Muu päätös 6361/2017

Julkinen hankinta (koulun rakennusurakka, Simo)

Antopäivä: 12.12.2017
Taltionumero: 6361
Diaarinumero: 0194/3/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2017:T6361

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja Simon kunta

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 8.12.2016 nro 732/16

Asian aikaisempi käsittely

Simon kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 2.5.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta Simon koulun hallintorakennuksen vesikatto- ja LVIS-saneerausta koskevasta rakennusurakasta.

Simon kunnan tekninen lautakunta on 9.6.2016 tekemällään, LVI-urakkaa koskevalla hankintapäätöksellä (§ 53) sulkenut Lvi-Vanhatalo Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut LVI-urakoitsijaksi Lämpötalo Veittikoski Oy:n.

Simon kunnan tekninen lautakunta on 20.6.2016 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä (§ 60) hylännyt Lvi-Vanhatalo Oy:n edellä mainitusta hankintapäätöksestä tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen.

Rakennusurakan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 400 000 euroa, josta LVI-urakan osuus on ollut noin 100 000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 27.6.2016.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa Lvi-Vanhatalo Oy on ollut valittajana ja Simon kunta vastapuolena, on valituksenalaisella päätöksellään Lvi-Vanhatalo Oy:n valituksesta määrännyt Simon kunnan maksamaan Lvi-Vanhatalo Oy:lle hyvitysmaksuna 9 000 euroa. Markkinaoikeus on lisäksi velvoittanut Simon kunnan korvaamaan Lvi-Vanhatalo Oy:n oikeudenkäyntikulut 1 500 eurolla viivästyskorkoineen ja hylännyt Simon kunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Perustelut

Markkinaoikeus toteaa aluksi, että vaikka nyt esillä olevasta hankinnasta on julkaistu EU-hankintailmoitus, on kyseessä kuitenkin EU-kynnysarvon alittava kansallinen rakennusurakka.

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentissa on säädetty, mitä tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava, ja pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Asian arviointi

Hankintayksikkö on 9.6.2016 tekemällään hankintapäätöksellä muun ohella sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Perusteena poissulkemiselle päätöksessä on ilmoitettu, että valittaja ”ei ole tutustunut kohteeseen ennen tarjouksen antamista, mitä vaadittiin tarjouspyynnössä”.

Valittajan esittämän mukaan hankintayksikkö on virheellisesti sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Hankintalain 2 §:n 1 momentista ilmenevä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus harkintavaltansa rajoissa määritellä tarjouspyynnössä hankinnan kohde ja sille asetettavat vaatimukset, kunhan hankintayksikön menettely ei vaaranna tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Tarjoaja kantaa vastaavasti vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön vaatimusten mukainen.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut tarjouslomake sekä urakkaohjelma. Urakkaohjelman kohdan 2 ”Rakennuskohde” alakohdassa 2.1 ”Rakennuskohde ja -paikka” on ilmoitettu seuraavaa: ”Rakennuskohde käsittää Simon koulun hallintorakennuksen vesikaton ja LVISA-järjestelmän uusimisen. Rakennuspaikan osoite on Simontie 3, 95200 Simo.” Alakohta 2.2 ”Tutustuminen rakennuspaikkaan” on puolestaan kuulunut seuraavasti: ”Rakennuttaja edellyttää, että urakoitsija on tutustunut rakennuspaikkaan ennen tarjouksen antamista.” Lisäksi alakohdassa 2.2 on todettu, että rakennuspaikan esittelee tietty henkilö, ja annettu hänen puhelinnumeronsa.

Hankintayksikkö on tarjousten jättämisen jälkeen tiedustellut sähköpostitse valittajalta, kuka valittajan yrityksestä on käynyt katsomassa työkohteen, koska hankintayksikkö ei ole löytänyt tästä mitään merkintää. Valittaja on ilmoittanut hankintayksikölle, että se ei ole nähnyt tarvetta käydä tällä kertaa paikan päällä, koska se on käynyt rakennuksessa aikaisempien työkohteiden laskennoissa.

