koska talousarvioon ei ole sisällytetty tiettyjä investointimäärärahoja.

Edelleen valittaja on vedonnut siihen, että päätös on Punkaharjun kunnan, Kerimäen kunnan ja Savonlinnan kaupungin välisen kuntajakolain 8 §:n mukaisen yhdistymissopimuksen vastainen. Mainittujen kuntien kunnanvaltuustot ovat tehneet 2012 päätökset kuntaliitoksesta ja muutos on tullut voimaan 1.1.2013 alkaen. Yhdistymissopimuksessa on sovittu, että kuntajakomuutoksen lähtökohtana on kaikkien kuntien lähipalveluiden turvaaminen vähintään nykyisen tasoisena neljän vuoden ajan. Hallinto-oikeus toteaa tämän väitteen, oikeastaan valitusperusteen, johdosta, että kuntarakennelain 54 §:n 1 momentin nojalla sillä perusteella, että kunnan päätös on kuntajaon muuttamista koskevien perusteiden kuten yhdistymissopimuksen vastainen, voi valittaa vain ennen kyseisen kuntajaon voimaantuloa tehdyistä kunnan päätöksistä. Koska valituksenalainen päätös on tehty kuntajaon voimaantulon (1.1.2013) jälkeen, se ei ole lainvastainen sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että päätös on yhdistymissopimuksen vastainen. Yhdistymissopimuksen suunnitelmien sitovuus ei ole luonteeltaan oikeudellista, vaan poliittista. Hallinto-oikeus toteaa näin ollen, että kunnan harkintavaltaan on kuulunut se, millaisia investointieriä se on ottanut talousarvioon päätöksen tekemisen aikaan voimassa olleen kuntalain 65 §:n (578/2006) nojalla.

Valittajat ovat edelleen vedonneet siihen, että kuntalaisia ei ole kuultu kuntalain 27 §:n edellyttämällä tavalla. Hallinto-oikeus toteaa tämän väitteen, oikeastaan valitusperusteen, osalta, että kuntalain (365/1995) 27 §:n 1 momentin mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Pykälän 2 momentin 3 ja 4 kohdan mukaan osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia sekä selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma ovat luonteeltaan yleisiä kunnan taloushallintoon, suunnitteluun ja määrärahojen jakamiseen liittyviä asiakirjoja, jotka hyväksytään säännönmukaisesti kerran vuodessa. Valituksenalaisen päätöksen luonne huomioiden hallinto-oikeus arvioi, että kuntalaisille ei ole tarvinnut järjestää erikseen kuulemistilaisuutta ennen kysymyksessä olevien hyväksymispäätösten tekemistä.

Valituksenalaista päätöstä ei tule näin ollen näiden väitteiden, oikeastaan valitusperusteiden, johdosta kumota, vaan valitus tulee näiltä osin hylätä.

Johtopäätös

(---)

A:n valitus tulee investointimäärärahaa koskevien vaatimustensa osalta hylätä.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset huomioiden täytäntöönpanokieltoa koskeva hakemus raukeaa.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 90 ja 98 §

(---)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jukka Hartikainen, Anu Koivuluoma ja Mirjami Paso, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin kysymys on Savonlinnan kaupungin päätöksestä siirtää Pakkaspirtin kuntaliitosinvestointi ja uudistanut tältä osin asiassa hallinto-oikeudessa esittämänsä.

Lisäksi A on vaatinut, että Savonlinnan kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 500 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

A on esittänyt vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Savonlinnan kaupunginvaltuusto on 22.12.2014 §:n 140 kohdalla tekemällään päätöksellä siirtänyt Pakkaspirtin kuntaliitosinvestointia vuodelle eteenpäin. Tehty päätös tulee kumota lainvastaisena, koska se ei ole kuntaa sitovan yhdistymissopimuksen mukainen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään sillä, että kuntaliitossopimusten suunnitelmien sitovuus ei ole oikeudellista vaan pelkästään poliittista.

