Muu päätös 4182/2017

Asia Menetetyn määräajan palauttamista koskeva hakemus

Hakija A

Päätös, jota hakemus koskee

Espoon kaupunginhallitus on 5.12.2016 tekemällään päätöksellä (§ 388) hyväksynyt Espoon 12. kaupunginosan (Tapiola) korttelin 12002 tonttia 7 koskevan asemakaavan muutoksen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on tänne 27.2.2017 saapuneessa hakemuksessaan vaatinut, että A:lle palautetaan hänen menettämänsä määräaika kaupunginhallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen tehtävää valitusta varten. Kaupunginhallituksen päätöksen täytäntöönpano on keskeytettävä.

Hakemuksensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Espoon kaupunki ei ole A:n kaavaehdotuksesta tekemässään muistutuksessa esittämästään pyynnöstä huolimatta toimittanut kaavapäätöstä A:lle. A on saanut tiedon kaupunginhallituksen päätöksestä lehdestä 1.2.2017, jolloin päätös oli jo saanut lainvoiman. Kaupunki ei ole noudattanut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 §:n 2 momentin ilmoittamisvaatimusta, mistä on ollut seurauksena valitusoikeuden menettäminen. Kaupunginhallitus ei myöskään ole vastannut kaikkiin muistutuksessa esitettyihin seikkoihin eikä ottanut sitä huomioon kaavapäätöksessä.

Espoon kaupunginhallitus on antanut selityksen. Kaupunginhallituksen päätös on epähuomiossa jäänyt toimittamatta A:lle. Kaavan hyväksymispäätöksestä on kuulutettu 4.1.2017 sanomalehdissä ja Espoon Internet-sivuilla. Kaupunginhallitus on kuitenkin katsonut, että menetettyä määräaikaa ei ole syytä palauttaa, muun ohella sen johdosta, että A:lla ei ole valitusoikeutta puheena olevasta kaavapäätöksestä.

A on antanut vastaselityksen. Asiassa on toimitettava katselmus.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

2. Korkein hallinto-oikeus tutkii menetetyn määräajan palauttamista koskevan hakemuksen ja palauttaa A:n menetetyn määräajan ja oikeuttaa A:n puhevallan menettämisen uhalla viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun hän on saanut tiedon tästä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, toimittamaan Helsingin hallinto-oikeuteen valituskirjansa Espoon kaupunginhallituksen 5.12.2016 tekemästä päätöksestä sekä tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen.

3. Lausuminen kaupunginhallituksen päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi A on pyytänyt katselmuksen toimittamista, sekä asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole hakemuksessa tarkoitetun kysymyksen selvittämiseksi tarpeen.

2. Hallintolainkäyttölain 61 §:n 2 kohdan mukaan menetetty määräaika voidaan palauttaa sille, joka laillisen esteen tai muun erittäin painavan syyn vuoksi ei ole voinut määräajassa hakea muutosta päätökseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 67 §:n mukaan kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on viipymättä lähetettävä tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 4 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 §:n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville.

Espoon kaupunginhallituksen Espoon 12. kaupunginosan (Tapiola) korttelin 12002 tontin 7 asemakaavan muutoksen hyväksymistä koskeva päätös on ollut yleisesti nähtävillä 16.12.2016. Valitusaika on päättynyt 15.1.2017 sattuneen sunnuntain johdosta maanantaina 16.1.2017. A on kaavan nähtävilläoloaikana Espoon kaupungille toimittamassaan muistutuksessa ilmoittanut osoitteensa ja pyytänyt kaavapäätöksen toimittamista. A:lle ei ole toimitettu päätöstä tai tietoa kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen tekemisestä. A on saanut kertomansa mukaan tiedon päätöksestä vasta 1.2.2017, jolloin päätös oli jo saanut lainvoiman.

Kun otetaan huomioon, että A:lle olisi tullut lähettää maankäyttö- ja rakennuslain 67 §:ssä tarkoitettu ilmoitus ja se, että ilmoituksen lähettämättä jättäminen on johtunut kaupungin laiminlyönnistä, A ei hallintolainkäyttölain 61 §:n 2 kohdassa tarkoitetun erittäin painavan syyn vuoksi ole voinut määräajassa hakea muutosta kaupunginvaltuuston päätökseen.

Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus harkitsee oikeaksi hallintolainkäyttölain 61 ja 62 §:n sekä 67 §:n 1 momentin nojalla suostua A:n hakemukseen ja oikeuttaa hänet puhevallan menettämisen uhalla viimeistään 30. päivänä siitä, kun hän on saanut tiedon tästä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, toimittamaan valituskirjelmänsä Helsingin hallinto-oikeudelle. Valitukseen on liitettävä tämä korkeimman hallinto-oikeuden päätös. Asiassa on muutoin noudatettava, mitä kaupunginhallituksen päätökseen liitetyssä valitusosoituksessa on valituskirjelmästä ja sen toimittamisesta lausuttu.

Korkein hallinto-oikeus toteaa lisäksi selvyyden vuoksi, että tällä päätöksellä ei ole eikä ole voitukaan ottaa oikeudellisesti sitovasti kantaa siihen, onko A:n mahdollisesti aikanaan tämän päätöksen nojalla hallinto-oikeudelle tekemä valitus jätettävä tutkimatta valitusoikeuden puuttumisen tai muun syyn vuoksi.

3. Asian tultua korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olleilta osin tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua. Päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä on mahdollista hakea valituksen yhteydessä Helsingin hallinto-oikeudelta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Joonas Ahtonen.