Muu päätös 784/2018

Vesitalousasiaa koskeva valitus (väylän ruoppaus ja massojen läjitys, Kuggviken, Inkoo)

Antopäivä: 22.2.2018
Taltionumero: 784
Diaarinumero: 3484/1/16
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T784

Asia Vesitalousasiaa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 19.9.2016 nro 16/0190/2

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on viraston ympäristölupavastuualueella 26.6.2015 tehdyllä päätöksellään n:o 140/2015/2 on hylännyt A:n lupahakemuksen väylän ruoppaukseen ja massojen läjitykseen Kuggvikenin merialueelle Inkoon kunnassa.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Hanke

Hankkeen tarkoituksena on parantaa vedenvaihtuvuutta ja vedenlaatua Kuggvikenin lahdella sekä luoda paremmat mahdollisuudet veneellä pääsyyn lahden rannalla sijaitseville kiinteistöille. Hakemuksen mukaisesti ruopataan noin 900 m­ silttistä savea Kuggvikenin lahden matalalta suualueelta. Ruoppaus ja läjitysvaihtoehdot 1 ja 2 sijoittuvat hakijan omistamalle kiinteistölle 149-467-3-25, läjitysvaihtoehto 3 sijaitsee yhteisellä vesialueella 149-876-7-0.

Kuggvikenin flada

---

Fladat ovat maankohoamisen myötä merestä kuroutuvia matalia, selvästi rajautuneita murtovesialtaita, jotka ovat yhä yhteydessä mereen yhden tai useamman suuaukon (salmen) kautta. Suuaukon kohdalla on yleensä selvä kynnysalue. Fladojen rantoja reunustaa tavallisesti ruovikko, mutta keskusta on avointa vettä. Fladojen pohjia peittää yleensä runsas ja erikoislaatuinen makrofyyttikasvillisuus. Fladasta seuraava kehitysaste on kluuviflada, jonka suuaukot ovat kasvaneet umpeen ja yhteys mereen on ainoastaan korkean veden aikaan, yleensä syys- ja talvimyrskyjen aikana.

Kuggvikenin lahti on karttatarkastelun perusteella noin 900 m:n pituinen, keskimäärin 170 m:n levyinen ja noin 15 ha:n kokoinen merenlahti. Lahti ei siten ole vesilain tarkoittama alle 10 ha:n suuruinen flada. Fladan koolla tai sillä, että se on vesilain tarkoittama alle 10 ha:n suuruinen flada, ei sinällään ole merkitystä fladan arvoa tai luonnonsuojelullista merkitystä arvioitaessa. Kuggvikenin lahti on ominaispiirteiltään selkeästi flada ja se on luontoarvoltaan merkittävä.

Hakemuksen mukaisesti Kuggvikenin lahden suualueen ruopattavaksi suunnitellun alueen syvyys on nykyisellään noin 60 cm, jota voidaan pitää riittävänä veden vaihtuvuuden ja kalojen liikkumisen kannalta. Tuo syvyys ei myöskään kokonaan estä veneellä kulkua, jota voidaan tarvittaessa helpottaa ruoppausta keveämmällä kasvillisuuden niitolla.

Inkoon sisäsaariston yleiskaava

---

Hankealue kuuluu valmistelussa olevan Inkoon sisäsaariston yleiskaavan alueeseen. Kaava on ollut nähtävillä 10.6.-30.8.2013 ja on kunnasta saadun tiedon mukaan tulossa tehtyjen korjausten jälkeen uudelleen nähtäville kesällä 2015. Kaava ei siis ole lainvoimainen.

