Muu päätös 26/2018

Turvetuotantoalueen ympäristölupaa koskevat valitukset (Riihisuo-Maunusuo, Petäjävesi)

Antopäivä: 5.1.2018
Taltionumero: 26
Diaarinumero: 3270/1/16 ja 3391/1/16
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T26

Asia Ympäristölupaa koskevat valitukset

Valittajat 1. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry

2. Petäjäveden teknisen lautakunnan lupajaosto Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 16.9.2016 nro 16/0407/1

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 28.2.2014 antamallaan päätöksellä nro 34/2014/1 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristönsuojelulaissa (86/2000) tarkoitetun ympäristöluvan uudelle pinta-alaltaan noin 39,5 hehtaarin suuruiselle Riihisuo-Maunusuon turvetuotantoalueelle Petäjäveden kunnassa. Hakemus on hylätty pinta-alaltaan noin neljän hehtaarin suuruisen alueen osalta.

Päätös sisältää lupamääräykset 1–17, joista määräykset 1–6 ja 13–14 kuuluvat seuraavasti:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen 2.3.2012 päivätyn täydennyksen liitteenä 4 olevan kartan (päivätty 11.11.2010, mittakaava 1:10 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen tuotantolohkoilta 3 ja 4 laskuojan (Lo3) kautta alapuoliseen ojaan.

2. Tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 3 olevan piirustuksen (tuotantolohko 3) ja hakemuksen 2.3.2012 päivätyn täydennyksen liitteenä 4 olevan piirustuksen (tuotantolohko 4) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaan kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein kentän kaltevuuden perusteella.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista.

3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vähintään seuraava:

Kiintoaine 50 %

Kokonaisfosfori 50 %

Kokonaistyppi 20 %

Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien.

Jos pintavalutuskentällä puhdistetun veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 20 μg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 500 μg/l tai kiintoainepitoisuus alle 2 mg/l, esitettyä kyseisen parametrin ja käsittelyajan puhdistustehovaatimusta ei tarvitse ottaa huomioon.

4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.

5. Laskeutusaltaan ja sen jälkeisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen sarkaojitusta ja suon pintakerroksen poistamista. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kaksi kertaa vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

(---)

Tarkkailut

13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava aluehallintoviraston päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

14. Vesistötarkkailu on toteutettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Hakijan on selvitettävä alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevat talousvesikaivot ja tarkkailtava niiden veden laatua ja määrää Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Vesistö- ja kaivotarkkailuohjelma on lähetettävä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Kalataloustarkkailu on tehtävä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Tarkkailuraportit on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Keuruun kaupungin ja Petäjäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on lisäksi toimitettava Keuruun ja Jämsänjokilaakson kalastusalueille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

Lupapäätöksen liitteenä 3 olevan tarkkailusuunnitelman mukaan vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu tulee toteuttaa seuraavasti:

Kuntoonpanovaihe

Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti.

Vesinäytteet otetaan ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen laskuojasta seuraavasti:

kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa 1 kerta/2 vk

kevättulvan aikana (yleensä 15.4.–15.5.) 1 kerta/vk

marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/kk.

Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus, pH, sameus ja väri.

Tuotantovaihe

Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden.

Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan 1.4.–30.9. kuukauden välein ja 1.10.–31.3. kahden kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.–15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Ylivirtaamien ja rankkasateiden aikana tulee ottaa lisänäytteitä. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, pH, sameus ja väri.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi perustellusta syystä, esimerkiksi vesienkäsittelyn tehon ja päästöjen vakiintumisen perusteella, päättää, että tarkkailua ei ole tehtävä joka vuosi.

Vesienkäsittelyn teho lasketaan ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella. Tarkkailuvuosina päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Muina vuosina päästöt arvioidaan lähialueen tuotantoalueiden ominaispäästöjen perusteella.

Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 μg/l, kokonaistyppi 500 μg/l ja kiintoaine 1 mg/l. CODMn-taustapitoisuutena käytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymää pitoisuutta. Tehon ja päästöjen laskennassa ovat mukana kaikki näytteet sekä ohijuoksutukset ja muut häiriötilanteet.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti:

Luvan myöntämisen edellytykset

Riihisuo-Maunusuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on kokonaisuudessaan ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja, luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä eikä luonnontilaisia lähteitä. Tuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta aiheutuvat vaikutukset Pengerjoen vedenlaatuun ja pohjan liettymiseen ovat niin vähäiset, että luvan mukaisesta toiminnasta ei aiheudu Pengerkoskessa tiedossa olevan luontodirektiivin liitteessä IV mainitun erityisesti suojellun kirjojokikorennon lisääntymis- tai levähdysalueen häiriintymistä tai heikkenemistä valuma-alueen muu kuormitus huomioiden. Kuivatusvesien johtaminen ei ole alapuolisen purkuojan/noron varressa sijaitsevan Arabiankorven rauhoitusmääräysten vastaista. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Riihisuo-Maunusuon olosuhteissa.

Tuotantoalueen ja Syrjäharjun pohjavesialueen muodostumisalueen välinen etäisyys on riittävä estämään pohjaveden laadun heikkeneminen. Kuivatusvedet johdetaan alapuoliseen vesistöön olemassa olevaa ojastoa pitkin, eikä kuivatusvesien johtamisesta aiheudu vaaraa pohjavedelle.

Pengerjoen-Merovenjoen ekologinen tila on arvioitu vesienhoidon suunnittelussa tyydyttäväksi. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaan hyvä ekologinen tila saavutetaan nykykäytännön mukaisilla vesiensuojelutoimenpiteillä, happamuutta vähentävillä toimenpiteillä ja hydromorfologista tilaa korjaavilla toimenpiteillä. Riihisuo-Maunusuon kuivatusvesien vesienkäsittelymenetelmät ovat vesienhoidon toimenpideohjelman mukaiset ja luvan mukainen toiminta ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.

Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Asutuksen ja tuotantoalueen välisen etäisyyden ja suojavyöhykkeiden kasvattamiseksi tuotantoaluetta on rajattu.

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Kun otetaan huomioon Riihi- ja Maunusuon sekä sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräysten perustelut

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1–6. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla.

(---)

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 13 ja 14 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin sisällytetään selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muiden ohella Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n ja Petäjäveden teknisen lautakunnan lupajaoston valitukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä.

Lainkohdan 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Saman pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Saman pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Saman pykälän 3 momentin mukaan päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan lisäksi määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Asiassa saatu selvitys

Riihisuo-Maunusuo on kahdesta tuotantolohkosta muodostuva uusi turvetuotantoalue, jonka suunniteltu tuotantopinta-ala on ollut 43,5 hehtaaria. Aluehallintovirasto on valituksenalaisella päätöksellään myöntänyt ympäristöluvan noin 39,5 hehtaarin pinta-alalle hyläten hakemuksen asutuksen ja tuotantoalueen välisen etäisyyden ja suojavyöhykkeiden kasvattamiseksi noin 4,0 hehtaarin osalta.

Riihisuo-Maunusuo sijaitsee Petäjäveden kunnassa Kymijoen vesistöalueella Jämsänjoen reitin valuma-alueella Pengerjoen alaosan Pirttijoen ja Kulhanjoen osavaluma-alueella. Tuotantoalueen vedet johdetaan sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden kautta ympäri vuoden toimivalle pintavalutuskentälle, joilta kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Arabiankorven luonnonsuojelualueen läpi Pengerjokeen ja lopulta Jämsänveteen. Aluehallintoviraston päätöksessä pintavalutuskenttien puhdistustehoille on asetettu raja-arvot ja annettu määräykset niiden toiminnan tarkkailusta.

Riihisuo-Maunusuon itäpuolella sijaitsee Syrjäharjun pohjavesialueen muodostumisalue (0959251). Etäisyys pintavalutuskentän reunasta pohjavesialueeseen on lähimmillään noin 370 metriä ja pohjaveden muodostumisalueeseen yli 400 metriä. Lohkon 4 kaakkoispuolella sijaitsee lähde.

Hakemuksen liitteenä olevien Keski-Suomen suotutkimusten väliraportin suokasvillisuusselvityksistä vuodelta 2007 ja Ramboll Finland Oy:n 23.12.2010 laatiman kasvillisuusselvityksen mukaan Riihisuo ja Maunusuo ovat lähes kokonaan ojitettuja, luonnontilaltaan muuttuneita turvekankaita. Alueilla ei ole erityisiä luontoarvoja eikä alueilla esiinny luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä. Selvityksen mukaan alueella ei ole havaittu uhanalaisia lajeja.

Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Pengerjoen-Merovenjoen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Toimenpideohjelman mukaan hyvä ekologinen tila saavutetaan nykykäytännön mukaisilla vesiensuojelutoimenpiteillä, happamuutta vähentävillä toimenpiteillä ja hydromorfologista tilaa korjaavilla toimenpiteillä. Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2021 mukaan Pengerjoen ekologinen luokka on tyydyttävä. Pengerjoen osalta vesienhoidon toimenpideohjelmassa on esitetty tavoitteena hydromorfologisen tilan parantaminen vuoteen 2027 mennessä.

Pöyry Finland Oy:n 25.4.2012 laatiman Pengerjoen kuormitusselvityksen mukaan Pengerjoen valuma-alueen pinta-ala on 410 km². Valuma-alue on voimakkaasti metsäojitettu. Turvetuotannon osuus Pengerjoen valuma-alueesta on noin 1,5 %, kun tuotannossa ovat nykyisten alueiden lisäksi ne alueet, joille on jo myönnetty lupa (yhteensä 629 ha).

Maakuntakaava

Maakuntakaavan merkitystä on yhdessä muiden asiaan vaikuttavien seikkojen kanssa arvioitava toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaisessa harkinnassa.

Keski-Suomen lainvoimaisessa 3. vaihemaakuntakaavassa Riihisuo 3 -nimiselle alueelle ei ole vahvistettu aluevarauksia, mutta Maunusuolle on vahvistettu turvetuotannon aluevaraus. 3. vaihemaakuntakaavassa on annettu koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys, jonka mukaan turvetuotanto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että kulloinkin voimassa olevassa Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan. Muun muassa Jämsän reittiä Kankarisveteen saakka eli nyt kysymyksessä olevaa vesistöä koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan turvetuotanto on voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokonaistuotanto on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se ei vaikuta vesien tilaan heikentävästi.

Se, että maakuntakaavassa ei ole Riihisuon osalta turvetuotantovarausta, ei ole sellaisenaan esteenä turvetuotantotoiminnan sijoittamiselle tuolle alueelle. Tältä osin ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momenttia sovellettaessa on otettava huomioon, että maakuntakaavassa ei ole osoitettu muuta käyttötarkoitusta kyseiselle alueelle. Maunusuon osalta ympäristöluvan myöntämisen edellytykset on harkittava siitä riippumatta, että alue on maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantoon.

Ympäristöluvassa määrätty vesienkäsittely ja kuormitusarviot

Valituksissa on esitetty, että Vapo Oy:n esittämät arviot turvetuotantoalueen kuormituksesta alapuoliseen vesistöön ovat virheelliset ja ettei niissä ole huomioitu ylivirtaamatilanteiden, kuten tulvien vaikutusta kuormitukseen. Valituksiin on oheistettu diplomi-insinööri Koppisen laskelmia kuormituksesta. Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksessa esittämä kuormitusarvio on perustunut Pöyry Environment Oy:n julkaisussa Turvetuotantoalueiden vesistöarviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa 6.11.2009 ilmoitettuihin mediaaniarvoihin ja niiden perusteella tehtyihin laskelmiin.

Hallinto-oikeus toteaa, että kuormitusarvioon liittyy joka tapauksessa epävarmuutta ja kuormituksen vesistövaikutus riippuu muistakin seikoista kuin kuormituksen määrästä. Hallinto-oikeus on ottanut kuormitusarvion ja valittajien väitteet arvion virheellisyyksistä huomioon osana lupaharkinnan kokonaisuutta.

Hallinto-oikeus katsoo, että ympäristöluvassa määrätyt vesienkäsittelyrakenteet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa Riihisuo-Maunusuon olosuhteissa, kun pintavalutuskentän toimivuus varmistetaan lupamääräyksessä 2 määrätyillä puhdistustehoarvoilla ja ympäristölupapäätöksestä ilmenevällä tarkkailulla. Tarkkailu sisältää muun ohella kemiallisen hapenkulutuksen, joka korreloi valituksessa tarkoitettua humusta.

