Muu päätös 801/2018

Ympäristölupaa koskeva valitus (kallion louhinta ja murskaus, Mäntsälä)

Antopäivä: 23.2.2018
Taltionumero: 801
Diaarinumero: 3654/1/16
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T801

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja A ja B

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 29.9.2016 nro 16/0424/1

Asian aikaisempi käsittely

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on 15.12.2014 antamallaan päätöksellä (9.12.2014 § 168) myöntänyt Lemminkäinen Infra Oy:lle ympäristönsuojelulaissa (86/2000) tarkoitetun ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen Mäntsälän kunnan kiinteistölle Sääksensilta II 505-407-11-309. Ympäristölupahakemus oli tullut vireille 24.7.2013.

Ympäristölautakunta on myöntänyt Lemminkäinen Infra Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta sen jälkeen, kun toiminnanharjoittaja on asettanut 10 000 euron suuruisen vakuuden.

Lupa on voimassa kymmenen vuotta sen lainvoimaiseksi tulemisesta.

Päätökseen on liitetty seuraavat lupamääräykset:

Toimintaa koskevat yleiset määräykset

1. Murskaamista, poraamista, rikotusta, räjäytyksiä, kuormauksia tai kuljetuksia ei saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan:

1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana;

2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana;

3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana;

4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja

5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana.

2. Louhintaräjäytyksistä tulee ennen räjäyttämistä antaa varoitussignaali. Luvan haltijan on muutoinkin huolehdittava, ettei louhinta-alueelle ole mahdollista tulla havaitsematta vaarallisia kohtia ja työtilanteita riittävän ajoissa.

Kallion louhinnan ja murskauksen ajankohdat tulee ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen niiden aloittamista Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Melu, tärinä ja pöly

3. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla ja koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.

4. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.

Kivenmurskaamon melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa meluntorjuntaan liittyviä lisämääräyksiä.

5. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

6. Ennen toiminnan aloittamista on arvioitava toiminnan aiheuttaman tärinän vaikutukset ympäristöön ja määritettävä ne toimenpiteet, joita tarvitaan tärinän aiheuttamien vahinkojen välttämiseksi. Tärinään liittyvässä riskianalyysissä tulee ottaa huomioon vähintään: käytettävä räjähdysainemäärä, maa- ja kallioperän tärinänjohtavuus, räjäytyskohteen ja arvioitavien rakennusten (tai muiden tärinälle herkkien laitteiden) välinen etäisyys sekä mahdolliset muut tärinän leviämiseen vaikuttavat tekijät.

Riskianalyysin tuloksen perusteella on tehtävä tarvittavat kiinteistökatselmukset ja tärinänmittaussuunnitelmat. Tiedot tärinään liittyvästä riskianalyysista ja toimenpiteet tärinän aiheuttamien vahinkojen välttämiseksi sekä kiinteistökatselmustiedot ja tärinänmittaussuunnitelma tulee toimittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle viimeistään 30 vrk ennen seuraavaa louhintaa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi perustelluista syistä antaa räjäytystyötä ja tärinää koskevia lisämääräyksiä.

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen

7. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen.

Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

8. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Louhinta-alueelle ei saa johtaa pintavesiä alueen ulkopuolelta. Alueelle kerääntyvät pintavedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista alueen ulkopuolelle. Pintavesien johtamisesta on tehtävä erillinen pintavesien johtamissuunnitelma. Johtamissuunnitelma tulee esittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkastettavaksi viimeistään 30 vrk ennen seuraavaa louhintaa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa suunnitelman johdosta tarkentavia määräyksiä.

Jätehuolto

9. Maa-ainesten ottamisessa syntyneet kaivannaisjätteet (kallio- tai maaperässä luonnollisesti esiintyvän orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen irrotuksessa taikka sen varastoinnissa, rikastamisessa tai muussa jalostamisessa syntyvät jätteet) tulee hyödyntää ensisijaisesti alueen rakentamisessa ja maisemoinnissa. Mikäli alueen maa-aineslain mukaisiin jälkihoitotöihin (maa-aineslupapäätöksen mukaisiin) ei ole riittävästi alueella jo olevia pintamaita, voidaan ko. käyttötarkoituksiin soveltuvia maita tuoda alueen ulkopuolelta. Maa-aineksen tulee olla puhdasta, eikä se saa sisältää haitallisia aineita. Ulkopuolelta tuotavien maiden alkuperä on aina selvitettävä ja kirjattava ylös.

