Muu päätös 2142/2018

Ympäristölupaa koskeva valitus (turvetuotanto, Sonkajärvi)

Antopäivä: 8.5.2018
Taltionumero: 2142
Diaarinumero: 1694/1/16
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T2142

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittaja Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry ja C yhdessä

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 26.4.2016 nro 16/0183/1

Asian aikaisempi käsittely

Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 9.4.2014 antamallaan, viraston ympäristölupavastuualueella tehdyllä päätöksellä Nro 30/2014/1 ympäristöluvan Oinassuon turvetuotantoalueelle Sonkajärvellä. Lupa koskee hakemuksen mukaisia lohkoja 2 ja 3. Aluehallintovirasto hylkäsi lupahakemuksen lohkon 1 osalta.

Lupa sisältää lupamääräykset 1–19, joista määräykset 1–6, 13–17 ja 19 kuuluvat seuraavasti:

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava 8.10.2013 toimitetun täsmennetyn kuntoonpanosuunnitelmakartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Valtaojaan.

2. Tuotantoalueen vedet on johdettava edellä mainitun kuntoonpanosuunnitelmakartan mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja pumppausaltaan kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskenttä ja sille johtava paineputki ja muut rakenteet on toteutettava 1.10.2012 aluehallintovirastoon toimitettujen liitepiirustusten (MK 1:6 000) 4a ja 4b mukaisesti.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Pintavalutuskentän keräilyojaan on asennettava mittapato.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Valtapuron varteen on rakennettava kuntoonpanovaiheessa tulvapenger aluehallintovirastoon 8.10.2013 saapuneen lisäselvityksen asemapiirustuksen (1.7.2013) mukaisesti. Tulvapenkereen valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojina tulee käyttää ensisijaisesti olemassa olevia ojia, joita voidaan perata tarpeen mukaan, ei kuitenkaan kivennäismaahan asti. Suoalueella mahdollisesti olevien kivennäismaasaarekkeiden reunaojia ei tule kaivaa kivennäismaahan saakka.

Tuotantoalueen lähistöllä (Vironmäki ja Taka-aho) olevien lähteiden luonnontilaa ei saa muuttaa. Taka-ahon lähdettä lähinnä olevaa vanhaa ojaa ei saa syventää.

3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vähintään seuraava:

Kiintoaine 50 %

Kokonaisfosfori 50 %

Kokonaistyppi 20 %

Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien.

4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.

5. Tuotantoalueen ojitus- ja kuntoonpanotyöt sekä vesien johtaminen pintavalutuskentälle saadaan aloittaa sen jälkeen, kun laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän rakentamistyöt ovat päättyneet.

Vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

(---)

Tarkkailut

13. Tarkkailua varten tulee nimetä vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto.

14. Kuntoonpanotöiden aikana virtaama tulee mitata vesinäytteiden oton yhteydessä. Vesinäytteet tulee ottaa laskeutusaltaiden jälkeen ennen pintavalutuskenttää sekä pintavalutuskentän jälkeen seuraavasti:

- kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa 1 kerta/joka toinen viikko

- kevättulvan aikana (yleensä 15.4.–15.5.) 1 kerta/viikko

- marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/kuukausi

Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus, väri, rauta ja pH.

Tuotantovaiheessa päästötarkkailua on tehtävä vuosittain koko lupakauden ajan. Mikäli pintavalutuskentän puhdistustehossa saavutetaan asetetut puhdistustehotavoitteet kolmena peräkkäisenä vuotena, voidaan tarkkailun toteutusta harventaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti tai vähintään jokaisen näytteenottokerran yhteydessä.

Vesinäytteet otetaan ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen 1.4.–31.10. kahden viikon välein ja 1.11.–31.3. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.–15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään sama analyysivalikoima kuin kuntoonpanovaiheen tarkkailussa.

Vesienkäsittelyn teho lasketaan ennen pintavalutuskenttäkäsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 μg/l, kokonaistyppi 500 μg/l ja kiintoaine 2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia.

Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua ELY-keskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailutulokset ja raportti on toimitettava myös sähköisessä muodossa.

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.

15. Vesistötarkkailu on toteutettava osallistumalla Pohjois-Savon turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelman vesistötarkkailuun havaintopaikoilla Valtapuro 1, Valtapuro 2 ja Haapajärven syvänne.