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosiksi 2016–2021 Pengerjoki on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Biologiselta tilaltaan Pengerjoki on luokiteltu erinomaiseksi, fysikaalis-kemialliselta tilaltaan tyydyttäväksi ja hydrologis-morforologiselta tilaltaan välttäväksi. Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2016–2021 on arvioitu, että Pengerjoen hyvä tila saavutetaan vuonna 2027. Toimenpideohjelmassa on mainittu tavoitteena Pengerjoen hydrologis-morforologisen tilan parantaminen. Toimenpideohjelman mukaan turvetuotannon osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota humus- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen sekä turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden toimivuuteen kaikissa virtaamaolosuhteissa.

Hallinto-oikeus pitää aluehallintoviraston päätöksen vesienkäsittelyä ja tarkkailua koskevia lupamääräyksiä riittävinä Riihisuo-Maunusuon olosuhteissa. Ottaen huomioon vesienkäsittelyn tehokkuus ja tuotantoalueen melko pieni pinta-ala ja vähäinen osuus Pengerjoen valuma-alueesta, hallinto-oikeus katsoo, että Riihisuo-Maunusuon kuivatusvesien ei ennalta arvioiden voida katsoa vaarantavan Pengerjoen tilatavoitteiden saavuttamista, vaikka otetaan huomioon myös yhteisvaikutus muiden samaa vesistöä kuormittavien toimintojen kanssa.

Syrjäharjun pohjavesialue

Maunusuon itäpuolella sijaitsee Syrjäharjun pohjavesialue (0959251). Pintavalutuskentän reuna sijoittuu lähimmillään noin 370 metrin päähän pohjaveden muodostumisalueesta. Hakemuksen mukaan etäisyyden Syrjäharjun pohjavesialueeseen katsotaan olevan riittävä, eikä tuotantoalueella arvioida olevan vaikutusta pohjavesialueiden antoisuuteen.

Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon 8.6.2012 mukaan toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta Syrjäharjun pohjavesialueeseen.

Saadun selvityksen perusteella hallinto-oikeus katsoo, että ympäristöluvan mukainen toiminta ei vaikuta haitallisesti pohjaveteen.

(---)

Hankkeen ilmastovaikutus

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna ympäristön pilaantumisena ei pidetä turvetuotantotoiminnasta mahdollisesti aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä yksinomaan ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tarkasteltuna. Turpeen polton ilmastovaikutuksia ei voida ottaa huomioon ympäristönsuojelulain nojalla tehtävässä lupaharkinnassa.

Johtopäätös

Näillä ja muutoin aluehallintoviraston päätöksessä mainituilla perusteilla hallinto-oikeus katsoo, ettei aluehallintoviraston päätöstä ole valituksessa esitetyistä perusteista johtuen syytä kumota tai päätöksen lupamääräyksiä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hauru, Sinikka Kangasmaa ja Curt Nyman. Esittelijä Timo Torkko.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry on valituksessaan vaatinut, että myönnetty lupa on kumottava muun muassa haitallisiin vesistö- ja ilmastovaikutuksiin sekä puutteellisiin kuormituslaskelmiin perustuen. Jos lupa myönnetään, lupaan on tehtävä merkittäviä tiukennuksia etenkin vesiensuojelun osalta. Lisäksi valituksessa on vaadittu vesistökuormituksen jatkuvaa seurantaa.

Vaatimustensa tueksi yhdistys on uudistanut aluehallintovirastolle jätetyssä muistutuksessa ja Vaasan hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt perustelut sekä esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Toiminnasta aiheutuva kuormitus olisi hakemuksessa esitettyjä laskelmia suurempaa. Laskelmissa ei ole otettu huomioon muun muassa kevättulvien ja rankkasateiden aiheuttamia kuormituspiikkejä. Kolmivuotisessa TASO-hankkeessa havaittiin vesistökuormitusten kohteilla, joissa oli jatkuva automaattinen seuranta, että millään mukana olleella turvetuotantoalueella ei virtaamien hallinta onnistunut tulvien aikaan. Kohteilta muulla tavalla mittaamalla saadut kuormitusarvot olivat aliarvioituja. Riippumatta kohteiden vesiensuojelutoimenpiteistä pienkemikalointia lukuun ottamatta toimet eivät kyenneet pidättämään alueilta tulevaa liukoisen orgaanisen humuksen kuormaa.

Ympäristöluvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksista vesistöön. Määrätyllä tarkkailulla ei saada kattavaa tietoa erityisesti ylivirtaamatilanteiden aikaisesta kuormituksesta.

Vesienhoitolaissa edellytetään, että pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene. Kymmenien vesimuodostumien tilaluokka Keski-Suomen maakunnassa uhkaa laskea, jos kuormitus lisääntyy tai jos kuormitusta ei saada vähenemään. Vesien kuormitusta onkin vähennettävä eikä lisättävä.

Ympäristöministeriön 5.12.2014 vahvistamassa vaihemaakuntakaavassa on koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys: "Turvetuotanto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että kulloinkin voimassa olevassa Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan". Vahvistettu Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava, josta Riihisuo-Maunusuon tu-merkintä (turpeenkaivukelpoisuus) on ympäristöministeriössä poistettu, sisältää useiden vesialueiden osalta myös yksityiskohtaisemman ja tiukemman määräyksen.

Vedet, jonne Riihisuo-Maunusuon kuivatusvedet ravinne- ja muine päästöineen valutettaisiin, sisältyvät Jämsän reittiin, jota koskee 3. vaihemaakuntakaavassa Keski-Suomen maakunnan alueella suunnittelumääräys, jonka mukaan turvetuotanto on voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokonaistuotanto on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se ei vaikuta vesien tilaan heikentävästi.

Myös turpeenoton ilmastovaikutukset olisi otettava päätöksenteossa huomioon, vaikka puutteelliset lait eivät siihen suoranaisesti velvoittaisikaan.

2) Petäjäveden teknisen lautakunnan lupajaosto on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös ja Riihisuo-Maunusuon turvetuotantoalueen ympäristölupa on kumottava.

Vaatimustensa tueksi lupajaosto on esittänyt seuraavaa:

Syrjäharju on kunnan talousvesihuollon kannalta tärkein pohjavesialue. Petäjäveden kunnan vesilaitos ottaa 85 % käytettävästä vedestä Syrjäharjun vedenottamosta. Alueelle ollaan suunnittelemassa uutta vedenottamoa. Riihisuo-Maunusuon tuotantolohkon L4 etäisyys Syrjäharjun pohjavesialueesta on lähimmillään 410 metriä ja pohjaveden muodostumisalueesta 510 metriä. Lähimmän pintavalutuskentän etäisyys pohjavesialueen reunasta on vähimmillään 370 metriä. Lohkon L4 kuivatusvedet johdetaan osittain pohjavesialueen reunalla olevaa metsäojaa pitkin Pengerjokeen. Oja kulkee Syrjäharjun pohjavesialueen poikki ja virtaa pohjaveden muodostumisalueella noin sadan metrin matkan.

Turvetuotannolla voi olla vaikutusta alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevaan pohjavesialueeseen. Lupapäätöksessä toiminnanharjoittaja on velvoitettu selvittämään alle 500 metrin päässä sijaitsevat talousvesikaivot ja tarkkailemaan niiden veden määrää ja laatua. Vaasan hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätöksistä ei ilmene, millä perusteella on arvioitu, että toiminnalla ei olisi vaikutusta pohjavesialueeseen.

Ympäristöluvassa ei ole asetettu raja-arvoa humukselle. Tutkimuksissa on osoitettu, että pintavalutuskentät pidättävät huonosti humusaineita, jotka muodostavat riskin talousveden laadulle. On olemassa riski, että turvetuotanto vaikuttaa haitallisesti Syrjäharjun pohjavesialueen pohjaveden määrään tai laatuun. Pohjaveden pilaaminen on ympäristönsuojelulailla kielletty.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut lausunnon, jossa on viitattu aluehallintoviraston päätökseen ja sen perusteluihin.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausunnon, jonka mukaan aluehallintoviraston päätöksessä annetut määräykset jatkuvatoimisesta virtaamamittauksesta sekä muusta tarkkailusta ovat kattavat ja niissä on huomioitu myös ylivirtaamatilanteet. Määräyksiä on pidettävä riittävinä kuormituksen luotettavaksi arvioimiseksi.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalatalousviranomaisena on ilmoittanut, että sillä ei ole lausuttavaa valituksista.

