Muu päätös 2636/2018

Ympäristölupaa koskeva valitus (mm. louhinta ja murskaus, Jyväskylä)

Antopäivä: 4.6.2018
Taltionumero: 2636
Diaarinumero: 0817/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T2636

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittajat A, B, C, D, E, EE, F, G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, X, Y, Z, Å, Ä, Ö, AB, BB ja Palokka-Seura ry

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 24.1.2017 nro 17/0020/1

Asian aikaisempi käsittely

Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on 2.12.2014 antamallaan päätöksellä (25.11.2014 nro 96) myöntänyt Rudus Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen, asfalttiasematoimintaan, betoni- ja tiilijätteen hyödyntämiseen sekä ylijäämämaiden vastaanottoon ja loppusijoittamiseen Jyväskylän kaupungin Palokan kylässä sijaitseville kiinteistöille Metsärinne 179-404-74-6 ja Raitala 179-404-60-2.

Päätöksen ratkaisuosassa on todettu seuraavaa:

Kivenlouhinnassa ja murskaustoiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Asfalttiaseman osalta toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta asfalttiasemien ympäristönsuojelusta (846/2012). Asetukset säätävät toimintojen vähimmäisvaatimukset silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. Edellä mainitun lisäksi on noudatettava hakemusta ja päätöksen lupamääräyksiä.

Päätös sisältää lupamääräykset 1–37, joista lupamääräykset 1–2, 4–17 ja 27–29 kuuluvat seuraavasti:

Toiminta-aika ja tuotanto

1. Louhintaa ja murskausta, sisältäen myös betonin, tiilen ja asfaltin murskauksen, ei saa tehdä 1.6.–31.8. välisenä aikana eikä viikonloppuisin (la–su) ja arkipyhinä. Vuotuinen toiminta-aika louhinnalle ja murskaukselle saa olla enintään 6 kuukautta. Räjäytyksiä saa tehdä klo 12–18, rikotusta ja porausta klo 8–18 ja murskausta klo 7–20. Asfalttiasema saa toimia päällystystyökautena arkisin ma–pe klo 5–22. Valmiita tuotteita, betoni- ja tiilijätteitä sekä ylijäämämaita ja -louheita saa kuljettaa ja kuormata ympärivuotisesti arkisin ma–pe klo 6–22, pois lukien arkipyhät.

2. Alueella saa louhia ja murskata alueelta louhittua kiviainesta ja muualta tuotua louhetta yhteensä enintään 400 000 tonnia vuodessa, josta määrästä muualta tuodun louheen osuus voi olla enintään 50 000 tonnia. Asfalttiasemalla saa valmistaa asfalttia enintään 100 000 tonnia vuodessa.

(---)

Maankaatopaikka

4. Rudus Oy:n maankaatopaikka (maavalli) luokitellaan puhtaiden maa- ja kiviainesten (17 05 04) kaatopaikaksi.

5. Maankaatopaikan alueelle voidaan sijoittaa esitetyn suunnitelman mukaisesti muualta tuotuja pilaantumattomia ylijäämämaita enintään 93 000 m­3 maavalliksi siten, että täyttö ei ylitä suunnitelmapiirroksessa (nro 1510003320) esitettyä pinta-alaa ja enimmäiskorkeutta +160 m (N2000). Maavallin kaatopaikan puoleinen luiskakaltevuus saa olla enintään 1:3, muutoin luiskat voidaan tehdä kaltevuuteen 1:2. Eloperäistä ainesta saa sijoittaa pintarakenteisiin, mutta ei kaatopaikkapenkkaan. Mikäli on aihetta epäillä, että maa-aines voisi olla pilaantunutta, tulee haitta-aineiden pitoisuudet luotettavasti selvittää.

6. Maa-ainesten välivarastointi ja sijoittaminen on kokonaisuudessaan suunniteltava ja toteutettava siten, että estetään haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja liukumat.

7. Täytön rakenteita ja sen painumia, sortumia, liukumia tai muita vastaavia on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin.

8. Maavallin maisemointia kasvillisuuden istutus/kylväminen mukaan lukien on tehtävä mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti läjityksen edetessä.

9. Hyödynnettäväksi toimitettavan betonijätteen haitallisten aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 591/2006 eräiden jätteiden maarakentamisessa ja kyseisen asetuksen liitteiden muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 403/2009 liitteessä 1 annettuja raja-arvoja.

10. Jätebetonista ja -tiilestä valmistettuja murskeita saa toimittaa hyödynnettäväksi ympäristöluvan mukaiseen paikkaan tai paikkaan, josta tehty ilmoitus on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaisesti.