Vesistötarkkailu tulee aloittaa viimeistään Oinassuon kuntoonpanon aloittamista edeltävänä kesänä (ennakkonäytteet).

16. Kalataloustarkkailu, jossa selvitetään toiminnan vaikutuksia Kiltuanjärven alaosan, Jyrkänkosken ja Haapajärven alueen kalastoon ja kalastukseen, on tehtävä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kalataloustarkkailu voidaan toteuttaa osana alueellista kalataloudellista yhteistarkkailua.

17. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava lisäksi myös Sonkajärven kalastusalueelle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.

Jätekirjanpidon yhteenvetoraportit on tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

(---)

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

19. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Savon ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti:

Luvan myöntäminen Oinassuon lohkoille 2 ja 3

Oinassuo on uusi tuotantoalue, joka on lohkojen 2 ja 3 osalta kokonaan metsäojitettua. Niillä ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Pintavalutuskenttä sijoittuu pääosin ojittamattomalle alueelle, jonka luonnonarvot on selvitetty. Alueen muuttamiseen pintavalutuskentäksi ei ole luonnonsuojelulaista johtuvia esteitä.

Alueella ei ole asema- eikä yleiskaavaa. Oinassuo on merkitty ympäristöministeriön 7.12.2011 vahvistamassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi (EO 1 26.746). Toiminta ei sijoitu maakuntakaavan tai sen kaavamääräysten vastaisesti.

Oinassuon turvetuotannon kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti käytössä olevalla pintavalutuskentällä. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Oinassuon olosuhteissa.

Luparatkaisussa ja lupamääräyksissä on otettu huomioon Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 asetettujen vesistön tilatavoitteiden saavuttaminen ja säilyttäminen. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2010–2015 turvetuotannon vesiensuojelun tehostamiseksi ei ole esitetty lisätoimenpiteitä. Uusilta turvetuotantoalueilta edellytetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaista vesienkäsittelyä.

Oinassuon vesistökuormitus kohdistuu Valtapuron ja Kiltuanjärven alaosan kautta Haapajärveen. Valtapuron alueen muu turvetuotanto (Pilvi- ja Kuohunsuo) on perustason vesienkäsittelyn omaavien tuotantoalueiden osalta supistumassa. Tämä huomioon ottaen Valtapuron valuma-alueen turvetuotannon kokonaiskuormituksella ei Oinassuon kuormitus mukaan lukien ole heikentävää vaikutusta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen.

Kun otetaan huomioon Oinassuon tuotantolohkojen 2 ja 3 ja niiden ympäristön nykytila ja suunniteltu käyttö sekä asetetut puhdistustehovaatimukset, ei turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Lupamääräysten tarkistamishakemus on määrätty jätettäväksi viimeistään 31.8.2022 mennessä eli samanaikaisesti kuin Valtapuron valuma-alueella sijaitsevan Pilvi- ja Kuohunsuon turvetuotantoalueiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemus. Tämä mahdollistaa samalla valuma-alueella olevien hankkeiden lupamääräysten tarkistamisen yhdenmukaisesti.

Hakemuksen hylkääminen lohkon 1 (9,5 ha) turvetuotannolta

Lohko 1 rajautuu eteläosaltaan Honkasuon alueeseen, jolla on tehdyissä luontoselvityksissä todettu olevan sekä linnuston että suoluontotyyppien osalta merkittäviä luonnonarvoja, vaikka suoraan luonnonsuojelulain suojaa omaavia lajeja tai luontotyyppejä alueella ei esiinny.

Lohkon 1 ojittaminen turvetuotantoon vaikuttaisi myös Honkasuon suoluonnon tilaan suoraan kuivattavasti ja välillisesti pöly- ja meluhäiriön lisääntymisenä.

