Muu päätös 6688/2017

Julkinen hankinta (järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalvelut, Liikennevirasto)

Antopäivä: 22.12.2017
Taltionumero: 6688
Diaarinumero: 4762/3/16
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2017:T6688

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja Avarn Security Oy

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 2.12.2016 nro 710/16

Asian taustaa

Liikennevirasto on yhdessä Espoon kaupungin, Vantaan kaupungin, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) kanssa ilmoittanut 27.2.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella lähiliikennealueen liikenneasemien järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalveluja koskevasta hankinnasta kolmen vuoden sopimusajalle ja mahdolliselle yhden vuoden optiokaudelle. Ilmoituksen mukaan hankinta toteutettiin rajoitetulla menettelyllä puitejärjestelynä.

Liikennevirasto on 29.9.2014 tekemällään hankintapäätöksellä (dnro 1530/065/2014) valinnut Turvatiimi Oyj:n (sittemmin Turvatiimi Oy, nykyään Avarn Security Oy) tarjouksen.

Liikennevirasto on 1.12.2014 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt Securitas Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Securitas Oy on valittanut hankintapäätöksestä 29.9.2014 markkinaoikeuteen.

Markkinaoikeus on päätöksellään 14.4.2015 numero 270/15 muun ohella kumonnut Liikenneviraston 29.9.2014 tekemän hankintapäätöksen ja kieltänyt Liikennevirastoa asettamansa 500 000 euron sakon uhalla tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön.

Liikennevirasto on valittanut markkinaoikeuden päätöksestä 14.4.2015 korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asia on vireillä diaarinumerolla 1497/3/15.

Asian aikaisempi käsittely

Liikennevirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on yhdessä Espoon kaupungin, Vantaan kaupungin, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) kanssa ilmoittanut 5.9.2015 julkaistulla EU-hankintailmoituksella lähiliikennealueen liikenneasemien järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalvelujen hankinnasta kolmen vuoden sopimuskaudelle ja mahdolliselle yhden vuoden optiokaudelle. Ilmoituksen mukaan hankinta toteutettiin rajoitetulla menettelyllä puitejärjestelynä.

Liikennevirasto on 15.3.2016 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Securitas Oy:n tarjouksen.

Liikennevirasto on 4.5.2016 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt Turvatiimi Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 8 000 000 – 9 000 000 euroa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa Avarn Security Oy (valitusta tehdessään Turvatiimi Oy) on ollut valittajana, Liikennevirasto vastapuolena ja Securitas Oy kuultavana, on hylännyt Avarn Security Oy:n valituksen ja velvoittanut Avarn Security Oy:n korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut 1 300 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Perustelut

Kysymyksessä olevan hankinnan kohteena on EU-kynnysarvon ylittävä julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) liitteessä B lueteltujen toissijaisten palvelujen ryhmään 23 kuuluva turvallisuuspalveluita koskeva hankinta. Hankintalain 21 §:n 2 momentin mukaan liitteen B palveluhankintoihin sovelletaan, mitä lain I, III ja IV osassa säädetään.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Soveltuvuutta koskevat vaatimukset ja ehdokkaiden määrä

Valittaja on esittänyt, että liikevaihtoa ja referenssejä koskevat vaatimukset ovat olleet suhteettomia hankinnan kohteeseen nähden ja rajoittaneet kilpailua.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohde noudattaen soveltuvin osin, mitä teknisistä eritelmistä lain 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain esitöissä on 56 §:n kohdalla (HE 50/2006 vp s. 100) todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua.