Valmisteltavana olevassa kaavassa Kuggvikenin lahden vesialueella on merkintä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeästä alueesta (luo 4.15). Koko lahtialue, johon Kuggvikenin lahden lisäksi kuuluvat lahden itäpuoliset vesialueet, on lisäksi merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi aluekokonaisuudeksi (luo 4F). Kaavoitusta tukevan luontoselvityksen (Luontotieto Keiron Oy 2013) mukaan Kuggvikenin lahti on laaja täysin luonnontilainen flada, jossa ei ole tehty ruoppauksia. Lahti on merkittävä ruokailu- ja levähdysalue vesilinnuille. Fladan vesi on kirkasta, ruovikkoa on vain kapeana epäyhtenäisenä kaistaleena rannassa. Veneet pääsevät yhä kapean ruovikkosalmen lävitse pois lahdelta. Luontoselvityksessä on muun muassa suosituksena, että vesialue suojellaan ja ruoppaukset kielletään.

Intressivertailu

---

Hankkeesta saatava hyöty rajoittuu yksityisiin etuihin, jotka saataisiin kun ruoppaus helpottaisi veneliikennettä Kuggvikenin lahden ja merialueen välillä. Lahden rannalle on valmisteilla olevassa Inkoon sisäsaariston yleiskaavassa varattu rakennuspaikat seitsemälle loma-asunnolle. Varatut rakennuspaikat sijaitsevat kuitenkin mantereella ja niille saavutaan maitse, joten venereitti rakennuspaikoille ei ole välttämätön.

Hankkeesta yleiselle edulle aiheutuvana huomattavana menetyksenä voidaan pitää muutosta luonnontilaisen fladan ominaispiirteissä, kun fladalle tärkeä matala kynnys poistettaisiin. Kynnyksen poistaminen tuhoaisi todennäköisesti fladan. Muutos heikentäisi lintujen ruokailu- ja pesintä sekä kalojen kutumahdollisuuksia.

Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Inkoon sisäsaariston ekologinen tila on huono. Tavoitteena on saavuttaa hyvä tila lisätoimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä. Suunnitelman mukaan rannikolla luontaiset fladat ja kluuvit ovat katoamassa alueilta, joiden luonnollinen madaltuminen ja umpeenkasvu estetään toistuvilla ruoppauksilla. Hanke vaarantaisi vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista.

Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty ei ole huomattava verrattuna yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.

Lopputulos

Hakemuksen mukainen ruoppaus ei ole Inkoon sisäsaariston yleiskaavan toteuttamisen kannalta perusteltu ja hanke vaikeuttaa merkittävästi yleiskaavan laatimista. Hanke on yksityistä etua palvelevaan tarkoitukseen Kuggvikenin fladan olosuhteissa huomattavan suuri. Näin ollen ja kun otetaan huomioon edellä intressivertailussa todettu huomattava haitta yleiselle edulle, ei hakemuksen mukaiselle hankkeelle ole luvan myöntämisen edellytyksiä.

Sovelletut säännökset

Vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohta sekä 5, 6 ja 7 §

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.

Vesilain 3 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon asemakaava. Lisäksi on otettava huomioon, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään maakuntakaavan ja yleiskaavan oikeusvaikutuksista. Saman pykälän 2 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on katsottava, ettei lupa merkittävästi vaikeuta kaavan laatimista.

Vesilain 3 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta yleiselle edulle aiheutuvia hyötyjä ja menetyksiä arvioidaan yleiseltä kannalta.

Vesilain 3 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitaloushankkeesta saatavana yksityisenä hyötynä otetaan huomioon maa- tai vesialueen tai muun omaisuuden tuottavuuden tai käytettävyyden parantumisesta aiheutuva omaisuuden käyttöarvon lisääntyminen sekä hankkeen toteuttamisesta välittömästi saatava muu etu.

Asiassa saatu selvitys

A:n tarkoituksena on ruopata noin 10 metriä leveä ja noin 45 metriä pitkä veneväylä Kuggvikenin merenlahden suulle. Alueen tämänhetkinen syvyys on keskimäärin - 0,6 metriä ja tavoitesyvyys on - 1,5 metriä.

Kuggviken on kooltaan noin 15 hehtaaria. Inkoon sisäsaariston yleiskaavahankkeen yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä Kuggviken on luokiteltu täysin luonnontilaiseksi fladaksi. Karttatarkastelun perusteella lahden suu on lähes umpinainen, kahta kapeaa kanavaa lukuun ottamatta. Asiassa saadun selvityksen perusteella Kuggvikenin rannoilla on vapaa-ajan asutusta ja lisärakentaminen on kaavan perusteella mahdollista. Lisäksi lahdessa sijaitsee venevalkama.

