Muu päätös 6139/2017

Turvetuotantoalueen ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva päätös (Toholampi)

Antopäivä: 28.11.2017
Taltionumero: 6139
Diaarinumero: 2449/1/16
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2017:T6139

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 16.6.2016 nro 16/0268/1

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 8.12.2014 antamallaan päätöksellä nro 260/2014/1 tarkistanut Iso-Aittonevan turvetuotantoalueen ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen, A:lle myönnetyn ympäristöluvan lupamääräykset.

Tarkistamispäätöksessä on annettu lupamääräykset 1–18, jotka korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Lupamääräykset kuuluvat seuraavasti:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen liitteenä 4 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Nevasenojaan.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 22.2 olevan piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, valunnan säätöaltaiden, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden mitoitusvaluman on oltava vähintään 300 l/s/km2 ja lietetilan vähintään 4 m3/ha. Laskeutusaltaasta poistettavalle lietteelle on oltava riittävän kokoiset läjitysaltaat laskeutusaltaan välittömässä läheisyydessä.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on mahdollisuuksien mukaan johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Mahdollisia uusia eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista.

Tuotantoalueella tehtävistä kaivutöistä on ennalta ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitukseen on liitettävä selvitys happamoitumisriskistä ja toimenpiteistä, joilla estetään veden happamoituminen kaivun seurauksena. Ojia, lietesyvennyksiä ja laskeutusaltaita saa kaivaa kivennäismaahan asti tai nykyistä syvemmälle kivennäismaahan vasta, kun lupamääräyksessä 15 edellytetyn selvityksen perusteella on varmistettu, ettei kaivusta aiheudu vesien happamoitumista.

3. Pintavalutuskentällä on 1.5.2016 alkaen saavutettava vähintään seuraavat puhdistustehot tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet:

Aine, Puhdistusteho, Lähtevän veden pitoisuus

Kiintoaine, 50 %, 3 mg/l

Kokonaisfosfori, 40 %*, 30 µg/l*

Kokonaistyppi, 20 %, 1 300 µg/l

*Tavoitteellinen 1.12.–31.3. välisenä aikana vuoden 2019 alkuun saakka

Puhdistusteho lasketaan keskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet ja ohijuoksutukset mukaan lukien.

4. Vaikka lähtevän veden pitoisuusarvot saavutetaan, mutta puhdistustehovaatimukset jäävät alle vaaditun tason, tulee luvan saajan ilmoittaa puhdistustehovaatimuksen alittumisesta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä selvittää syyt alhaiseen puhdistustehoon ja esittää mahdolliset toimenpiteet puhdistustehon parantamiseksi ja niitä koskevat suunnitelmat. Tarkoituksenmukaiset tehostamistoimenpiteet on toteutettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Mikäli puhdistusteholle ja lähtevän veden pitoisuudelle asetettuja vaatimuksia ei kahtena perättäisenä vuonna saavuteta, on luvan saajan toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.

5. Selvitys laskeutusaltaiden mitoituksesta on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Mahdolliset laskeutusaltaiden rakentamis- ja kunnostamistoimenpiteet on tehtävä 1.11.2015 mennessä ja otettava käyttöön 1.5.2016 mennessä. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

Päästöt ilmaan ja melu

7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

8. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 50 dB (Laeq) klo 22–7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22–7.

Varastointi ja jätteet

9. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa.

Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

11. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.

12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

Tarkkailut

13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta.

14. Vesistötarkkailu on tehtävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailu on tehtävä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalous-viranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmat on toimitettava viranomaisten hyväksyttäviksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Lestijoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

15. Luvan saajan on 1.9.2015 mennessä selvitettävä happamien sulfaattimaiden esiintyminen tuotantoalueella. Selvitys ja mahdollinen suunnitelma happamien vesien syntymisen estämisestä on liitettävä vuoden 2015 käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenvetoraporttiin.

Kunnossapitovelvoitteet

16. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon.

