Muu päätös 1236/2018

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja C

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 27.10.2016 nro 16/0550/3

Asian aikaisempi käsittely

Sauvon tekninen ja ympäristölautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on 24.9.2014 (§ 55) tekemällään ja 30.9.2014 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle ja B:lle ympäristöluvan betonijätteen hyödyntämiseen yksityistien rakentamisessa. Toiminnassa on noudatettava asetettuja lupamääräyksiä sekä toimittava lautakunnan päätöksessä esitetyllä tavalla. Lautakunta on katsonut, että hyödynnettäväksi esitetty jätemateriaali ei sisällä pitoisuuksiltaan tai liukoisuusominaisuuksiltaan sellaista jätettä, jonka hyödyntämisestä maarakentamisessa aiheutuisi merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Lupaan on liitetty seuraavat lupamääräykset:

Välittömästi tehtävät toimenpiteet

1. Jätemateriaalia ei saa sijoittaa toisen maalle ilman tämän suostumusta. Lautakunta velvoittaa hakijan poistamaan kiinteistön Ylistalo 1:20 ulkopuolelle tilojen Uusitalo 1:33 ja Paljaskallio 1:63 tuodun jätemateriaalin tien rakenteista ja korvaamaan se puhtailla maa-aineksilla kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä kun lautakunnan päätös saa lainvoiman.

Tarkkailu- ja valvontamääräykset

2. Uuden rakenteen valmistumisesta on ilmoitettava Sauvon ympäristönsuojeluviranomaiselle, jolle on myös varattava mahdollisuus tarkastuksen tekemiseen paikalla ennen tienkohtien täyttämistä tai rakentamista muilla materiaaleilla.

3. Luvan haltijan on viivytyksettä ilmoitettava lupaviranomaisille onnettomuuksista ja muista poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa taikka vaaraa tai haittaa terveydelle. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi.

4. Jätemateriaalia sisältävän maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä alueen uudelle omistajalle tai haltijalle tiedot maaperään sijoitettujen jätteiden määrästä ja laadusta.

Luvan voimassaolo

Lupapäätös on voimassa toistaiseksi.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, jättänyt tutkimatta C:n valituksessa esitetyn vaatimuksen hakemuksen mukaisesti sijoitetun jäteaineksen poistamisesta kokonaan.

Hallinto-oikeus on A:n ja B:n Sauvon teknisen ja ympäristölautakunnan päätöksestä tekemästä valituksesta poistanut lupapäätöksen lupamääräykset 1 ja 2 sekä muuttanut teknisen ja ympäristölautakunnan päätöstä siten, että ympäristölupa myönnetään hakemuksen mukaisesti jätteen hyödyntämiseen tietoimituksen TN 2004-127770 mukaisen Ruonlahden yksityistien uuden linjauksen rakentamisessa.

Hallinto-oikeus on muutoin hylännyt muun ohella C:n valituksen teknisen ja ympäristölautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti, siltä osin kuin nyt on kysymys:

Tutkimatta jättäminen

Hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin mukaan, jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos asian tai siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este, valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta.

Tämän ympäristölupa-asian käsittelyn yhteydessä ei voida käsitellä hallintopakon luonteisia ja toiminnan valvontaan liittyviä vaatimuksia.

= = =

Luvan myöntämisen edellytykset

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi sijoittamisessa on noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Hankkeen kuvaus

Ympäristölupahakemus tarkoittaa betoni- ja tiilijätteen hyödyntämistä Sauvon kunnassa olevan Ruonlahden yksityistien uuden linjauksen rakennusmateriaalina. Uudesta tielinjauksesta oli päätetty tietoimituksessa TN 2004-127770. Tieosuus on rakennettu vuonna 2009. Ympäristölupahakemus on tullut vireille 16.7.2010. Uusi yksityistien linjaus on noin 320 metrin pituinen. Kyseiselle tieosuudelle oli tietoimituksessa perustettu tierasite tilojen Sommarhof 738-484-1-5, Masala 738-484-1-103, Ylistalo 738-499-1-20, Uusitalo 738-499-1-33 ja Paljaskallio 738-499-1-63 alueille. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan tie on alun perin ylittänyt toimituksessa määrätyn tieoikeuden reunan tilojen Uusitalo ja Paljaskallio alueilla, mutta se on siirretty tieoikeuden mukaiselle paikalle. Tie ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Talousvesikaivoja ei hakijan mukaan ole 75 metriä lähempänä uutta tielinjausta. Merenlahti sijaitsee lähimmällään noin 100 metrin etäisyydellä tiestä. Tie ylittää merelle laskevan ojan.

Hakijat ovat ilmoittaneet hyödyntävänsä arviolta noin 445 tonnia (330 m3rtr) jätemateriaalia, mutta lautakunta on lupapäätöksen kertoelmaosan mukaan arvioinut jätemateriaalin määräksi noin 800 tonnia. Kyseessä on käsitelty rakennusjätemateriaali eli betoni- ja tiilimurske, joka on jossain määrin sisältänyt muovi-, puu- ja teräsjäämiä.

