Muu päätös 1639/2018

Julkinen hankinta (puheentunnistusratkaisu, Uusimaa)

Antopäivä: 10.04.2018
Taltionumero: 1639
Diaarinumero: 3039/3/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T1639

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja Lingsoft Language Services Oy

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 9.5.2017 nro 254/17

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 6.7.2016 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta puheentunnistusratkaisua koskevasta palveluhankinnasta.

HUS-Servis liikelaitoksen vs. toimitusjohtaja on 4.11.2016 tekemällään päätöksellä (§ 20) keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 4 000 000 euroa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa Lingsoft Language Services Oy on ollut valittajana ja Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastapuolena, on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valituksen ja velvoittanut Lingsoft Language Services Oy:n korvaamaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 2 200 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti päättäessään hankintamenettelyn keskeyttämisestä.

Hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevat oikeusohjeet

Asiaan sovellettavan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; hankintalaki) 73 a §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Pykälän 2 momentin mukaan hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaan ratkaisuun sovelletaan, mitä hankintaa koskevasta päätöksestä säädetään 73 §:ssä.

Viimeksi mainitun pykälän 1 momentissa säädetään, että hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisuista kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat.

Hankintalain 73 a §:n säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 182/2010 vp s. 22 ja 23) mukaan hankintayksikön tulee keskeyttämisen syyn arvioinnissa kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen eikä hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ole hyväksyttävää. Hankinnan keskeyttäminen tarkoittaa asiallisesti hankintamenettelyn päättämistä hankintaa tekemättä, vaikka hankintayksikön hankintatarve pysyisikin ennallaan. Hankintayksikkö voi päätyä keskeyttämisen jälkeen toteuttamaan hankinnan omana työnään tai käynnistämään uuden hankintamenettelyn, joka on keskeytettyyn hankintamenettelyyn nähden kuitenkin erillinen ja uusi prosessi. Jos hankinta päätetään toteuttaa myöhemmin, hankintayksikön tulee varmistaa, että aiempaan menettelyyn osallistuneet tarjoajat eivät saa uudessa tarjouskilpailussa perusteetonta etua tai haittaa keskeytettyyn menettelyyn osallistumisen johdosta.

Pykälän esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on edelleen todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallitsevaa oikeuskäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella sitä, että hankinnasta on saatu vain yksi hyväksyttäväksi katsottava tarjous, ja sitä, että tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi tai virheelliseksi. Hyväksyttävänä keskeyttämisen perusteena on pidetty myös hankinnan kohteen tai hankinnan tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on lisäksi todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.

Pykälän 2 momentin osalta hallituksen esityksessä (HE 182/2010 vp s. 23) on todettu, että hankinnan keskeyttämistä koskevasta ratkaisusta tulee hankintalain 73 §:n mukaisesti tehdä perusteltu päätös, joka annetaan valitusosoituksineen tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuneille. Päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi keskeyttämisratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko keskeyttämisessä noudatettu lain velvoitteita.

Hankintalain perusteluissa (HE 190/2009 vp s. 69) on markkinaoikeuden määrättävissä olevien seuraamusten osalta lisäksi todettu, että käytännössä seuraamusta ei tule määrättäväksi sellaisessa tilanteessa, jossa hankintayksikkö ei ole perustellut hankintalain edellyttämällä tavalla hankintapäätöstään, mutta hankintayksikkö esittää sittemmin menettelyn kuluessa hyväksyttävät perustelut.

Hankintamenettelyn keskeytyspäätös

HUS-Servis liikelaitoksen vs. toimitusjohtaja on päätöksellään 4.11.2016 § 20 keskeyttänyt hankintamenettelyn. Päätöstä on perusteltu muun ohella sillä, että hankinnan kohde, tarjousten hinnoittelumalli ja hankintayksikön määräostovelvoite ovat perustuneet oletukseen nykyisen digisaneluratkaisun käytöstä Uranuksen elinkaaren loppuun. Sanotun digisaneluratkaisun käytöstä oli tehty suorahankintapäätös, josta oli valitettu markkinaoikeuteen. Keskeytyspäätöksen mukaan suorahankintapäätöstä ei ole voitu panna täytäntöön, koska siitä oli valitettu.