Punkaharjun kunnan, Kerimäen kunnan ja Savonlinnan kaupungin välillä on solmittu kuntarakennelain (1698/2009) 8 §:n tarkoittama yhdistymissopimus. Savonlinnan kaupunginvaltuusto sekä Punkaharjun ja Kerimäen kunnanvaltuustot ovat 19.3.2012 tehneet yhteneväiset päätökset kuntaliitoksesta ja hyväksyneet kuntaliitoksen yhdistymissopimuksen, jonka mukaan Punkaharjun ja Kerimäen kunnat lakkaavat ja liittyvät osaksi Savonlinnan kaupunkia 1.1.2013.

Yhdistymissopimusta on noudatettava siitä alkaen, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Kuntarakennelain 9 §:ssä tarkoitettu kolmen vuoden määräaika umpeutuu siis 31.12.2015.

Periaate, että sopimukset on pidettävä, on yksi oikeusjärjestelmämme perusperiaatteita, jota on sovellettava myös hallinnollisissa asioissa. Kuntaliitossopimus siihen sisältyvine liitteineen, joita ovat muun muassa palvelurakennetta koskevat suunnitelmat sekä investointisuunnitelmat, muodostavat yhden kokonaisuuden, joiden sitovuuteen luottaen entinen Punkaharjun kunta on päätynyt vapaaehtoiseen kuntaliitokseen Savonlinnan kaupungin kanssa. Jos Itä-Suomen hallinto-oikeuden linjanveto siitä, ettei kuntaliitossopimuksen liiteaineistolla ole oikeudellista sitovuutta, pysyy voimassa, ei kuntaliitossopimuksilla ole lainsäätäjän niille antamaa merkitystä. Jos olennaisilla päätösten pohjana olevilla seikoilla ei ole sitovuutta, on Punkaharjun valtuusto tehnyt päätöksensä hyvän hallintokulttuurin vastaisesti harhaanjohtavien tietojen perusteella.

Yhdistymissopimuksen sivulla 6 on todettu, että Savonlinnan kaupunki sitoutuu toteuttamaan liitteen 6 mukaiset investoinnit liitteessä mainituilla ehdoilla. Kuntaliitosavustusta käytetään investointien kustannusten katteena. Pakkaspirtin investointi sisältyy mainittuun liitteeseen 6. Investointisuunnitelma on siten tullut laillisesti sitovaksi osaksi yhdistymissopimusta.

Kuntarakennelain 8 §:n 8 kohdan mukaan myös yhdistymissopimuksen liiteosiot ovat oikeudellisesti sitovia. Koska yhdistymisen kautta muodostuneessa uuden kunnan valtuustossa Punkaharjun alueelta olevat valtuutetut ovat vähemmistössä, heillä ei ole mahdollisuuksia normaalin kunnallisdemokratian keinoin varmistaa investointien toteutumista Punkaharjun alueella. Liittyneiden kuntien ja uuden kunnan eri alueiden tasapuolisen kohtelun takia investoinnit on toteutettava liittymissopimuksen mukaisesti, jollei niiden toteuttaminen investointiolosuhteiden muuttumisen tai muun sellaisen seikan takia tule mahdottomaksi. Savonlinnan kaupungin tekemä päätös jäädyttää investoinnit taloudellisilla perusteilla rikkoo tehtyä sopimusta vastaan ja asettaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan.

Tehdylle päätökselle ei ole saatu yhdistymissopimuksen edellyttämää Punkaharjun aluejohtokunnan suostumusta.

Savonlinnan kaupunginhallitus on antanut selityksen, jossa se on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana sekä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Kaupunki on viitannut kuntarakennelain 54 §:n 1 momenttiin ja todennut yhtyvänsä hallinto-oikeuden näkemykseen siitä, että koska valituksenalainen päätös on tehty kuntajaon voimaantulon jälkeen, se ei ole lainvastainen sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että päätös olisi yhdistymissopimuksen vastainen.

Yhdistymissopimuksen suunnitelmien sitovuus ei ole luonteeltaan oikeudellista, vaan poliittista. Tämä on myös todettu Kuopion hallinto-oikeuden 21.3.2014 antamassa lainvoimaisessa päätöksessä 14/0069/4. Hallinto-oikeus on ottanut kantaa yhdistymissopimuksen palvelurakennetta koskevien suunnitelmien sitovuuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään valituksen, jossa muun muassa Kerimäen vuodeosaston siirtoa pidettiin yhdistymissopimuksen vastaisena. Lisäksi hallinto-oikeus on todennut, että sopimuksen sitovuus on myös luonteeltaan poliittista.