Päästöt ilmaan

11. Pölypäästöt tulee pitää kaikessa toiminnassa mahdollisimman pieninä. Luvan haltijan on huolehdittava alueella liikennöitävien teiden ja laitosalueen päällysteiden kunnosta sekä alueiden puhtaanapidosta. Pölyn leviämistä on vähennettävä rakenteellisin toimenpitein kuten laitteiston koteloinnilla, kastelulla ja aineksen alhaisella putoamiskorkeudella ja pölylähteiden sijoittamisella mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Poravaunu tulee olla varustettu pölynkeräimellä. Pykälistönkujan pölyntorjunnasta on myös huolehdittava tarvittaessa kastelemalla ja kasteluajankohdista tulee pitää kirjaa. Asfalttiaseman toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä tulee vähentää käyttämällä pölynerotinlaitteistoja ja kotelointeja sekä tehostamalla palamisprosesseja tai käyttämällä vastaavia pölyntorjuntakeinoja.

12. Poravaunujen, murskaamon ja asfalttiaseman pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava toiminta-aikana päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Samoin toiminta on keskeytettävä tilanteessa, joissa pölynpoistojärjestelmää ei voida käyttää normaalilla teholla esimerkiksi pakkasen vuoksi.

13. Alueilla, joilla asutaan, on loma-asutusta tai oleskellaan, eivät toiminnasta kokonaisuudessaan aiheutuvat hiukkaspäästöt saa ylittää hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011) annettua raja-arvoa 50 μg/m (24 tunnin keskiarvo).

14. Asfalttiaseman hajun leviämistä on torjuttava koteloinneilla ja katteilla tai muulla vastaavalla parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Asfalttimassakuormat on peitettävä heti lastauksen jälkeen.

Melu ja tärinä

15. Toiminnasta liikenne mukaan lukien aiheutuva melu ei saa ylittää asuntojen piha-alueilla päivällä klo 7–22 melun keskiäänitasoa 55 dB eikä yöllä klo 22–7 keskiäänitasoa 50 dB. Loma-asutukseen kuuluvilla alueilla melutaso ei saa ylittää klo 7–22 keskiäänitasoa 45 dB eikä yöllä klo 22–7 keskiäänitasoa 40 dB. Melun osalta tulee huomioida myös muut toiminnassa olevat kiviaineksen ottotoiminnat. Luvansaajan on osaltaan järjestettävä toimintansa niin, ettei alueen yhteismelu ylitä lupamääräyksen mukaisia raja-arvoja.

16. Ennen murskaustoiminnan aloittamista on kaivualueen pohjoisreunalle rakennettava alueelta saatavista pintamaista yhteismelumallinnuksessa ja asemapiirroksessa esitetty vähintään 4 metriä korkea meluvalli. Kaivualueen etelä- ja länsireunoille, poislukien jyrkimmät maastokohdat, on myös rakennettava ennen murskauksen aloittamista 4 metriä korkeat meluvallit, joita siirretään ottamisen etenemisen mukaan. Melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan tulee estää aseman rakenteilla (esim. koteloinnit, syöttösuppilon kumitus). Myös kiviseinämillä, murskekasojen ja meluavien toimintojen sijoittelulla sekä louhinnan etenemissuunnan valinnoilla on pyrittävä minimoimaan melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle ja kalliorintauksen suojaan. Porauksissa on käytettävä vaimennettua poravaunua ja porauksen tulee tapahtua lähimpiin häiriintyviin kohteisiin nähden meluesteen suojassa.

17. Ennen räjäytystöiden aloittamista on laadittava louhintatöiden ympäristöselvitys (riskianalyysi), jossa tarkastetaan ja dokumentoidaan lähialueen rakennusten ja kaivojen kunto sekä alttius tärinävaurioille riittävän laajalti lähialueella. Lisäksi selvityksessä tulee arvioida tärinän vaikutuksia suljetun kaatopaikan rakenteisiin sekä ilmanpaineen vaikutuksia vaikutusalueen rakennuksiin. Selvityksen perusteella tulee määritellä enimmäisräjäytysainemäärät, tärinän heilahdusnopeuksien raja-arvot ja kiinteistöt, joihin räjäytyksillä voi olla vaikutuksia. Ympäristöselvityksessä on määriteltävä alue, jolla katselmukset tehdään sekä esitettävä räjäytysten aiheuttaman tärinän tarkkailusta yksityiskohtainen suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää mm. tiedot tarkkailupisteistä perusteluineen sekä tulosten raportointitiheys ja -tapa valvontaviranomaiselle ja naapurikiinteistöjen omistajille. Selvitykseen tulee sisällyttää myös ohje siitä, miten räjäytyksistä tiedotetaan etukäteen vaikutusalueen asukkaille ja viranomaisille. Räjäytyksistä on tiedotettava erikseen ainakin alle 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueen reunasta sijaitsevia asuinkiinteistöjä viimeistään räjäytysten suorittamista edeltävänä päivänä. Ympäristöselvitys tulee toimittaa tiedoksi luvan valvojalle välittömästi sen valmistuttua. Ympäristöselvitys ja siihen liittyvä tärinävalvonta on teetettävä ulkopuolisella puolueettomalla asiantuntijalla, jolla on riittävä kokemus ja asiantuntemus mm. tärinämittauksista.