Hankintamenettelyn keskeyttämistä on päätöksessä perusteltu myös Epic-järjestelmästä saaduilla lisätiedoilla. Perustelujen mukaan hankintayksikkö on siirtymässä käyttämään uutta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmää (Apotti), jonka ensimmäinen käyttöönotto tapahtuu loppuvuonna 2018 ja johon puheentunnistusjärjestelmä kytketään tiiviisti.

Perustelujen mukaan Apotin määritystyöt olivat alkaneet syksyllä 2016 ja tarjouspyynnön valmisteluajankohtana tietoa siitä oli ollut saatavilla vain rajallisesti. Määritystyön aikana Apotti-järjestelmän toimittaja oli saanut runsaasti lisätietoa tulevan järjestelmän sekä siihen kytkettyjen puheentunnistusratkaisujen ominaisuuksista ja välittänyt ne hankintayksikölle. Määritykset suomalaiseen toimintaympäristöön olivat tarkentuneet ja tuoneet esille uusia ratkaisuja ja vaatimuksia, joita keväällä 2016 ei ollut tullut ilmi.

Perustelujen mukaan näillä uusilla tiedoilla on merkittävä vaikutus hankinnan kohteen sisältöön, teknisiin ratkaisuihin ja vaadittuihin ominaisuuksiin sekä kustannuksiin. Hankinnan kohde oli muuttunut niin paljon, että muutos vaikuttaa epäedullisesti hankintayksikön lisäksi tarjoajiin. Perusteluissa on lisäksi mainittu, että tarjotut teknologiset ratkaisut voivat olla siinä määrin epäyhteensopivia, että niiden toteutuksesta aiheutuu myös tarjoajille riskejä ja kustannusvaikutuksia, joita ne eivät ole voineet tarjousta tehdessään huomioida. Epicissä on lisäksi sellaisia ominaisuuksia, jotka voivat olla päällekkäisiä hankinnan kohteen kanssa, minkä vuoksi hankinnan kohdetta tulee tarkentaa. Päätöksen perustelujen mukaan kesällä 2016 julkaistu alkuperäinen tarjouspyyntö on edellä mainituilla perusteilla ollut virheellinen ja puutteellinen.

Perusteluissa on vielä todettu, että alkuperäinen tarjouspyyntö ei ole sisältänyt vaatimusta siitä, että valitulla puheentunnistusratkaisulla olisi todennetusti toteutettu edustatunnistus terveydenhuollossa tai siitä olisi toteutettu integraatio Epic-potilastietojärjestelmään. Syksyn 2016 aikana Epic-potilastietojärjestelmästä tarkentuneiden tietojen mukaan sellaisen toteutuksen riskit, joissa edustatunnistus lääkärien saneluihin ja integraatio Epic-potilastietojärjestelmään jouduttaisiin rakentamaan vailla referenssejä olevaan ratkaisuun, olisivat suuret ja edellyttäneet erilaisia käyttöönottoon liittyviä vaatimuksia ja sopimusehtoja. Terveydenhuollon tietojärjestelmiltä vaaditaan niiden luonteen vuoksi korostettua toimintavarmuutta, eivätkä niiden kehitys- ja käyttöönottotyöt saa vaarantaa sairaaloiden päivittäistä toimintaa ja lääkäreiden työnkulkuja. Alkuperäinen tarjouspyyntö ei ole uusien tietojen mukaan varmistanut tätä riittävällä tavalla.

