Muu päätös 4483/2017

Asia Maantieasiaa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 29.4.2016 nro 16/0129/1

Asian aikaisempi käsittely

A on hakenut maantielain 52 §:n mukaista poikkeuslupaa tienvarsimainokselle valtatien 4 varrelle Oulussa. Mainostettavana kohteena on Ideapark Oulu. Mainoksen sijoituspaikalle on maanomistajan suostumus.

Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on päätöksellään 10.9.2014 Nro 3105/2014/PIR/2 hylännyt A:n hakemuksen poikkeusluvasta tienvarsimainoksen sijoittamiseksi valtatien numero 4 varrelle.

Maantielain 52 §:n mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella sekä asemakaavan liikennealueella on kielletty tienkäyttäjille tarkoitettujen ulkomainosten asettaminen. Tienpitoviranomainen voi myöntää poikkeuksen tästä kiellosta, jos sitä on pidettävä liikenteen opastuksen tai matkailun kannalta tai muusta syystä tarpeellisena.

Liikennevirasto on antanut tienvarsimainonnan poikkeuslupamenettelystä ohjeen 15/2010 (jatkossa Liikenneviraston ohje). Liikenneviraston ohjeensäädösperustana ovat maantielain 52 § ja 109 §, tieliikennelain 56 §, tieliikenneasetuksen 20 § ja järjestyslain 6 §. Ohje on tarkoitettu Pirkanmaan ELY-keskuksessa toimiville poikkeuslupakäsittelijöille ja tienvarsimainonnan valvonnasta vastaaville muille ELY-keskuksille.

Poikkeuslupamenettelyssä sovelletaan tarpeellisuusharkintaa, jossa sovitetaan yhteen maantielaissa tienpidolle asetetut vaatimukset sekä tienkäyttäjien ja paikallisten yritysten tarpeet.

Kaikille poikkeuslupahakemuksille yhteisiä arviointiperusteita ovat mainospinnan sisältöjä ulkoasu, tienvarsimainoksen sijoituspaikka sekä tienvarsimainonnan alueellinen ja paikallinen tasapuolisuus. Tasapuolisuusvaatimuksella lupaviranomainen haluaa varmistaa taajamien ulkopuolella oleville paikallisille yrityksille samanarvoiset mahdollisuudet tienvarsimainonnan hyödyntämisessä.

Mainospaikka sijaitsee Eurooppa- ja TEN-tieverkkoon (TEN=Trans European Network) kuuluvan maantien varrella. Suomi on säätänyt asetuksen kansainvälisistä pääliikenneväylistä tehdyn eurooppalaisen sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimuksessa määritellään E-tieverkko ja laatuvaatimukset sekä suositukset E-tieverkon eri tieluokille. Sopimuksessa mainitaan, että "Esteettiset ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen tienvarsimainontaa pitäisi välttää kansainvälisillä pääteillä". Tämän vuoksi E- ja TEN-tieverkolla käytetään kriittisempää lupaharkintaa kuin muulla tieverkolla.

Pääsääntöisesti poikkeuslupaa ei myönnetä moottoritien varteen sijoitettavalle tienvarsimainokselle. Jos lupa erityistapauksessa myönnetään, tulee mainospaikan olla vähintään 2 kilometrin etäisyydellä lähimmästä liittymästä ja vähintään 200 metrin etäisyydellä lähimmästä liikenteenohjauslaitteesta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä. Hallinto-oikeus on hylännyt myös A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovelletut lainkohdat ja viranomaisohjeet

Tienvarsimainontaa ja ilmoittelua koskevan maantielain 52 §:n 1 momentin mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella sekä asemakaava-alueella maankäyttö- ja rakennuslain 83 §:n 4 momentin mukaisella liikennealueella on kielletty maantien käyttäjille tarkoitettujen ulkomainosten asettaminen. Tienpitoviranomainen voi myöntää poikkeuksen tästä kiellosta, jos sitä on pidettävä liikenteen opastuksen tai matkailun kannalta tai muusta sellaisesta syystä tarpeellisena.

Maantielakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja koskevan hallituksen esityksen (HE 17/2004 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on lain 52 §:n osalta muun ohella todettu, että maantien käyttäjille tarkoitettu tienvarsimainonta olisi pykälän 1 momentin mukaan kielletty asemakaava-alueen ulkopuolella. Poikkeamisvaltaa mainitusta kiellosta käyttäessään tienpitoviranomainen harkitsisi poikkeuksen tarpeellisuutta suhteessa liikenneturvallisuuteen. Tienpitoviranomainen voisi myöntää poikkeusluvan, jos lupaa on pidettävä liikenteen opastuksen tai matkailun kannalta tarpeellisena. Liikenteen opastuksen tarvetta arvioidaan tiellä liikkujan kannalta kohteen löydettävyytenä. Jos kohteeseen on olemassa tieliikennelainsäädännön mukainen opastus, ei tienvarsimainokselle ole yleensä tarvetta. Matkailun kannalta tarpeellista mainosta on arvioitava kohteella harjoitettavan toiminnan kannalta, jolloin korostuu toiminnan tunnetuksi tekeminen. Poikkeusluvan myöntämisen kokonaisharkintaa korostaa, että liikenteen opastuksen ja matkailun lisäksi voitaisiin tarpeellisuusharkinnassa ottaa huomioon muitakin perusteita.

Liikennevirasto on antanut tienvarsimainonnan poikkeuslupamenettelystä ohjeen 15/2010. Sen mukaan poikkeuslupamenettelyssä sovelletaan tarpeellisuusharkintaa, jossa sovitetaan yhteen maantielaissa tienpidolle asetetut vaatimukset sekä tienkäyttäjien ja paikallisten yritysten tarpeet. Tienvarsimainoksen poikkeusluvan tarpeellisuusharkinnassa käytetään kokonaisharkintaa, jonka keskeisinä elementteinä ovat liikenneturvallisuus, esteettinen liikenneympäristö, läheisyysperiaate sekä kohteen ja tienvarsimainoksen sijainti. Moottoriväylillä ei pääsääntöisesti sallita tienvarsimainontaa korkean nopeustason ja suurten liikennemäärien vuoksi.

Ohjeesta ilmenee, että Suomi on allekirjoittanut asetuksen kansainvälisistä pääliikenneväylistä tehdyn eurooppalaisen sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimuksessa määritellään E-tieverkko ja laatuvaatimuksia sekä suosituksia E-tieverkon eri tieluokille. Eurooppa- ja TEN-tieverkolla poikkeuslupaharkinnassa käytetään liikenteellisistä ja maisemallisista syistä kriittisempää arviointia kuin muulla tieverkolla.

Asiassa saatu selvitys ja johtopäätös

A on hakenut maantielain 52 §:n mukaista poikkeuslupaa tienvarsimainokselle valtatien 4 varrelle. Tienvarsimainoksen kohteena on Ideapark Oulu. Ehdotettu mainos olisi 12 m x 4,5 m suuruinen, ja mainoksessa olisi teksti ”Vain 4 km Ideapark”. Ulkomainos sijoitettaisiin siten, että lähin liittymä olisi 2,1 kilometrin päässä ja lähimpään liikenteenohjauslaitteeseen olisi 2,5 kilometrin matka. Valittajan mukaan liikenneopastuksen puuttuessa pohjoisesta suuntautuva liikenne pyrkii Ideaparkkiin vasta seuraavan, Linnanmaan-Rajakylän liittymän kautta, mikä on erittäin epätarkoituksenmukaista Ideaparkin ja sen asiakkaiden sekä yleisen liikenneturvallisuuden kannalta.

Maantielain yleisperiaatteena tienvarsimainonnan osalta on, että maantien käyttäjille tarkoitettujen ulkomainosten asettaminen on asemakaava-alueen ulkopuolella sekä asemakaava-alueen liikennealueella kielletty. Tienpitoviranomainen voi myöntää poikkeuksen tästä kiellosta, jos sitä on pidettävä liikenteen opastuksen tai matkailun kannalta tai muusta sellaisesta syystä tarpeellisena. Tienvarsimainoksen poikkeusluvan tarpeellisuusharkinnassa käytetään kokonaisharkintaa, jonka keskeisinä elementteinä ovat liikenneturvallisuus, esteettinen liikenneympäristö, läheisyysperiaate sekä kohteen ja tienvarsimainoksen sijainti. Eurooppa- ja TEN-tieverkkoon kuuluvan maantien varrella käytetään liikenteellisistä ja maisemallisista syistä kriittisempää arviointia kuin muulla tieverkolla.

Kun otetaan huomioon hakemuksen mukaisen tienvarsimainoksen sisältö, mainoksessa on kysymys pelkästään liiketaloudellisesta syystä tapahtuvasta mainonnasta. Lisäksi Ideaparkista on saatavilla tietoa muutoinkin kuin tienvarsimainoksella. Hakemuksen mukaisena mainosta ei voida pitää myöskään maantielain 52 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla liikenteen opastuksen vuoksi tarpeellisena. Kun lisäksi otetaan huomioon tienvarsimainoksen ehdotettu sijainti Eurooppa- ja TEN-tieverkkoon kuuluvan maantien varrella, ELY-keskus ei ole ylittänyt harkintavaltaansa hylätessään A:n hakemuksen. ELY-keskuksen päätöksen kumoamiseen ei ole siten syytä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallintolainkäyttölaki 74 § 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Martti Raunio, Kaisa Hagman ja Renne Pulkkinen. Esittelijä Hilppa Tuomola.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja haettu poikkeuslupa myönnetään. Lisäksi oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on korvattava.