Petäjäveden ympäristösihteeri on antanut vastineen, jossa on puollettu Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n ja Petäjäveden teknisen lautakunnan lupajaoston valituksia. Uuden turvetuotantoalueen avaaminen heikentää mahdollisuutta saavuttaa Pengerjoen hyvä tila ja aiheuttaa riskin Petäjäveden kunnan talousvesihuollolle.

Jyväskylän ympäristöterveysjaosto on antanut vastineen, jossa on viitattu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle sekä Vaasan hallinto-oikeudelle annettuihin lausuntoon ja vastineeseen sekä on todettu, että terveysjaosto tukee Petäjäveden teknisen lautakunnan lupajaoston näkemystä talousveden tuotannolle aiheutuvasta riskistä.

Petäjäveden teknisen lautakunnan lupajaosto on antanut vastineen Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:n valituksesta.

Vapo Oy on antanut vastineen, jossa on vaadittu, että valitukset on hylättävä. Kuormitus- ja vaikutusarviointi on tehty vastaavalla tavalla kuin muissa vastaavissa hankkeissa. Väite arvioitua huomattavasti suuremmasta kuormituksesta ja vesistövaikutuksesta on paikkaansa pitämätön. Koska arvioinnin perustana on käytetty edustavista kohteista vuosina 2003–2008 otettuja näytteitä, mukana on myös ylivirtaamatilanteisiin osunutta näytteenottoa. Lupapäätökseen sisältyvät tarkkailumääräykset vastaavat korkeimman hallinto-oikeuden käytäntöä.

Hanke ei vaikeuta vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Pengerjoen voimakkaasti metsäojitetusta valuma-alueesta noin 1,5 prosenttia eli 630 hehtaaria on turvetuotantokäytössä. Riihisuo-Maunusuon noin 40 hehtaarin suuruinen tuotantoalue on alle 0,1 prosenttia Pengerjoen valuma-alueesta. Lupapäätös on tehty ennen Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan voimaantuloa. Vaihemaakuntakaava ei ole ollut esteenä luvan myöntämiselle.

Lähinnä pohjavesialuetta sijaitseva Maunusuon tuotantolohko sijaitsee eri valuma-alueella kuin Syrjäharjun pohjavesialueen länsiosa Maunusuon kohdalla. Etäisyydet tuotantoalueelta pohjavesialueelle ovat niin pitkiä, että tuotantoalueen kuivatus ei voi vaikuttaa pohjaveden pintaa alentavasti. Kuivatusvesien suotautuminen lasku-uomasta pohjaveteen ei ole mahdollista. Kysymys on soistuneista ojista.

Petäjäveden teknisen lautakunnan lupajaosto on antanut vastaselityksen, jonka mukaan turvetuotanto voi vaikuttaa läheisten pohjavesialueiden veden laatuun. Vapo Oy ei ole esittänyt toimia, joilla estetään humuspitoisten vesien suotautuminen pohjaveteen.

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Vastaselitystä ei ole annettu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Korkein hallinto-oikeus lisää Petäjäveden teknisen lautakunnan lupajaoston valituksesta lupapäätökseen uuden väliotsikon ja uuden lupamääräyksen 6 a sekä muuttaa lupamääräyksen 14 toista ja kolmatta kappaletta. Uusi lupamääräys 6 a sekä muutetun lupamääräyksen 14 toinen ja kolmas kappale kuuluvat seuraavasti (muutokset kursiivilla):

Pohjavesi

6 a Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteet sekä kuivatusvesien johtaminen Pengerjokeen on tehtävä siten, ettei suovesiä suotaudu tai purkaannu pohjaveteen eikä pohjaveden pinta alene haitallisesti Syrjäharjun pohjavesialueella.

Jos Syrjäharjun pohjavesialueella virtaavan ojan käyttäminen kuivatusvesien purkureittinä edellyttää kunnostustoimenpiteitä, suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä ja mahdollisten pohjavesivaikutusten estämisestä on esitettävä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen kunnostamistoimenpiteisiin ryhtymistä.

14 (---)

Hakijan on selvitettävä alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevat talousvesikaivot ja tarkkailtava niiden veden laatua ja määrää sekä Syrjäharjun pohjavesialueen veden laatua ja pinnankorkeutta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Vesistö-, pohjavesi- ja kaivotarkkailuohjelma on lähetettävä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

(---)

Enemmälti valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muilta osin muuteta.

