Muu päätös 6829/2017

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 12.10.2017 nro 615/17

Asian aikaisempi käsittely

Pirkanmaan Jätehuolto Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 19.8.2015 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta sako- ja umpikaivolietteiden sekä pienpuhdistamolietteiden keräystä ja kuljetusta koskevasta palveluhankinnasta.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallitus on 30.5.2016 tekemällään hankintapäätöksellä (§ 2) valinnut Lassila & Tikanoja Oyj:n sekä kolmen muun tarjoajan tarjoukset eri alueille.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 3 762 300 euroa.

Markkinaoikeus on 23.12.2016 antamallaan päätöksellä numero 772/16 hylännyt Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa A on ollut valittajana, Pirkanmaan Jätehuolto Oy vastapuolena sekä Lassila & Tikanoja Oyj kuultavana, on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt A:n valituksen osittain tutkimatta sekä kumonnut A:n valituksesta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n 30.5.2016 tekemän hankintapäätöksen (§ 2) ja kieltänyt asettamansa 200 000 euron sakon uhalla Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoinkaan täytäntöön.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Perustelut

Markkinaoikeuden toimivalta

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on markkinoinut palvelujaan sopimattomalla tavalla ja että jätehuoltoviranomainen on antanut salassa pidettävää tietoa hankintayksikölle. Valittaja on edelleen katsonut, että asiassa tulee selvittää, ovatko jätehuoltoviranomaisen määräämät taksat olleet jätelain mukaisia.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 94 §:n 1 momentin perusteella markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai sen nojalla annettujen säännösten taikka pykälässä mainittujen muiden säännösten vastaisesti.

Markkinaoikeus on siten toimivaltainen valituksesta tutkimaan, onko tietyssä yksilöidyssä julkista hankintaa koskevassa menettelyssä toimittu julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Sen sijaan markkinaoikeus ei ole julkista hankintaa koskevan valituksen käsittelyn yhteydessä toimivaltainen tutkimaan hankintayksikön toiminnan menettelytapojen laillisuutta yleisesti. Siten valittajan väitteet hankintayksikön toiminnan lainvastaisuudesta muun kuin hankintalain osalta eivät sellaisenaan kuulu julkista hankintaa koskevassa asiassa markkinaoikeuden toimivaltaan ja valitus on näiltä osin jätettävä tutkimatta.

Hankintamenettely

Hankintayksikkö on ilmoittanut 19.8.2015 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta sako- ja umpikaivotyhjennysten hankinnasta. Yhteisen hankintanimikkeistön (CPV) pääkohteeksi on ilmoitettu jätteiden kuljetuspalvelut (90512000-9). Kyseiset palvelut kuuluvat hankintalain liitteen A ensisijaisiin palveluihin ryhmässä 16 "Jätevesi- ja jätehuoltopalvelut; puhtaanapito ja vastaavat palvelut".

Hankintalain 21 §:n 1 momentin mukaan lain 16 §:ssä tarkoitetut EU-kynnysarvot ylittäviin hankintalain liitteen A palveluhankintoihin sovelletaan, mitä hankintalaissa säädetään, lukuun ottamatta kansallisia hankintoja koskevan 9 luvun säännöksiä.

Hankintalain 16 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 2 momentin mukaan EU-kynnysarvo on nyt kyseessä olevan hankintamenettelyn alkamisajankohtana ollut 207 000 euroa muiden kuin valtion keskushallintoviranomaisten tavarahankinnoissa ja palveluhankinnoissa. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 3 762 300 euroa, mikä on siten ylittänyt hankintalain 16 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun EU-kynnysarvon.

Hankintalain 35 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi muun ohella hankintailmoitus. Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitetuista ilmoitusvelvoitteista, ilmoitusten lähettämisessä käytettävistä viestintävälineistä, ilmoitusten sisällöstä, julkaisemisesta ja muista ilmoitusvelvollisuuteen liittyvistä seikoista, joita hankintadirektiivissä, oikeussuojadirektiivissä ja kansallisesti edellytetään.

Julkisista hankinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (614/2007, hankinta-asetus) säädetään muun ohella ilmoitusmenettelystä EU-kynnysarvot ylittävässä hankinnassa. Hankinta-asetuksen ilmoitusmenettelyä EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa koskevan 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi hankintailmoitus muun ohella kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta hankintalain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun EU-kynnysarvon ylittävästä hankintalain liitteen A palveluhankinnasta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö ei ole kuitenkaan julkaissut EU-hankintailmoitusta, vaan ainoastaan hankinta-asetuksen 2 luvun mukaisen kansallisen hankintailmoituksen. Edellä todetun perusteella hankintayksikön olisi tullut toimittaa hankinnasta julkaistavaksi EU-hankintailmoitus, jonka julkaisematta jättäminen on ollut omiaan estämään potentiaalisia tarjoajia osallistumasta tarjouskilpailuun.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että hankintalain EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin sovellettavan 29 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi käyttää kilpailullista neuvottelumenettelyä erityisen monimutkaisessa hankinnassa, jossa hankintayksikkö ei pysty objektiivisesti ennakolta määrittelemään hankinnan oikeudellisia tai taloudellisia ehtoja taikka teknisiä keinoja tarpeidensa tai tavoitteidensa toteuttamiseksi ja jossa tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n 19.8.2015 julkaiseman hankintailmoituksen mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta. Näin ollen Pirkanmaan Jätehuolto Oy on jo tällä perusteella menetellyt hankintalain 29 §:n 1 momentin vastaisesti hankintamenettelyn valitessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua valituksessa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä tai toissijaisista vaatimuksista.

