Muu päätös 2143/2018

Ympäristölupaa koskeva valitus (turvetuotanto, Teuva)

Antopäivä: 8.5.2018
Taltionumero: 2143
Diaarinumero: 5361/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T2143

Asia Valitus ympäristölupa-asiassa

Valittaja Harjun Turve Oy, Teuva

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 4.10.2017 nro 17/0386/1

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on viraston ympäristölupavastuualueella 16.3.2015 tehdyllä päätöksellään nro 39/2015/1 myöntänyt Harjun Turve Oy:lle ympäristöluvan Valkianevan turvetuotantoon Teuvan kunnassa Närpiönjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 41,8 ha. Tästä noin 9 ha on tuotannossa jo olevaa aluetta ja noin 32 ha uutta aluetta.

Aluehallintovirasto on perustellut luvan myöntämisen edellytyksiä koskevaa ratkaisuaan seuraavasti:

Valkianevan turvetuotantoalue on osittain tuotannossa oleva alue, josta suurin osa on ojitettu. Tuotantoalueella tai sen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti, eikä siitä aiheudu asutukselle kohtuutonta pöly- tai meluhaittaa.

Tuotantoalueen kuivatusvedet laskevat Mönsänluoman kautta kalataloudellisesti arvokkaaseen Itäjokeen. Itäjoella tehdyt kalataloudelliset kunnostukset ovat onnistuneet hyvin. Joessa on lisääntyvä taimenkanta ja heinäkuun 2012 sähkökoekalastuksissa lohikaloja on todettu esiintyvän lähes kaikilla koealoilla. Mönsänluoman kalastosta ei ole tietoja, mutta Itäjoen latvahaarana luomalla voi olla kalataloudellista merkitystä. Mönsänluoman veden laadusta on niukasti tietoja, mutta käytettävissä olevien tietojen perusteella sen vesi on parempilaatuista kuin Itäjoen.

Närpiönjoen vesistön vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on asetettu tavoitteeksi Itäjoen ekologisen tilan nostaminen tyydyttävästä hyväksi vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi uusia turvetuotantoalueita tulee ohjata ojitetuille alueille, tuotannossa olevien alueiden yhteyteen sekä alueille, jossa ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle. Kuivatusvedet on käsiteltävä ensisijaisesti pintavalutus- tai kasvillisuuskentillä.

Valkianevan pintavalutuskenttä ei ole kaikilta ominaisuuksiltaan suositusten mukainen ja muutoinkin, kun otetaan huomioon alapuolisen vesistön tila ja sen kalataloudellinen arvo, eivät ojittamattomallakaan pintavalutuskentällä saavutettavat puhdistustehot olisi riittäviä. Riittävän vesienkäsittelyn tehon saavuttamiseksi on määrätty, että sulan maan aikana vedet on käsiteltävä sekä pintavalutuskentällä että pienkemikaloinnilla. Päätöksessä sulan maan ajalle asetetut vesien puhdistustehoraja-arvot ovat korkeampia kuin mitä pelkällä hyvin toimivallakaan pintavalutuskentällä voidaan saavuttaa. Lisäksi kemiallisen hapenkulutuksen päästöjen vähentäminen onnistuu kemikaloinnilla paremmin kuin pintavalutuskentällä.

Pelkkää pienkemikalointia ei vähäisten käyttökokemuksien takia pidetä nykyään parhaana käyttökelpoisena vesienkäsittelytekniikkana uusilla tuotantoalueilla. Pienkemikaloinnin talviajan päästötarkkailua on tehty niukasti, mutta tehdyn päästötarkkailun tulosten perusteella pienkemikaloinnissa huuhtoutuu talvella usein kiintoainetta alapuoliseen vesistöön. Pintavalutukseen yhdistettynä pienkemikalointimenetelmän käyttö voidaan kuitenkin hyväksyä, sillä tehtyjen päästötarkkailujen tulosten mukaan pintavalutuskentän kiintoaineen poistoteho ei heikkene talviaikana. Päätöksessä edellytetyllä vesienkäsittelyllä saavutetaan parempi vesienkäsittelyn teho kuin kummallakaan menetelmällä erikseen saavutettaisiin.