(---)

Tarkkailu

27. Alueen toiminnoista yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa aiheutuvien hiukkaspäästöjen (hengitettävät hiukkaset PM10) vaikutuksia lähialueen ilmanlaatuun on selvitettävä kertaluontoisella mittausjaksolla, jonka pituuden tulee olla riittävä, jotta pitoisuusmittauksen tuloksia voidaan verrata ilmanlaadusta annettuun valtioneuvoston asetuksen (38/2011) raja-arvoon. Mittaus on tehtävä ainakin yhdessä mittauspaikassa ja se tulee tehdä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittauspaikka tulee sijoittaa siten, että se kuvaa toiminnan vaikutusta lähialueen asutukseen. Mittaus on tehtävä viimeistään kahden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta siten, että murskaustoiminnot toimivat normaalisti. Mittaussuunnitelma on toimitettava luvan valvojalle viimeistään kuukautta ennen mittauksen aloittamista.

28. Alueen toiminnoista liikenne mukaan lukien aiheutuva melutaso on mitattava vuosittain ainakin yhdeltä Katajarinteentien asuinkiinteistön, Pykälistön RN:o 31:1, Mäenpään RN:o 20:1 ja Marjala RN:o 31:3 kiinteistöjen piha-alueilta. Lisäksi melua on mitattava kertaluonteisesti kussakin louhintavaiheessa yhdeltä Nuutin ja yhdeltä Terttumäen asuinalueen kiinteistön piha-alueelta. Ensimmäinen mittaus on tehtävä ensimmäisen murskausjakson aikana. Toiminnanharjoittajan on lisäksi mitattava yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa kertaluonteisesti normaalin toiminnan aikaiset melutasot, kun:

- toiminnassa on Ruduksen murskaamon lisäksi Lemminkäinen Infra Oy:n murska

- toiminnassa on Ruduksen lisäksi Kuormaus ja Raivaus Perälän murska

- kaikki kolme toimijaa toimivat samanaikaisesti.

Mittaukset on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla ja ne on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti louhinnan ja murskauksen ollessa normaalissa toiminnassa. Mittausraporttiin on merkittävä, mitkä työvaiheet olivat käynnissä mittausajanjaksolla. Lisäksi raporttiin on liitettävä kartta, josta käy ilmi mittauspiste, melulähteiden ja meluesteiden sijainnit. Mittaustulokset ja -raportti on toimitettava Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluttua mittausten suorittamisesta. Mikäli mittaustulokset osoittavat melutason ohjearvojen ylittyvän asumiseen tai loma-asumiseen käytettävillä alueilla, tulee hakijan liittää raporttiin suunnitelma, jossa esitetään konkreettiset meluntorjunnan toteuttamistoimenpiteet ja toteuttamisaikataulu ohjearvojen alittamiseksi häiriintyvissä kohteissa. Uusintamittauksia voidaan edellyttää, mikäli toiminnasta valitetaan ja on perusteltu syy epäillä melutason ohjearvon ylittymistä.

29. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää tulee seurata tärinätarkkailusuunnitelman mukaisessa laajuudessa, mutta kuitenkin jatkuvatoimisesti ainakin yhdessä kiinteässä mittauspisteessä. Lisäksi tärinää on mitattava ainakin kahdella muulla lähialueen kiinteistöllä alueen luoteis- ja eteläpuolella jokaisen toimintajakson yhteydessä sekä aina, kun panostus on alueella aiemmin käytettyä suurempi. Louhinnan alkuvaiheessa (osa-alue 1) on tehtävä kertaluonteinen mittaus myös yhdellä Nuutin ja yhdellä Terttumäen asuinalueen kiinteistöllä. Mittauslaitteiden tulee rekisteröidä ja taltioida mittaustulokset tapahtuma-aikoineen. Mittaustulokset tulee toimittaa välittömästi niiden valmistumisen jälkeen tiedoksi kiinteistöjen omistajille ja luvan valvojalle. Mittauksissa saatuja tuloksia on verrattava louhintatöiden ympäristöselvityksessä esitettyihin raja-arvoihin ja mikäli ne ylittyvät, toiminnanharjoittajan tulee esittää selvitys tilanteesta.