Päätöksen mukaan hankinnan kohde on edellä mainituilla perusteilla muuttunut hankintamenettelyn aikana saatujen lisätietojen perusteella, ja alkuperäinen tarjouspyyntö on ollut siinä määrin virheellinen ja puutteellinen, että puheentunnistusratkaisua ei sen perusteella ole ollut mahdollista toteuttaa tarjouspyynnössä tarkoitetulla tavalla ja aikataululla.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, ettei sen määrättävissä oleviin seuraamuksiin kuulu se, että hankintayksikkö velvoitettaisiin päättämään hankintamenettely tietyllä tavalla. Hankintayksikkö voi keskeyttää hankintamenettelyn ja siis olla tekemättä hankintapäätöstä, mikäli hankintamenettelyn keskeyttämiselle on hankintalain 73 a §:n 1 momentissa tarkoitettu perusteltu ja todellinen syy. Pykälän säätämisellä on lain esitöiden (HE 182/2010 vp s. 4 ja 5) mukaan pyritty vähentämään hankintayksiköiden ja toimittajien epätietoisuutta hankinnan keskeyttämisen sallittavuudesta.

Niin kuin edellä on hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevien oikeusohjeiden osalta todettu, hankintamenettelyä koskeva päätös on perusteltava siten, että päätöksestä käy ilmi keskeyttämisratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko keskeyttämisessä noudatettu lain velvoitteita.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn keskeytyspäätöksessä viitatun, toista hankintaa koskevan valitusasian käsittely on markkinaoikeudessa päättynyt sen myötä, että kyseisessä asiassa valittajana ollut taho on peruuttanut valituksensa. Hankintayksikön päätös keskeyttää nyt kysymyksessä oleva hankintamenettely ei kuitenkaan ole perustunut yksin kyseisen valitusasian vireilläoloon vaan myös siihen, että hankinnan kohde oli muuttunut. Kun otetaan huomioon se, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä ja lain esitöidenkin mukaan suhtauduttu varsin sallivasti, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön päätöstä keskeyttää nyt kysymyksessä oleva hankintamenettely voida pitää hankintasäännösten vastaisena. Muutoksenhaun kohteena oleva päätös on perusteltu seikkaperäisesti, eikä asiassa ole ilmennyt aihetta epäillä, että päätös olisi hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla syrjivä tai epätasapuolinen tai että keskeyttäminen ei olisi perustunut todellisiin ja perusteltuihin syihin.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian lopputulos huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Ville Parkkari, Markus Mattila ja Pertti Lenkkeri.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Lingsoft Language Services Oy on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen, määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun ja määrää hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen. Valittaja on lisäksi pyytänyt, että korkein hallinto-oikeus velvoittaa hankintayksikön esittämään sen hallussa olevat Oy Apotti Ab:n hankintayksikölle välittämät tiedot, joihin hankintayksikkö on keskeyttämispäätöksessään viitannut.

Valittaja on lausunut muun ohella seuraavaa:

Hankintayksikön hallussa olevien tietojen esittämisvaatimuksen osalta valittaja toteaa, että hankintayksikkö on keskeyttämispäätöksessä ilmoittanut vastaanottaneensa lisätietoja Oy Apotti Ab:lta koskien uusia ratkaisuja ja vaatimuksia. Esitettäviksi vaadituilla asiakirjoilla voi olla merkitystä näyttönä asiassa.

Itse hankinnan osalta valittaja toteaa, että hankintayksikkö on valmistellut hankinnan toteutusta vuosia, tehnyt markkinakartoituksia ja järjestänyt toukokuussa 2016 teknisiä vuoropuheluita. Valittajan tarjous on täyttänyt tarjouspyynnössä ilmoitetut tarjoajaa ja järjestelmää koskevat vaatimukset. Hankintayksikkö on kutsunut valittajan katselmointiin syyskuussa 2016.

Hankintayksikkö on perustellut hankinnan keskeyttämistä suorahankintaa koskevalla valituksella, hankinnan kohteen muuttumisella, Epic-potilastietojärjestelmän toteutusta koskevien lisätietojen saamisella ja tarjouspyynnössä ilmoitettujen soveltuvuusvaatimusten puutteellisuudella.