10. Alueelle ei saa vastaanottaa jätteitä eikä aluetta saa käyttää maankaatopaikkatoimintaan. Toiminnassa syntyneet jätteet on lajiteltava. Jätteet saa luovuttaa ainoastaan jätelain 29 §:n mukaiselle vastaanottajalle. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jätteistä. Kirjanpitoon on sisällytettävä tiedot syntyneen, kerätyn ja poiskuljetetun jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta mahdollista viranomaistarkastusta varten.

11. Vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Vaarallisen jätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen haltijan nimi, jätteen nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa tilassa omissa selkeästi merkityissä astioissaan tiiviillä alustalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. Vaarallisen jätteen pakkaamisen ja merkitsemisen tulee muilta osin olla jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 179/2012 mukaista.

12. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

13. Murskauslaitoksen toiminnasta aiheutuvien hiukkaspäästöjen (hengitettävät hiukkaset PM10) vaikutus lähialueen ilmanlaatuun on selvitettävä ympäristölupahakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Hiukkasmittaus tulee järjestää ensimmäisessä murskausjaksossa luvan myöntämisen jälkeen. Mittausjakson pituuden tulee olla riittävä, jotta pitoisuusmittauksen tuloksia voidaan verrata ilmanlaadusta annettuun valtioneuvoston asetukseen 711/2001.

Tehtyjen mittausten tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti (sis. mittaustulosten vertaaminen asetuksen 711/2001 raja-arvoihin) on toimitettava mittausten jälkeen Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle.

14. Murskauslaitoksen toiminnasta ja porauksesta aiheutuvat melutasot tulee selvittää ympäristölupahakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Melumittaus tulee järjestää ensimmäisessä poraus- ja murskausjaksossa (ml. kiven rikotus) luvan myöntämisen jälkeen. Mittausten tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti (sis. mittaustulosten vertaaminen lupamääräyksen nro 5 mukaisiin raja-arvoihin) on toimitettava tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle.

15. Kiviaineksen jalostustoiminnan pinta- ja pohjavesivaikutuksia tulee tarkkailla ympäristölupahakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmassa esitetyn lisäksi pohjaveden tarkkailua tulee tehdä ottoalueelle, pohjaveden virtaussuunnassa lähimpään kaivoon päin asennettavasta uudesta pohjaveden tarkkailuputkesta, joka materiaaliltaan ja rakenteeltaan soveltuu pohjaveden sekä pinnan- että laadun tarkkailuun. Uuden tarkkailupisteen sijainnista on esitettävä suunnitelma kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkastettavaksi. Ensimmäiset vesinäytteet tulee ottaa ennen seuraavaa irtilouhinta- tai murskausjaksoa. Tutkimuspisteissä mitatut pohjaveden pinnankorkeudet tulee esittää virallisessa korkeusjärjestelmässä. Tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle.

16. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa louhitun ja murskatun kiviaineksen määristä ja työajoista, pölyntorjuntatoimenpiteistä, räjäytyksistä ja niissä käytetyn räjähdysaineen määristä, tarkkailutuloksista, toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä poikkeuksellisista tilanteista. Vuosiyhteenvedossa tulee esittää sanallinen arvio tarkkailun tuloksista ja tarkkailua koskevista epävarmuustekijöistä. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta ympäristönsuojeluviranomaiselle 1.4. mennessä.

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

17. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle, joka voi antaa asiaan liittyen tarvittavia määräyksiä.

Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet

18. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy. Polttoaine- tai öljyvuodoista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Onnettomuuksista ja häiriötilanteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä.

Toiminnan vastuuhenkilö

19. Toiminnan tulee olla valvottua ja toiminnalla tulee olla riittävän ammattitaitoinen vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava tiedoksi ennen toiminnan aloittamista valvontaviranomaiselle.

Toiminnan lopettaminen

20. Kivenjalostustoiminnan lakattua alue on viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu käytöstä poistamisen jälkeen maaperän pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa tai vaaraa. Alueelta on poistettava kaikki toimintaan liittyvät laitteet ja varusteet. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi siten kuin siitä jätelaissa säädetään.