Vastineessaan 18.10.2013 Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntoon kesällä 2013 tehdyistä lisäselvityksistä hakija on ilmoittanut, että sillä ei ole lausunnosta huomautettavaa. Lausunnossaan ELY-keskus on muun muassa todennut: ”Luontoarvojen osalta ELY-keskus viittaa myös asiassa aiemmin lausumaansa.” Lupahakemuksesta antamassaan lausunnossa ELY-keskus on esittänyt, että luonnonarvoiltaan merkittävin osa kokonaisuutta on Honkasuo, joka on suurimmaksi osaksi ojittamatonta. Se muodostaa kokonaisuuden arvokkaimman osa-alueen niin suotyyppien kuin linnustonkin näkökulmasta. Honkasuolla asustaa kurki, laulujoutsen ja valkoviklo ja se on rajattu luontoselvityksessä arvokkaimmaksi osa-alueeksi. Sinne keskittyvät myös arvokkaimmat suotyypit hankealueella, mukana useita uhanalaisia suotyyppejä. Honkasuon osa-alue tulee jättää turvetuotannon ulkopuolelle.

Aluehallintoviraston tulkinta on, että hakija on vastineessaan 18.10.2013 hyväksynyt ELY-keskuksen vaatimuksen lohkon 1 jättämisestä turvetuotannon ulkopuolelle.

Lupamääräysten perustelut

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa, mikä Oinassuon osalta on ympärivuotisesti käytössä oleva pintavalutuskenttä, jonka sijoittuminen ojittamattomalle alueelle parantaa sen toimintaedellytyksiä. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan 20–30 vuotta, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Puhdistustehovaatimuksilla varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla.

Suurimmat päästöt turvetuotannosta aiheutuvat kuntoonpanovaiheessa. Tästä syystä on määrätty, että vesiensuojelurakenteiden tulee olla käyttökunnossa ennen kunnostustöiden aloittamista.

Valtapuron tuotantoalueelle tulvimisen ja siitä johtuvien vesistövaikutuksien estämiseksi puron varteen on määrätty rakennettavaksi laaditun suunnitelman mukainen tulvapenger.

Oinassuon tuotantoalueen reunalla olevien kahden luonnontilaisen lähteen säilymiseksi tuotantoaluetta on 8.10.2013 muutetussa tuotantosuunnitelmakartassa rajattu ja lähteiden luonnontilan säilyttämisestä on annettu määräys.

(---)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi sekä valvontaa ja lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan todeta asetettujen puhdistustehovaatimusten toteutuminen.

(---)

Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä, minkä vuoksi on määrätty tuotantoalueen jälkihoidon järjestämisestä ja päästöjen rajoittamisesta tuotannon päätyttyä.

Vapo Oy luvan hakijana sekä Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry, A, B ja C yhdessä valittivat aluehallintoviraston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:n, A:n, B:n ja C:n valituksen A:n ja C:n osalta.

Hallinto-oikeus on Vapo Oy:n valituksen johdosta kumonnut aluehallintoviraston päätöksen siltä osin kuin sillä on hylätty lupahakemus turvetuotantoalueen lohkon 1 osalta ja myöntänyt luvan turvetuotannolle kyseisellä lohkolla.

Hallinto-oikeus on Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:n ja B:n valituksen johdosta muuttanut lupamääräystä 14, joka muutetussa muodossaan kuuluu seuraavasti:

Vesinäytteet otetaan ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen 1.4.–31.10. kahden viikon välein ja 1.11.–31.3. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.–15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Kesän ylivirtaamatilanteiden aikana otetaan vähintään 2 lisänäytettä vuodessa. Näytteistä määritetään sama analyysivalikoima kuin kuntoonpanovaiheen tarkkailussa.

Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:n ja B:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Käsittelyratkaisu

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 97 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan valitusoikeus on sillä, jonka oikeutta ja etua asia saattaa koskea. Valitusoikeuden perusteena pidetään maa- tai vesialueen omistamista tai hallintaa hankkeen vaikutusalueella tai muuta niihin verrattavaa seikkaa. Valituksen tutkiminen edellyttää aina valitusoikeuden olemassaoloa.

A:n ja C:n antaman selvityksen mukaan he ovat katsoneet, että suunniteltu turvetuotantoalue heikentää heidän etuaan harrastaa kalastusta Sonkajärven Haapajärvellä ja Kiltualla. Kalastuksen, joka ei ole ammattimaista, johdosta ei voida katsoa, että Oinassuon turvetuotantohanke koskisi A:n tai C:n etua tai oikeutta ympäristönsuojelulain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla. A omistaa kiinteistö Haapajärven Isolahden rannalla. Oinassuolta on vesitse matkaa Isolahteen noin 12 km. Isolahden ei voida katsoa sijaitsevan Oinassuon turvetuotannon vaikutusalueella. C ei ole ilmoittanut omistavansa alueella kiinteistöä. Kun asiassa ei ole ilmennyt muitakaan perusteita, joiden nojalla heillä olisi oikeus valittaa aluehallintoviraston päätöksestä, valitus on jätettävä heidän osaltansa tutkimatta.

