Muu päätös 1703/2018

Kunnallisasiaa koskeva valitus (Sanginjoen ulkometsän suojelu, Oulu)

Antopäivä: 12.4.2018
Taltionumero: 1703
Diaarinumero: 2307/3/16 ja 2400/3/16
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T1703

Asia Kunnallisasiaa koskevat valitukset

Valittajat 1. A, B ja C, Oulu

2. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry (aiemmin Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry)

Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys ry (aiemmin Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry),

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry ja

Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ry, Oulu

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 13.6.2016 nro 16/0519/2

Asian aikaisempi käsittely

Oulun kaupunginvaltuusto on päätöksellään 16.6.2014 (§ 47) äänin 34–33 kaupunginhallituksen esityksestä poiketen hylännyt Sanginjoen ulkometsän suojelua koskevan esityksen.

A asiakumppaneineen on hallinto-oikeudessa vaatinut, että valituksenalainen päätös kumotaan ja asia palautetaan kaupunginvaltuustolle uudelleen käsiteltäväksi ja että päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä. Vaatimustensa perusteeksi valittajat ovat esittäneet seuraavaa:

Valtuutetulla ja kuntalaisilla on oikeus edellyttää, että päätöksenteko- ja äänestystilanne rauhoitetaan niin, että valtuutettu voi käyttää omaa harkintavaltaansa suojassa ulkoiselta painostukselta ja häiriöltä. Valtuutetun epäasiallinen painostaminen kesken äänestyksen ja puheenjohtajan sen suhteen osoittama salliva käytös merkitsee, että päätös on syntynyt kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

Puheenjohtaja ei pitänyt huolta järjestyksestä salliessaan valtuutettu Ojalehdon poistua istumapaikaltaan kesken äänestyksen häiritsemään valtuutettu Lepistön äänestystä. Valtuuston työjärjestyksen 14 § edellyttää puheenjohtajan puuttuvan kokouksen kulkua häiritsevään käyttäytymiseen. Valtuutettu Lepistö häkeltyi valtuutettu Ojalehdon häneen kohdistamasta painostuksesta ja äänesti lopuksi suojeluhanketta vastaan ratkaisten samalla äänestyksen lopputuloksen. Valtuutettu Lepistö totesi äänestyksen päättymisen jälkeen äänestäneensä vahingossa väärin. Syntyneestä epäjärjestyksestä huolimatta valtuuston puheenjohtaja ei keskeyttänyt saati lopettanut kokousta, mitä kuntalain 15 § edellyttää. Puheenjohtajan olisi pitänyt uusia äänestys sen jälkeen, kun ilmeni, että valtuutettu Lepistön äänestyskäyttäytymistä oli manipuloitu. Puheenjohtaja myös rikkoi puheenvuorojen antamisesta annettuja valtuuston työjärjestyksen 18 §:n määräyksiä evätessään valtuutettu Lepistön pyytämän työjärjestyspuheenvuoron.

Äänestys ei ollut lainmukainen myöskään äänestyskoneen rikkoutumisen vuoksi. Valtuuston työjärjestyksen 22 § edellyttää, että selvyyden vuoksi äänestys on toimitettava uudelleen nimenhuudolla, jos epäselvyyttä ilmenee. Puheenjohtajan toiminta oli johdattelevaa, kun ensimmäistä äänestyskoneen tulosta ei välittömästi vahvistettu ja annettu vain niille valtuutetuille lisäaikaa, joiden äänestyskone ei toiminut, äänestää nimenhuudolla. Äänestyksen pitäminen auki pitkään mahdollisti äänestystuloksen manipuloimisen ja toisten valtuutettujen painostamisen.