Edellä mainituin perusteluin ympäristöluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät varovaisuusperiaatekin huomioon ottaen. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Valkianevan olosuhteissa.

Edellä tuotantoalueen nykytilasta ja vesienkäsittelystä sanottu huomioiden tuotantoalueen päästöt eivät vaaranna Itäjoen hyvän ekologisen tilan saavuttamista. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

Kun otetaan huomioon Valkianevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään A:n ja B:n, C:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n valituksista kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja hylännyt ympäristölupahakemuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Hallituksen esityksen (84/1999) mukaan merkittävä pilaantuminen ilmenee eri tavoin ja sitä harkittaisiin tapauskohtaisesti. Pilaantumisen merkittävyys riippuisi muun ohella kohdealueen ominaisuuksista. Myös paikallisesti tärkeän tai uhanalaisen lajin tuhoutuminen voisi tarkoittaa merkittävää pilaantumista.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun ohella päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista. Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Saatu selvitys

Valkianevan turvetuotantoalue sijaitsee Teuvan kunnassa Närpiönjoen vesistöalueen Lillån valuma-alueella Valkianevan-Hietaharjunluhdan noin 250 hehtaarin pääosin ojitetun suokokonaisuuden yhteydessä. Hakemuksen mukainen Valkianevan turvetuotantoalueen pinta-ala on 41,8 hehtaaria, josta 9 hehtaaria on ollut tuotannossa vuodesta 2010 lukien.

Valkianevan turvetuotantoalueen vedet johdetaan laskuojaa pitkin Mönsänluomaan ja edelleen Itäjokeen, joka jatkuu Närpiön kaupungin puolella Lillån-nimisenä ja laskee Närpiönjokeen. Itäjoki on kalataloudellisesti arvokas vesistö, jota on kunnostettu viranomais- ja vapaaehtoistoimin. Kalataloudellinen kunnostus on onnistunut hyvin, sillä koekalastuksissa lohikaloja on esiintynyt lähes kaikilla koealoilla ja myös kunnostamattomalla joen yläosalla. Joen keskiosalta saadut kesän vanhat taimenen poikaset osoittavat, että joella tapahtuu myös luonnollista lisääntymistä. Itäjoessa on mahdollisesti myös rapukanta.

Vesienhoidon suunnittelun toisen suunnittelukauden luokittelussa vuonna 2013 Itäjoki (Lillån) on luokiteltu hyvään tilaan, mutta samalla on arvioitu, että on olemassa riski tilan heikentymiselle. Luokitukseen on vaikuttanut hyvä, jopa erinomainen tila muun muassa kalaston ja pohjaeläimistön osalta. Vedenlaatu sen sijaan on varsin heikkoa varsinkin ravinnepitoisuuksien osalta. Kemiallinen tila on arvioitu hyvää huonommaksi, koska on olemassa riski, että epäsuotuisissa sääoloissa happamilta sulfaattimailta tuleva kuormitus aiheuttaa ylityksiä haitallisten aineiden pitoisuuksissa.

Närpiönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman 2016– 2021 mukaan Lillån hyväksi luokitellun tilan turvaaminen edellyttää kuormituksen selvää vähentämistä ja kunnostusten jatkamista. Tavoitteena on ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lasku vähintään 50 %.

Suunnitellun tuotantoalueen vesiensuojelurakenteina ovat muun muassa sarkaojarakenteet, virtausta säätävä pato, laskeutusaltaat ja ympärivuotisesti käytössä oleva pintavalutuskenttä sekä pienkemikalointi vähintään sulan maan aikana, pääsääntöisesti 1.4.–30.11. välisenä aikana. Pintavalutuskentän ja kemikaloinnin puhdistusteholle on asetettu raja-arvot ja käyttö- ja päästötarkkailusta on annettu lupamääräykset.