Pääasiaratkaisu

Sovellettavat oikeusohjeet

(---)

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Saman pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.

Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Saatu selvitys

Oinassuo sijaitsee Sonkajärven kunnassa ja Vuoksen vesistöalueen Nilsiän reitin alueella. Oinassuon turvetuotantoalue on uusi hanke, jonka tuotantoala on hakijan 8.10.2013 tekemän tuotantosuunnitelman täsmennyksen jälkeen auma-alueineen yhteensä 60,1 hehtaaria.

Nykytilassaan Oinassuon hankealue on pääosin metsäojitettua rämemuuttumaa. Noin 4,6 hehtaarin alue hankealueen eteläosassa Oinasahon länsipuolella on ojittamatonta suota, joka jatkuu tuotantoalueen eteläpuolelle Honkasuon nimisenä. Ojittamattomalla tuotantolohkolla esiintyviä suotyyppejä ovat oligotrofinen lyhytkorsineva ja karurimpinen kalvakkaneva. Kalvakkanevat ovat Etelä-Suomen alueella vaarantuneita (VU) luontotyyppejä.

Oinassuon lintulajisto on suhteellisen niukka. Varsinaisista suolintulajeista selvitysalueella tavattiin kurki ja valkoviklo. Valkoviklo tavattiin selvitysalueen eteläosassa ojittamattomalla alueella hankealueen ulkopuolella. EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainituista lajeista kurki, teeri ja pyy esiintyvät alueella.

Oinassuon välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita.

Oinassuo on merkitty ympäristöministeriön 7.12.2011 vahvistamassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi (EO 1 26.746).

Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut ja sarkaojapidättimet sekä padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustetut kaksi laskeutusallasta, pumppausallas ja pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla ympärivuotisesti.

Pintavalutuskenttä sijoitetaan ojittamattomalle suoalueelle. Pintavalutuskentän tehollinen pinta-ala on 10,1 hehtaaria, mikä on 16,8 % hankealasta (60,1 ha).

Pintavalutuskentältä vedet johdetaan laskuojaa pitkin alapuoliseen vesistöön reittiä Valtapuro–Kiltuanjärven Niskalahti–Haapajärvi.

Valtapuroon johdetaan kuivatusvesiä myös Jyrkän Energiaturve Oy:n Pilvisuon ja Kuohunsuon turvetuotantoalueilta (noin 80 ha). Vesienkäsittelytasoltaan heikomman Pilvisuon tuotanto loppuu lähes kokonaan vuoteen 2017 mennessä.

Valtapuron vesi on vuosien 2005 ja 2008 havaintojen mukaan ollut hapanta, humuspitoista, tummaa ja rehevähköä.

Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Kiltuanjärven ja Haapajärven ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Vastaavissa vesienhoitosuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa vuosille 2016–2021 järvien tila on edelleen arvioitu hyväksi.

Luvan myöntämisen edellytykset lohkon 1 osalta

Saadun selvityksen mukaan aluehallintoviraston päätöksellä hylätty 9,5 ha:n kokoinen turvetuotantolohko 1 on osittain ojittamaton ja sillä esiintyy uhanalaisia suotyyppejä. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan ole sellaisia luonnonsuojelulain mukaan suojeltuja luontotyyppejä tai lajeja, joiden esiintyminen olisi ympäristöluvan myöntämisen esteenä.