Puheenjohtaja ei noudattanut työjärjestyksen 17 §:n määräyksiä siitä, että käsittelyn pohjana on kaupunginhallituksen esitys. Sen perusteella vaihtoehtoiset esitykset on äänestettävä ensin keskenään ja lopuksi kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Ennen viimeistä äänestystä olisi pitänyt äänestää kahden hylkäävän esityksen välillä. Äänestysjärjestyksellä pyrittiin vaikuttamaan lopputulokseen.

Yhdistykset ovat hallinto-oikeudessa vaatineet, että valituksenalainen päätös kumotaan ja asia palautetaan kaupunginvaltuustolle uudelleen käsiteltäväksi. Vaatimustensa perusteeksi valittajat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Kuntalain 53 §:n mukaan kunnanhallitus valmistelee valtuustossa käsiteltävät asiat. Valmisteluasiakirjojen olennaisinta sisältöä ovat päätösesityksen perustelut. Pöytäkirjasta ei käy ilmi päätöksen tarkempi sisältö eikä päätöstä ole mitenkään perusteltu. Päätös tarkoittanee, että alueella on jatkossakin voimassa Sanginjoen osayleiskaavan mukainen tilanne.

Päätöksenteko ei ole noudattanut hyvää hallintotapaa. Äänestystilanteeseen vaikuttivat äänestyslaitteiden toimintahäiriöt, valtuutetun äänestysrauhan häirintä ja siitä seurannut hälinä kokoussalissa. Valtuutettu Lepistö äänesti oman ilmoituksensa mukaan virheellisesti sekä painostuksen että laitteiston toimintahäiriöiden vuoksi. Kokouksen puheenjohtaja ei vaatimuksista huolimatta sallinut äänestyksen uusimista.

Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaan kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua. Saman lain mukaan kunnanhallitus johtaa ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. Kaupunginhallitus on ohjeistanut kaupungin ympäristönsuojeluviranomaista valmistelemaan suojeluesityksen, joka on lopulta esitelty kaupunginvaltuustolle. Valmistelutyö on otettu huomioon koko uuden Oulun vireillä olevassa yleiskaavoituksessa. Kaavakarttaluonnoksessa Sanginjoen ulkometsän alue on merkitty virkistyksen kehittämisvyöhykemerkinnällä. Kaupunginvaltuuston valituksenalaisessa päätöksessä ei ole huomioitu yleiskaavan lainmukaisia sisältövaatimuksia eikä kaupungin omassa hallinnossa vireillä olevan yleiskaavoituksen sisältöä. Päätös on lainvastainen. Valittajat ovat viitanneet myös alueen suojelun tarkoituksenmukaisuuteen sekä alueen luontoarvoihin.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valitukset ja päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevat vaatimukset.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Päätöksen perusteleminen

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Yhdyskuntalautakunta ja kaupunginhallitus ovat valmistelleet valituksenalaisesta päätöksestä ilmenevällä tavalla Sanginjoen ulkometsän suojelua ja hoitoa koskevan asian ennen sen käsittelyä kaupunginvaltuustossa. Valituksenalaisen päätöksen perusteena olleet hallintolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitetut asian ratkaisuun vaikuttaneet seikat ja selvitykset ilmenevät päätöksen valmistelua koskevista tiedoista. Kaupunginvaltuuston tehtävänä on ollut poliittisena päätöksentekoeliminä arvioida valmistelun kuluessa saatuja tietoja. Sanginjoen suojelua koskevan esityksen hylkääminen tarkoittaa, että alueen käyttö ja suojelu jatkuvat entisellään. Valtuuston selvitysten nojalla tekemää suojeluesityksen hylkäävää äänestyspäätöstä ei ole ollut tarpeen edellä mainittujen selvitysten lisäksi erikseen arvioida päätöstekstissä. Valituksenalaista päätöstä ei ole pidettävä puutteellisesti perusteltuna.

Äänestysjärjestys

Kuntalain 59 §:n 1 momentin (365/1995) mukaan, jos toimielin on asiasta yksimielinen tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista äänestetään. Puheenjohtaja saattaa toimielimen hyväksyttäväksi äänestystavan ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestyksen sekä tekee äänestysesityksen siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee kannanoton ehdotukseen.