Seuraamusten määrääminen

Markkinaoikeus on 23.12.2016 antamallaan päätöksellä numero 772/16 hylännyt Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vaatimuksen muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 94 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva hankintailmoitus on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Pirkanmaan Jätehuolto Oy aikoo edelleen toteuttaa sako- ja umpikaivolietteiden sekä pienpuhdistamolietteiden keräystä ja kuljetusta koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä hankinnasta uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Pertti Virtanen, Pekka Savola ja Markus Ukkola.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus:

1. kieltää markkinaoikeuden määräämän kilpailutuksen korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn ajaksi;
2. tutkii, onko Tampereen kaupungin jätehuoltoviranomainen siirtänyt kilpailutuksen ja siihen olennaisesti liittyvän "jäterekisterin" tiedot laittomasti yksityisoikeudelliselle yhtiölle;
3. määrää, että hankinnan kilpailuttaminen siirretään jätehuoltoviranomaiselle, koska tiedot kilpailutettavista kohteista ovat jätehuoltoviranomaisen salassa pidettäviä tietoja;
4. tutkii, miksi markkinaoikeus on jättänyt tutkimatta valittajan valituksessaan esittämät vaatimukset, jotka liittyvät siihen tosiasiaan, että jätehuoltoviranomainen on laiminlyönyt virkavelvollisuuksiaan;
5. poistaa markkinaoikeuden päätöksessä määrätyn oikeudenkäyntimaksun maksuvelvollisuuden;
6. tuomitsee maksettavaksi markkinaoikeuden päätöksessä asetetun uhkasakon, koska Pirkanmaan Jätehuolto Oy jatkaa toimintaa uhkasakosta huolimatta; sekä
7. määrää hankintayksikön korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki valitusta siltä osin kuin siinä on vaadittu hankinnan kilpailuttamisen siirtämistä jätehuoltoviranomaiselle, markkinaoikeuden päätöksessä määrätyn oikeudenkäyntimaksun maksuvelvollisuuden poistamista ja markkinaoikeuden päätöksessä asetetun uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi.

2. Korkein hallinto-oikeus on muilta osin tutkinut valituksen ja hylkää sen. Markkinaoikeuden päätöstä ei valituksenalaisilta osin muuteta.

3. Korkein hallinto-oikeus hylkää valittajan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

4. Lausuminen markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Vaatimusten tutkimatta jättäminen

Hankinnan kilpailuttamisen siirtämistä koskeva vaatimus

Julkista hankintaa koskevan valitusasian yhteydessä ei voida antaa määräystä hankinnan kilpailuttamisen siirtämisestä jätehuoltoviranomaiselle. Tähän liittyvä vaatimus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Markkinaoikeuden päätöksessä määrätyn oikeudenkäyntimaksun poistamista koskeva vaatimus

Tuomioistuinmaksulain 11 §:n 1 momentin mukaan maksun määräämistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua maksun määränneeltä virkamieheltä tai viranomaiselta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Edellä todettu huomioon ottaen korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa tutkia markkinaoikeuden päätöksessä määrätyn oikeudenkäyntimaksun poistamista koskevaa vaatimusta. Tähän liittyvä vaatimus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi koskeva vaatimus

Uhkasakkolain 10 §:n 1 momentin mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi mainitussa lainkohdassa säädetyillä edellytyksillä. Korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa ensi asteena tuomita markkinaoikeuden valituksenalaisessa päätöksessä asetettua uhkasakkoa maksettavaksi. Valittajan uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi koskeva vaatimus on näin ollen jätettävä tämän asian yhteydessä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettynä tutkimatta.

2. Valitus tutkituilta osin

Markkinaoikeuden on ratkaisustaan ilmenevien perustelujen ja siinä mainitun lainkohdan nojalla tullut jättää valitus tutkimatta siltä osin kuin se on koskenut hankintayksikön toiminnan lainvastaisuutta muun kuin hankintalain osalta. Tämän vuoksi markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseen valituksenalaisilta osin ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, valittajalle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

4. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Eija Siitari, Taina Pyysaari, Timo Räbinä ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Pasi Yli-Ikkelä.