(---)

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen muiden ohella O:n ja P:n tekemänä sekä valituksen muutoin hyläten muuttanut lupamääräyksen 16 kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

16. Ennen murskaustoiminnan aloittamista on kaivualueen pohjoisreunalle rakennettava alueelta saatavista pintamaista yhteismelumallinnuksessa ja asemapiirroksessa esitetty vähintään 4 metriä korkea meluvalli. Kaivualueen etelä- ja länsireunoille, poislukien jyrkimmät maastokohdat, on myös rakennettava ennen murskauksen aloittamista 4 metriä korkeat meluvallit, joita siirretään ottamisen etenemisen mukaan. Melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan tulee estää aseman rakenteilla (esim. koteloinnit, syöttösuppilon kumitus). Myös kiviseinämillä, murskekasojen ja meluavien toimintojen sijoittelulla sekä louhinnan etenemissuunnan valinnoilla on pyrittävä minimoimaan melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle ja kalliorintauksen suojaan. Porauksissa on käytettävä vaimennettua poravaunua ja porauksen tulee tapahtua lähimpiin häiriintyviin kohteisiin nähden meluesteen suojassa. Yksityiskohtaiset suunnitelmat etelä- ja länsipuolelle rakennettavista meluvalleista on esitettävä valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi aina ennen uudelle osa-alueelle siirtymistä ja meluvallien paikan muuttamista.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään siltä osin kuin nyt on kyse seuraavasti:

Käsittelyratkaisu

Hallintolainkäyttölain 24 §:n 3 momentin mukaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Saman lain 25 §:n 2 momentin mukaan asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja sen mukaan kuin lain 21 §:ssä säädetään.

Hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin mukaan jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos asian tai siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este, valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta.

Hallinto-oikeus on pyytänyt asiamiehenä toimivaa A:ta toimittamaan valtakirjat kaikkien muutoksenhakijoiden osalta. (---)

A ei ole esittänyt selvitystä oikeudestaan toimia (---) O:n ja P:n (---) asiamiehenä. Valitus on siten heidän tekemänään jätettävä tutkimatta.

Pääasiaratkaisu

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa a) terveyshaittaa, b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantuminen voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Ympäristönsuojeluasetuksen 3 luvussa säädetään lupahakemuksesta.

(---)

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (louhinta- ja murskausasetus) 1 §:n mukaan asetuksessa säädetään kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa.

Asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Asetuksen 6 §:n 1 momentin mukaan melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Saman pykälän 3 momentin mukaan jos kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriölle alttiista kohteesta, melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen.

Asetuksen 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

Asetuksen 8 §:n mukaan 1 momentin mukaan jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteista on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana; poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana; rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana.

Valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (Laeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.

Saman päätöksen 4 §:n mukaan jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista edellä 2 tai 3 §:ssä mainittuun ohjearvoon.

(---)

Yhteismeluselvityksen lähtötiedon oikeellisuus ja meluselvitysten puolueettomuus

Muutoksenhakijat ovat esittäneet, että Promethor Oy on yhteismelumallinnuksessaan käyttänyt virheellistä maanpinnan akustista kovuutta ja että meluselvitykset olisi tullut teettää puolueettomalla asiantuntijalla.

Promethor Oy on 5.10.2014 antamassaan vastineessa Denis Siposen laatimaan, 2.9.2014 päivättyyn lausuntoon liittyen todennut, että melumallinnuksen laatijoiden kokemuksen mukaan selvityksessä käytetyillä maanpinnan akustisilla kovuuksilla saatavat tulokset vastaavat hyvin todellista louhoksien ympäristössä havaittavaa äänitasoa. Lausunnon mukaan käytetyt maanpinnan akustiset kovuudet (ja niillä saatavat tulokset) vastaavat sitä, mitä melun laskennallisella mallinnuksella on tarkoitus määrittää ympäristölupakäsittelyn yhteydessä arvioitaessa kiviainestoiminnan aiheuttamaa melutasoa ja haittaa suhteessa valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvoihin.

Hallinto-oikeus katsoo, ettei ole perusteltua syytä arvioida yhteismeluselvityksen lähtötiedon oikeellisuutta toisin. Hakija on teettänyt meluselvitykset ulkopuolisilla asiantuntijoilla.

Toiminnan sijainti ja meluselvitykset

Valituksenalaisen päätöksen mukaan toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle alueelle noin 7 kilometriä Jyväskylän keskustasta luoteeseen. Lähin asemakaavoitettu alue on noin 300 metrin etäisyydellä oleva Nuutin teollisuusalue. Jyväskylän kaupunginvaltuusto on 10.11.2014 hyväksynyt Jyväskylän yleiskaavan, jossa toiminta-alue on merkitty tilaa vaativien työpaikkojen alueeksi, jolle voidaan asemakaavoittaa ympäristöhäiriöitä tuottavaa tuotantotoimintaa tai muuta tilaa vaativaa työpaikkatoimintaa. Kaava on näiltä osin lainvoimainen.