Hankintayksikkö on keskeyttämispäätöstä koskevasta valituksesta huolimatta käynnistänyt uuden tarjouskilpailun helmikuussa 2017. Uudessa kilpailussa järjestelmätoimittajien mahdollisuutta osallistua tarjouskilpailuun on rajoitettu suhteettomasti. Valittaja on valittanut kyseisestä hankinnasta markkinaoikeuteen.

Markkinaoikeus ei ole käsitellyt valittajan väitteitä hankintamenettelyn toteutusta tai hankinnan kohteena olevan teknologisen ratkaisun sisältöä koskevista keskeyttämispäätöksen epäjohdonmukaisuuksista tai virheellisyyksistä, jotka osaltaan osoittavat, ettei keskeyttämiselle ole ollut hankintalain mukaista perustetta. Markkinaoikeuden olisi tullut yksilöidä, mitkä päinvastaiset perustelut ovat johtaneet ”ei ole syytä epäillä” -lopputulokseen.

Muussa hankinnassa vireille saatetulla suorahankintavalituksella ei ole vaikutusta käynnissä olevaan tarjouskilpailuun. Hankintalaissa on lisäksi säädetty keinoista hankintatarpeiden tyydyttämiseksi valituksen käsittelyn ajaksi. Perustelu ei sen spekulatiivisesta luonteesta johtuen täytä todellisen ja perustellun syyn vaatimusta.

Markkinaoikeuden tulkinta siitä, että yksittäisen virheelliseen perustelun esittäminen ei ole merkityksellistä, mikäli muu esitetty peruste täyttää hankintalain 73 a §:n edellytykset, on ongelmallinen. Painoarvoa todellisen ja perustellun syyn arvioinnissa on asetettava sille, mikäli jokin esitetyistä syistä on virheellinen.

Keskeyttämispäätöksessä esitettyjen seikkojen perusteella ei voida tulkita, että hankinnan kohde olisi muuttunut tavalla, johon tarjouspyynnössä ei olisi valmistauduttu. Hankinta ei ole muuttunut, vaan hankintayksikön tahtotila valittavasta ratkaisusta ja toimittajasta. Menettely on loukannut tarjoajien tasapuolista kohtelua.

Hankintayksikkö ei ole keskeyttämispäätöksessään yksilöinyt yhtäkään teknistä ominaisuutta, johon muutostarve olisi kohdistunut. Perustelut ovat tältä osin puutteellisia. Keskeyttämispäätöksessä ei ole täsmennetty, mistä lisääntyneestä riskistä referenssivaatimuksen osalta on kyse. Väite on virheellinen eikä vastaa tarjouspyynnön sisältöä. Tarjouspyynnön mukaan hankittavalta ratkaisulta on edellytetty sekä edusta- että taustatunnistustoiminnallisuutta. Väitetty riski ei siten ole voinut perustua järjes- telmän ominaisuuksiin tai toiminnallisuuteen liittyviin puutteisiin. Oy Apotti Ab:n ilmoittama uusi tieto lienee perustunut Epic-potilastietojärjestelmän toimittajan tulkintaan, minkä huomioon ottaminen on voinut vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Soveltuvuusvaatimuksen täyttävillä tarjoajilla on riittävä kokemus puheentunnistusjärjestelmien toimittamisesta. Järjestelmähankinnoissa riskienhallinta on lähtökohtaisesti sopimustekninen kysymys. Hankintayksikkö on valmistellut tarjouspyynnössä ilmoitettuja soveltuvuusvaatimuksia huolellisesti. Referenssi joko edusta- tai taustatunnistusratkaisutoimituksesta on ollut tietoinen valinta ja perustunut halukkuuteen varmistaa kilpailun toteutuminen tarjouskilpailussa.