Toiminnanharjoittajan tulee pyytää ympäristösuojeluviranomaiselta lopputarkastusta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta A:n ja B:n valitusajan päättymisen jälkeen esittämän äänivallin rakentamista koskevan vaatimuksen. Hallinto-oikeus on hylännyt A:n ja B:n valituksen ympäristölautakunnan päätöksestä sekä päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä ja aloittamisluvan kumoamista koskevat vaatimukset. Hallinto-oikeus on hylännyt valittajien oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Tutkimatta jättäminen

Hallinto-oikeuslain 3 §:n mukaan hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi sen toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tai muussa laissa.

Hallintolainkäyttölain 27 §:n 1 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää vireillä olevassa asiassa ainoastaan sellaisen uuden vaatimuksen, joka perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

A ja B ovat valituksessaan vaatineet ympäristölautakunnan päätöksen kumoamista ja toissijaisesti lupamääräyksen 1 muuttamista. Hallinto-oikeuteen 17.8.2015 saapuneessa vastaselityksessään he ovat uutena vaatimuksena vaatineet äänivallin rakentamista räjäytystyömaan sille laidalle, jossa heidän kiinteistönsä sijaitsee. Vaatimusta ei ole esitetty ympäristölautakunnassa vaan se on esitetty vasta hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu ensiasteena tutkia muutoksenhakijoiden esittämää uutta vaatimusta. Vaatimus on myös vasta valitusajan päättymisen jälkeen esitettynä jätettävä tutkimatta.

Ympäristölupa

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantuminen voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 1 §:n mukaan asetuksessa säädetään kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa.

Asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Asetuksen 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

Asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana, 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana, 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana, 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana ja 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. Pykälän 3 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista 1 ja 2 momentissa säädettyä ankarampia määräyksiä.

Lisäksi asetuksessa on annettu säännöksiä ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta sekä ilmanlaadusta, meluntorjunnasta, melutasoista, maaperän ja pohjaveden suojelusta, jäte- ja hulevesistä sekä jätehuollosta, onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautumisesta sekä tarkkailusta.

Valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.

Asiassa saatu selvitys

Toiminta-alue sijaitsee Mäntsälän kunnassa Lahden moottoritien (Vt4) ja Lahdentien välissä rajoittuen eteläiseltä reunaltaan metsäalueeseen. Ottoalueen puusto on hakkuin käsiteltyä varttunutta kasvatusmetsää tai nuorta taimikkoa. Lähin asuinrakennus on noin 300 metrin päässä louhinta-alueen rajasta etelään. Alue ei kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin, mutta lähistöllä on talousvesikaivoja. Lähin pohjavesialue sijaitsee suunnittelualueelta noin 3 kilometriä lounaaseen. Toiminta-alueella ei ole asemakaavaa. Vuosittain arvioidaan alueelta louhittavan ja murskattavan keskimäärin 100 000–150 000 tonnia kiviainesta. Vuosittain toimintaa arvioidaan olevan 1–6 kuukautta. Toiminta-alueella on harjoitettu kalliokiven ottamista, jota koskevat ympäristö- ja maa-ainesluvat ovat päättyneet 31.12.2010.

Lemminkäinen Infra Oy on tarkkaillut edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen pohjaveden pinnankorkeutta 4–6 kertaa vuodessa ottoalueelta sekä Kotkakorventien ja Lahdentien havaintopisteistä. Pinnankorkeusmittausten perusteella kalliopohjavesi on ollut ottoalueen havaintopisteessä 3,5–6 metrin syvyydellä. Pohjaveden laatua on tarkkailtu edellä mainituista havaintopisteistä 2 kertaa vuodessa. Tarkkailutulosten perusteella veden laatu tutkimuspisteissä on ollut laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (461/2000) laatuvaatimuksien mukaista. Asetuksen laatusuosituksista on ollut joitakin poikkeamia sähkönjohtavuuden, kloridin, sameuden sekä raudan ja mangaanin osalta.