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 22 §:n mukaan äänestys on toimitettava avoimesti. Milloin useita ehdotuksia on otettava äänestykseen, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestystavan ja äänestysjärjestyksen.

Työjärjestyksen 17 §:n mukaan käsittelyn pohjana on kaupunginhallituksen ehdotus. Jos kaupunginhallitus on muuttanut ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus.

A asiakumppaneineen on väittänyt, että ennen viimeistä äänestystä olisi pitänyt asettaa vastakkain valtuutettu Antti Huttu-Hiltusen kaupunginhallituksen esityksen hylkäämistä tarkoittava esitys ja valtuutettu Anna-Maria Takkulan esitys ja sen jälkeen voittanut esitys kaupunginhallituksen esitystä vastaan.

Valtuuston pöytäkirjanotteesta ilmenee, että valtuutettu Mikko Raudaskoski on esittänyt alueen rauhoitusmääräyksiin lisättäväksi, että alueella on metsästys sallittu maanomistajan päättämällä tavalla. Valtuutettu Vaili Jämsä-Uusitalo on esittänyt suojelualueen laajuutta koskevan muutosesityksen. Valtuutettu Antti Huttu-Hiltunen on esittänyt Sanginjoen suojelua koskevan esityksen hylkäämistä. Valtuutettu Anna-Maria Takkula on esittänyt, että aluetta kehitetään ulkoilu- ja virkistysalueena, suojelu pysyy nykyisen kaltaisena ja laajuisena, metsänhoidollisia toimenpiteitä tehdään kansallisen lainsäädännön mukaisesti huomioiden luontoarvot ja kestävä kehitys sekä että alueella mahdollisesti olevien uhanalaisten lajien ja muiden erityisten luontoarvojen osalta tehdään erillinen tarkastelu ja suojelupäätös.

Pöytäkirjanotteen mukaan ensin on asetettu vastakkain valtuutettujen Takkulan ja Jämsä-Uusitalon muutosesitykset, joista Jämsä-Uusitalon esitys on voittanut. Tämän jälkeen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yksimielisesti valtuutettu Raudaskosken esityksen mukaisen muutoksen kaupunginhallituksen esitykseen. Seuraavaksi on asetettu vastakkain ensimmäisessä äänestyksessä voittanut esitys kaupunginhallituksen muutettua esitystä vastaan. Viimeisessä äänestyksessä Huttu-Hiltusen esitys on voittanut valtuutettu Jämsä-Uusitalon esityksen äänin 34–33.

Siitä, missä järjestyksessä ehdotukset asetetaan vastakkain, ei ole yksityiskohtaisesti säädetty kuntalaissa eikä myöskään valtuuston työjärjestyksessä sen 17 §:ssä olevaa pohjaehdotusta koskevaa kohtaa lukuun ottamatta. Vakiintuneen äänestysjärjestystä koskevan käytännön mukaan ensin asetetaan vastakkain kaksi pohjaehdotuksesta eniten poikkeavaa ehdotusta. Kun on tehty myös pohjaehdotuksen hylkäävä ehdotus, se tulee asettaa viimeisessä äänestyksessä sitä myönteistä ehdotusta vastaan, joka on aikaisemmissa äänestyksissä voittanut muut ehdotukset.

Hallinto-oikeus katsoo, että äänestystä ei ole tullut suorittaa A:n vaatimassa järjestyksessä.

Äänestyksen kulku

Kuntalain (365/1995) 15 a §:n 1 momentin (81/2002) mukaan puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Mikäli valtuutettu käytöksellään häiritsee kokouksen kulkua, puheenjohtajan tulee kehottaa valtuutettua käyttäytymään asianmukaisesti. Jos valtuutettu ei noudata kehotusta, puheenjohtaja voi määrätä valtuutetun poistettavaksi. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.