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa (10.8.1989) Kuggvikenin vesialueella ei ole erityisiä merkintöjä, mutta valmisteilla olevassa Inkoon sisäsaariston yleiskaavaehdotuksessa Kuggviken on varustettu merkinnällä W/s (vesialue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, alueen luonnontilaa ei saa muuttaa ruoppauksin eikä pengerryksin) ja vesialue laajemmin, ruoppausalue mukaan lukien, on varustettu merkinnällä luo 4F (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä aluekokonaisuus).

Oikeudellinen arviointi

Vesilain mukaisten yleisten luvan myöntämisen edellytysten lisäksi lupa-asiaa ratkaistaessa on katsottava, ettei lupa merkittävästi vaikeuta kaavan laatimista. Vesilain esitöiden (HE 277/2009) ja oikeuskäytännön (KHO 2014:41) mukaan myös lainvoimaa vailla oleva yleiskaava on otettava huomioon lupaharkinnassa.

Asiassa ei ole ilmennyt, että hankkeen toteuttamisesta aiheutuisi yksityisen edun menetystä. Yksityisenä hyötynä on otettava huomioon veneliikenteen edellytysten paraneminen ja siitä seuraava virkistys- ja markkina-arvojen parantuminen.

Flada on luonnonmaantieteellinen käsite ja tarkoittaa merenlahtea jossa yhteys väljempään veteen on niin ahdas että fladan vedenkorkeus seuraa meriveden korkeusvaihtelua viiveellä. Fladalle ei ole vesilaissa määritelty mitään enimmäiskokoa; vesilain 2 luvun 11 § tarkoittaa vain sitä, että yli 10 hehtaarin kokoinen flada ei ole automaattisesti suojeltu, vaan tällaisen fladan suojelutarve ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Fladan käsite ei myöskään ole sidottu maan kohoamiseen, vaan lahden suun ahtauteen. Näin ollen merkitystä ei ole sillä, onko flada muodostunut maankohoamisen, ruovikoitumisen tai jonkun muun seikan seurauksena.

Edellä esitetyn ja asiassa saadun selvityksen perustella Kuggvikeniä on pidettävä fladana.

Fladan ominaisuuksiin kuuluu, että sen vesi on lämpimämpää kuin ulkopuolinen vesi, ja biologinen tuotanto on korkea muun muassa kalojen kutu- ja poikasalueena. Kuggvikenin kalastosta, kasvistosta ja linnustosta ei ole esitetty tarkempaa selvitystä, mutta selvänä on kuitenkin pidettävä, että Kuggviken on luonnontilainen tai lähes luonnontilainen isokokoinen flada. Tällaiset fladat ovat harvinaisia ja niillä on siten erityisiä luonnonarvoja.

Suunniteltu ruoppaus kohdistuu Kuggvikenin suulle salmen matalimpaan kohtaan. Koska fladan luonnonarvot liittyvät vähäiseen veden vaihtuvuuteen, muuttaisi ruoppaus Kuggvikenin tilaa ja huonontaisi sen luonnonarvoja. Ruoppaushankkeen toteutuminen voisi siten johtaa merkittävään yleisen edun menetykseen.