Hankintalain 58 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta tai tarjoajaa osoittamaan rahoituksellisen ja taloudellisen tilanteensa muun muassa seuraavin selvityksin:

1) pankin tai luottolaitoksen lausunto taikka selvitys ammatinharjoittajan vastuuvakuutuksesta;

2) tuloslaskelma, tase, toimintakertomus, muut tilinpäätösasiakirjat sekä konsernitilinpäätös, jos nämä on julkaistava ehdokkaan tai tarjoajan sijoittumismaassa; sekä

3) todistus yrityksen kokonaisliikevaihdosta ja liikevaihdosta hankintasopimuksen kohteena olevalta toimialalta enintään kolmelta viimeksi kuluneelta tilikaudelta, jos liikevaihtoa koskevat tiedot ovat saatavilla.

Hankintalain 59 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta ja tarjoajaa osoittamaan teknisen suorituskykynsä ja ammatillisen pätevyytensä luettelolla viimeksi kuluneen enintään kolmen vuoden aikana toteutetuista tärkeimmistä tavarantoimituksista tai palveluista arvoineen, ajankohtineen ja vastaanottajatietoineen.

Hankintailmoituksen kohdassa III.2.1 on muun ohella ollut seuraavaa vaatimus:

"Ehdokkaan vuosittaisen kokonaisliikevaihdon kahden viimeisen tilinpäätöskauden vahvistettujen tilinpäätöstietojen mukaan tulee olla vähintään 5 miljoonaa euroa/vuosi. Vaatimuksen tulee täyttyä kummankin vuoden osalta."

Asiassa selvitetyn perusteella kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvo on ollut noin 8 000 000 – 9 000 000 euroa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön asettama vaatimus on ollut hankinnan kohteen luonne ja laajuus huomioon ottaen kohtuullinen. Vaatimus ei ole estänyt myöskään valittajaa jättämästä hyväksyttävää osallistumishakemusta.

Hankintailmoituksessa on kohdassa "III 2.3 tekninen suorituskyky" muun ohella ollut seuraavaa vaatimus:

"Ehdokkaalla tulee olla viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana suoritettuna tai käynnissä vähintään yksi toimeksianto, joka vastaa laajuudeltaan ja luonteeltaan nyt ilmoitettavaa hankintaa (sisältäen vartiointipalvelut ja valvomotoiminnan)."

Referenssivaatimuksen osalta markkinaoikeus toteaa, että vaatimus on liittynyt hankinnan kohteeseen eikä vaatimusta yhdestä referenssistä ole pidettävä suhteettomana hankinnan kohde huomioon ottaen. Vaatimus ei ole estänyt valittajaa jättämästä hyväksyttyä osallistumishakemusta. Näin ollen hankintayksikön menettely ei ole siten ollut tälläkään perusteella hankintasäännösten vastaista.

Edellä sanottujen seikkojen perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole toiminut valittajan väittämällä tavalla virheellisesti soveltuvuusvaatimusten asettamisessa.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että hankintailmoituksen kohdan "IV 1.2" perusteella hankintamenettelyyn on ollut tarkoitus valita viisi ehdokasta. Asiassa selvitetyn perusteella hankintayksikkö on saanut viisi osallistumishakemusta, mutta yksi ehdokkaista ei ole täyttänyt hankintayksikön 22.10.2015 tekemän päätöksen mukaan soveltuvuudelle asetettuja edellytyksiä. Hankintayksikkö ei ole siten menetellyt virheellisesti, kun se on jatkanut hankintamenettelyä neljän ehdokkaan kanssa, koska soveltuvia ehdokkaita on ollut vähemmän kuin viisi.

Vertailuperusteet

Valittaja on esittänyt, että tarjousten vertailussa on käytetty tarjousten soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä. Lisäksi valittaja on esittänyt, että esimiehiä koskeneet vaatimukset eivät ole sellaisessa yhteydessä hankinnan kohteeseen, että ne voisivat olla hankintasäännöksissä tarkoitettua vähimmäisvaatimukset ylittävää kokemusta tai ammattitaitoa. Vielä valittaja on esittänyt, että on ollut kohtuutonta edellyttää nimettyjä esimiehiä vertailuun.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta tai ammattitaitoa.