Hakemuksen mukaan tähän mennessä alueelle ei ole kertynyt merkittävästi hulevesiä. Pintavesien valunnan muutokset rajoittuvat toiminta-alueelle. Jos vesiä alkaa kertyä huomattavasti rintausta vasten, voidaan alueen lounaispuolelle louhia selkeytysallas, joka pidättää ja samalla selkeyttää vedet. Selkeytysaltaan vettä voidaan sitten käyttää pölyntorjunnassa. Pintavesiä ei ole tarkkailtu. Alueelle on tehty ympäristön tarkkailuohjelma, joka ottaa pintavedetkin huomioon.

Oikeudellinen arviointi

Ottaen huomioon pohjavesiolosuhteista, pintavesistä ja niiden johtamisesta esitetty selvitys sekä vesien, polttonesteiden ja jätteiden käsittelyä sekä toiminnan ja päästöjen valvontaa ja tarkkailua koskevat lupamääräykset, hallinto-oikeus katsoo, ettei toiminnasta tai sen pintavesien johtamisesta aiheudu sellaista ympäristönsuojelulaissa kiellettyä seurausta tai haittaa, jonka perusteella ympäristölupapäätös olisi kumottava tai lupamääräyksiä muutettava.

Ottaen huomioon erityisesti lupamääräykset 1–6 ja tarkkailua koskevat lupamääräykset 13–16, etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin sekä asiassa saatu selvitys, ei ole ennalta arvioiden odotettavissa, että toiminta aiheuttaisi sellaista melusta, pölystä, pienhiukkasista, räjäytyksistä tai tärinästä aiheutuvaa kohtuutonta rasitusta tai muuta haittaa, jonka perusteella ympäristölupapäätös olisi kumottava tai lupamääräyksiä muutettava.

Toimittaessa lupamääräysten mukaisesti ei ole odotettavissa, että toiminnasta aiheutuisi terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kuten ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, maaperän, pohjaveden tai vesistön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa.

Täytäntöönpano

Ympäristönsuojelulain 101 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle.

Ympäristönsuojelulain 101 a §:n 1 momentin mukaan muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota 101 §:ssä tarkoitetun määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.

Hakemuksen mukaisesta toiminnasta esitetty selvitys huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että edellytykset aloittamisluvan myöntämiselle ovat olleet olemassa eikä päätöksen täytäntöönpanon kieltämiseen tai aloittamisluvan kumoamiseen ole aihetta.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että A ja B joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hauru, Sinikka Kangasmaa ja Curt Nyman. Esittelijä Pirjo Pentinmäki.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valituksessaan ensisijaisesti vaatineet, että hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan ja ympäristölupahakemus hylätään. Aloittamisluvan täytäntöönpano on kiellettävä kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Toissijaisesti valittajat ovat vaatineet, että lupamääräysten kohtaa 1 muutetaan seuraavasti:

Murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00–20.00 välisenä aikana. Poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00–20.00 välisenä aikana. Kuormaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 6.00–20.00 välisenä aikana.

Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että luvanhakija velvoitetaan korvaaman heidän oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen.

Uudenmaan ELY-keskus on hakemuksesta antamassaan lausunnossa on todennut, että hakemukseen liitetystä asemapiirroksesta ei ilmene tukitoiminta-alueen eikä suunnitellun hulevesialtaan sijaintia. Päätöksestä ei ilmene, että niiden sijaintia olisi selvitetty.

Valittajat pelkäävät eniten juuri pohja- ja pintavesien pilaantumista. A:n ja B:n talousvesi sekä uima-altaan vesi tulevat lähteestä. Vaarana on, että kallion louhinta aiheuttaa veden pilaantumisen tai loppumisen. Räjäytystyö voi muuttaa vesisuonien kulun, jolloin vedet ohjautuvat halkeamia pitkin muualle ja lähde voi kuivua. Ympäristölautakunta on esittänyt, että lupahakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaan valittajien kiinteistön tarkkailupisteen (talon kellarissa sijaitseva lähdekaivo) veden pinta on laskenut, johtuen talon salaojituksen uusimisesta vuonna 2008. Väite ei pidä paikkaansa.

Valittajat asuvat erittäin lähellä, noin 500 metrin päässä toiminta-alueesta. Jos lupahakemus hyväksytään, se aiheuttaa valittajille ja heidän hoidossaan oleville lapsille kymmenen vuoden ajan jokapäiväistä melu-, pöly- ynnä muuta ympäristöhaittaa, jota ei voida pitää vähäisenä.