Toiminta-alue rajautuu koillis- ja itäosaltaan Jyväskylän vanhaan, suljettuun kaatopaikkaan, jonka itäpuolella on Lemminkäinen Infra Oy:n kallion louhinta-alue ja asfalttiasema. Hankealueen pohjois- ja koillispuolelle sijoittuvilla kiinteistöillä on jätteen käsittely- ja varastointitoimintaa. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat alueen lounais-, länsi- ja pohjoispuolella noin 300 metrin etäisyydellä toiminta-alueen reunasta. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat koillisessa ja kaakossa 1–2 kilometrin etäisyydellä toiminta-alueen rajasta. Kuljetukset toiminta-alueelta tapahtuvat Pykälistönkujan kautta Saarenmaantielle, joiden varrella Katajarinteentien lisäksi sijaitsevat lähimmät häiriintyvät asuinkiinteistöt.

Pääosa valittajista asuu osoitetiedon perusteella Haukkamäen asuntoalueella, jonne toiminta-alueelta on yli 1,5 km, ja jota lähinnä on Jyväskylän Kuormaus ja Raivaus Perälä & Kumppanit louhinta- ja murskaustoiminta. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat ottoalueen lounaispuolella noin 300 metrin etäisyydellä Katajarinteentiellä sekä alueen länsi- ja pohjoispuolella Pykälistöntiellä. Hankealueen eteläpuolella Saarenmaantien varrella sijaitsee asutusta noin 600 metrin etäisyydellä ottoalueesta.

Toiminnan meluvaikutuksista on laadittu Palokan ottoalueen meluselvitys (Ramboll Finland Oy 27.2.2013) sekä Promethor Oy:n laatima Palokan alueen yhteismeluselvitys (17.9.2013). Yhteismeluselvityksessä on huomioitu kiviaineksen ottamista suorittavien Rudus Oy:n, Lemminkäinen Infra Oy:n ja Jyväskylän Kuormaus ja Raivaus Perälä & Kumppanit toiminta sekä mm. rakennusjätteen vastaanottoa ja käsittelyä harjoittavien neljän yhtiön toiminta. Lisäksi selvityksessä on huomioitu Jyväskylän kaupungin maankaatopaikan vaikutus.

Koska Rudus Oy:n toiminta-aikoja ei selvityksiä laadittaessa ollut määritetty, melulaskentoja suoritettaessa on laskennassa käytetty louhinta- ja murskausasetuksen mukaisia toiminta-aikoja.