Edellä urakkaohjelmasta todetun perusteella urakkaohjelmassa on eroteltu rakennuskohde ja rakennuspaikka. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole ollut nimenomaista edellytystä siitä, että tarjoajan on tullut tutustua rakennuskohteeseen, eli Simon koulun hallintorakennukseen. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan riittävää on ollut tutustuminen rakennuspaikkaan. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole myöskään asetettu tarjoajille velvollisuutta tutustua rakennuspaikkaan tietyllä tavalla eikä myöskään pyydetty toimittamaan selvitystä rakennuspaikkaan tutustumisesta. Ottaen huomioon tarjouspyyntöasiakirjojen sanamuodot, tarjoaja on voinut tulkita riittäväksi sen, että se on aiemmin tutustunut rakennuspaikkaan paikan päällä ja tutustuu tarkemmin nyt kysymyksessä olevaan hankinnan kohteeseen piirustuksista.

Edellä todetulla tavalla valittajalta pyydetyn täydennyksen jälkeen hankintayksikölle on ollut selvää, että valittaja on tutustunut rakennuspaikkaan aikaisempien työkohteiden johdosta. Asiassa ei ole edellytetty tarkempaa selvitystä nyt kysymyksessä olevaan hankinnan kohteeseen tutustumisesta. Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sen johdosta, että valittaja ei olisi tutustunut hankinnan kohteeseen ennen tarjouksen antamista.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 27.6.2016. Hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintamenettely on ollut virheellistä siltä osin kuin hankintayksikkö on mainitsemillaan perusteilla sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Hankintailmoituksen mukaan hankintasopimuksen tekoperusteeksi on ilmoitettu hinta. Hankintayksikkö on saanut kysymyksessä olevaan lvi- urakkaan kolme tarjousta, joista hankintapäätöksen mukaan valittajan tarjous on ollut hinnaltaan halvin. Kun tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta ja valittajan tarjous on ollut annetuista tarjouksista hinnaltaan halvin, markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintayksikkö on näin ollen määrättävä maksamaan valittajalle hyvitysmaksu.

Hankintalain 95 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus harkitsee hankintalain 95 §:n 1 momentissa tarkoitetun hyvitysmaksun määräksi asiassa 9 000 euroa.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Nina Korjus, Petri Rinkinen (eri mieltä) ja Jukka Koivusalo.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valitus ja sen täydennys

Simon kunta on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja velvoittaa Lvi-Vanhatalo Oy:n korvaamaan Simon kunnan oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Simon kunta on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa urakkaohjelmassa on edellytetty, että urakoitsija on tutustunut rakennuspaikkaan ennen tarjouksen antamista. Tässä yhteydessä on annettu sen henkilön nimi ja puhelinnumero, joka esittelee rakennuspaikan. On siis ollut selvää, että kilpailutukseen osallistuvan yrityksen tulee olla yhteydessä urakkaohjelmassa ilmoitettuun henkilöön, jotta vaadittu rakennuspaikkaan tutustuminen onnistuu rakennuttajan edellyttämällä tarkkuudella. Urakkaohjelma on ollut osa tarjouspyyntöä, joten tarjoajalla on ollut velvollisuus noudattaa siinä asetettuja vaatimuksia.

Vaatimus kohteeseen tutustumisesta rakennuttajan vaatimalla tavalla ei ole ollut syrjivä eikä kohtuuton. Se on ollut tarpeen sen varmistamiseksi, että kilpailuun osallistuvat tahot varmasti ymmärtävät projektin erityispiirteet sekä hahmottavat rakennuskohteen riittävällä tarkkuudella. Rakennuttajalla on ollut oikeus vaatia kohteeseen tutustumista, jotta kohteen riittämättömästä tuntemuksesta ei aiheudu projektin toteutuksen aikana turhia viivästyksiä, lisäkuluja tai muita ongelmia. Rakennuskohde on ollut niin haastava, ettei pelkkä kirjallinen kuvaus siitä olisi riittänyt varmistamaan sitä, että kaikki kilpailuun osallistuvat ovat saaneet riittävän yhtäläisen kuvan projektista.

Vaatimus rakennuspaikkaan tutustumisesta on myös ollut omiaan varmistamaan tarjoajien tasapuoliset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tällä vaatimuksella rakennuttaja on pyrkinyt varmistamaan, että kilpailuun osallistuvilla tahoilla on tarpeeksi tietoa rakennuskohteesta.