Valtuuston työjärjestyksen 14 § on saman sisältöinen kuin edellä mainittu kuntalain 15 a §:n 1 momentti.

Hallinto-oikeudelle toimitetusta kaupunginvaltuuston kokousta koskevasta videotallenteesta ilmenee, että puheenjohtaja on tehnyt viimeisen äänestyksen kohdalla äänestysesityksen, jonka mukaan Jämsä-Uusitalon esitystä kannattavat äänestävät ”jaa” ja Huttu-Hiltusen esitystä kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestyksen alettua puheenjohtaja on tiedustellut valtuutettu Vähämäen ääntä, koska tämän äänestyskone oli rikki. Puheenjohtaja on noin minuutti äänestyksen alkamisen jälkeen kysynyt, pyysikö joku valtuutettu työjärjestyspuheenvuoroa ja vaihtoiko joku valtuutetuista ääntään. Valtuutettu Salmi on todennut, että salissa manipuloidaan äänestystuloksia. Keskustelu salissa on jatkunut, jolloin puheenjohtaja on vaatinut äänestysrauhaa ja hiljaisuutta saliin. Puheenjohtaja on noin kolmen minuutin kuluttua ja uudelleen noin kolmen ja puolen minuutin kuluttua äänestyksen alkamisesta todennut, että äänestys on edelleen käynnissä ja että jos joku valtuutetuista on vahingossa äänestänyt väärin, on hänellä mahdollisuus vaihtaa ääntään. Tämän jälkeen puheenjohtaja on lähes neljän minuutin kuluttua äänestyksen alkamisesta päättänyt äänestyksen ja todennut äänestyksen tuloksen.

Asiassa on arvioitava, onko valituksenalaisen päätöksen tekemiseen liittyneen äänestyksen kulku ollut valittajien esittämillä perusteilla lainvastainen.

Valtuutettu Lepistö on valtuutettu Ojalehdon sinänsä moitittavan menettelyn jälkeen muuttanut ensin antamansa ”jaa”-äänen ”tyhjää”-ääneksi ja lopuksi ”ei”-ääneksi. Asiassa saadun selvityksen mukaan valtuutettu Lepistö on pyytänyt äänestyksen aikana työjärjestyspuheenvuoroa. Valtuutettu Jämsä-Uusitalon 18.6.2014 päivätyn kirjallisen lausunnon mukaan Lepistön puheenvuoropyyntö on kuitenkin hävinnyt näytöltä ennen kuin Lepistölle on annettu puheenvuoro. Sen sijaan valtuutettu Salmi on puheenvuorossaan tuonut ilmi valtuutettu Ojalehdon menettelyn, minkä jälkeen puheenjohtaja on antamalla äänestyksen jatkua tehnyt mahdolliseksi sen, että valtuutetut ovat voineet tarkistaa äänestäneensä haluamallaan tavalla. Valtuutettu Lepistöllä on siten ollut mahdollisuus ja myös riittävästi aikaa halutessaan muuttaa äänestystään. Hallinto-oikeus katsoo, että valtuuston päätöstä ei ole Ojalehdon menettelyn vuoksi pidettävä lainvastaisena.

Asiakirjoista ei ilmene, mistä syystä Lepistön äänestyksen aikana esittämä puheenvuoropyyntö on hävinnyt näytöltä. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että puheenjohtaja olisi havainnut pyynnön ja siitä huolimatta jättänyt antamatta puheenvuoron Lepistölle. Puheenjohtajan menettely ei siten ole tältä osin ollut lainvastaista. Kun otetaan huomioon, mitä edellä on todettu Lepistön mahdollisuudesta äänestää haluamallaan tavalla, sillä seikalla, että Lepistö on äänestyksen päättämisen jälkeen käyttämässään puheenvuorossa ilmoittanut vahingossa äänestäneensä väärin, ei ole asiassa oikeudellista merkitystä. Kun otetaan huomioon edellä lausuttu, valtuuston päätöstä ei voida valittajien väittämän äänestyksen kulkuun liittyvän puheenjohtajan menettelyn perusteella pitää lainvastaisena.