Näin ollen kunnan harkintavaltaan kuuluu se, millaisia investointieriä se on ottanut talousarvioon päätöksen tekemisen aikaan voimassa olleen kuntalain 65 §:n (578/2006) nojalla.

Investointien ollessa osa palvelusuunnitelmissa mainittuja yhdistymisen jälkeen edellytettyjä investointeja kaupunginvaltuustolla on ollut oikeus laatia hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti talousarvio siinä muodossa, että investointeja siirretään vuodelle 2016. Päätös ei siten ole ollut lainvastainen tai syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

A ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta antaa vastaselitys.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Perustelut

1. Pääasian ratkaisu

1.1 Asiakirjoista saatu selvitys

Savonlinnan kaupunginvaltuusto on 22.12.2014 (§ 140) päättäessään hyväksyä kaupungin talousarvion vuodelle 2015 ja taloussuunnitelman vuosille 2015–2018 päättänyt myös hyväksyä talousarvion investointiosan kohdassa 8313 Punkaharjun Pakkaspirtin urheilukeskukselle varatun 100 000 euron kuntaliitosinvestoinnin siirtämisen vuodella eteenpäin.

A on katsonut, että kaupunginvaltuuston päätös on edellä todetulta osalta Kerimäen ja Punkaharjun kuntien sekä Savonlinnan kaupungin tekemän kuntajakolain (1698/2009) 8 §:ssä tarkoitetun yhdistymissopimuksen vastainen. Yhdistymissopimuksen mukaan sopimus tulee voimaan ja sitoo sopimusosapuolia siitä alkaen, kun kaikkien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Sopimusta on noudatettava kuntajakolain 9 §:n mukaisesti siihen saakka, kun kuntien yhdistymisen voimaantulosta on kulunut kolme vuotta, jollei jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen osoittaudu mahdottomaksi sopimuksen voimassaoloaikana.

Mainittujen kuntien kunnanvaltuustot ovat tehneet vuonna 2012 päätökset kuntaliitoksesta ja muutos on tullut voimaan 1.1.2013 alkaen siten, että Kerimäen ja Punkaharjun kunnat ovat lakanneet ja liittyneet osaksi Savonlinnan kaupunkia.

Yhdistymissopimuksen mukaan kuntajaon muutoksen lähtökohtana on kaikkien kuntien lähipalvelujen turvaaminen vähintään nykytasoisina neljän vuoden ajan. Sopimuksen mukaan sen liitteenä olevia palvelusuunnitelmia voidaan muuttaa aluejohtokunnan suostumuksella.

Yhdistymissopimuksen kohdassa "Yhdistyneen kunnan investoinnit" on todettu, että Savonlinnan kaupunki sitoutuu toteuttamaan liitteen 6 mukaiset investoinnit liitteessä mainituilla ehdoilla ja että kuntaliitosavustusta käytetään mainittujen investointien kustannusten katteena. Pakkaspirtin urheilukeskuksen investointi sisältyy yhdistymissopimuksen liitteeseen 6. Yhdistymissopimuksen liitteessä 6 on sovittu Punkaharjulle tehtävistä investoinneista ja siinä on varattu Pakkaspirtin urheilukeskuksen kehittämiseen 100 000 euroa vuodelle 2015 ja 100 000 euroa vuodelle 2016.

A on valituksessaan todennut, että koska yhdistymissopimuksessa kuntarakennelain 8 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan on sovittava yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista, myös sopimuksen liiteosiot ovat oikeudellisesti sitovia. Tämän vuoksi ja kun kaupunginvaltuuston päätökselle ei edellä todetun investoinnin siirtämisen osalta ole saatu aluejohtokunnan suostumusta, kaupunginvaltuuston päätös on valituksenalaiselta osalta yhdistymissopimuksen vastainen.