Edellä mainittua lainkohtaa koskevien esitöiden (HE 50/2006 vp, s. 116) mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksikön tulee noudattaa ennalta ilmoitettuja vertailuperusteita. Hankintayksikkö voi harkita kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet, joiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja joiden on oltava objektiivisia ja taloudellisesti merkityksellisiä. Tarjousten valinnassa käytettävien vertailuperusteiden tulee pääsääntöisesti liittyä hankinnan kohteeseen. Ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei tule käyttää tarjousten arvioinnissa.

Edelleen esitöissä on kyseisen säännöksen kohdalla (HE 50/2006 vp, s. 116) todettu, että erityistä asiantuntemusta, ammattitaitoa ja henkilökohtaista palvelusuoritusta tai rakennustyötä edellyttävissä hankinnoissa voidaan tarjousten valinnassa huomioida hankinnan toteuttamiseen liittyvä palveluntarjoamisesta tai rakennustyön suorittamisesta vastaavan henkilöstön kelpoisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävä laadunhallintajärjestelmä, pätevyys, kokemus ja ammattitaito. Siten hankintayksiköllä on mahdollisuus antaa tarjousten arvioinnissa esimerkiksi lisäpisteitä vähimmäisvaatimukset ylittävästä ammattitaidosta, kuten lisätutkinnosta, jolla on merkitystä palvelun suorittamiselle. Vähimmäisvaatimukset ylittävän kelpoisuuden huomioiminen soveltuisi käytännössä esimerkiksi tiettyä ammatillista pätevyyttä edellyttävissä suunnittelu-, kehitys-, tutkimus- ja koulutushankinnoissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnoissa. Säännös soveltuisi lisäksi erityistä ammattitaitoa edellyttäviin rakennushankkeisiin, kuten vaativia saneeraustöitä tai vanhoja työtapoja edellyttäviin hankkeisiin.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia lähiliikennealueen järjestyksenvalvonta- ja vartiointipalveluista. Hankinnan kohteesta on tarjouspyynnössä mainittu, että järjestyksenvalvontaa ja vartiointia toteutetaan muun ohella lähiliikennealueen asemilla, niiden lähialueilla, bussilinjastolla, pysäkeillä ja linja-autoissa sekä mahdollisesti junissa. Hankintaan liittyy tarjouspyynnön mukaan Liikenneviraston turvavalvomo, josta valvotaan Liikenneviraston ja mahdollisesti muiden hankinnassa mukana olevien hankintayksiköiden kameravalvonta- ja muita valvontajärjestelmiä sekä ohjataan järjestyksenvalvojien ja vartijoiden toimintaa.

Tarjouspyynnön liitteellä 1 "palvelukuvaus" on kohdassa 1 muun ohella annettu 11 kohtaa sisältänyt vaatimusluettelo, jossa on esitetty henkilöstöä koskevat yleiset vaatimukset, joiden on tullut täyttyä viimeistään palvelun operatiivisen toiminnan alkaessa. Edellä mainitun liitteen kohdassa 2 on puolestaan esitetty henkilöstölle tarjousvaiheessa asetetut vaatimukset. Sanotun kohdan mukaan esitetyt tarjousvaiheen vaatimukset henkilöstölle sitovat palvelun valittua toimittajaa koko puitesopimuksen voimassaoloajan. Edelleen tarjouspyynnön mukaan työhön osallistuvia esimiehiä on tullut nimetä vähintään viisi. Näille on asetettu tarjouspyynnön mukaan seuraavat vaatimukset:

"• kaikilla esimiestehtäviin soveltuva koulutus

• kolmella henkilöllä vähintään kolmen (3) vuoden työkokemus julkisen liikenteen vartiointi- ja järjestyksenvalvontatehtävistä (JLJV) esimiestehtävistä viimeisen viiden vuoden ajalta. Työkokemus voi muodostua useammasta eri toimeksiannosta

• kolmella henkilöllä vähintään kolmen (3) vuoden työkokemus valvomotyöskentelystä esimiestehtävissä viimeisen viiden vuoden ajalta. Työkokemus voi muodostua useammasta eri toimeksiannosta."