Pintavalutuskentän koko on noin 4 % sen valuma-alueesta eikä kentän muoto ole optimaalinen pintavalutuskentän toimivuuden kannalta. Suunnitellusta pienkemikaloinnista on vain vähän kokemuksia turvetuotantoalueen vesien puhdistuksessa ja menetelmässä on riskinä vesien pH:n lasku sekä rautapitoisuuksien ja kiintoaineen kohoaminen.

Hakija on laskennallisesti arvioinut hakemuksessaan turvetuotannosta aiheutuvien ravinne-, kiintoaine- ja COD-pitoisuuksien kohoamisen vaikutusten rajoittuvan laskuojaan ja Mönsänluomaan ja vaikutuksen vedenlaatuun olevan Itäjoen suuosalla enää vähäinen.

Hakija ei ole selvittänyt happamien sulfaattimaiden esiintymistä hankealueella. Suo on luultavasti muodostunut entisen järven päälle ja mahdollisesti happamat hieta- ja lietekerros voivat aiheuttaa happamoitumista tuotannon loppuvaiheessa ja jälkikäytön aikana. Lupamääräyksissä on annettu määräykset happamien sulfaattimaiden selvittämisestä ja suunnitelman laatimisesta happamien vesien syntymisen estämiseksi sekä määrätty 20 cm turvekerroksen jättäminen tuotannosta poistuville alueille alueilla, joilla esiintyy happamia sulfaattimaita.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Itäjoessa on arvokas kalakanta, johon turvetuotanto saattaa vaikuttaa haitallisesti rehevöitymisen, happamoitumisen ja kutupohjien liettymisen kautta. Vaikka laskennallisesti on arvioitu vesistövaikutusten olevan vähäisiä Itäjoen suuosalla, niin vaikutukset vedenlaatuun Itäjoen yläosalla ja Mönsänluomassa olisivat selkeitä. Itäjoessa ei nykyisin ole happamuudesta aiheutuvia ongelmia. Riskiä vesistön happamoitumiseen aiheuttaisivat mahdollisesti tuotantoalueella sijaitsevien potentiaalisesti happamien sulfaattimaiden kuivattaminen tuotantovaiheessa ja suunniteltu valumavesien pienkemikalointi. Pienkemikaloinnista on vasta vähän kokemuksia turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa ja valumavesien pH:n hallintaan jälkineutraloinnilla liittyy käytännössä huomattavia epävarmuuksia nopeasti muuttuvissa virtausolosuhteissa. Vedenlaatu Itäjoessa on jo nykyisin heikkoa ja vedenlaadun heikentyminen edelleen voisi tuhota joessa lisääntyvien herkkien kalalajien ja mahdollisesti esiintyvän ravun menestymismahdollisuudet.

Hallinto-oikeus katsoo, että hakemuksen mukainen turvetuotanto aiheuttaisi ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa erityisesti, koska se saattaisi johtaa paikallisesti tärkeän tai uhanalaisen lajin tuhoutumiseen. Vesienhoidon luokittelussa Itäjoki on luokiteltu hyvään tilaan kalaston ja pohjaeläimistön erinomaisen tilan ansiosta. Jos kalaston ja pohjaeläimistön tila heikkenee, johtaisi se joen ekologisen tilan luokituksen heikkenemiseen hyvää huonompaan tilaan.

Edellä mainituilla perusteilla ja kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentti, Valkianevan ottaminen turvetuotantoon ja turvetuotannon harjoittaminen, vaikka se tehtäisiin parasta käyttökelpoista tekniikkaa soveltaen, aiheuttaisi ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista merkittävää muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiseen ole. Näillä perusteilla aluehallintoviraston päätös on kumottava ja hakemus hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Sinikka Kangasmaa, Susanna Airiola, joka on myös esitellyt asian, Anneli Järvenpää ja Curt Nyman.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Harjun Turve Oy on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja aluehallintoviraston päätös pysytetään.