Kalatalousmaksu

17. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 800 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen.

Ensimmäinen maksu on suoritettava vuodelta 2015 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

18. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

Lupapäätöksen liitteenä 3 olevan käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelman mukaan vesiin johdettavia päästöjä on tarkkailtava siten, että vesinäytteet ennen pintavalutuskenttää ja pintavalutuskentän jälkeen otetaan 1.4.–30.9. kahden viikon välein ja 1.10.–31.3. kahden kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.–15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Poikkeustilanteiden ja uusien ojien sekä vähäistä merkittävämpien muiden kaivutöiden ja ojien syventämisten sekä ylivirtaamien ja rankkasateiden aikana otetaan lisänäytteitä.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Lupamääräysten tarkistamisen perustelut

Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Pintavalutuskentälle on määrätty puhdistustehovaatimukset, joilla varmistetaan kentän toimivuus. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa.

Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia.

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa.

Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Lestijoen ekologinen tila on asiantuntija-arvion mukaan joen eri osissa hyvä tai erinomainen. Toimenpideohjelmassa on linjattu, että hyvän tai erinomaisen tilan säilyttäminen edellyttää ihmistoiminnan aiheuttaman fosforikuormituksen vähentämistä 35 %. Turvetuotannon osalta ravinnekuormituksen vähennystavoitteeksi on asetettu 50 %:n vähennys sekä fosforin että typen osalta. Toimenpideohjelman mukaan nykykäytännön mukaiset toimenpiteet ovat riittävät tavoitteiden saavuttamiseksi. Iso-Aittonevan turvetuotantoalueella on ympärivuotisesti käytössä oleva pintavalutuskenttä, jolle on asetettu puhdistustehovaatimukset. Näin ollen toiminta ei vaikeuta vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamista.

Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti turvetuotannosta ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräysten perustelut

Päästöt vesiin

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on pintavalutuskenttä. Laskeutusaltaiden riittävä tilavuus on tarpeen kiintoaineen tehokkaan laskeutumisen edistämiseksi. Pintavalutuskentälle määrätään kiintoaineen, fosforin ja typen puhdistustehovaatimukset. Pintavalutuskentän puhdistusteho on fosforin osalta ollut heikompi kuin pintavalutuskenttien puhdistusteho on keskimäärin. Tämän takia puhdistustehovaatimus on fosforin osalta 1.4.–30.11. välistä aikaa lukuun ottamatta tavoitteellinen vuoden 2019 alkuun asti. Päätöksessä asetetaan puhdistusteholle vaihtoehtoiset käsitellyn veden pitoisuusarvot. Päästöjen vähentämisen kannalta oleellista on kuitenkin pintavalutuskentän tehokas toiminta ja siksi päätöksessä asetettujen puhdistustehojen saavuttamiseen tulee pyrkiä myös silloin, kun pitoisuusraja-arvo alittuu.

Vesienkäsittelyä koskevalla määräyksellä varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla, ja vesienkäsittelyä on tehostettava, jos päätöksessä asetettua vesienkäsittelyn tasoa ei saavuteta.

Mahdollisten happamuushaittojen aiheutumista ja metallien huuhtoutumista alapuoliseen vesistöön pyritään ehkäisemään lupamääräyksiin 2 ja 15 sisältyvillä velvoitteilla. Tuotantoalue sijaitsee Litorina-alueen reuna-alueilla ja ottaen huomioon alapuolisen vesistön suuri kalataloudellinen ja luonnontaloudellinen merkitys on tarpeen selvittää, sijaitseeko tuotantoalue potentiaalisesti happamalla sulfaattimaalla.

Päästöt ilmaan ja melu

Lähin asutus on noin 500 metrin etäisyydellä. Lupamääräykset on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Asetetut melutason raja-arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset.