Savonlinnan kaupunginhallitus on hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa erääseen Kuopion hallinto-oikeuden päätökseen viitaten katsonut, että suunnitelmien sitovuus ei ole luonteeltaan oikeudellista vaan poliittista ja että yhdistymissopimuksen sitovuus on myös luonteeltaan poliittista. Investointien ollessa osa palvelusuunnitelmissa mainittuja yhdistymisen jälkeen edellytettyjä investointeja kaupunginvaltuustolla on ollut oikeus laatia hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti talousarvio siinä muodossa, että investointeja siirretään vuodelle 2016.

1.2 Sovellettavat säännökset ja niiden esitöitä

Kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetulla lailla (478/2013) kuntajakolain (1698/2009) 8 §:n 1 momenttia on muutettu lisäämällä sen 8 kohtaan lähipalvelujen järjestämisen periaatteista sopiminen. Samalla lain nimike on muutettu kuntarakennelaiksi.

Kuntarakennelain 8 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan kunnat tekevät kuntien yhdistymisestä yhdistymissopimuksen, jossa on sovittava muun ohella yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista.

Edellä mainittu kuntarakennelain säännös on tullut voimaan 1.7.2013, joten se ei ole ollut voimassa silloin, kun Kerimäen ja Punkaharjun kuntien sekä Savonlinnan kaupungin välinen yhdistymissopimus on tullut voimaan eikä myöskään silloin, kun kuntajaon muutos on tullut voimaan. Tuolloin voimassa olleen kuntajakolain 8 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan kunnat tekevät kuntien yhdistymisestä yhdistymissopimuksen, jossa on sovittava yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteista.

Saman lain 9 §:n 1 momentin mukaan yhdistymissopimusta on noudatettava siitä alkaen, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Sopimusta on noudatettava siihen saakka, kun kuntien yhdistymisen voimaantulosta on kulunut kolme vuotta, jollei ole sovittu lyhyemmästä ajasta tai jollei jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen tule aikaisemmin mahdottomaksi. Pykälän 2 momentin mukaan yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon saakka, jos olosuhteet muuttuvat niin, että jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista.

Aikaisemman kuntajakolain (1196/1997) muuttamiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 264/2004 vp) on aikaisemmin voimassa olleen 9 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu mm. seuraavaa:

Pykälän mukaan kunnilla olisi uuden kunnan perustamista tarkoittavan tai kuntien määrää vähentävän kuntajaon muutoksen perusteella velvollisuus laatia hallinnon ja palveluiden järjestämissopimus sekä laatia suunnitelma, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Suunnitelmassa olisi linjattava, miten kuntaa kehitetään kuntajaon muutoksen jälkeen palveluiden saatavuuden ja laadullisen kehityksen turvaamiseksi.

Suunnitelmassa olisi esitettävä, miten aiemmin erillään olleet kuntien henkilöstövoimavarat ja muut resurssit käytetään tehokkaammin yhdistyneen kunnan kehittämiseen asukkaiden tarpeita vastaavasti. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus olisi lähtökohtaisesti sitova ei kuitenkaan siltä osin kuin sopimukseen liitetään muita kuin hallintoa ja palveluja koskevia asioita. Sopimuksessa tulisi siten erotella sitovat kuntajakolain mukaiset kohdat muista ehdoista. Sopimuksen sitovuus koskisi vain hallinnon ja palveluiden sisäistä järjestämistä eikä palveluja kunnalle järjestäviä tahoja. Suunnitelma ei olisi sitova.

Kuntajakolain (1698/2009) säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 125/2009 vp) 8 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu muun muassa seuraavaa:

Voimassa olevan lain 9 §:n mukaista hallinnon ja palvelujen järjestämissopimusta koskevat säännökset ehdotetaan kokonaan uudistettavaksi. Sopimusta ehdotetaan kutsuttavaksi sen uutta luonnetta paremmin kuvaavasti yhdistymissopimukseksi. Yhdistymissopimuksen muutosprosessia ohjaavaa vaikutusta vahvistettaisiin täsmentämällä sopimuksen sisältöä ja sitovuutta ennen kuin valtioneuvosto päättää kuntien yhdistymisestä. Tämä mahdollistaisi muutosprosessia koskevien ja yhdistyviä kuntia oikeudellisesti sitovien ratkaisujen tekemisen nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Säännösten tarkoituksena olisi muun ohella hillitä menoja lisäävien päätösten tekoa yhdistyvissä kunnissa ennen kuntien yhdistymisen voimaantuloa.