Ei ole uskottavaa, että tarjouskilpailun edettyä vertailuvaiheeseen, Apotti-hankkeesta olisi ilmennyt sellaista uutta tietoa, joka olisi edellyttänyt hankinnan keskeyttämistä.

Väite hankinnan kohteen muuttumisesta Epic-järjestelmästä saatujen tietojen vuoksi on ilmeisen perusteeton myös järjestelmän integroitavuusvaatimuksen perusteella. Kilpailutettavalta ratkaisulta on edellytetty laajaa integroitavuutta potilas- ja asiakastietojärjestelmiin. Hankintayksikkö on myös hinnoittelun osalta varautunut laajaan kehittämistarpeeseen. Järjestelmän on tullut mahdollistaa tilaajalle avoimien rajapintojen hyödyntäminen järjestelmäintegraation osalta. Tarjoajat ovat hinnoitelleet tarjoamansa asiantuntijapalvelut ottaen huomioon tarjouspyynnön vaatimukset järjestelmän integroitavuudesta. Muutostarve ei ole edellyttänyt hankinnan keskeyttämistä.

Valittaja olisi ilman hankinnan keskeyttämistä voittanut tarjouskilpailun. Hyvitysmaksun määräämättä jättäminen loukkaisi valittajan oikeusturvaa ja merkitsisi hankintalain 94 §:n soveltamista oikeusturvadirektiivin 2007/66/EY vastaisesti. Suorahankintavalitusta koskeva ilmeisen virheellinen perustelu ja uuden tarjouskilpailun käynnistäminen vireillä olevasta valituksesta huolimatta muodostavat erityisen syyn hankintalain 94 §:n 2 momentissa säädetyn korkeamman hyvitysmaksun määräämiselle.

Selitys

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä / HUS-Servis liikelaitos on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja valittaja velvoitetaan korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö on viitannut markkinaoikeudessa esittämäänsä ja lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa:

Hankintayksikkö on valituksen kohteena olevan hankintamenettelyn jälkeen keväällä 2017 kilpailuttanut puheentunnistusratkaisun. Toimittajaksi on 19.4.2017 hankintapäätöksellä valittu CGI Suomi Oy. Lingsoft Language Services Oy on valittanut kyseisessä asiassa markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus on väliaikaisella päätöksellä sallinut hankintapäätöksen täytäntöönpanon. Hankintasopimus on allekirjoitettu 14.7.2017.

Valittaja ei ole esittänyt todistusteemaa eikä perustellut editiovaatimusta muuta kuin sillä, että asiakirjoilla voi olla merkitystä näyttönä.

Valittajan vaatimat tiedot eivät perustu yksittäisiin dokumentteihin, vaan kokouksiin, puhelinkeskusteluihin, tapaamisiin ja yleensäkin hankintayksikön ja Oy Apotti Ab:n asiantuntijoiden vapaamuotoiseen yhteistyöhön. Hankintayksikkö on Oy Apotti Ab:n suurin omistaja, asiakas ja merkittävin yhteistyökumppani uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän toteuttamisessa. Suuri määrä hankintayksikön henkilökuntaa on Apotti-hankkeessa mukana, minkä vuoksi asiantuntijoiden tietojenvaihto on jatkuvaa.

Hankinnan valmistelusta on vastannut HUS-Servis liikelaitos. Puheentunnistukseen liittyviä seikkoja on käsitelty ja tarkentavia tietoja esitetty esimerkiksi hankinnan valmistelijoiden ja Oy Apotti Ab:n asiantuntijoiden välisissä tapaamisissa ja puhelinkeskusteluissa, HUS-Apotti-ohjausryhmän kokouksissa sekä hankinnan valmistelijoiden ja HUS-Kuvantamisen sekä HUSLABin asiantuntijoiden välillä käydyissä keskusteluissa.