Puheenjohtaja on kuntalain 15 a §:ssä ja valtuuston työjärjestyksen 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla pitänyt huolta järjestyksestä kokouksessa vaatimalla hiljaisuutta ja äänestysrauhaa saliin, minkä jälkeen tilanne on rauhoittunut siten, että puheenjohtaja on voinut julistaa äänestyksen päättyneeksi ja todeta äänestystuloksen. Puheenjohtajan menettelyä kokousjärjestyksen ylläpidossa ei siten voida pitää lainvastaisena.

Äänestyksen uusiminen

Valtuuston työjärjestyksen 22 §:n mukaan jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella.

Äänestys on toimitettu muiden valtuutettujen kuin valtuutettu Vähämäen osalta äänestyskoneella. Valtuutettu Vähämäki on ilmoittanut äänensä nimenhuudolla. Valituksenalainen asia on tullut loppuun käsitellyksi, kun puheenjohtaja on päättänyt äänestyksen ja todennut äänestystuloksen. Edellä mainitut seikat ja valtuuston työjärjestyksen 22 §:ssä todettu huomioon ottaen äänestystä ei ole tullut toimittaa valtuutettujen vaatimuksesta uudelleen.

Suojeluarvot ja yleiskaava

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry asiakumppaneineen on vedonnut valituksessaan siihen, että valmisteltavana olevassa uuden Oulun yleiskaavaluonnoksessa puheena oleva alue on merkitty virkistyksen kehittämisvyöhykkeeksi. Lisäksi valittajat ovat esittäneet luonnonsuojelua koskevaan lainsäädäntöön, suojeluarvoihin ja suojelun tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä valitusperusteita.

Kaupunginhallituksen suojelua koskeva esitys on huomioitu vireillä olevassa uuden Oulun yleiskaavan valmistelussa. Kaupunginvaltuustolla ei ole kuitenkaan ollut valmisteltavana olevasta yleiskaavasta tai laista johtuvaa velvollisuutta hyväksyä suojelua koskeva esitys. Kaupunginvaltuuston päätökseen ei kunnallisvalituksin voida hakea muutosta myöskään päätöksen tarkoituksenmukaisuutta koskevilla perusteilla, vaan suojelusta päättäminen on ollut kaupungin harkinnassa.

Johtopäätös

Kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamiseen ei ole valituksissa esitetyillä perusteilla aihetta.

Täytäntöönpanon kieltämistä koskevat vaatimukset

Valituksenalainen päätös ei edellytä täytäntöönpanotoimia. Tämän vuoksi täytäntöönpanon kieltämistä koskevat vaatimukset on hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pirjo Pyhäjärvi, Aila Kovala ja Anna-Kaisa Marski. Esittelijä Henri Matinolli.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A asiakumppaneineen on valituksessaan vaatinut, että kaupunginvaltuuston päätös kumotaan ja että asia käsitellään uudelleen valtuustossa. Valtuuston päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Vaatimustensa perusteeksi valittajat ovat uudistaneet aiemmin lausumansa ja esittäneet korkeimmassa hallinto-oikeudessa lisäksi seuraavaa:

Hallinto-oikeus on todennut moitittavaksi valtuutettu Ojalehdon menettelyn, jossa hän häiritsi äänestysrauhaa ja vaalisalaisuutta sekä pakotti valtuutettu Lepistön muuttamaan äänestyskäyttäytymistään. Hallinto-oikeuden päätös ei kuitenkaan ota huomioon epäasiallisen ja laittoman menettelyn ratkaisevaa vaikutusta valtuuston päätökseen. Hallinto-oikeus on jättänyt ottamatta huomioon myös lähellä istuneiden valtuutettujen Kemppaisen ja Haapasen lausunnot Ojalehdon toiminnasta. Puheenjohtaja Talvitien ja valtuutettu Ojalehdon menettelyn takia valtuuston päätös muuttui ensimmäisestä äänestystuloksesta. Kokous olisi tullut keskeyttää ja äänestys uusia. Valtuutettu Lepistön erehtymistä on tarkasteltava myös ja nimenomaan todisteensa siitä vakavasta häirinnästä ja painostuksesta, jonka kohteeksi hän joutui.