Tarjouksen eräänä laadullisena vertailuperusteena on ollut tarjouspyynnön liitteen 5 mukaan "nimettyjen keskeisten henkilöiden kokemus ja osaaminen". Tarjouspyynnössä on muun ohella ilmoitettu, että vertailussa arvostetaan palveluun nimettyjen keskeisten henkilöiden kokemusta ja osaamista siltä osin kuin ne ylittävät palvelukuvauksessa asetetut vähimmäisvaatimukset. Työhön osallistuvien esimiesten arvioinnista vertailussa on ilmoitettu arvostettavan muun ohella viimeaikaista työkokemusta julkisen liikenteen vartiointi- ja järjestyksenvalvonnan esimiestehtävissä sekä viimeaikaista työkokemusta valvomotyöskentelyn esimiestehtävissä sekä kulunvalvontajärjestelmiin ja tekniseen ympäristöön liittyvää osaamista ja kokemusta. Tarjouspyynnössä on vielä annettu taulukko, jossa on ilmoitettu, että osaamista arvioidaan pisteillä yhdestä neljään. Taulukossa vielä tarkemmin selostettu sitä, millä perusteella tietty pistemäärä annetaan.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä selostetulla tavalla hankinnassa on ollut kyse laajasta palveluhankinnasta, johon on sisältynyt useita erilaisia osioita ja tavallista vaativammaksi arvioitavia toimintaympäristöjä ja tehtäviä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida, että nyt kyseessä olevassa hankinnassa nimettyjen esimiesten asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityistä merkitystä hankintalain 72 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Edellä selostetulla tavalla tarjouspyynnössä on myös vertailtu soveltuvuuden ylittävää kokemusta ja ammattitaitoa.

Ottaen huomioon hankinnan kohteen markkinaoikeus katsoo, että vaatimus vertailua varten nimetyistä viidestä esimiehestä ei ole ollut myöskään suhteeton. Mainittu vaatimus ei ole myöskään hankintapäätöksen perusteella syrjinyt valittajaa, sillä valittaja on kyennyt nimeämään viisi esimiestä ja saanut vertailusta tältä osin yhtä paljon pisteitä kuin voittanut tarjoaja. Edellä sanotun perusteella hankintayksikkö ei ole siten menetellyt virheellisesti vertailuperusteiden asettamisen osalta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Kimmo Mikkola, Jaakko Ritvala ja Jukka Koivusalo.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Avarn Security Oy on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä kilpailuttamalla hankinnan uudestaan tai vaihtoehtoisesti palauttaa asian markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Liikennevirasto on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää Avarn Security Oy:n valituksen ja velvoittaa Avarn Security Oy:n korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Securitas Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää Avarn Security Oy:n valituksessaan esittämät vaatimukset. Securitas Oy on lisäksi vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Avarn Security Oy on antanut selitysten ja Securitas Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen johdosta vastaselityksen, joka on lähetetty tiedoksi Liikennevirastolle ja Securitas Oy:lle.

Avarn Security Oy on korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä toimittanut Turvatiimi Oy:n liiketoiminnan siirtämistä koskeva selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Liikennevirastolle ja Securitas Oy:lle.

Liikennevirasto on korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä toimittamassaan lisäselvityksessä lausunut muun ohella seuraavaa:

Kysymyksessä oleva hankinta on järjestetty väliaikaisella sopimuksella, johon on sisällytetty ehto siitä, että sopimus on irtisanottavissa välittömästi sitä koskevan valitusasian tullessa ratkaistuksi.

Lähiliikennealueen liikenneasemien järjestyksenvalvonnan ja vartioinnin toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka eivät ole olleet ennakoitavissa hankintamenettelyä aloitettaessa. Liikennevirasto on 6.10.2017 tekemällään päätöksellä päättänyt keskeyttää kysymyksessä olevan hankinnan ja käynnistää kilpailutuksen uudelleen.