Hankinnan valmistelijat ja Oy Apotti Ab:n asiantuntijat ovat lisäksi käyneet tarkentavia keskusteluita Apotti-järjestelmän toimittajan Epic Systems Corporationin asiantuntijoiden kanssa. Keskustelut ovat koskeneet esimerkiksi Apotti-järjestelmän vaatimuksia ja teknisiä ominaisuuksia sekä yleisesti puheentunnistukseen, äänikomentoihin ja äänellä ohjaamiseen liittyviä mahdollisuuksia.

Lisäksi hankinnan valmistelijat ovat saaneet tietoa lokakuussa 2016 järjestetyistä Apotti-järjestelmän linjaustilaisuuksista, joiden tarkoituksena on ollut esitellä sosiaali-, perusterveyden- ja erikoissairaanhuollon suunniteltuja työnkulkuja Apotti-järjestelmässä ja päättää, kuinka hyvin ne soveltuvat Apotti-alueen työnkuluiksi. Esitettävät työnkulut olivat perustuneet nykytilan selvityksiin keväällä 2016, elo-syyskuussa 2016 tehtyihin yksikkövierailuihin ja aiemmin määriteltyihin toiminnallisiin tavoitteisiin.

Asiassa ei ole mahdollisuutta esittää valittajan edellyttämää kirjallista todistelua, koska seikat perustuvat hankinnan valmistelijoiden suullisesti saamiin tietoihin. Jos korkein hallinto-oikeus katsoo tarpeelliseksi toimittaa asiassa suullisen käsittelyn, asiassa on mahdollisuus esittää suullista todistelua. Kirjallisen tai suullisen todistelun esittäminen asiassa ei kuitenkaan ole tarpeen.

Myöhemmin järjestettyä kilpailutusta koskevat väitteet eivät liity valituksen kohteena olevaan markkinaoikeuden päätökseen. Väitteet ovat markkinaoikeuden tutkittavina, eikä niitä tule tutkia korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä olevassa asiassa.

Hankintayksikkö on perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä sillä, että tarjouskilpailun lähtöolettamana olleesta Uranus-digisanelun jatkoa koskevasta suorahankinnasta oli valitettu markkinaoikeuteen. Valituksen vuoksi hankintayksikkö ei voinut sitoutua digisanelun jatkamiseen, minkä vuoksi puheentunnistusratkaisun hankintaa ei voitu toteuttaa tarjouspyynnön mukaisesti. Myöhemmin järjestetyssä uudessa puheentunnistusratkaisun kilpailutuksessa kytkentää digisanelun jatkoon ei enää ole ollut.

Hankintayksiköllä ei ole voinut olla täyttä varmuutta asian lopputuloksesta markkinaoikeudessa. Suorahankintaa koskevan valituksen menestyminen olisi johtanut tilanteeseen, jossa hankintayksikkö ei olisi voinut toteuttaa puheentunnistusratkaisun hankintaa ilman hankintasopimuksen olennaista muuttamista. Hankintayksikkö olisi tarjouspyynnön mukaisella hankintasopimuksella sitoutunut puheentunnistuksen hankintaan nimenomaisesti suorahankinnan kohteena olevaan digisaneluun liitettynä sekä tietyn suuruiseen määräostovelvoitteeseen. Näiden sopimusvelvoitteiden toteuttaminen olisi ollut mahdotonta tilanteessa, jossa digisanelua ei olisi markkinaoikeuden päätöksen johdosta voitu jatkaa.

Hankintasopimuksen olennainen muuttaminen ei ole mahdollista. Hankintayksikkö olisi voinut joutua tilanteeseen, jossa se olisi joutunut yksipuolisesti ja vailla sopimusoikeudellista perustetta päättämään puheentunnistusratkaisun hankintasopimuksen. Tästä olisi aiheutunut vahingonkorvausvastuu puheentunnistusratkaisun toimittajaa kohtaan. Jos hankintayksikkö olisi keskeyttänyt digisanelun suorahankinnan, se olisi joutunut keskeyttämään myös puheentunnistusratkaisun hankintamenettelyn. Olosuhteiden ennakoimaton muuttuminen jälkeenpäin, eli digisanelun suorahankintaa koskevan valituksen peruuttaminen, ei tee aikaisempaa päätöstä hankintalain vastaiseksi.