Suomea sitovan Euroopan neuvoston Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan I osan 7 artiklan 1 kohdan mukaan paikallisella tasolla luottamustehtäviin valittujen tulee voida vapaasti hoitaa tehtävänsä. Valtuutetulla ja samalla kuntalaisilla demokraattisen yhteisön jäseninä on oikeus edellyttää, että päätöksenteko- ja äänestystilanne rauhoitetaan niin, että valtuutettu voi käyttää omaa harkintavaltaansa ulkoiselta painostukselta ja häiriöltä suojattuna.

Äänestyksissä on siirrytty sähköisiin äänestyskoneisiin, jolloin äänestyksen luonne on jossain määrin muuttunut niin, että äänestystulosten muodostumista on mahdollista seurata reaaliajassa. Kun äänestyksen annetaan jatkua pidempään, se antaa mahdollisuuden manipulointiin ja siten epäasialliseen käytökseen äänestystuloksen muuttamiseksi. Tässä tapauksessa äänestyksen annettiin jatkua neljä minuuttia. Tällä on erityistä merkitystä tiukassa äänestystilanteessa, jossa korostuu puheenjohtajan velvollisuus huolehtia äänestyksen rauhallisuudesta ja valtuutettujen asianmukaisesta käyttäytymisestä.

Korkeimman hallinto-oikeuden tulee kumota valtuuston päätös ja tarkentaa äänestyksiin liittyviä ohjeita niin, että äänestysrauha ja vaalisalaisuus sekä valtuutettujen vapaus toimia itsenäisesti turvataan. Nyt äänestyksen seuraaminen reaaliajassa valtuuston etutilan näytöltä mahdollistaa taktikoinnin ja painostuksen yksittäisen valtuutetun tai ryhmän taholta. Sähköisen äänestyksen teknisten vikojen kohdalla valtuutetut joutuvat eriarvoiseen asemaan, jolloin äänestysmenettely tulisi toteuttaa nimenhuudolla yksiselitteisten äänestystulosten varmistamiseksi.

2. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry asiakumppaneineen on valituksessaan vaatinut, että kaupunginvaltuuston päätös kumotaan.

Vaatimustensa perusteeksi valittajat ovat uudistaneet aiemmin lausumansa ja esittäneet korkeimmassa hallinto-oikeudessa lisäksi seuraavaa:

Valtuuston kielteistä suojelupäätöstä ei voida hallinto-oikeuden tulkitsemalla tavalla pitää perusteltuna pelkästään myönteisen suojeluratkaisun valmistelun perusteella. Kielteisen suojelupäätöksen laillisuus edellyttäisi esimerkiksi tietoa siitä, että metsänsuojelun pinta-ala on ilman Sanginjokeakin riittävä Oulussa tai ympäristössä. Päätös nojautuu paikkaansa pitämättömiin väitteisiin eikä sitä ole aidosti perusteltu.

Suojeluarvot, joihin valittajat ovat hallinto-oikeudessa vedonneet, ovat olennainen osa lain vaatimaa päätöksen perustelua, eivätkä vain tarkoituksenmukaisuuskysymyksiä, kuten hallinto-oikeus on katsonut. Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen Nagoyan osapuolikokouksen tavoite on lisätä suojelupinta-ala 17 prosenttiin. Sopimusvelvoitteet ovat laillinen osa Suomen oikeusjärjestelmää ja lakia rikotaan, jos tavoitetta ei noudateta. Osapuolikokouksen päätöksen mukaan suojelutavoitteet tulee saavuttaa vuoteen 2020 mennessä.