Lohkon 1 ympäristölupa-asiaa ratkaistaessa on ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Saadun selvityksen mukaan luonnonsuojelusäännöksistä ei aiheudu estettä tai rajoituksia haetulle ympäristöluvalle. Lohkon 1 turvetuotantotoiminta ei saadun selvityksen mukaan aiheuta muitakaan ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettuja, luvan myöntämisen estettä merkitseviä seurauksia. Lupa on näin ollen, kun otetaan huomioon päätökseen liitetyt lupamääräykset, tullut myöntää. Hallinto-oikeus on poikkeuksellisesti asian jouduttamiseksi myöntänyt luvan turvetuotantoon sanotulla lohkolla välittömästi, palauttamatta hakemusta tältä osin uuteen käsittelyyn sen johdosta, että lupa on myönnettävä, kun sen myöntämisen edellytykset täyttyvät, kuten nyt. Luvan myöntäminen välittömästi ei aiheuta muutoksia lupamääräyksiin.

Asiakirjoista ei myöskään selvästi käy ilmi, että hakija olisi peruuttanut hakemuksensa lohkon 1 osalta.

Lupamääräysten riittävyys

Oikeudellisesti sitomattoman, mutta selvitysaineistoa sisältävän Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaan merkittävä osa turvetuotantoalueiden vesistöpäästöistä muodostuu ylivirtaamatilanteissa, jolloin liikkeellä on suurimmat ainemäärät ja jolloin myös vesienkäsittelyrakenteiden puhdistustehokkuus usein heikkenee. Turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen arvioimiseksi ja pintavalutuskentälle asetettujen puhdistustehon raja-arvojen laskemiseksi vuosikeskiarvona on tärkeää saada tietoa myös ylivirtaamatilanteiden aikana vesistöön pääsevästä kuormituksesta. Hallinto-oikeus on sen takia lisännyt lupamääräyksen 14 ylivirtaamatilanteita koskevan tarkkailuvelvoitteen.

Haapajärven alusvedessä on ympäristöhallinnon vedenlaatutietokannasta saatavien tarkkailutulosten mukaan havaittavissa lievä veden laadun muutos. Tämä johtuu, kuten Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:n valituksessa todetaan, todennäköisesti Talvivaaran kaivoshankkeen päästöistä. Haapajärven alusveden sähkönjohtavuusarvon muutos on kuitenkin vähäinen verrattuna Nurmijoen reitillä 20 km ylempänä sijaitsevan pysyvästi kerrostuneen Kivijärven alusveden sähkönjohtavuusarvoihin. Nurmijoen reitillä on Haapajärven yläpuolella lisäksi Laakajärvi ja Kiltuanjärvi, jotka tasoittavat Talvivaaran päästöjen vaikutuksia. Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan Talvivaaran kaivoshankkeen päästöjen yhteisvaikutus Oinassuon päästöjen kanssa ei ole niin merkittävä, että päätös olisi sen takia palautettava lupamääräysten uudelleenharkintaa varten.

Hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintoviraston päätöksessä annetut lupamääräykset ovat muutoin kuin ylivirtaamatilanteiden tarkkailun osalta riittäviä ehkäisemään ja selvittämään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41 § 1 ja 3 momentti, 42 § 1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 50 § 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hauru, Sinikka Kangasmaa ja Curt Nyman, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry ja C yhdessä ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös on hylättävä ympäristönsuojelulain ja vesienhoitolain vastaisena ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös on palautettava uuteen valmisteluun.

Vaatimustensa tueksi muutoksenhakijat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Asian palauttaminen on tarpeen, koska aluehallintovirastossa voidaan riittävillä lupamääräyksillä määritellä tavoiteltava vesienkäsittelyn ja ylivuotojen rajoittamisen taso. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukainen muutos lupamääräykseen 14 tuottaa tarkkailua, mutta ei muuta päästötasoa.

Ympäristölupapäätöksessä on hyväksytty ratkaisuja, jotka eivät ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia, kuten esimerkiksi pakkasille altis siirtoputki tuotantoalueen ja pintavalutuskentän välillä. Putken jäätyminen olisi estettävissä eristämisellä. Hanke edellyttää tarkempia lupaehtoja ja jaksottamista esimerkiksi Valtapuroa suojaavan vallin rakentamisen ja tuotantoalan kuntoonpanon osalta. Nekin ratkaisut, jotka tähtäävät vesienhallintaan, ovat pitkään päästölähteitä.