Ramboll Finland Oy:n laatimassa Rudus Oy:n toimintaa koskevassa melumallinnuksessa ei ole otettu huomioon melun mahdollista impulssimaisuutta. Suomen Ympäristökeskuksen julkaisun Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa – Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Suomen Ympäristö 25/2010 (BAT-selvitys) mukaan rikotuksen melu on tyypiltään impulssimaista, murskauksen melu (murskaimet, seulat, lastaus) on tyypiltään osittain impulssimaista. BAT-selvitys ei ota kantaa siihen, millä etäisyydellä melu on todennäköisesti impulssimaista. BAT-selvityksessä todetaan, että koska melumallit eivät ota huomioon melun ajalliseen käyttäytymiseen liittyviä ominaisuuksia, kuten impulssimaisuutta, on impulssimaisuuden mahdollista häiritsevyyttä vaikea mallintaa. Käytännössä impulssimaisuutta on arvioitu tekemällä haitallisuuskorjaus äänilähteeseen, lisäämällä laskentatulokseen 5 dB lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tai impulssimaisuuden arviointi on jätetty kokonaan pois. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa lähin asutus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä, eikä melun mahdollista impulssimaisuutta ole otettu huomioon mallia tehtäessä. Näin ollen on epävarmaa, onko melu impulssimaista vai ei lähimmissä kohteissa. Louhinta- ja murskausasetuksen 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriölle alttiissa kohteessa ylittää melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja, kyseessä on siis raja-arvo. Mallinnuksen mukaan lähimmissä häiriintyvissä kohteissa aiheutuu melutaso, joka on alle 50 dB. Näin ollen melumallin perusteella arvioiden mahdollinen melun impulssimaisuuskaan ei aiheuta melutason raja-arvon ylittymistä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Promethor Oy:n laatiman yhteismelua koskevan selvityksen mukaan Ruduksen toiminta lisää jonkin verran alueen murskaustoiminnoista aiheutuvaa yhteismelua alueen länsiosissa. Melun mahdollisen impulssimaisuuden vaikutusta ei ole otettu huomioon melumallissa. Yhteismeluselvitys on tehty pahimman tilanteen mukaan kun kaikki alueen louhinta- ja murskaustoiminnat ovat käynnissä samanaikaisesti ja siten, että kunkin toimijan osalta on tarkasteltu niin sanottua meluisinta toimintapäivää. Selvityksen mukaan Lemminkäinen Infra Oy:n ympäristöluvan mukaan kiviaineksen murskausta suoritetaan enimmillään 6 kuukautta vuodessa, Jyväskylän Kuormaus ja Raivaus Perälä & Kumppanit suorittaa louhintaa ja murskausta 1–3 kuukautta vuodessa syyskuun ja toukokuun välisenä aikana. Yhteismeluselvityksen mukaan kun on otettu huomioon varasto- ja pintamaakasojen vaikutus, päiväajan keskiäänitaso on yli 55 dB yhdellä asuinrakennuksella alueen pohjoispuolella, muutamilla asuinrakennuksilla Jyväskylän Kuormaus ja Raivaus Perälä & Kumppaneiden toimipisteen kaakkois- ja eteläpuolella sekä yhdellä asuinrakennuksella Pykälistönkujan varrella. Ylitykset ovat suuruudeltaan noin 1–3 dB ja aiheutuvat pääosin murskauslaitoksien melusta. Pykälistönkujan varrella sijaitsevan asuinrakennuksen kohdalla melutasoon vaikuttaa keskeisesti kuljetuksista aiheutuva liikennemelu. Tilanteessa, jossa Rudus Oy:n louhinta on edennyt ja toimipisteessä on otettu käyttöön asfaltti- ja betoniasemat, päiväajan yhteismelun keskiäänitaso on edelleen yli 55 dB yhdellä asuinrakennuksella alueen pohjoispuolella, muutamilla asuinrakennuksilla Jyväskylän Kuormaus ja Raivaus Perälä & Kumppaneiden toimipisteen kaakkois- ja eteläpuolella sekä yhdellä asuinrakennuksella Pykälistönkujan varrella.

Yhteismelumallinnuksen mukaan Ruduksen toiminta-alueen lähimmissä kohteissa ylittyy päiväajan melutason ohjearvo. Luvan myöntämisen edellytykset arvioidaan ympäristönsuojelulain nojalla. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa terveyshaittaa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lain yksityiskohtaisten perusteluiden (HE 84/1999 vp) mukaan harkittaessa luvan myöntämisen edellytyksiä otettaisiin huomioon sijoituspaikka sekä muut toiminnat. Toiminnan aiheuttaman ympäristöhaitan sallittavuus riippuisi siten myös muista aluetta kuormittavista toiminnoista. Kokonaiskuormitus haitankärsijän tai ympäristön kannalta vaikuttaisi toiminnan hyväksyttävyyteen ja lupamääräysten ankaruuteen.

Kokonaistarkastelussa tulee ottaa huomioon muun ohessa lupamääräykset. Ympäristöluvassa on rajoitettu toiminnan vuosittaista toiminta-aikaa merkittävästi siitä, mitä yhtiö on hakemuksessaan esittänyt. Louhinta- ja murskaustoiminta on kielletty 1.6.–31.8. välisenä aikana sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä. Vuotuinen toiminta-aika saa olla enintään 6 kuukautta. Luvassa on rajoitettu myös päivittäistä toiminta-aikaa siitä, mitä louhinta- ja murskausasetuksen 8 §:ssä sallitaan. Ympäristöluvassa on määrätty meluntorjuntatoimenpiteistä, kuten kaivuualueen pohjoisreunalle sekä etelä- ja länsireunoille rakennettavista meluvalleista sekä melua aiheuttavien toimintojen ja murskekasojen sijoittamisesta sekä poraamisesta meluesteen suojassa vaimennetulla poravaunulla. Meluntorjuntatoimenpiteistä ja melun mittaamisesta annetut lupamääräykset ovat lähtökohtaisesti riittävät.