Valtuuston päätös ei edistä hallintolain edellyttämällä tavalla ja perusoikeutenakin turvattua hyvää hallintoa eikä oikeusturvaa hallintoasioissa eikä hallinnon palvelujen laatua tai tuloksellisuutta.

Valtuuston kokouksen puheenjohtajana toiminut Talvitie on paikaltaan salin edestä nähnyt, mitä salissa tapahtui, puuttumatta valtuutettu Ojalehdon rynnistykseen valtuutettu Lepistön luo kesken äänestyksen. Videotallenteessa on vain yhden kameran kuvaa, vaikka salissa piti olla kaksi muuta kameraa. Vain puheenjohtajan lähellä oleva mikrofoni on ollut käytössä eikä taustan yltyvä melu kuulu tallenteessa. Salin takaosan yleisölehteriltä näkyi hyvin, että suojelu oli voittamassa yhdellä äänellä. Vaikka äänet oli jo annettu, puheenjohtaja jatkoi äänestystä, jolloin Ojalehto ryntäsi kohti Lepistöä. Lepistö on todennut hämmentyneensä ja painaneensa lopulta vahingossa väärää nappia. Painettuaan väärää nappia Lepistö on pyytänyt työjärjestyspuheenvuoroa, mitä ei kuitenkaan ole myönnetty, vaan äänestys on suljettu. Valituksessa esitetty selostus suojeluhankeen etenemisestä ja käsittelystä osoittaa, että Talvitien toiminta on ollut osa tietoista taktiikkaa lopullista äänestystä varten. Ojalehdon teko on estänyt valtuutettua hoitamasta tehtäväänsä vapaasti, omatuntonsa, vakaumuksensa ja tietojensa mukaisesti. Äänestys olisi tullut kaupunginvaltuuston omankin työjärjestyksen mukaan uusia.

Oulun kaupunginhallitus on antanut valitusten johdosta selitykset, joissa se on vaatinut, että valittajien vaatimukset hylätään. Kaupunginhallitus on muun ohella esittänyt, että asian ratkaisun kannalta on keskeistä, että puheenjohtaja antoi äänestystilanteessa tapahtuneen häiriön jälkeen äänestysaikaa jatkamalla kaikille valtuutetuille mahdollisuuden tarkistaa äänestyskäyttäytymisensä. Tämä mahdollisuus oli myös valtuutettu Lepistöllä ja tällöin hänellä oli mahdollisuus häiriöttömässä tilanteessa antaa äänensä haluamallaan tavalla. Sillä seikalla, että Lepistön oman näkemyksen mukaan hänen äänestyskäyttämisensä ei vastaa sitä, miten hän olisi oikeasti halunnut äänestää asiassa, ei ole sellainen laillisuus- tai menettelyvirhe, että kaupunginvaltuuston päätös tulisi kumota. Vaikka olisi riidatonta, että luottamushenkilö äänestää ryhmäpaineesta tai muusta vastaavasta syystä johtuen todellisen tahtonsa vastaisesti, ei kysymyksessä ole päätöstä rasittava laillisuusvirhe. Äänestyslaitteistossa ei kyseisessä tilanteessa ollut sellaista vikaa tai puutetta, että tulokset olisivat kirjautuneet virheellisesti.