Lvi-Vanhatalo Oy ei ole tutustunut rakennuskohteeseen, minkä yhtiö on myöntänyt sähköpostissa 1.6.2016. Se, että yhtiön edustaja on joskus aikaisemmin toisen projektin yhteydessä käynyt saman koulun eri osassa, ei täytä urakkaohjelmassa asetettua rakennuspaikkaan tutustumisen vaatimusta. Kohteeseen tutustuminen on ollut tärkeää kohteessa käytettyjen eri aikakausien rakennustyylien ja erityispiirteiden havainnoimiseksi. Kohteen pohjapiirustusten perusteella ei ole mahdollista luoda rakennuttajan vaatimaa tarpeeksi kattavaa kokonaiskuvaa siitä, mitä urakan toteuttaminen tarjoajalta vaatii.

Lvi-Vanhatalo Oy:n olisi vähintään tullut soittaa hankintayksikön ilmoittamaan numeroon ja tiedustella, riittävätkö heidän aikaisemmat käyntinsä tutustumisvelvoitteen täyttämiseen. Yhtiö ei ole kuitenkaan näin tehnyt. Yhtiö on siten menetellyt tarjousta tehdessään huolimattomasti.

Muut tarjoajat ovat tutustuneet kohteeseen hankintayksikön vaatimalla tarkkuudella. Hankintayksikkö olisi menetellyt tarjoajien tasapuolisen kohtelun vastaisesti, jos se olisi hyväksynyt Lvi-Vanhatalo Oy:n tarjouksen. Koska hankintayksikkö on asettanut rakennuskohteeseen tutustumisen yhdeksi tarjouskilpailun ehdoksi, se on ollut sidottu asettamaansa vaatimukseen. Rakennuspaikkaan tutustumisesta ei ole ollut tarpeen vaatia erillistä selvitystä, sillä rakennuspaikkaan tutustuminen on ollut mahdollista vain rakennuttajan edustajan myötävaikutuksella.

Markkinaoikeuden valituksenalaisen päätöksen tulkinta, jonka mukaan rakennuspaikka ja rakennuskohde tarkoittavat eri asioita, ei ole kestävä, koska rakennuspaikka ja rakennuskohde sijaitsevat fyysisesti samassa paikassa eikä niiden erottaminen tarkoittamaan fyysisesti eri paikkoja ole tarkoituksenmukaista. Tutustumisvelvollisuus on koskenut sitä osaa rakennuspaikasta, johon itse kilpailutuksen kohteena oleva projekti on kohdistunut. Rakennusalan ammattilaisena Lvi-Vanhatalo Oy:n olisi tullut käsittää, ettei aikaisempi vierailu saman kiinteistön eri osaan voi olla riittävää kohteeseen perehtymistä, varsinkin kun tilaaja oli tutustumista erikseen vaatinut.

Hankintayksikkö on toiminut hankintalain mukaisesti sulkiessaan Lvi-Vanhatalo Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta. Markkinaoikeuden päätös on kumottava ja Simon kunta vapautettava velvollisuudesta maksaa hyvitysmaksua.

Selitys

Lvi-Vanhatalo Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus velvoittaa Simon kunnan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Lvi-Vanhatalo Oy on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Urakkaohjelman kohdassa 2.2 on edellytetty tarjoajilta rakennuspaikkaan tutustumista. Lvi-Vanhatalo Oy on tutustunut rakennuspaikkaan paikan päällä aikaisempien urakoiden yhteydessä. Tarjouskilpailun aikana yhtiö on tutustunut tarkempaan rakennuskohteeseen piirustuksista. Markkinaoikeuden päätös on vastannut markkinaoikeuden aikaisempaa oikeuskäytäntöä.

On myös huomattava, että tarjouspyynnössä ei ole edes ollut mitään mainintaa rakennuspaikkaan tutustumisesta. Tutustuminen on mainittu yhdellä lauseella vain urakkaohjelman sivulla 6 otsikon ”Rakennuskohde” alla. Tästä ei ole ollut kohtuudella pääteltävissä, että paikan päällä käymättä jättämistä voitaisiin käyttää tarjouksen hylkäysperusteena.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut yksinomaan halvin hinta. Koska Lvi-Vanhatalo Oy:n tarjous on ollut muita halvempi, on selvää, että se olisi oikein meneteltäessä voittanut tarjouskilpailun. Yhtiö on näin ollen oikeutettu hyvitysmaksuun.

Vastaselitys

Simon kunta on antanut selityksen johdosta vastaselityksen, jossa se on muun ohella ilmoittanut arvonlisäverottomien oikeudenkäyntikulujensa määräksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa 3 891 euroa.