Perustelut

Lupamääräysten muuttaminen

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate).

Ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdan mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa pohjaveden pilaamiskiellon vastaista seurausta tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella.

Vesilain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos: 1) aiheuttaa tulvan vaaraa tai yleistä vedenvähyyttä; 2) aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista; 3) melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai kulttuuriarvoja taikka vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön; 4) aiheuttaa vaaraa terveydelle; 5) olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä; 6) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille; 7) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vesiliikenteelle tai puutavaran uitolle; 8) vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen; tai 9) muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua.

Saatu selvitys

Riihisuo-Maunusuon suunnitellun turvetuotantoalueen itäpuolella sijaitsee Syrjäharjun I luokan pohjavesialue. Petäjäveden kunnan vesilaitos ottaa 85 % käyttämästään vedestä Syrjäharjun vedenottamolta. Tuotantoalueen etäisyys pohjavesialueen lähimpään reunaan on 410 metriä ja muodostumisalueen reunaan 510 metriä. Pintavalutuskentän reuna sijaitsee lähimmillään noin 370 metrin päässä pohjavesialueen reunasta ja runsaan 400 metrin päässä muodostumisalueen reunasta. Kuivatusvedet johdetaan osittain pohjavesialueen reunalla kulkevaa metsäojaa pitkin Pengerjokeen. Oja kulkee myös Syrjäharjun pohjavesialueen poikki siten, että se virtaa pohjaveden muodostumisalueella noin sadan metrin matkan.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Hakemusasiakirjoissa ei ole selvitystä pohjavesialueen ja turvetuotantoalueen hydrologisesta yhteydestä toisiinsa eikä alueen pohjavesien virtaussuunnista tai pinnankorkeuksista. Vaikka hankealueen etäisyys pohjavesialueesta onkin satoja metrejä ja vaikka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on katsonut, ettei hankkeen toteuttamiselle ole estettä pohjaveden suojelun kannalta, hankkeen mahdollisia vaikutuksia erityisesti pohjaveden määrään ja pinnankorkeuteen Syrjäharjun pohjavesialueella on vielä tarpeen tarkkailla toiminnan käynnistyttyä.

Hakemusasiakirjoista ei myöskään ilmene, miten varmistutaan siitä, että pohjavesialueella ja osin myös pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevaan ojaan johdettavat kuivatusvedet eivät pääse pintavalutuskentältä tai purkuojasta suotautumaan pohjaveteen. Kyseisen ojan mahdollisen kunnostamisen yhteydessä on myös tarpeen huolehtia siitä, ettei pohjavesille aiheudu haitallisia vaikutuksia. Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen varovaisuusperiaate huomioon ottaen luvan myöntämisen edellytysten täyttymisen varmistamiseksi aluehallintoviraston päätöstä on muutettava ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Valitusten hylkääminen

Käyttö- ja päästötarkkailu

Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksen 13 mukaan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Liitteen 3 käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelman mukaan kuntoonpanovaiheessa virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ja vesinäytteet otetaan ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen laskuojasta kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kerran kahdessa viikossa, kevättulvan aikana (yleensä 15.4.–15.5 ) kerran viikossa ja marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) kerran kuukaudessa. Tuotantovaiheessa virtaama mitataan liitteen 3 suunnitelman mukaan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden ja vesinäytteet otetaan ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen 1.4.–30.9. kuukauden välein, 1.10.–31.3. kahden kuukauden välein ja kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.–15.5.) kerran viikossa. Ylivirtaamien ja rankkasateiden aikana tulee ottaa lisänäytteitä. Näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, pH, sameus ja väri.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että edellä mainittu käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on riittävä myös ylivirtaamatilanteiden aikaisten päästöjen selvittämiseksi.

Maakuntakaava ja vesienhoidon tavoitteiden huomioon ottaminen

Ympäristölupaharkinnassa maakuntakaava määräyksineen otetaan huomioon osana toiminnan sijoituspaikan soveltuvuuden arviointia. Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset.