Ramboll Analytics Oy on 20.4.2009 tehnyt selvityksen haitta-aineiden kokonaispitoisuuksista ja liukoisuuksista. Analysoidun jäte-erän haitta-ainepitoisuudet ovat vähäiset ja alittavat valtioneuvoston eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa antaman asetuksen (591/2006) liitteessä 1 betonimurskeelle asetetut laatuvaatimukset. Asiakirjojen mukaan samaa jätemateriaalia on käytetty maarakentamisessa Liedon kunnassa. Liedon kunnalta saadun lausunnon mukaan betonijäte oli sen verran tasalaatuisen näköistä, ettei ollut syytä epäillä edellä mainittuja analyysituloksia. Asiakirjoissa on lisäksi rakennusvaiheen valokuvia tiili- ja betonimurskeen levittämisestä tien rakenteisiin. Jätemateriaali on asiakirjojen mukaan sijoitettu suoraan tierakenteisiin ilman välivarastointia ja se on peitetty vähintään 10 senttimetrin paksuisella kerroksella luonnonkiviainesta tai muulla kulutusta kestävällä pinnoitteella.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Ruonlahden yksityistien osittaisesta siirtämisestä ja uuden tieoikeuden perustamisesta on päätetty 18.10.2005 pidetyssä yksityistietoimituksessa. Uutta tielinjausta koskevan karttapiirroksen mukaan tiealue on vain vähäiseltä osin tilojen Paljaskallio 738-499-1-63 ja Uusitalo 738-499-1-33 alueilla. Toimituksessa päätettiin myös, että uuden tieosuuden rakentamisesta vastaavat tien siirtämistä hakeneet tilat Ylistalo 738-499-1-20 ja Sommarhof 738-484-1-5. A ja B ovat mainittujen kiinteistöjen omistajina vuonna 2010 vireille tulleella hakemuksellaan hakeneet ympäristölupaa jätteen hyödyntämiseen tietoimituksen mukaisen tieosuuden rakentamisessa. Näin ollen ja kun erityisesti otetaan huomioon, että toiminnalta on edellytetty ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, muiden tieoikeuden rasittamien kiinteistöjen tai tiealueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajien suostumuksia jätteen hyödyntämiseen tien rakentamisessa ei ole ollut tarpeen hankkia.

Tekninen ja ympäristölautakunta on valituksen kohteena olevassa päätöksessään hakemuksesta poiketen arvioinut, että yksityistien rakentamiseen tiloille Ylistalo 738-499-1-20, Paljaskallio 738-499-1-63 ja Uusitalo 738-499-1-33 on käytetty alle 800 tonnia käsiteltyä jätemateriaalia eli betoni- ja tiilimursketta.

Jätteen laadusta tehtyjen selvitysten osalta hallinto-oikeus toteaa, että analyysitulokset edustavat vain pieniä näytteitä isosta jätemäärästä. Kun analysoidun jäte-erän haitta-ainepitoisuudesta saadun selvityksen lisäksi otetaan huomioon Liedon kunnalta saatu lausunto ja jätemateriaalista otetut valokuvat, hallinto-oikeus katsoo, että esitetyt selvitykset jätteen kelpoisuudesta tiepohjan rakentamisessa ovat riittävät.

Edellä selostetulla tavalla hyödynnettynä sekä hakemuksen ja lupapäätöksen mukaisesti toimittaessa jätemateriaalista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä muutakaan ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa kiellettyä seurausta. Hakemuksen mukaiselle toiminnalle ei ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentissa tarkoitettua kaavoituksellista tai muuta estettä. Näin ollen ympäristöluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät hakemuksen mukaiselle toiminnalle ja ympäristölupa on myönnettävä yksityistiepäätöksen mukaisen tieoikeuden rasittamalle tiealueelle.

Lupamääräysten 1 ja 2 poistaminen

Asiassa on kysymys A:n ja B:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee betoni- ja tiilijätteen hyödyntämistä yksityistien rakennusmateriaalina. Luvan hakijoiden omasta hakemuksesta ei voi seurata kyseessä olevan jätemateriaalin poistamisvelvoitetta. Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista valvontaa ja hallintopakkoa koskevasta menettelystä on säädetty mainitun lain 13 luvussa. Näin ollen hallinto-oikeus poistaa lupamääräykset 1 ja 2.

= = =

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Päivi Jokela, Sauli Viitasaari (eri mieltä) ja Linda Strömman, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

C on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös muutetaan siltä osin kuin ympäristölupa on myönnetty jätteen hyödyntämiseen hänen omistamalleen kiinteistölle Paljaskallio 738-499-1-63 ja hänen veljensä D:n omistaman kiinteistön Uusitalo 738-499-1-33 alueille.