Valittajat hoitavat kriisitukiperheenä kotonaan työkseen useita erityislapsia, joista monet ovat vasta tarhaikäisiä. Lapset ovat herkkiä koville äänille ja ovat elämässään jo kokeneet kovia. Lapset rauhoittuvat nukkumaan aikaisin illalla. Jos murskaaminen, poraaminen, kuormaaminen ja kuljetus saa jatkua kello 21.00–22.00 saakka, se aiheuttaa paljon häiriötä ja todennäköisesti nukahtamis- ja nukkumisvaikeuksia lapsille.

Maa-aineksen kuljettaminen talon läheltä aiheuttaa meluhaittaa. Tällä hetkellä kuljetuksia on tehty jopa puolenyön aikaan. Kuljetukset häiritsevät erityislapsia ja herättävät nämä.

Valittajien kiinteistölle johtavasta tiestä noin 600 metrin välinen osuus menee räjäytysalueen vierestä. Tiellä kulkeminen tai leikkiminen on potentiaalisesti vaarallista, koska räjäytystyöt saattavat lennättää irtopaloja kauas räjäytyspaikalta.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on valituksen johdosta antamassaan vastineessa esittänyt, että valitus tulee hylätä. Lisäksi lautakunta on esittänyt seuraavaa:

Kysymyksessä olevalla kiinteistöllä on harjoitettu kivenjalostustoimintaa jo pitkään. Kiviainesten otto alueella on järjestetty siten, että ottoalueen ja vanhan Lahdentien väliin on jätetty suojaava kallioharjanne. Vastaava toimintojen järjestely on esitetty myös nyt kysymyksessä olevassa lupahakemuksessa, kuitenkin siten, että ottamisen viimeisessä vaiheessa suojakallio poistetaan ottoalueen tienpuoleiselta osalta. Helsinki–Lahti moottoritien ja vanhan Lahdentien ympäristövaikutukset (ml. melu- ja ilmapäästöt) kohdistuvat luvan kohteena olevaan kiinteistöön.

Toiminnalle myönnetyn ympäristölupapäätöksen mukaan alueelta arvioidaan louhittavan ja murskattavan keskimäärin 100 000-150 000 tonnia kiviainesta vuodessa. Ympäristölupahakemuksen mukaan toiminta ei ole jatkuvaa, vuosittaiseksi toiminta-ajaksi on arvioitu 1–6 kuukautta.

Lupapäätöstä koskevan kiinteistön rajasta on noin 330 metriä valittajien kiinteistön rajaan. Lupahakemuksessa esitetystä murskauslaitteiston sijainnista on noin 400 metriä valittajien piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen. Kivenjalostustoiminnan suojaetäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja valittajien kiinteistöön ovat riittävät. Ottoalueelta ei ole suoraa näköyhteyttä valittajien kiinteistölle, koska heidän kiinteistönsä sijaitsee huomattavasti ottoaluetta alempana vanhan Lahdentien eteläpuolella. Valittajien kiinteistö sijaitsee Helsinki-Lahti moottoritien melualueella.

Ympäristöluvassa on annettu toiminta-aikaa koskevia rajoituksia, jotka ovat kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010, MURAUS) mukaiset. Lupapäätöksessä annettuja toiminta-aikoja määrättäessä on otettu huomioon etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen. Toiminnalle määrätyt aikarajoitukset ovat vakiintuneen käytännön mukaiset.

Alue ei kuulu ympäristönsuojeluviranomaisten luokittelemiin tärkeisiin pohjavesialueisiin. Lähin talousvesikäytössä oleva kaivo on ottoalueelta noin 300 metriä kaakkoon. Lupahakemuksen liitteenä on esitetty lähimpien talousvesikaivojen sijainnit. Alueelta tehdyssä pohjavesitarkkailusta ei ole havaittu seurannan aikana merkittäviä muutoksia tai ottotoiminannan vaikutusta pohjavesien laatuun tai määrään. Pohjaveden seurantatiedot (ottoalueella ja lähimmissä talousvesikaivoissa) on esitetty lupahakemuksessa.