Rudus Oy:n toiminta-aluetta lähinnä olevien valittajien kiinteistöt sijaitsevat toiminta-alueen lounais- ja länsipuolella, mihin suuntaan meluhaitta on vähäisempää ja jonne päätöksessä on edellytetty vähintään 4 metriä korkeiden meluvallien rakentamista (lupamääräys 16). Lisäksi meluntorjunnan toimivuus on varmistettava ulkopuolisen asiantuntijan tekemin melumittauksin toiminnan eri vaiheissa ja myös tilanteissa, joissa useampi murskaustoiminta on käynnissä samanaikaisesti (lupamääräys 28). Yhteismelumallinnuksen mukaan päiväajan keskiäänitaso ylittyy murskauslaitosten ollessa samanaikaisesti toiminnassa. Asiakirjojen mukaan kaikki kolme murskauslaitosta voivat olla samanaikaisesti toiminnassa enintään 1–3 kuukautta vuodessa syyskuun ja toukokuun välisenä aikana melutason ylitysten ollessa tuolloin 1–3 dB yhdellä kiinteistöllä lähellä Rudus Oy:n toimintapistettä ja muutamilla asuinkiinteistöillä lähellä kahta muuta murskauslaitosta. Mallissa on tarkasteltu kunkin toiminnan meluisinta toimintapäivää. Rudus Oy:n toiminnasta yksinään ei aiheudu meluselvityksen mukaan päiväajan melutason raja-arvon ylitystä, vaikka otetaan huomioon melun mahdollinen impulssimaisuus häiriintyvissä kohteissa. Yhden kiinteistön kohdalla Rudus Oy:n toiminnasta aiheutuva liikenne lisää alueella jo olemassa olevan toiminnan liikenteestä aiheutuvaa meluhaittaa.

Koska meluvallin paikkaa muutetaan ottamisen etenemisen mukaan, hallinto-oikeus katsoo, että yksityiskohtaisten suunnitelmien esittäminen rakennettavasta meluvallista on tarpeen esittää valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi aina ennen uudelle osa-alueelle siirtymistä. Hallinto-
oikeus on tarkentanut meluvalleja koskevaa lupamääräystä 16 päätöslauselmasta ilmenevästi.

Pöly ja tärinä

Valituksenalaisessa päätöksessä on ilmaan tulevien pöly- ja hajupäästöjen osalta annettu lupamääräykset 11–14. Hiukkaspäästöille on annettu raja-arvo (lupamääräys 13) ja mittausten toimittamisesta on annettu tarkkailumääräys (lupamääräys 27). Selvitykset ja mittaukset on lupamääräysten mukaan teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla. Mahdollisten tärinävaikutusten selvittämiseksi on edellytetty laadittavaksi riskianalyysi (lupamääräys 17), joka on toimitettava luvan valvojalle välittömästi sen valmistuttua. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää on myös mitattava (lupamääräys 29).

Johtopäätös

Toimittaessa lupamääräysten hallinto-oikeuden niihin nyt tekemän muutoksen mukaisesti ei ole odotettavissa, että toiminnasta aiheutuisi terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohjaveden tai vesistön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Sinikka Kangasmaa, Anneli Järvenpää, joka on myös esitellyt asian, ja Pirjo-Liisa Saloranta.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan. Valittajat ovat vaatimuksensa tueksi esittäneet muun ohella seuraavaa:

Asiassa ei voida tehdä lopullista ratkaisua, ennen kuin tarvittavat hankkeen vaikutuksia koskevat lisäselvitykset erityisesti melun osalta on tehty riippumattoman asiantuntijan toimesta. Meluarviossa ei ole otettu huomioon impulssimelua eikä melumallinnuksissa vuodenajoista, ilmavirtausten suunnista ja ilman lämpötilasta johtuvia vaikutuksia.

Melulähteen akustinen kovuus on mallinnettu virheellisesti, kun louhos ja muu vastaava alue on mallinnettu puolikovaksi (0,5), vaikka louhoksessa käsitellään akustisesti kovaa (0) kiveä. Muu ympäristö on mallinnettu virheellisesti pehmeäksi (1). Ympäristö on akustisesti kova, kun sen maanpinnassa on vähän aluskasvillisuutta, puustossa ei ole lehtiä tai maa on jäässä. Tällainen tilanne on Suomen ilmasto-olosuhteissa yleinen syksyllä, alkutalvesta ja alkukeväästä.

Lupahakemukseen liittyvä meluselvitys on tehty vuonna 2013, minkä jälkeen tilanne kohdealueen ympäristössä on olennaisesti muuttunut muiden toimijoiden kalliolouhintojen tuloksena, millä on vaikutusta melun kulkeutumiseen Rudus Oy:n louhinta- ja murskausalueelta.

Räjäytykset aiheuttavat impulssimelun lisäksi myös maaperän tärinää, joka voi mm. vaurioittaa lähialueilla sijaitsevia rakennuksia.