Hankintayksikkö on tehnyt digisanelun hankintaan liittyvän väliaikaisen sopimuksen. Hankinnan väliaikaista järjestämistä koskee kuitenkin velvollisuus päättää väliaikainen sopimus markkinaoikeuden asiassa antaman ratkaisun niin edellyttäessä. Puheentunnistusratkaisun hankintaa ei siten ole voinut perustaa digisanelusta tehtyyn väliaikaiseen sopimukseen.

Keskeyttämispäätöksen perusteluissa on todettu muun muassa, että tarjouspyynnöstä on puuttunut vaatimus siitä, että valitulla puheentunnistusratkaisulla olisi todennetusti toteutettu edustatunnistus terveydenhuollossa tai siitä olisi toteutettu integraatio Epic-potilastietojärjestelmään. Tämä vaatimus ei koske tarjoajan soveltuvuutta, vaan hankinnan kohdetta ja millä tahansa integraattorina toimivalla toimittajalla on mahdollisuus tarjota ratkaisua, joka täyttää mainitun vaatimuksen.

Epic-toimittajan väitteiden huomioiminen käynnissä olevassa tarjouskilpailussa ei ole voinut vaarantaa tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Kun hankinnan kohteelta edellytetään yhteensopivuutta kolmannen osapuolen järjestelmän kanssa, teknisiä määrityksiä kyseisen yhteensopivuuden varmistamiseksi ei usein ole mahdollista saada muualta kuin kyseiseltä kolmannelta osapuolelta. Mikään hankintamenettelyn valmisteluun osallistunut toimittaja ei ole osallistunut tarjouskilpailuun.

Hankintamenettelyn keskeyttäminen ei ole perustunut tarjoajien soveltuvuusvaatimusten eikä valittajan viittaamien integroitavuutta ja rajapintoja koskevien vaatimusten virheellisyyteen. Muun muassa riskienhallintaan liittyvät sopimusehdot eivät ole olleet keskeytetyssä hankinnassa riittävällä tasolla.

Keskeyttämispäätös on tehty tarjousten saapumisen jälkeen, mutta ennen tarjoajien soveltuvuuden ja tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arviointia sekä tarjousvertailua. Hankintayksikkö on pyytänyt tarjoajilta tarjouspyynnössä ilmoitettuja selvityksiä ja todistuksia sekä katselmoinut valittajan tarjousta. Hankintayksikkö ei ole esittänyt sellaista tietoa, jonka perusteella valittaja olisi tullut valituksi, jos hankintamenettelyä ei olisi keskeytetty.

Hankintayksiköllä on ollut kahdella eri perusteella todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiseen. Vaikka korkein hallinto-oikeus katsoisi, että keskeyttämispäätös tarkoittaisi hankintamenettelyssä tehtyä virhettä, asiassa ei olisi aihetta määrätä hyvitysmaksua.

Oikeudenkäyntikuluja koskeva ilmoitus

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on toimittanut arvonlisäverottomalta määrältään 1 000 euron oikeudenkäyntikulujaan koskevan ilmoituksen.