Sijoituspaikkaharkintaa ei ole tehty asiallisesti hallinto-oikeudessa, joka, muun ohella myöntäessään luvan tuotantolohkolle 1, on nojaamalla maakuntakaavaan ohittanut ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Toisaalta hallinto-oikeus on tulkinnut vain yhtä kaavamerkintää, vaikka päästöjen vaikutusalue ulottuu usealle kaavamerkinnälle ja maakuntakaavaa tarkempien kaavojen alueelle. Vaikutusalueella on jo ensisijaisia käyttömuotoja, kuten virkistyskäyttö ja Jyrkänkosken virkistyskalastus. Jyrkänkosken käyttö muun muassa kalastusmatkailuopastuksessa tekee C:n ja muut asianosaisiksi. Valtion ja yksityisten tahojen investoinnit Jyrkänkosken alueeseen olisivat merkityksettömiä, jos kalastusvirkistysalueen arvo menetettäisiin.

Lupaharkinnassa ei ole otettu huomioon vaikutusalueen vesistöjen valmiiksi heikentynyttä tilaa, joka on seurausta Talvivaaran kaivoksen aiheuttamista päästöistä. Lupaharkinnassa olisi tullut ottaa huomioon lisäpäästöjen vaikutus paikallisiin olosuhteisiin. Vaasan hallinto-oikeus ei ottanut huomioon vesienhoitosuunnitelman hyvän tilan tavoitetta. Hyvä tila ei toteudu, jos kokonaiskuormitusta ei vähennetä.

Lupahakemuksessa ja viranomaisten päätöksissä ei ole riittävästi kuvailtu aluetta, jonka vaikutuksia pitää arvioida. Myös maaperän ominaisuudet ovat olennaisia vaikutusten arvioinnin kannalta. Hakija ei ole osoittanut purkuvesien laimenevan haitattomiksi ennen Jyrkänkosken kalastus- ja virkistysaluetta eikä esittänyt yksityiskohtaisesti, mitä vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Hakemuksessa olisi pitänyt kuvailla tarkkaan, mitä kuormitusta hankkeesta aiheutuu ja mikä on siitä johtuvan pilaantumisen merkittävyys. Kuormitusta lisäävä turvetuotantohanke olisi tullut nimetä vesienhoitosuunnitelmassa, jotta sille olisi voitu myöntää ympäristölupa.

Lisäkuormitus alueella johtaa suojamekanismien puuttumisen vuoksi luvan myöntämisen esteeseen eli merkittävään ympäristön pilaantumiseen.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on ilmoittanut, ettei se anna vastinetta asiassa.

Sonkajärven kunnanhallitukselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.

Itä-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa asiassa.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausunnon, jonka mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa turvetuotannon vesien siirtoputki olisi jäätymisen seurauksena rikkoutunut niin, että vesi olisi päässyt hallitsemattomasti ympäristöön. Siirtoputken eristäminen tai upottaminen maahan ei ole välttämätöntä. Vesiensuojelurakenteista aiheutuu rakentamisen aikaisia kiintoaine- ja ravinnepäästöjä. Koska rakenteet tulevat alentamaan ja estämään turvetuotannon päästöjä, niiden rakentaminen on perusteltua.

Talvivaaran kaivoksen veden suolaisuuteen vaikuttava kuormitus on laskusuunnassa. Haapajärvessä suolaisuus on laskenut vuodesta 2012 alkaen eikä syvänteisiin kertyviä suolapitoisuuksia tai happitilanteen heikkenemistä ole havaittu. Haapajärvi ei ole herkkä happea kuluttavalle kuormitukselle. Oinassuon osuus Jyrkänkosken yläpuolisesta valuma-alueesta on vain 0,07 % ja suon aiheuttama vesistökuormitus pieni. Kun kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella, kuormitus ei tule merkittävästi vaikuttamaan alapuolisen vesistön veden laatuun.

Vapo Oy on antanut vastineen, jossa vaaditaan valituksen tutkimatta jättämistä korkeimmassa hallinto-oikeudessa ensimmäistä kertaa esitettyjen vaatimusten osalta ja joka tapauksessa valituksen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Yhdistyksen valitus Vaasan hallinto-oikeudelle ei sisällä vaatimuksia tai perusteita, jotka koskisivat kuivatusvesien puhdistusmenetelmiä, tuotantoaluetta tulvilta suojaavaa pengertä ja niiden rakentamisjärjestystä tai eristysojista johtuvia tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä. Rakenteiden toteuttamisjärjestyksestä on annettu tarpeelliset lupamääräykset 2 ja 5. Rakentaminen aloitetaan vesiensuojelurakenteista ja tuotantoalueen eristämisestä. Tulvapenger on määrätty rakennettavaksi kuntoonpanon yhteydessä. Penkereen rakentaminen ei aiheuta Valtapuroon vaikutuksia, jotka edellyttäisivät lupaa.