Vastaselitys on lähetetty tiedoksi Lvi-Vanhatalo Oy:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Markkinaoikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin markkinaoikeus on määrännyt Simon kunnan maksamaan Lvi-Vanhatalo Oy:lle hyvitysmaksun ja velvoittanut Simon kunnan korvaamaan Lvi-Vanhatalo Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa.

2. Lvi-Vanhatalo Oy määrätään vaatimus enemmälti hyläten korvaamaan Simon kunnan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2 000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Lvi-Vanhatalo Oy:n korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Asiassa on kysymys siitä, onko Simon kunta voinut hankintapäätöksellään sulkea Lvi-Vanhatalo Oy:n tarjouksen LVI-urakkaa koskevasta tarjouskilpailusta sillä hankintapäätöksessä mainitulla perusteella, että yhtiö ei ollut tutustunut kohteeseen ennen tarjouksen antamista.

Tarjouskilpailua koskevan urakkaohjelman kohdan 2 ”Rakennuskohde” alakohdassa 2.1 ”Rakennuskohde ja -paikka” on ilmoitettu rakennuskohteen käsittävän Simon koulun hallintorakennuksen vesikaton ja LVISA-järjestelmän uusimisen ja todettu rakennuspaikan osoitetiedot. Tämän jälkeen urakkaohjelman alakohdassa 2.2 ”Tutustuminen rakennuspaikkaan” on ilmoitettu rakennuttajan edellyttävän, että urakoitsija on tutustunut rakennuspaikkaan ennen tarjouksen antamista, ja ilmoitettu rakennuspaikkaa esittelevän henkilön nimi ja puhelinnumero.

Lvi-Vanhatalo Oy ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole käynyt kysymyksessä olevan tarjouskilpailun aikana tutustumassa urakkakohteeseen. Yhtiö on ilmoittanut hankintayksikölle, ettei kohteessa ole nähty tarvetta käydä, koska paikalla oli käyty aikaisempien työkohteiden laskennoissa.

Hankintayksikkö voi harkintavaltansa rajoissa edellyttää tarjouspyyntöasiakirjoissaan tarjoajalta rakennuskohteeseen tutustumista ennen tarjouksen jättämistä. Urakkaohjelmassa on asetetun vaatimuksen yhteydessä käytetty sekä termiä ”rakennuskohde” että ”rakennuspaikka”. Tämän ei kuitenkaan voida katsoa merkinneen, että vaatimus olisi ollut tarjoajan kannalta tosiasiallisesti epäselvä.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että tarjouskilpailuun osallistuvan tarjoajan on täytynyt ymmärtää, että tarjoajan edellytetään tutustuvan urakkakohteeseen nyt kysymyksessä olevan tarjouskilpailun aikana ennen tarjouksen antamista. Kun Lvi-Vanhatalo Oy ei ollut näin tehnyt, hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa voinut tällä perusteella sulkea yhtiön tarjouksen tarjouskilpailusta.

Edellä todetun perusteella hankintayksikkö ei ole menetellyt markkinaoikeuden päätöksessä todetulla tavalla virheellisesti, kun se on sulkenut Lvi-Vanhatalo Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta. Koska hankintamenettely ei ole ollut virheellistä, asiassa ei ole myöskään voitu määrätä Simon kuntaa julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007 myöhempine muutoksineen) 94 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla maksamaan hyvitysmaksua. Markkinaoikeuden päätös on näin ollen kumottava siltä osin kuin markkinaoikeus on määrännyt Simon kunnan maksamaan Lvi-Vanhatalo Oy:lle hyvitysmaksun.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta, jos Simon kunta joutuisi korvaamaan Lvi-Vanhatalo Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa. Markkinaoikeuden päätös on näin ollen kumottava myös siltä osin kuin markkinaoikeus on velvoittanut Simon kunnan korvaamaan Lvi-Vanhatalo Oy:n oikeudenkäyntikulut.

2. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Simon kunta joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa vahinkonaan kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi Lvi-Vanhatalo Oy on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla määrättävä korvaamaan Simon kunnan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkeimman hallinto-oikeuden asiassa kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä viivästyskorkoineen.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Lvi-Vanhatalo Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta, Taina Pyysaari ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Pasi Yli-Ikkelä.

 
Julkaistu 12.12.2017