Vastaselitys

Lingsoft Language Services Oy on hankintayksikön selityksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen johdosta antamassaan vastaselityksessä lausunut muun ohella seuraavaa:

Hankintayksikkö ei ole yksilöinyt lisätietojen sisältöä. Editiovaatimuksen todistusteema liittyy siihen, etteivät lisätiedot täytä hankintalain 73 a §:ssä säädettyjä vaatimuksia. Editiovaatimus koskee perustelua, jonka mukaan ei ole ilmennyt aihetta epäillä, että keskeyttämispäätös olisi hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla syrjivä tai epätasapuolinen tai että keskeyttäminen ei olisi perustunut todellisiin ja perusteltuihin syihin. Keskeyttämispäätöksestä ei käy ilmi, mihin tekniseen sisältöön hankintayksikkö viittaa mahdollisella yhteensopimattomuudella, tai mitä päällekkäiset ominaisuudet voisivat olla. Valittaja tai markkinaoikeus ei ole voinut arvioida väitteiden paikkansa pitävyyttä. Valittajan oikeusturva edellyttää, että tuomioistuin todentaa väitteen lisätiedoista.

Hankintayksikön vastaus editiovaatimukseen ei ole uskottava. Hallintolain mukaan tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava tai muulla tavoin rekisteröitävä.

Integraatioiden vähimmäismäärää koskevan vaatimuksen sisältö ei tue keskeyttämispäätöksen väitettä siitä, että keskeyttäminen perustuisi uusiin tietoihin hankinnan kohteen sisällöstä, teknisistä ratkaisuista tai kustannuksista.

Toteutettuja integraatioita koskevan uuden ehdottoman vaatimuksen syrjivyys on käsiteltävänä markkinaoikeudessa vireillä olevassa asiassa. Menettelyn syrjivyys on merkityksellinen myös keskeyttämisen hankintalain mukaisuuden arvioinnissa. Todellinen syy hankinnan keskeyttämiselle on liittynyt Apotti-hankkeen läpivientiin ja halukkuuteen suosia Apotti-toimittajaa ja sen teknologiakumppaneita.

Väite siitä, ettei hankintayksikkö olisi suorittanut soveltuvuusarviointia tai tarjousten vertailua, on ilmeisen perusteeton. Vertailun yksinkertaisuuden ja tarjousten lukumäärän perusteella on selvää, että hankintayksi- köllä on tarjoukset avattuaan ollut tieto tarjouskilpailun voittajasta. Koska hankintayksikkö on ollut yhteydessä valittajan ilmoittaman referenssin yhteyshenkilöön, hankintayksikkö on arvioinut soveltuvuutta. Hankintayksikkö on myös pyytänyt valittajalta alihankkijoineen todistuksia ja selvityksiä. Tarjouspyynnön muotoilu tukee sitä, että valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun. Hankintayksikkö on kutsunut valittajan katselmointiin ja pyytänyt varmistusta erääseen asiaan syyskuussa 2016. Hankintayksikön toimenpiteiden ajankohdat osoittavat, että se on pyrkinyt saamaan asian päätökseen ilmoitetussa tavoiteaikataulussa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus hylkää Lingsoft Language Services Oy:n vaatimuksen tietojen esittämisestä.

2. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöstä ei muuteta.

3. Lingsoft Language Services Oy määrätään korvaamaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Lingsoft Language Services Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Lingsoft Language Services Oy on korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaatinut hankintayksikön velvoittamista esittämään sen hallussa olevat Oy Apotti Ab:n hankintayksikölle välittämät tiedot, joihin hankintayksikkö on keskeyttämispäätöksessään viitannut.

Hankintayksikkö on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ilmoittanut, ettei valittajan vaatimien tietojen esittäminen ole mahdollista, koska kysymys on suullisesti saaduista tiedoista eikä asiakirjoista. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon asiassa esitetty muu selvitys, Lingsoft Language Services Oy:n vaatimat tiedot eivät ole sellaisia, että hallintolainkäyttölain 37 §:ssä tarkoitettu suullisen käsittelyn toimittaminen olisi asian selvittämiseksi tarpeen. Tämän vuoksi Lingsoft Language Services Oy:n vaatimus on hylättävä.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus määrää Lingsoft Language Services Oy:n hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla korvaamaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Lingsoft Language Services Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Outi Suviranta, Taina Pyysaari, Pekka Aalto ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Hannamaria Nurminen.

 
Julkaistu 10.4.2018