Tarkkailut

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailun muuttaminen on tarpeen lupamääräysten 13 ja 14 mukaisesti, koska aiemmassa luvassa määrätty tarkkailu ei ole riittävä selvittämään tuotantoalueen päästöjä tai niiden vaikutusta alapuoliseen vesistöön ja kalastoon. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

Kunnossapitovelvoitteet

Lupamääräyksessä 16 määrätty kunnostus on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi.

Kalatalousmaksu

Lupamääräys 17 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Toiminnan päästöjä ja vesistövaikutuksia on edellisellä lupakaudella tarkkailtu harvemmin kuin hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaan olisi tullut tarkkailla. Tarkkailun tulosten perusteella voidaan siitä huolimatta arvioida, että pintavalutuskentän puhdistusteho on fosforin osalta ollut ennakoitua huonompi ja päästöt siten ennakoitua suuremmat. Alapuolisen Lestijoen tilan ja myös kalatalouden kannalta fosforipäästöillä on oleellista merkitystä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen, jossa oli vaadittu aluehallintoviraston päätöksen kumoamista ja oikeutta jatkaa toimintaa voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

Ympäristönsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaan toistaiseksi voimassa olevassa luvassa tulee määrätä, mihin mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä ja mitkä selvitykset on tuolloin esitettävä, jollei tällaista määräystä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Tarkistamista koskevaa määräystä tai luvan määräaikaisuutta harkittaessa on otettava huomioon vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaiset vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoitosuunnitelma sekä niiden toimenpideohjelmat. Luvan myöntäneen viranomaisen on käsiteltävä asia soveltuvin osin kuten lupahakemus.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa

1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista;

2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä;

3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa;

4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä;

5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaan jos jäteveden tai muun aineen päästämisestä saattaa aiheutua sellaisia vaikutuksia, joita tarkoitetaan vesilain 3 luvun 14 §:ssä, ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kalatalousvelvoitteista tai kalatalousmaksusta. Määräyksiin sovelletaan vesilain 3 luvun 14, 15 ja 22 §:ää.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Luvassa on lisäksi annettava tarpeelliset määräykset jätelain 120 §:ssä säädetystä jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminnan vesiin tai mereen kohdistuvien vaikutusten tarkkailumääräystä annettaessa on otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tai meriympäristön tilaa koskevassa seurantaohjelmassa on pidetty tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Toiminnan tarkkailun tietoja voidaan käyttää mainitun lain mukaisessa seurannassa ja vesienhoitosuunnitelman ja merenhoitosuunnitelman laadinnassa.

Saatu selvitys

Iso-Aittoneva sijaitsee Toholammin kunnassa ja Lestijoen valuma-alueella. Turvetuotanto on aloitettu vuonna 2004. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on nykytilanteessa noin 132 ha. Tuotannosta oli vuonna 2013 poistunut 1,4 ha ja on arvioitu, että seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 35 ha poistuu tuotannosta.

Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat tuotantoalueen sarkarakenteet ja ympärivuotisesti toimiva pintavalutuskenttä, jonka pinta-ala on 6,8 ha. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan laskuojan, Nevasenojan ja Viitaojan kautta Lestijoen keskiosaan.

Pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta on vuosina 2004–2012 otettu tarkkailunäytteitä kerran vuodessa. Vuonna 2013 on otettu kaksi näytettä. Näytteenoton yhteydessä on mitattu virtaama.

Hakemukseen on liitetty vesistötarkkailutietoja Lestijoesta Viitaojan purkupaikan ylä- ja alapuolelta ainoastaan yhdestä näytteenotosta vuonna 2002.

Lestijoki kuuluu Natura 2000 -verkostoon SCI-alueena ja sen luonnonarvoihin kuuluu muun muassa luontotyyppi Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit.

Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmien vuosille 2010–2015 ja 2016–2021 mukaan Lestijoen ala- ja keskiosa ovat hyvässä ekologisessa tilassa. Tilaa pidetään kuitenkin uhattuna veden laadun johdosta. Varsinkin fosfori- ja kiintoainekuormituksen vähenemistä pidetään tarpeellisena hyvän tilan turvaamiseksi.