Yhtiö on esittänyt vaatimuksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Vesienhoitosuunnitelmat

Närpiönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman 2016–2021 mukaan turvetuotannon vesienhoidon täydentävinä toimenpiteinä on mainittu muun muassa kemiallisen käsittelyn lisääminen ja pienkemikalointi, elleivät ne sisälly lupapäätökseen. Ohjelmassa todetaan myös, että pienkemikaloinnilla on myönteinen vaikutus vesistöihin, ja sen on katsottu tehostavan turvetuotannon vesistökuormituksen vähentämistä. On ristiriitaista ja toiminnanharjoittajan oikeusturvan kannalta vaarallista, jos sen katsottaisiin olevan laillinen peruste luvan hylkäämiselle. Valkianevan tuotannosta ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, joiden seurauksena aiheutuisi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön tarkoitettuja haitallisia vaikutuksia tai suunnitelmien toteutumisen vaikeutumista tai estymistä.

Ympäristönsuojelulain mukaan jonkinasteinen haitallisten vaikutusten aiheuttaminen on sallittua. Päästöraja-arvojen mukaan toimittaessa ei Valkianevan tuotannosta ja kunnostamisesta aiheudu niin merkittävää vaikutusta Itäjoen yläosalla ja Mönsänluomassa, etteikö lupaa voitaisi myöntää.

Vesistön happamoituminen

Yhtiö on lupahakemuksessaan esittänyt toimia happamuudesta aiheutuvien haittojen syntymisen ehkäisemiseksi. Aluehallintovirasto on päätöksessään edellyttänyt, että yhtiö selvittää happamien sulfaattimaiden esiintymisen alueella, ja että alueilla, missä on happamia sulfaattimaita, tuotannosta poistuville alueille on jätettävä vähintään 20 cm:n turvekerros. Näillä toimilla voidaan varmistaa, ettei riskiä vesistön happamoitumiseen synny Valkianevan turvetuotannosta. Tuotantoalueen kaikki kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta. Vaikka alueella ilmenisi paikallisia happamia alueita, ei happamia päästöjä pääse lähtemään alueelta hallitsemattomasti.

Lupaprosessissa ei ole edellytetty happamien sulfaattimaiden esiintymisen selvittämistä hankealueella, mutta yhtiö on kuitenkin käynnistänyt tätä koskevan selvityksen ja tulokset tullaan toimittamaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle välittömästi niiden valmistuttua.

Alueelle suunnitellun pienkemikalointiaseman toimittaa alalla pitkään toiminut ja kokenut ammattilainen. Harjun Turve Oy:n edustaja on perehtynyt kyseisen vesienkäsittelymenetelmän tekniikkaan ja saanut perusteellisen opetuksen laitetoimittajalta. Edustaja on myös perehdytetty poikkeus- ja häiriötilanteiden hallintaan. Pienkemikaloinnin ei voida katsoa aiheuttavan pilaantumisen vaaraa alapuolisessa vesistössä.

Nopeasti muuttuvat virtausolosuhteet eivät vaikeuta valumavesien pH:n hallintaan liittyvää jälkineutralointia. Suunnitelman mukainen pienkemikalointi toimii siten, että allas täytetään salaojasoran ja sammutetun kalkin sekoituksella, jolloin vesi pakotetaan nousemaan koko sora/kalkkiseoksen läpi ylöspäin, jolloin kalkki poistaa vedestä happamuuden. Menetelmä toimii myös pintavalutuskentän jälkeen pH:n nostamiseksi. Menetelmästä on jo olemassa hyviä kokemuksia turvetuotannossa. Sitä voidaan pitää luotettavana ja toimivana eikä sitä voida pitää luvan hylkäämisen perusteena. Kun otetaan huomioon se, että kyseessä on suhteellisen pieni tuotantoalue, jolle vesienkäsittelymenetelmäksi on suunniteltu sekä pintavalutus että pienkemikalointi, on kyseessä alueelle parhaiten soveltuva tekniikka. Valkianevan ottaminen turvetuotantoon parasta käyttökelpoista tekniikkaa noudattaen ei aiheuta ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista merkittävää muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Alapuoliseen vesistöön aiheutuva kuormitus