Avarn Security Oy ja Securitas Oy eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausua Liikenneviraston lisäselvityksen johdosta.

Merkintä Korkein hallinto-oikeus on tänään toisella päätöksellä antanut ratkaisun Liikenneviraston valituksen johdosta asiassa diaarinumero 1497/3/15.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Avarn Security Oy:n valituksesta lausuminen raukeaa pääasian osalta.

2. Avarn Security Oy:n valitus hylätään siltä osin kuin se koskee markkinaoikeuden päätöstä velvoittaa Avarn Security Oy korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa. Markkinaoikeuden päätöstä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta ei muuteta.

3. Liikenneviraston ja Securitas Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

Liikennevirasto on 15.3.2016 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Securitas Oy:n tarjouksen.

Avarn Security Oy (valitusta tehdessään Turvatiimi Oy) on valittanut hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Avarn Security Oy:n valituksen ja velvoittanut yhtiön korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut 1 300 eurolla viivästyskorkoineen.

Avarn Security Oy on valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Liikennevirasto on 6.10.2017 tekemällään päätöksellä päättänyt tilaajan tarpeen ja hankinnan kohteen olennaisen muuttumisen vuoksi keskeyttää hankinnan.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että esillä olevassa asiassa hankintayksikkö on 6.10.2017 tekemällään päätöksellä tosiasiallisesti poistanut 15.3.2016 tekemänsä hankintapäätöksen sekä keskeyttänyt hankintamenettelyn ja päättänyt käynnistää uuden kilpailutuksen markkinaoikeuden päätöksestä tehdyn Avarn Security Oy:n valituksen ollessa vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hankintapäätöksen poistaminen sekä hankintamenettelyn keskeyttäminen ja hankinnan uudelleen kilpailuttaminen ovat merkinneet sitä, ettei hankintaa enää toteuteta kyseisen hankintapäätöksen perusteella.

Avarn Security Oy:llä ei näin ollen ole enää oikeudellista tarvetta saada asiassa korkeimman hallinto-oikeuden aineellista ratkaisua siitä, oliko hankintayksikkö menetellyt 15.3.2016 tehdyn hankintapäätöksen osalta yhtiön esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hankintayksikön poistettua hankintapäätöksensä korkein hallinto-oikeus ei voi enää sen osalta myöskään määrätä hankintayksikölle julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007 myöhempine muutoksineen, hankintalaki) säädettyä seuraamusta.

Edellä esitetyn johdosta 15.3.2016 tehty hankintapäätös on menettänyt oikeudellisen merkityksensä Avarn Security Oy:n kannalta. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole Avarn Security Oy:n valituksen johdosta kysymys hankinnan keskeyttämistä koskevan päätöksen lainmukaisuudesta. Näin ollen lausuminen Avarn Security Oy:n valituksesta raukeaa pääasian osalta.

Asiassa on tämän jälkeen enää kysymys oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevista vaatimuksista.

2. Oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä mainitussa pykälässä ja lain 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Kun otetaan huomioon, että korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole enää Avarn Security Oy:n valituksen johdosta arvioitavana kysymys hankintapäätöksen lainmukaisuudesta, mikä on ollut markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen ja siten myös oikeudenkäyntikuluja koskevan ratkaisun perustana, ei ole kohtuutonta, että Avarn Security Oy on velvoitettu korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa. Markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Liikennevirasto on keskeyttänyt hankintamenettelyn Avarn Security Oy:n valituksen ollessa vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Näin ollen ei ole kohtuutonta, että Liikennevirasto joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa vahinkonaan.

Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Securitas Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Eija Siitari, Outi Suviranta, Antti Pekkala ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Hannamaria Nurminen.

 
Julkaistu 22.12.2017