Edellä esitetyn perusteella hallinto-oikeus katsoo, että hankkeesta yksityisille eduille saatava hyöty ei ole huomattava verrattuna siitä yleisille eduille koituviin menetyksiin. Hanke toteutuessaan saattaisi myös vaikeuttaa kaavan laatimista. Perusteita luvan myöntämiselle ei siten ole ja valitus on siksi hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marjatta Korsbäck, Jan Eklund ja Patrick Sahlström, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja valittajalle myönnetään haettu vesitalouslupa väylän ruoppausta ja massojen läjitystä varten tai että lupa-asia palautetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimuksensa tueksi valittaja on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa ja lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Vesilain 2 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluistakin ilmenee, Kuggviken ei ole kyseisen lainkohdan tarkoittama flada, eikä hankkeen luvan epäämistä voida perustaa kyseiseen säännökseen. Kuggviken on tavanomainen merenlahti, eikä isokokoinen flada. Luontoselvitys on viitattujen luontoarvojen osalta puutteellinen ja perustuu virheelliseen tulkintaan fladasta. Fladan muita ominaispiirteitä ei ilmeisesti ole selvitetty lainkaan. Virheellisen fladaluokittelun lisäksi mitään objektiivisesti perusteltavissa olevaa luontoarvotietoa Kuggvikenistä ei ole olemassa tai ainakaan esitetty. Siinäkin tapauksessa, että Kuggviken olisi isokokoinen flada, muun kuin vesilain nojalla suojellun fladan suojeluarvo tulee selvittää tapauskohtaisesti. Asiassa ei ole esitetty alueella olevan sellaisia erityisiä luonnonarvoja, joita hakemuksen mukainen toiminta heikentäisi. Päinvastoin hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, ettei Kuggvikenin alueen kalastosta, kasvistosta ja linnustosta ole esitetty tarkempaa selvitystä.

Alueella vireillä olevan kaavoituksen osana suoritettu luontoselvitys on ollut pintapuolinen ja puutteellinen, eikä arviota suojeltavista luontoarvoista voida perustaa siihen. Kuggvikenin tapauksessa ei ole perusteita suojella yli 10 hehtaarin kokoista merenlahtea. Koska alueen suojelutarpeen perusteita ei ole tapauskohtaisen harkinnan pohjaksi esitetty, laillisia perusteita luvan epäämiselle ei ole. Ruoppaus on niin pienimuotoinen, ettei lahden tila muuttuisi ruoppauksen takia. Salmessa olevaa kynnystä ei poisteta, vaan salmeen rehevöitymisen seurauksena syntyneessä ruovikossa olevaa venereittiä syvennetään alle metrin verran. Salmen suulta on tarkoitus ruopata ainoastaan 10 metriä leveä kaistale, joten hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta yli 15 hehtaarin kokoisen merenlahden veden vaihtuvuuteen. Näin vähäisellä ja lyhytaikaisella ruoppauksella ei ole myöskään vaikutusta lintujen ruokailu- ja pesintämahdollisuuksiin. Alueella ja sen lähiympäristössä on merkittäviä ruovikkoalueita, eikä pienikokoinen venereitti kaislikon läpi vaikuta näiden alueiden pinta-aloihin.

Myös intressivertailun perusteella lupa ruoppauksen toteuttamiseen tulee myöntää. Hankealueella, Horsuddenin niemellä, on jo kaksi vapaa-ajan rakennusta, ja kolmas on rakenteilla. Lisäksi Kuggvikenin pohjukassa rantavyöhykkeellä sijaitsee asuinrakennus. Voimassa olevan yleiskaavan mukaiset rakentamattomat RA-rakennuspaikat on vireillä olevassa yleiskaavaluonnoksessa sijoitettu Kuggvikenin molemmin puolin. Ruoppauksen estäminen vaikeuttaa siten osayleiskaavan laatimista ja olemassa olevan kaavan toteutumista merkittävästi, koska olemassa olevan kaavan mukaiset rakennuspaikat Kuggvikenin molemmin puolin ovat vaikeasti käytettäviä, mikäli vesitietä ja laituripaikkoja sinne ei ole. Ruoppauksesta olisi Kuggvikenin lahden rantojen kiinteistöille huomattavaa hyötyä veneyhteyksien paranemisen johdota. Ruoppauksen toteuttaminen lisäisi Kuggvikenin ympärillä sijaitsevien olemassa olevien ja kaavoitettujen loma-asuinrakennusten käytettävyyttä sekä nostaisi niiden arvoa. Näin ollen ruoppaushanke hyödyttää huomattavasti useita kiinteistöjä ja parantaa niiden käytettävyyttä. Hallinto-oikeuden päätös rajoittaa maa- ja vesialueiden omistajien mahdollisuutta käyttää omaa aluettaan.