Riihisuo-Maunusuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan myöntämishetkellä voimassa olleessa Keski-Suomen kokonaismaakuntakaavassa hankealue sijaitsee pääasiassa alueella, jolle ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta. Alueelle on osoitettu ohjeelliset ulkoilu- ja moottorikelkkailureittimerkinnät. Maakuntakaavan yleispiirteisyys ja merkintöjen ohjeellisuus huomioon ottaen kyseiset merkinnät eivät ole olleet esteenä ympäristöluvan myöntämiselle. Alueeseen ei kokonaismaakuntakaavassa kohdistu myöskään sinne sijoitettavia toimintoja rajoittavia kaavamääräyksiä. Näin ollen voimassa ollut maakuntakaava on otettu lupaharkinnassa huomioon ympäristönsuojelulain 6 §:ssä edellytetyllä tavalla.

Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava on tullut voimaan ympäristöministeriön päätöksellä 5.12.2014 vasta nyt puheena olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Kaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 9.3.2016 taltionumero 755.

Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu Maunusuolle varaus turvetuotantoalueelle. Ympäristöministeriö on jättänyt maakuntakaavasta vahvistamatta Riihisuon alueelle osoitetun varauksen. Samalla ympäristöministeriö on jättänyt vahvistamatta joukon turvetuotantoa koskevia aluevarauksia sillä perusteella, että vain osa maakuntakaavassa esitetyistä turvetuotannon aluevarauksista voitaisiin toteuttaa ilman vakavia haittoja vesistöille.

Ympäristöministeriön päätöksen mukaan kaavaa laadittaessa ei ollut kiinnitetty erityistä huomiota vesivarojen kestävään käyttöön. Vaihemaakuntakaavan vahvistamista koskevassa asiassa on arvioitu kaavaratkaisun lainmukaisuutta suhteessa maankäyttö- ja rakennuslain asettamiin vaatimuksiin ja kaavan taustaselvityksistä ilmeneviin seikkoihin. Se, että ympäristöministeriö on jättänyt vahvistamatta Riihisuon alueelle osoitetun turvetuotantoon soveltuvaa aluetta koskevan merkinnän, ei sellaisenaan muodosta ehdotonta estettä ympäristöluvan myöntämiselle vahvistamatta jääneelle alueelle. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ratkaistaan ympäristölupaharkinnassa ympäristönsuojelulain säännösten perusteella, jolloin on varmistuttava myös siitä, ettei eri toimintojen yhteisvaikutuksista aiheudu ympäristönsuojelulaissa säädettyjä kiellettyjä seurauksia.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on lain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Riihisuo-Maunusuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Pengerjokeen, jonka ekologinen tila on tällä hetkellä tyydyttävä. Vuosille 2016–2021 hyväksytyn Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman mukaan Pengerjoen hyvä tila arvioidaan saavutettavaksi vuoteen 2027 mennessä.

Tällaisessa tilanteessa on vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteiden kannalta arvioitava, voidaanko joen valuma-alueelle enää sallia uutta kuormittavaa toimintaa tilatavoitteiden saavuttamista vaarantamatta. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Pengerjoen koko valuma-alueesta turvetuotantokäytössä on alle kaksi prosenttia. Riihisuo-Maunusuon turvetuotantoalueella on määrätty käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa, joka vastaa vesienhoitosuunnitelmassa turvetuotannolle esitettyjä sektorikohtaisia toimenpiteitä. Toiminnasta aiheutuvat vesistövaikutukset ovat ennalta arvioiden myös turvetuotantoalueen varsin pieni koko huomioon ottaen niin vähäisiä, että niiden ei voida katsoa vaikuttavan Pengerjoen tilatavoitteiden saavuttamiseen tai aiheuttavan muutoinkaan merkittävää pilaantumista.

Pohjaveden suojelu

Kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja edeltä ilmenevät lupamääräyksiin tehtävät muutokset, on ennalta riittävästi varmistuttu siitä, että hankkeesta ei aiheudu pohjaveden pilaamiskiellon vastaisia seurauksia. Näin ollen lupapäätöksen kumoamiseen ei ole perusteita.

Täydentävät perustelut ja lopputulos

Edellä lausutuilla perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Rauno Pääkkönen ja Olli Malve. Asian esittelijä Hanna Lehtinen.

 
Julkaistu 5.1.2018