Lestijoessa elää alkuperäinen ja uhanalaiseksi luokiteltu meritaimen. Sen luontainen lisääntyminen on kuitenkin epävarmaa ja kannan on arvioitu olevan lähes kokonaan istutustoiminnan varassa.

Vesienkäsittelyä koskevat tarkistetut lupamääräykset

Hallinto-oikeus katsoo aluehallintoviraston tavoin, että ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskenttäkäsittelyn avulla voidaan rajoittaa vesistöpäästöjä siten, että toiminnasta ei aiheudu merkittävää vesistön pilaantumista. Pintavalutuskäsittelyn voidaan katsoa olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa Iso-Aittonevan olosuhteissa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan aluehallintovirasto on antanut pintavalutuskentän puhdistustehoa koskevia määräyksiä, joilla varmistetaan kentän toimivuus.

Aluehallintovirasto on vastinepyyntönsä 16.4.2014 yhteydessä kehottanut hakijaa esittämään tietoja vesienkäsittelyn tehostamisesta. Koska luvan hakija ei ole toimittanut tietoja, aluehallintovirasto on voinut määrätä, että selvitys laskeutusaltaiden mitoituksesta sekä mahdollisista rakentamis- ja kunnostamistoimista on esitettävä valvontaviranomaisille.

Iso-Aittoneva sijaitsee alueella, jolla voi esiintyä potentiaalisesti happamia sulfaattimaita. Turvetuotannon edetessä Iso-Aittonevalla tulevat happamiin sulfaattimaihin liittyvät ongelmat todennäköisemmiksi ja niiden ehkäiseminen saattaa vaatia toimenpiteitä. Kun lisäksi otetaan huomioon Lestijoen kalataloudellinen merkitys ja ekologinen tila, aluehallintoviraston määräämiä happamuutta koskevia selvittämisvelvoitteita ei ole syytä muuttaa.

Tarkkailua koskevat tarkistetut lupamääräykset

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle.

Turvetuotantoalueiden valumaveden hetkellinen laatu vaihtelee yleensä hyvin paljon johtuen muun muassa sääolosuhteista. Turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen arvioimiseksi ja erityisesti lupamääräyksessä 3 pintavalutuskentälle asetettujen puhdistustehon raja-arvojen laskemiseksi vuosikeskiarvona on tärkeää saada luotettavaa tietoa myös ylivirtaamatilanteiden aikana vesistöön pääsevästä kuormituksesta. Näytteenoton on tämän johdosta oltava riittävän tiheää.

Aluehallintoviraston antamat tarkkailua koskevat määräykset vastaavat nykyistä vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Ottaen lisäksi huomioon Lestijoen erityispiirteet hallinto-oikeus katsoo, ettei tarkkailumääräyksiä ole syytä muuttaa.

Kalatalousmaksu

Kalatalousmaksun määräämisestä ja sen suuruudesta päätetään tapauskohtaisesti ympäristönsuojelulain ja vesilain säädösten nojalla. Kalatalousmaksun määrä perustuu toiminnan aiheuttamaan kalataloudelliseen vahinkoon ja vahinkoa estävien toimenpiteiden kustannuksiin. Erityistä merkitystä maksun asettamisessa on alapuolisen vesistön kalataloudellisella arvolla.

Lestijoessa on luontaisesti lisääntyvä taimenkanta ja joki on kalataloudellisesti merkittävä vesistö. Kun otetaan huomioon Iso-Aittonevan toiminnan laajuus ja päästöjen todennäköiset vaikutukset vesistön kalakannoille ja kalastukselle hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintovirasto on voinut tarkistettuihin lupamääräyksiin liittää kalatalousmaksua koskevan määräyksen.