Salmen kynnystä ei olla poistamassa, vaan kyse on venereitin syventämisestä nykyisestä tasosta alle metrillä. Tämä voi parantaa alueen veden vaihtuvuutta hieman, mutta ei muuta merkittävästi alueen ominaispiirteitä. Salmeen jää ruoppauksen jälkeenkin merkittävä kynnysvaikutus. Lahden muodosta ja salmien kapeudesta johtuen ruoppauksella ei ole tosiasiallista vaikutusta lahden suojaisuuteen. Hankkeesta ei aiheudu yleiselle edulle juurikaan menetyksiä, sillä hankkeen vaikutukset ympäristöön jäävät vähäisiksi.

Hanke ei myöskään merkittävästi vaikeuta kaavan laatimista alueelle taikka voimassaolevan rantayleiskaavan toteutumista. Alueella on voimassa rantayleiskaava, josta ei johdu esteitä hankkeen toteuttamiselle. Valmisteilla olevassa osayleiskaavassa hankealue sijoittuu ruoppauksen kieltävän kaavamääräyksen W/s-alueen ulkopuolelle. Näin ollen luvan epäämistä ei voida perustaa valmisteilla olevan yleiskaavan W/s-kaavamääräykseen, eikä hanke ole kaavaehdotuksen vastainen tai vaikeuta Inkoon sisäsaariston osayleiskaavan laatimista vesilain 3 luvun 5 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla. Kyse on joka tapauksessa vaikutuksiltaan niin vähäisestä hankkeesta, ettei sillä ole vaikutuksia kuin aivan hankealueen läheisyydessä. Hanke myös osaltaan tukee kaavoituksen toteutumista, sillä ruoppaaminen parantaa veneliikennemahdollisuuksia nykyisten ja myös osayleiskaavaehdotuksessa osoitettujen seitsemän uuden loma-asunnon rakennuspaikan osalta. Lisäksi hanke parantaa olemassa olevan venevalkaman käyttömahdollisuuksia.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on ilmoittanut, ettei se anna valituksen johdosta lausuntoa.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta. ELY-keskus on viitannut asiassa aiemmin antamiinsa lausuntoihin ja on esittänyt valituksen hylkäämistä. Lisäyksenä aiempiin lausuntoihinsa ELY-keskus on todennut, että Inkoon sisäsaariston yleiskaavaehdotus on tulossa uudelleen nähtäville tammikuussa 2017. Nähtäville tulevassa kaavaehdotuksessa Kuggvikenin ruoppauksia rajoittavan W/s-alueen rajaus tulee kulkemaan lausunnon liitteenä olevan kartan mukaisesti nuolen osoittamassa kohdassa. Liitteen mukaisesta rajauksesta on sovittu 11.10.2016 pidetyssä palaverissa, jossa olivat ELY-keskuksen edustajien lisäksi mukana Inkoon kunnan kaavoituspäällikkö ja kunnan konsulttina toimiva kaavanlaatija.

Valittaja on vedonnut muun muassa siihen, että valmisteilla olevassa sisäsaariston osayleiskaavassa hankealue sijoittuu W/s-alueen ulkopuolelle. Nyt nähtäville tulevassa kaavaehdotuksessa hankealue sijaitsee W/s-alueella.

Inkoon rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta. Lautakunta on viitannut asiassa aiemmin esittämäänsä ja esittänyt valituksen hylkäämistä. Kynnyksen ruoppaus uhkaa tuhota Kuggvikenin luontoarvot, huonontaa veden laatua ja lahden virkistysarvoa. Salmen läpi voidaan normaalisti ajaa vaikeuksitta Buster-tyyppisellä moottoriveneellä. Salmen syventämistä ei voida pitää välttämättömänä. Saariston luontoselvitys on tehty asiantuntemuksella ja tosiasioihin perustuen. Sisäsaariston osayleiskaavaluonnoksessa virheellisesti piirretty raja Kuggviken W/s on korjattu myöhemmässä kaavaluonnoksessa siten, että se kulkee Kuggvikenin kynnyksen kohdalla, jossa sen käytettävissä olevan luonnontieteellisen asiantuntemuksen perusteella tulee kulkea.