Aluehallintoviraston päätöksellä on asetettu puhdistustehovaatimukset pintavalutuskentän ja kemiallisen käsittelyn yhteiselle puhdistusteholle sekä kemikalointiyksiköltä poisjohdettavalle vedelle alin pH-arvoa koskeva määräys. Määräyksillä voidaan varmistua siitä, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Saloy Oy:n laatiman "Raportti Harjun Turpeen Valkianevan kuormitusmittauksesta 19.3.2014" mukaan turvetuotantovesillä ei mittauspäivänä ollut käytännöllisesti katsoen mitään vaikutusta Itäjoen kokonaiskuormitukseen COD:n (humus) tai kiintoaineen osalta.

Valkianevan alapuolisen vesistön hyvän ekologisen tilan saavuttamisen sekä eliöiden elinolosuhteiden turvaaminen on varmistettu lupamääräyksellä, jolla on edellytetty laskuojaan johdettavan veden pH-arvoksi vähintään 5,0.

Turvetuotantoalueiden sijoittuminen

Uusia turvetuotantoalueita on ohjattu jo ojitetuille alueille, olemassaolevien tuotantoalueiden läheisyyteen. Valkianevan alue noudattaa näitä sijainninohjausperiaatteita, mikä puoltaa luvan myöntämistä alueelle. Valkianevan tuotantoalueella on alueellista merkitystä paikallisesti. Se sijaitsee alle kymmenen kilometrin etäisyydellä lähimmästä käyttökohteesta. Valkianevalla tuotetusta palaturpeesta valmistetaan lopputuotteena lämpöä paikallisesti.

Yhteenveto

Lupaharkinnassa arvioidaan ensisijaisesti ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset ja harkitaan, onko pilaantumista mahdollista ehkäistä annettavilla lupamääräyksillä. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa annetuilla lupamääräyksillä voidaan varmistaa, ettei Valkianevan tuotannosta aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuksia, joita ei annetuilla lupamääräyksillä voitaisi ehkäistä. Valkianevan tuotannosta ei voida katsota aiheutuvan paikallisesti tärkeän tai uhanalaisen lajin tuhoutumista.

Valkianevan osuus Itäjoen alaosan CODMn-kuormituksesta on hakemuksen mukaisella pinta-alalla arviolta noin 1,75 % ja kiintoainekuormituksesta noin 1,25 %. Valkianevan tuotannosta ei aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuksia kuin hallinto-oikeuden päätöksessä on arvioitu. Hallinto-oikeuden päätös on virheellinen ja se tulee siten kumota ja Länsi-Suomen aluehallintoviraston päätös tulee pysyttää.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on antanut lausunnon, jossa se uudistaa aiemmin lausumansa ja toteaa lisäksi, että Itäjoen (Lillån) ekologinen tila on parantunut. Vesistön taimenkanta on nykyisellään varsin vahva ja lisääntyy luontaisesti, ja joessa esiintyvät Pohjanmaan joissa hyvin harvinaiset harjus ja rapu. Myös merestä nousee Itäjokeen/Lillåniin vaeltavaa taimenta. Vuoden 2016 koekalastuksissa havaittiin Närpiönjoen pääuomassa, Itäjoen/Lillånin laskukohdan vaikutusalueella happamuudelle hyvin herkkää kivisimppua, jota ei aiemmin ole alueella tavattu. Tämä kertoo happamuusolojen parantumisesta ja on todennäköistä, että Lillånista virtaava parempilaatuinen vesi on edesauttanut kalojen leviämistä Itäjoesta/Lillånista sopiville alueille pääuomaan.