Yhdistymissopimuksen vähimmäissisällöstä säädettäisiin ehdotetun 8 §:n 1 momentissa nykyistä yksityiskohtaisemmin. ---

Muilta osin yhdistymissopimuksen sisältö olisi yhdistyvien kuntien harkinnassa. Sopimuksen sisältöä ei enää laissa sidottaisi hallinnon ja palvelujen järjestämiseen muutoksen kohteena olevalla alueella. Siten kunnat voisivat ottaa sopimukseen määräyksiä sellaisista luonteeltaan valtuuston päätösvaltaan kuuluvista asioista, jotka kunnat katsovat tarkoituksenmukaiseksi ottaa yhdistymisprosessissa huomioon.

Ehdotetun 9 §:n mukaan yhdistymissopimus sitoisi kuntia heti kuntien valtuustojen hyväksyttyä sen. Muun muassa sopimusmääräyksillä palvelujärjestelmän yhteensovittamisen ja talouden hoidon periaatteista sekä yhdistymishallituksen toimivallasta ja yhteistyöstä yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa voitaisiin siten ohjata muutosprosessia nykyistä tehokkaammin jo ennen valtioneuvoston päätöstä kuntien yhdistymisestä ja kuntajaon muutoksen voimaantuloa.

1.3 Oikeudellinen arviointi

Esillä olevassa asiassa on ratkaistava, onko edellä kohdassa "Asiakirjosta saatu selvitys" mainittua yhdistymissopimusta siltä osin kuin Savonlinnan kaupunki on sopimuksessa sitoutunut toteuttamaan liitteen 6 mukaiset investoinnit liitteessä mainituilla ehdoilla sekä liitettä 6 pidettävä oikeudellisesti sitovana ja onko Savonlinnan kaupunginvaltuuston talousarviopäätöstä 22.12.2014 (§ 10) tämän vuoksi pidettävä yhdistymissopimuksen vastaisena siltä osin kuin valtuusto on ilman aluejohtokunnan suostumusta päättänyt hyväksyä vuoden 2015 talousarvion investointiosan kohdassa 8313 Punkaharjun Pakkaspirtin urheilukeskukselle varatun 100 000 euron kuntaliitosinvestoinnin siirtämisen vuodella eteenpäin.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että yhdistyssopimuksessa on kohdan "Yhdistyneen kunnan investoinnit" alla oikeudellisesti sitovasti sovittu siitä, että Savonlinnan kaupunki sitoutuu toteuttamaan liitteen 6 mukaiset investoinnit liitteessä mainituilla ehdoilla ja että kuntaliitosavustusta käytetään investointien kustannusten katteena. Valituksenalainen kaupunginvaltuuston talousarviopäätös on myös tehty yhdistymissopimuksen ollessa vielä voimassa. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin toteaa, että sillä perusteella, että kaupunginvaltuusto on vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä ainoastaan päättänyt siirtää edellä todettua yhdistymissopimuksen liitteessä 6 mainittua investointia vuodella eteenpäin, valtuuston päätös ei sisällöllisesti ole puheena olevan yhdistyssopimuksen edellä mainitun kohdan vastainen. Kaupunginvaltuusto on päätöksen tekemisen aikaan voimassa olleen kuntalain 65 §:ään (578/2006) perustuvan budjettivaltansa nojalla voinut päättää kyseisen investoinnin siirtämisestä. Päätös ei siten ole kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen.

Näillä perusteilla ja siltä osin kuin A:n on katsottava uudistaneen valituksessa hallinto-oikeudelle esitetyn valitusperusteen siitä, ettei kunnan asukkaita ole kuultu kuntalain 27 §:n edellyttämällä tavalla, hallinto-oikeuden päätöksessä mainituilla perusteluilla hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Riitta Kreula.