A asiakumppaneineen on antanut vastaselityksen.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry asiakumppaneineen on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Lausuminen kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Pääasia

Hallinto-oikeuden päätöksessä selostetun, asiassa sovellettavan vanhan kuntalain (365/1995) 59 §:n 1 momentin mukaan puheenjohtaja saattaa toimielimen hyväksyttäväksi äänestystavan. Tässä tapauksessa asian käsittelyssä äänestykseen on käytetty sähköistä äänestämistä yhdistettynä nimenhuutoäänestykseen yhden valtuutetun osalta, koska tämän äänestyslaite ei ole toiminut. Kukaan valtuutetuista ei ole esittänyt vastalauseita puheenjohtajan esittämän äänestystavan osalta, joten valtuusto on hyväksynyt sen. Kuntalaissa tai valtuuston työjärjestyksessä ei myöskään ole kielletty sellaista äänestystapaa, jossa valtuutetulla on mahdollisuus äänestyksen edetessä seurata annettuja ääniä ennen oman äänensä ilmoittamista. Sekä asiassa sovellettavan vanhan kuntalain että sittemmin säädetyn kuntalain esitöissä todetaan äänestyskoneen ohella varmimmaksi äänestystavaksi nimenhuutoäänestys (HE 104/1992 vp, 59 §:n yksityiskohtaiset perustelut, ja HE 268/2014 vp, 104 §:n yksityiskohtaiset perustelut). Myös nimenhuutoäänestyksessä myöhemmin äänestävät valtuutetut saavat tiedon heitä aiemmin äänestäneiden kannasta ennen oman äänensä antamista. Tähän nähden valtuuston päätös ei ole lainvastainen sillä perusteella, että käytetty äänestystapa on äänestykselle varatun ajan seurauksena mahdollistanut valittajien taktiseksi nimittämän äänestyskäyttäytymisen.

Äänestyksen häiriöttömän kulun turvaamisen osalta korkein hallinto-oikeus toteaa, että saadun selvityksen perusteella valtuutettu Ojalehdon käytös kesken toimitettavan äänestyksen on ollut sellaista, johon puheenjohtajan on tullut vanhan kuntalain 15 a §:n 1 momentin mukaan puuttua. Sellaisesta epäjärjestyksestä, jonka johdosta kokous olisi tullut kokonaan keskeyttää, ei kuitenkaan ole ollut kyse. Kun häiriö on vielä äänestyksen aikana valtuutettu Salmen toimesta nostettu esiin, puheenjohtaja on vaatinut äänestysrauhaa ja hiljaisuutta sekä erikseen todennut, että äänestys on edelleen käynnissä ja että valtuutetut voivat vielä tarkistaa mahdollisia virheellisesti antamiaan ääniä. Valtuutettu Lepistöllä on näin ollen ollut vielä tässä vaiheessa vapaus äänestää asiassa oman tahtonsa mukaisesti. Äänestystuloksesta ei ole myöskään valtuutettu Lepistön tai muidenkaan osalta jäänyt äänestyksen päättyessä epäselvyyttä. Ojalehdon aiheuttamasta häiriöstä äänestyksen aikana ei näissä oloissa seuraa, että valtuuston päätös olisi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä lainvastainen.

Kaupungin velvollisuudesta edistää luontoarvojen suojelua alueensa maankäytössä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Tässä tapauksessa kyse on ollut kaupungin maanomistajana harkitsemasta esityksestä luonnonsuojelulain mukaan yksityismaalle perustettavasta suojelualueesta. Luonnonsuojelulaki ei velvoita maanomistajaa hakemaan luonnonsuojelualueen perustamista, joten kaupungilla on asiassa laaja harkintavalta. Myöskään niistä kansainvälisistä velvoitteista, joihin valittajat ovat vedonneet, ei seuraa kaupungille velvollisuutta tehdä määrätyn sisältöistä esitystä suojelualueen perustamiseksi. Kuten hallinto-oikeus on todennut, sille ei kunnallisvalitukseen perustuvassa muutoksenhaussa ole kuulunut tällaisen suojelutoimenpiteeseen ryhtymisen tai ryhtymättä jättämisen tarkoituksenmukaisuuden arviointi. Kaupunginvaltuusto ei ole ylittänyt asiassa harkintavaltaansa.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Emil Waris.

 
Julkaistu 12.4.2018