Johtopäätös

Näillä ja muutoin aluehallintoviraston päätöksessä mainituilla perusteilla hallinto-oikeus katsoo, ettei aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksiä ole valituksessa esitetyistä perusteista johtuen syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hauru, Sinikka Kangasmaa, ja Curt Nyman, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan. Lupamääräyksiin tehdyt muutokset, päästörajoitukset ja -rajat sekä kalatalousmaksu ja muut uudet velvoitteet on kumottava siten, että toimintaa voidaan jatkaa voimassa olevien lupamääräysten mukaisesti.

Vaatimustensa tueksi A on esittänyt seuraavaa:

Lupamääräysten muuttaminen on kohtuutonta ottaen huomioon, että Iso-Aittonevan turvetuotantoalueen vesien osuus Viitaojan kautta Lestijokeen tulevasta vesimäärästä on noin neljä prosenttia ja Lestijoen vesimäärästä purkupaikalla vain noin 1,5 promillea. Purkuojien valuma-alueelta tuleva muu kuormitus on moninkertainen turvetuotantoalueelta tulevaan kuormitukseen verrattuna. Turvetuotantoalueelta johdettavien vesien vaikutus Lestijoen veden laatuun on merkityksetön ottaen huomioon myös alueen edellisen maankäytön ja kuormituksen taustapitoisuudet.

Tuotantoalueen vuosien 2005–2011 nettokuormituksen keskiarvot ovat 106 kg (2,07 g/ha/d) kiintoainetta, 4 kg (0,08 g/ha/d) fosforia ja 261 kg (5,11 g/ha/d) typpeä. Kaikki parametrit ovat alittaneet lupahakemusaineistossa esitetyt arviot. Pintavalutuskentällä on riittävästi turvetta sitomaan fosforia valumavedestä. Vesiensuojelurakenteiden määrä ja mitoitus on toteutettu alkuperäistä suunnitelmaa suurempina, jotta vesistöön ja muuhun ympäristöön kohdistuisi mahdollisimman pieni kuormitus. Tulevaisuudessa poistuvien tuotantokenttien kasvittuessa ja siirtyessä jälkikäyttöön puhdistusrakennelmien puhdistusteho paranee entisestään ja tuotantoalueelta tuleva kokonaisvesimäärä vähenee, mistä johtuen päästökuormitus entisestään pienenee.

Iso-Aittonevan turvetuotanto ei aiheuta korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa tai vesistön pilaantumista. Toiminta ei vaikuta kalastukseen, virkistyskäyttöön eikä Lestijoen veden laatuun tai vesitalouteen.

Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan luonnonhuuhtouman osuus fosforin kokonaiskuormituksesta on 27 prosenttia ja typpikuormasta 37 prosenttia. Vesistökuormitus ei poistu kokonaan, vaikka turve-tuotantoa alueella ei olisikaan. Pöyryn tekemässä selvityksessä kemiallisen hapenkulutuksen (COD) luonnonhuuhtoumaksi on arvioitu 110 kg ha/v. Vanhalla metsäojitusalueella luonnonhuuhtoumaksi on arvioitu 139 kg ha/v. Vastaava lukema Iso-Aittonevan kohdalla on 96 kg ha/v, joten myös humuskuormitus on luonnonhuuhtouman tasolla.

Pintavalutuskentän puhdistusteho ei yksinään kerro kentän tehokkuudesta ja toimivuudesta. Jos kentälle tuleva vesi on hyvälaatuista, reduktioprosenttikin voi jäädä pieneksi. Iso-Aittonevan kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Tämä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut lausunnon, jonka mukaan valituksessa ei ole esitetty seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida uudelleen aluehallintoviraston päätöksen sisältöä ja perusteita.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on antanut lausunnon, jossa on viitattu ELY-keskuksen aikaisempiin lausuntoihin ja todettu, että toimintaa ei voida jatkaa voimassa olevien lupamääräysten mukaisesti. Valitus on hylättävä.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen.

A:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen perustelut sekä niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Harri Koivusalo ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Hanna Lehtinen.

 
Julkaistu 28.11.2017