Ympäristöluvan lupamääräyksen 15 mukaan kiviaineksen jalostustoiminnan pinta- ja pohjavesivaikutuksia tulee tarkkailla ympäristölupahakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmassa esitetyn lisäksi pohjaveden tarkkailua tulee tehdä ottoalueelle, pohjaveden virtaussuunnassa lähimpään kaivoon päin asennettavasta uudesta pohjaveden tarkkailuputkesta, joka materiaaliltaan ja rakenteeltaan soveltuu pohjaveden sekä pinnan- että laaduntarkkailuun. Uuden tarkkailupisteen sijainnista on esitettävä suunnitelma kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkastettavaksi. Ensimmäiset vesinäytteet tulee ottaa ennen seuraavaa irtilouhinta- tai murskausjaksoa. Lupapäätöksissä edellytetyn tarkkailun piirissä ovat kaikki ottoalueen lähimmät talousvesikaivot, myös valittajien kaivo tilalla Isolakea.

Ympäristölupamääräyksessä 8 on edellytetty toiminnan järjestämistä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Määräyksen mukaan louhinta-alueelle ei saa johtaa pintavesiä alueen ulkopuolelta, lisäksi alueelle kerääntyvät pintavedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista alueen ulkopuolelle. Pintavesien johtamisesta (mukaan lukien hulevesialtaan sijainti) on tehtävä erillinen pintavesien johtamissuunnitelma, joka tulee esittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkastettavaksi viimeistään 30 vrk ennen seuraavaa louhintaa. Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa suunnitelman johdosta tarkentavia määräyksiä.

Toimintaan liittyvän ympäristökuormituksen kuten pölyn, melun ja tärinän rajoittamiseksi ja tarkkailemiseksi on ympäristöluvassa annettu määräyksiä.

Toiminnanharjoittaja on toimittanut lupaviranomaiselle 21.7.2014 päivitetyt suunnitelmakartat ottoalueen nykytilanteesta ja tulevasta tilanteesta. Suunnitelmapiirustukset ja muutkin hakemusasiakirjat ovat sekä ympäristölupapäätöksen lupaharkinnan että toiminnan valvonnan kannalta riittävät.

Liikennöinti ottoalueelta tapahtuu suoraan vanhalle Lahdentielle olemassa olevan liittymän kautta. Etäisyyttä valittajien kiinteistön ja liittymän välillä on noin 380 metriä. Vanha Lahdentie sijaitsee toiminnan ja valittajien kiinteistön välissä. Lupahakemusta koskevalla toiminnalla ei ole vaikutusta vanhan Lahdentien liikennemääriin. Ympäristölupapäätöksessä on annettu kuormaamista ja kuljettamista koskevat aikarajat. Lupapäätöksellä ei voi rajoittaa liikennettä yleisellä tiellä.

Kallion irtilouhinta tulee järjestää siten, että toimenpiteestä ei aiheudu vaaraa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle esimerkiksi sinkoutuvien kivien johdosta. Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (644/2011) on määritetty räjäytys- ja louhintatyön turvallisen toteuttamisen minimivaatimukset. Tätä työturvallisuuslain nojalla annettua asetusta valvoo työsuojeluviranomainen.

Ympäristölupapäätöksessä ympäristön pilaantumisen merkittävyys on arvioitu ottaen huomioon kyseisen toimialan ympäristövaikutuksien luonne, vaikutusten voimakkuus ja laajuus sekä lupahakemusalueen ominaisuudet. Toimittaessa ympäristölupapäätöksen mukaisesti ei tilalla Sääksensilta II 505-407-11-309 tapahtuvasta kivenlouhinnasta ja murskauksesta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapureille.

Lemminkäinen Infra Oyj on valituksen ja ympäristölautakunnan vastineen johdosta antamassaan vastineessa yhtynyt lautakunnan vastineeseen ja esittänyt, että valitus hylätään. Lisäksi yhtiö on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Envimetria Oy on tarkkaillut yhtiö toimesta pohjavettä ottoalueella ja lähimmissä talousvesikaivoissa aiemman ympäristöluvan mukaisesti. Vesien laadussa ei ole havaittu seurannan aikana merkittäviä muutoksia tai ottotoiminnan vaikutusta vesien laatuun tai määrään. Valittajien kaivo kuuluu tarkkailun piiriin.