Pintavalutuskentän ja pienkemikaloinnin yhdistelmästä on saatu uutta tarkkailutietoa muutamalta alueelliselta turvetuotantoalueelta. Järjestelmät eivät ole useimpina ajankohtina poistaneet ravinteita ja COD-pitoisuutta luvassa määrätyllä tavalla, vaan reduktiot ovat olleet jopa negatiivisia. Kemikalointi aiheuttaa happamuuteen ja raudan kuormitukseen liittyviä riskejä, jotka voivat olla vesistön ja sen arvokkaan luonnon kannalta erittäin haitallisia etenkin, kun kyseessä on pieni ja haavoittuva vesistö, kuten Lillå. On epätodennäköistä, että hakijan esittämä kalkkirakennelma pystyisi ylivirtaamatilanteessa käsittelemään ja neutralisoimaan vedet vaaditusti. On erittäin epätodennäköistä, että rakennelma pystyy neutralisoimaan mahdollisilta happamilta sulfaattimailta peräisin olevia vesiä tai että se pysyy toimintakunnossa sellaisessa tilanteessa.

Yhden routamaan aikaan tehdyn näytteenottokerran perusteella on käytännössä mahdotonta tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä vedenlaadusta tai kuormituksesta. Kuormituksen lisääminen ja mm. happamuusriskien kasvattaminen ei tue vesienhoidon tavoitteita millään tavoin. Koska turvetuotanto aiheuttaa selkeän riskin Lillånin ekologiselle tilalle, vedenlaadulle, happamuusoloille ja kalataloudelle, ei turvetuotantoa alueella tule sallia eikä hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiselle ole aihetta.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on antanut lausunnon, jonka mukaan hyvin voimakkaasti maa- ja metsätaloutta varten ojitetulla Lillånin eli Itäjoen valuma-alueella ei voida lisätä turvetuotantoa ilman merkittävää riskiä puron poikkeuksellisen merkittävien kalataloudellisten arvojen heikentymiselle parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta huolimatta. Lillån on kalataloudellisesti poikkeuksellisen arvokas pienvesistö luontaisesti lisääntyvien taimen-, harjus- ja jokirapukantojensa ansiosta. Lisäksi purossa esiintyy kivisimppua, pikkunahkiaista ja merelle vaeltavaa nahkiaista. Vastaavia vesimuodostumia on Suomessa erittäin vähän. Lillånista voi olla myös muodostumassa erittäin uhanalaisen meritaimenen elinpiiriä laajentava vesimuodostuma.

Kemikaloinnista aiheutuu riski vesistöön johdettavien vesien pH:n laskulle ja veden rautapitoisuuden kasvulle. Lillånin veden pH käy ajoittain lähellä lohikalojen ja ravun sietorajaa, joten riskiä ei voida kasvattaa kuivatusvesien kemikaloinnilla. Vaikka tuotantoaikana hapanta kuormitusta ei aiheutuisikaan, voi tuotantoalueen jälkikäytössä riski voimistumiselle olla huomattava. Yhtenä päivänä tehdyn kuormitusmittauksen käyttökelpoisuus on vuosikuormituksen arvioinnissa hyvin kyseenalaista.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on antanut vastineen, jonka mukaan hallinto-oikeuden ratkaisu asiassa on ollut oikea.

A ja B ovat antaneet vastineen, jossa he ovat katsoneet, että hallinto-oikeuden päätös tulee pitää voimassa.

Teuvan kunnanhallitus on ilmoittanut, ettei sillä ole uutta lausuttavaa asiasta.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole uutta lausuttavaa asiassa.

Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.

C:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.

Harjun Turve Oy on antanut vastaselityksen, jossa se muun ohella toteaa, että pintavalutuskentän muotoa ja alaa on tarkistettu niin, että kentän ala on 8 % sille kohdistuvan tuotantoalueen alasta ja 7,1 % sille kohdistuvan valuma-alueen alasta. Myös kemiallisen vesienkäsittelyn toteutussuunnitelmaa on tarkennettu. Alueella tehdyn kartoituksen mukaan hankealueella ei ole happamia pohjamaita.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, siinä mainitut oikeusohjeet ja lisäksi ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 §:n 1 momentin 2 kohta sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Kirsi Kostamo. Asian esittelijä Päivi Korkeakoski.

 
Julkaistu 8.5.2018