B ja C hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen johdosta siellä kuultuina ovat antaneet A:n valituksen johdosta vastineen, jossa he ovat esittäneet valituksen hyväksymistä. Kyse on pienimuotoisesta ruoppauksesta, jonka vaikutus veden laatuun on vähäinen. Lintujen pääasiallinen ruokailu- ja levähdysalue on havaintojen mukaan Kuggvikenin ulkopuolella, eikä alueella ole kuultu viitasammakolle ominaista ääntelyä. Voimassa oleva kaava mahdollistaa ruoppauksen. Kuggvikeniä ei voida pitää luonnontilaisena sinne laajalta alueelta johtavien metsäojien vuoksi, minkä vuoksi myös veden laadun turvaaminen on tärkeää. Lahden pohjukassa on lisäksi käytössä oleva venevalkama.

A on antanut vastaselityksen annettujen lausuntojen ja vastineen johdosta. Vaikka nähtävillä olevassa uudessa yleiskaavaluonnoksessa W/s-merkintä on laajennettu koskemaan myös Kuggvikenin lahden suuta eli juuri ruoppaushakemuksessa tarkoitettua aluetta, vähäinen ruoppaushanke ei vaikeuta kaavan laatimista.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Vesilain 3 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon asemakaava. Lisäksi on otettava huomioon, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään maakuntakaavan ja yleiskaavan oikeusvaikutuksista. Saman pykälän 2 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on katsottava, ettei lupa merkittävästi vaikeuta kaavan laatimista.

Vesilain 3 luvun 5 §:ää koskevissa esitöissä (hallituksen esitys vesilainsäädännön uudistamiseksi, HE 277/2009 vp) on todettu muun ohella, että ehdotetun pykälän viimeisessä virkkeessä säädettäisiin vesioikeudellisen päätöksenteon suhteesta tulevaan kaavoitukseen. Säännöksen mukaan lupa ei saisi merkittävästi vaikeuttaa vireillä olevan kaavan laatimista. Säännöksellä ei viitata yleisesti tulevaan kaavoitukseen, vaan sillä tarkoitetaan tilanteita, joissa kaava on laadittavana tai päätös kaavan laatimisesta on tehty. Vaikeutuminen jäisi aina tapauskohtaisesti ratkaistavaksi. Tällainen tilanne voisi olla kyseessä esimerkiksi silloin, jos hakemuksen tarkoittama toiminta poikkeaisi olennaisesti alueelle suunnitellusta käyttötarkoituksesta.

Saadun selvityksen mukaan Inkoon kunnanvaltuusto on 13.11.2017 (§ 73) hyväksynyt sisäsaariston osayleiskaavaehdotuksen. Osayleiskaava ei valitusten vuoksi ole lainvoimainen. Hyväksytyssä kaavassa kysymyksessä oleva hankealue on varattu vesialueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (W/s). W/s-aluetta koskevan yleiskaavamääräyksen mukaan alueen luonnontilaa ei saa muuttaa ruoppauksin eikä pengerryksin.

Lupaharkinnassa on vesilain mukaisten yleisten luvan myöntämisen edellytysten lisäksi katsottava, ettei lupa merkittävästi vaikeuta kaavan laatimista. Vesilain esitöiden (HE 277/2009 vp) ja oikeuskäytännön (KHO 2014:41) mukaan myös lainvoimaa vailla oleva yleiskaava on otettava huomioon lupaharkinnassa. Suunniteltu ruoppaushanke muuttaisi Kuggvikenin alueen luonnontilaa ja vaikeuttaisi näin ollen merkittävästi mahdollisuuksia sellaisen yleiskaavan toteuttamiseen, jossa alue varataan säilytettäväksi luonnontilaisena.

Näillä perusteilla ja kun lisäksi otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

 
Julkaistu 22.2.2018