Valittajien kiinteistö sijaitsee Helsinki–Lahti-moottoritien melualueella. Kuten yhtiö on ympäristölupahakemuksessaan esittänyt, toiminta ei tule olemaan ympärivuotista ja jokapäiväistä vaan alueella ollaan kerrallaan 1–6 kuukautta, eikä louhinta- ja murskaustoimintaa ole välttämättä alueella joka vuosi. Viikonloppuisin tai arkipyhäisin alueella ei louhita tai murskata.

Murskauslaitos tuodaan alueelle silloin, kun se on urakoiden kannalta järkevää. Maantien 140 ja valtatien 4 yleisestä liikenteestä aiheutuva meluhaitta on suurempi verrattuna kiviainestoiminnasta aiheutuviin haittoihin. Yleisen liikenteen aiheuttama haitta on ympärivuorokautista ja -vuotista.

Räjäytys- ja louhintatöitä koskee erillinen lainsäädäntö, jota louhintatöissä noudatetaan. Louhintoja varten tehdään tämän erillislainsäädännön mukaiset turvallisuus- ja muut tarvittavat suunnitelmat, joilla varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa tai muuta merkittävää haittaa ympäristölle. Ennen jokaista räjäytyskertaa varmistetaan, ettei alueen läheisyydessä liiku ihmisiä. Räjäytyksistä myös varoitetaan äänimerkillä.

Lemminkäinen laatii lupamääräyksen 6 mukaisen louhinnan riskianalyysin, jossa kartoitetaan tärinälle altistuvat kohteet ja laaditaan tärinämittaussuunnitelma. Louhinta suuntautuu asutuksesta poispäin ja asutuksen suuntaan jäävä louhintaseinämä louhitaan viimeiseksi.

Tiellä leikkiminen on tieliikennelain perusteella kiellettyä.

Ympäristöluvassa annetut lupamääräykset ovat riittävät ympäristön suojelemiseksi sekä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin kohdistuvan haitan vähentämiseksi. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset ja ympäristöluvan myöntämisedellytykset ovat olemassa.

A ja B ovat vastaselityksessään muun ohella ilmoittaneet vastustavansa suojakallion poistamista louhinnan loppuvaiheessa. Suojakallion poistamisen vuoksi Lahdentien melu jää pysyvästi haittaamaan valittajien kiinteistöä. Kaivannon ja valittajien talon välinen suojaetäisyys ei ole riittävä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. A:n ja B:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

3. Lausuminen päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Ympäristöluvan lupamääräyksessä 8 on edellytetty toiminnan järjestämistä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista. Määräyksen mukaan louhinta-alueelle ei saa johtaa pintavesiä alueen ulkopuolelta, lisäksi alueelle kerääntyvät pintavedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista alueen ulkopuolelle. Pintavesien johtamisesta, mukaan lukien hulevesialtaan sijainti, on tehtävä erillinen pintavesien johtamissuunnitelma, joka tulee esittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkastettavaksi viimeistään 30 vuorokautta ennen seuraavaa louhintaa.

Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa suunnitelman johdosta tarkentavia määräyksiä. Lupamääräyksen 15 mukaan kiviaineksen jalostustoiminnan pinta- ja pohjavesivaikutuksia tulee tarkkailla ympäristölupahakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman ja mainitun lupamääräyksen mukaisesti.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurkaamojen ympäristönsuojelusta ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) säädetään asetuksen 1 §:ssä tarkoitetuin tavoin asianomaisten luvanvaraisten toimintojen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan luvassa tarkoitettu hanke sijoittuu vähintään 300 metrin päähän lähimmistä häiriintyvistä kohteista ja täyttää siten edellä mainitun asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaiset toiminnan etäisyydelle asetetut vaatimukset. Ympäristöluvassa on annettu toiminta-aikaa, mukaan lukien kuljetukset, koskevat rajoitukset. Luvassa määrätyt toiminnan aikarajat ovat mainitun asetuksen 8 §:n vähimmäisvaatimusten mukaiset. Ympäristölupapäätöksellä ei voi rajoittaa liikennettä yleisellä tiellä. Kun otetaan huomioon kysymyksessä olevan alueen olosuhteet sekä ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 ja 43 §, lupaa ja siihen sisältyviä lupamääräyksiä ei ennalta arvioiden ole perusteita valituksen johdosta muuttaa.

Näillä perusteilla ja kun lisäksi muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja B:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

3. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

 
Julkaistu 23.2.2018