Vaatimuksensa tueksi muutoksenhakija on esittänyt, että ympäristölupaa ei tule myöntää jätteen hyödyntämiseen edellä mainituilla kiinteistöillä, koska niiden omistajat eivät ole siihen suostuneet. Ympäristöluvan hakijat ovat toimineet hankkeessa ainoastaan Ruonlahden yksityistien uuden tieosuuden rakennuttajina hakemansa tietoimituksen perusteella haettuaan tien siirtoa. Hakijoille ei ole muodostunut sellaista oikeutta, jonka perusteella he voisivat saada luvan jätteen hyödyntämiseen ilman maanomistajan suostumusta. C on veljensä kanssa ilmoittanut muistutuksissaan kielteisen kantansa hakemuksesta Sauvon tekniselle ja ympäristölautakunnalle sekä vastustanut luvan myöntämistä valituksessaan ja vastineissaan hallinto-oikeudelle.

Sauvon tekninen ja ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta lausunnon. Lautakunta on esittänyt, että jätemateriaalin hyödyntämiseen on oltava maanomistajan tai -haltijan suostumus. D ja C ovat muistutuksissaan lupahakemuksen johdosta ilmoittaneet, etteivät he anna lupaa sijoittaa betoni- ja tiilimursketta mailleen.

B:lle on varattu tilaisuus selvityksen antamiseen C:n valituksen sekä Sauvon teknisen ja ympäristölautakunnan lausunnon johdosta.

A on antanut selityksen C:n valituksen sekä Sauvon teknisen ja ympäristölautakunnan lausunnon johdosta. A on muun ohella esittänyt, että riidanalaisen alueen pinta-ala on vain muutamia neliömetrejä. Tieoikeus ulottuu enemmillään 2,7 metriä C:n ja D:n alueelle. Alue on kolmionmuotoinen ja noin 40 metriä pitkä. Betonimurske ei ulotu tieoikeuden reunaan saakka, koska ajoradan ulkopuolella on oja ja penkka. Näin todellisuudessa C:n ja D:n kiinteistölle ulottuvaa aluetta, jolla betonimursketta on, on vain noin 10–20 neliömetriä kolmion kärjessä. Betonimurske on hyväksytty huomattavasti suuremmassa mittakaavassa Liedon kunnan alueella vastaavaan käyttötarkoitukseen. A on vaatinut valituksen hylkäämistä ja että C velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

C on antanut vastaselityksen A:n selityksen johdosta ja ilmoittanut, ettei hän anna vastaselitystä lautakunnan lausunnon johdosta. C on lausunut, että toiminnan laajuudella ja jätteen laadulla ei liene vaikutusta sen periaatteellisen kysymyksen kannalta, voidaanko ympäristölupa myöntää ilman maanomistajan tai -haltijan suostumusta. Tietoimituksella ei ole muodostunut ympäristöluvan hakijoille mitään oikeuksia, vain velvollisuus tien rakentamiseen. Oikeus tiehen, tietoimituksen mukaisessa paikassa, on tiekunnalla.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Perustelut

Asiassa saatu selvitys

Ympäristölupahakemus koskee betoni- ja tiilijätteen hyödyntämistä Sauvon kunnassa olevan Ruonlahden yksityistien uuden linjauksen rakennusmateriaalina. Ruonlahden yksityistien osittaisesta siirtämisestä on päätetty 18.10.2005 pidetyssä yksityistietoimituksessa TN 2004-127770. Uusi yksityistien linjaus on noin 320 metrin pituinen. Tielinjaus kulkee vähäiseltä osin tilojen Paljaskallio 738-499-1-63 ja Uusitalo 738-499-1-33 alueilla.

Tietoimituksessa päätettiin, että uuden tieosuuden rakentamisesta vastaavat tien siirtämistä hakeneet tilat Ylistalo 738-499-1-20 ja Sommarhof 738-484-1-5. A ja B ovat mainittujen kiinteistöjen omistajina vuonna 2010 vireille tulleella hakemuksellaan hakeneet ympäristölupaa jätteen hyödyntämiseen tietoimituksen mukaisen tieosuuden rakentamisessa.

Oikeudellinen arviointi

Tietoimituksessa päätetyn mukaisesti A ja B ovat toimineet tien rakennuttajina. Heillä on lainvoimaisen tietoimituksen perusteella ollut oikeus tien tekemiseen päätetyn linjauksen mukaisesti.

Kuten hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, esitetyt selvitykset kysymyksessä olevan jätemateriaalin kelpoisuudesta tiepohjan rakentamisessa ovat riittävät. Tiepohjan rakentamiseen käytetystä jätemateriaalista ei voida arvioida aiheutuvan ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. A:n ja B:n oikeuteen tien rakentamiseen on siten katsottava sisältyneen myös oikeus käyttää tien rakentamisessa siihen soveltuvia materiaaleja. Estettä ympäristöluvan myöntämiseen kysymyksessä olevan betoni- ja tiilimursketta sisältävän jätteen hyödyntämiseen myös sillä osalla tieuraa, joka kuuluu tilojen Paljaskallio 738-499-1-63 ja Uusitalo 738-499-1-33 alueisiin, ei ole.

Näillä perusteilla ja kun lisäksi muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut siltä osin kuin nyt on kysymys ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Seppo Rekolainen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.