Vesiensuojelurakenteiden mitoitus vastaa pääosin luvan myöntämishetkellä voimassa olleita suosituksia. Pintavalutuskentän kaltevuus on hiukan suosituksia jyrkempi, mutta toisaalta pintavalutuskenttä on pinta-alaltaan huomattavasti suosituksia suurempi. Laskuojana toimiva paineputki upotetaan maahan ja sen jatko-osa pintavalutuskentällä turvekerroksen pintaosaan, jolloin jäätymisen vaaraa ei ole. Pumppaamo on eristetty.

Oinassuon suoallas sijoittuu kokonaisuudessaan maakuntakaavassa turvetuotantoon varatulle alueelle. Hankkeen pöly-, melu- tai vesistövaikutusten alueelle ei sijoitu sellaisia kaavoituksella osoitettuja toimintoja, joiden toteutuminen estyisi tai vaikeutuisi luvan myöntämisen vuoksi. Hankkeesta aiheutuva kalataloudellinen haitta voidaan estää vuosittaisella kalatalousmaksulla kustannettavilla toimenpiteillä. Valittaja ei omista tai sopimuksen perusteella hallinnoi vesialueita hankkeen vaikutusalueella.

Talvivaaran ja turvetuotannon yhteisvaikutukset Oinassuon purkuvesistöissä eivät ole niin merkittäviä, että ne vaikuttaisivat lupaharkintaan. Eritysojien vesistä johtuvien vaikutusten huomioon ottamisen osalta Vapo Oy viittaa muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden 16.4.2014 antamaan päätökseen taltionumero 1322. Lupapäätöksessä on määrätty eristysojien rakentamistavasta ja varustamisesta lietesyvennyksin. Luvan myöntäminen ei ole vesienhoidon tavoitteiden vastaista.

Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen lohkon 1 osalta menettelyllisestä syystä eikä luvan myöntämisen edellytysten puuttumisen vuoksi.

Vapo Oy vaatii, että Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 800 eurolla laillisine viivästyskorkoineen. Valituksessa on esitetty vaatimuksia, jotka on joko Vaasan hallinto-oikeudessa tai Itä-Suomen aluehallintovirastossa ratkaistu vaatimusten mukaisesti sekä esitetty kokonaan uusia vaatimuksia esittämättä mitään sellaista uutta, jonka johdosta asia tulisi ratkaista toisin. Valitus on aiheeton.

Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry on toimittanut C:n valtakirjan, jossa C valtuuttaa Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:n toimimaan edustajanaan Oinassuon turvetuotantohankkeessa eri oikeusasteissa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Käsittelyratkaisu

Korkein hallinto-oikeus hylkää Vapo Oy:n vaatimuksen siitä, että valittajan uudet vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa on jätettävä tutkimatta.

Perustelut

Vapo Oy on vastaselityksessään katsonut, että valittajan vaatimukset kuivatusvesien puhdistusmenetelmistä, suojapenkereestä ja sen rakentamisesta sekä eristysojien ulkopuolisista vesistä ovat kokonaan uusia vaatimuksia, jotka tulee jättää tutkimatta.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kyseiset kohdat eivät ole hallintolainkäyttölain 27 §:ssä tarkoitettuja uusia vaatimuksia, vaan seikkoja on esimerkinomaisesti käytetty lisäperusteluina valittajan hallinto-oikeudessakin esittämälle vaatimukselle siitä, että lupamääräyksissä ei ole otettu huomioon päästöjen yhteisvaikutusta ja toteuttamisaikataulun jaksotusta. Näin ollen valitus on tutkittava myös näiltä osin.

Pääasiaratkaisu

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Vapo Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Vapo Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Kirsi Kostamo. Asian esittelijä Päivi Korkeakoski.

 
Julkaistu 8.5.2018