Vaatimustensa tueksi A on vedonnut asiassa aikaisemmin hallinto-oikeudessa esittämäänsä ja lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa:

Hakemus täyttää maantielain 52 §:ssä asetetut edellytykset. Hakemuksen kohteena olevaa tienvarsimainosta on pidettävä liikenteen opastuksen ja matkailun sekä muiden syiden vuoksi tarpeellisena. Tienvarsimainos on muun liikenteenohjauksen puuttuessa, liikenteen opastuksen, matkailun ja yleiseen etuun liittyvien muiden syiden vuoksi tarpeellinen. Hakemus täyttää myös liikenneviraston tievarsimainonnan poikkeuslupamenettelystä antaman ohjeessa 15/2010 asetetut vaatimukset sisällön, ulkoasun ja sijaintipaikan osalta, eikä se ole ristiriidassa alueellisen tai paikallisen tasapuolisuuden kanssa.

Tienvarsimainos täyttää kaikki ne kriteerit, joihin kokonaisharkinnassa on maantielain ja muiden tähän asiaan sovellettavien normien ja ohjeiden perusteella kiinnitettävä huomiota: tienvarsimainos on liikenneturvallinen, esteettinen, läheisyysperiaatteen mukainen, sijainniltaan oikea ja kansainväliselle pääväylälle asettavien kriteerien mukainen.

Tienvarsimainos sijaitsee liikenneturvallisuuden kannalta parhaassa mahdollisessa paikassa, liikenneviraston ohjeen mukaisella etäisyydellä lähimmästä liittymästä ja tiestä. Kyseinen moottoritien osuus on suora, eikä sillä sijaitse mitään sellaista, joka vaatisi kuljettajilta erityistä huomiota.

Hakemuksen tarkoittama mainoksen on suunnitellut ammattimainen suunnittelija. Mainos on esteettisesti korkeatasoinen ja erittäin hillitty.

Oulun kaupunki on antanut lausunnon, jossa Ritaharjussa sijaitsevalla Ideaparkilla todetaan olevan huomattava matkailullinen merkitys ja että elinkeinotoiminnan näkökulmasta on tärkeää, että Ideapark on myös pohjoisesta suuntautuvien matkailijoiden helposti saavutettavissa.

Poikkeusluvan hylkääminen hakemuksessa tarkoitetulle tienvarsimainokselle asettaa hakijan perusteettomasti eriarvoiseen asemaan muiden toimijoiden kanssa.

Eurooppalainen sopimus pääliikenneväylistä ei estä poikkeusluvan myöntämistä hakemuksessa tarkoitetulle tienvarsimainokselle. Valtatie E4:n varrella on jo entuudestaan runsaasti tienvarsimainoksia.

Poikkeusluvan epääminen sillä perusteella, että kyseessä on liiketaloudellisesta syystä tapahtuvasta mainonnasta, on lainvastaista. Kaupallinen mainonta on sallittua maantielaissa ja muissa normeissa ja ohjeissa asetettujen edellytysten täyttyessä.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa se on esittänyt, että valitus hylätään.

A on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että asiaan tulisi soveltaa maantielain 15.8.2016 voimaan tullutta muutosta 566/2016.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Maantielain (505/2005) 52 §:ää on muutettu lailla maantielain muuttamisesta (566/2016), joka on tullut voimaan 15.8.2016. Valituksenalaisella hallinto-oikeuden päätöksellä on ratkaistu A:n valitus, joka on koskenut Pirkanmaan ELY-keskuksen 10.9.2014 tekemää päätöstä. Pirkanmaan ELY-keskuksen päätös on annettu ennen maantielain 52 §:n muutoksen voimaantuloa.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on arvioitavana Pirkanmaan ELY-keskuksen edellä mainitun päätöksen lainmukaisuus. Lainmukaisuutta arvioidaan ELY-keskuksen päätöksentekohetkellä voimassa olleen lain, eli maantielain 52 §:n (503/2005) kannalta. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa ei siten sovelleta uutta maantielain 52 §:ää (566/2016). Mikäli hakija haluaa asian uudelleen arvioitavaksi muuttuneen maantielain 52 §:n mukaisesti, asiasta on tehtävä pykälän mukainen ilmoitus Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Edellä lausuttuun nähden ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen valituksessa esitettyjen näkökohtien johdosta ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Marko Nurmikolu.