Toiminnan käynnistäminen kahden vanhan kaatopaikka-alueen väliin sisältää vaikeasti hallittavia riskejä. Räjäytystyöstä johtuva maaperän tärinä saattaa johtaa haitallisten ja myrkyllisten aineiden vapautumiseen kaatopaikoilta. Lupapäätöksessä määritelty pohja- ja pintavesien seuranta on puutteellista, eikä siinä ole varauduttu vanhoilta kaatopaikoilta tyypillisesti vapautuviin haitallisiin ja myrkyllisiin aineisiin, raskasmetalleihin ja PAH-yhdisteisiin. Riskien realisoituminen johtaa vähimmillään kunnallisen vesijohdon rakentamiseen alueelle, jota koskeva sitoumus Rudus Oy:n ja Jyväskylän kaupungin välillä on laadittava ja vahvistettava ennen toiminnan käynnistymistä.

Toiminnasta aiheutuvien pinta- ja pohjavesivaikutusten arvioinnissa ei ole otettu huomioon kohdealueen etelä-lounaispuolella sijaitsevaa vanhaa kaatopaikka-aluetta. Pinta- ja pohjavesien seurantasuunnitelmaa on täydennettävä kattamaan myös mahdolliset kaatopaikkaperäiset aineet ja yhdisteet.

Koska pintavesien virtaussuunnat vanhoilta kaatopaikoilta ovat erilaiset, ei veden laadun seuraaminen vain yhdestä ottoalueen lähimmästä kaivosta ole riittävää, vaan seurannasta on esitettävä uusi suunnitelma.

Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on vastineessaan esittänyt, että valitus hylätään. Lautakunta on muutoin lausunut muun ohella seuraavaa:

Kohdealueen etelä-lounaispuolella sijaitsevasta vanhasta Palokan kaatopaikasta on ollut tieto luvan valmistelussa ja se on huomioitu lupaharkinnassa. Kyseinen kaatopaikka sijoittuu kiinteistön Metsärinne RN:o 74:6 eteläosaan. Kaatopaikalle on vuonna 1978 Keski-Suomen vesipiirin vesitoimiston tekemän inventoinnin mukaan vastaanotettu vain kuivajätteitä vuosina 1966–1978. Kaatopaikka on 1990-luvun lopulla tehdyssä pilaantuneiksi epäiltyjen kohteiden kartoituksessa arvioitu kuuluvaksi riskiluokkaan C eli kunnostustarve ei alueen sijainnin vuoksi ole ollut kiireellinen.

Käytettävissä olevien karttarajausten perusteella vanha Palokan kaatopaikka sijoittuu noin tasolla N2000 +156 m olevalle metsäalueelle. Louhinnan eteläraja ulottuu alimmillaan tasoon N2000 +163 m. Louhinta ei ulotu kaatopaikka-alueelle, vaan jää kaatopaikan yläpuoliseen rinteeseen, lähimmillään noin 60 metrin etäisyydelle kaatopaikan rajasta. Myös muu oheistoiminta sijoittuu kaatopaikan ulkopuolelle.

Riskianalyysi koskee molempia lähialueen vanhoja kaatopaikkoja, vaikka lupamääräys 17 voi jättää epäselväksi, mitä vanhalla kaatopaikalla tarkoitetaan. Tarvittaessa lupamääräystä 17 ja sen perusteluja on mahdollista tarkentaa niin, että riskianalyysin tulee sisältää molemmat vanhat kaatopaikat.

Lähialueen kaivovesien tarkkailu on määrätty tehtäväksi useammalla kuin yhdellä asuinkiinteistöllä. Ainakin Katajarinteentiellä oleva tutkimuskohde sijoittuu kaatopaikan suotovesien virtaussuuntaan. Louhinta-alueen sade- ja sulamisvesiä ei johdeta eteläpuolisen kaatopaikan suuntaan. Tämän takia louhinta ei lisää kaatopaikalle kulkeutuvien vesien määrää ja lisää tätä kautta riskiä mahdollisten kaatopaikan haitallisten aineiden huuhtoutumiseen ympäristöön.

Kaivotarkkailu sisältää joitain kaatopaikkavesien vaikutusta osoittavia parametrejä kuten valituksessakin mainitut koliformiset bakteerit ja e-.coli sekä lisäksi muun muassa kloridi, rauta, sulfaatti, mangaani ja ammonium. Louhinta-alueen eteläpuolista pintavesiseurantaa ei ole katsottu tarpeelliseksi.

Jyväskylän kaupungin ympäristöterveysjaosto on vastineessaan viitannut ympäristölupahakemuksesta antamaansa lausuntoon.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan esittänyt, että valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden lupamääräykseen 16 tekemällä muutoksella varmistetaan melusuojausten muutostarve toiminnan muutosten mukaisesti.

Rudus Oy on vastineessaan vaatinut, että valitus hylätään. Yhtiö on lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Meluselvitykset ovat asiantuntevia. Luvassa määrätyt toiminta-ajat sekä määräykset melun rajoittamisesta ja mittaamisesta ovat MURAUS-asetuksen (800/2010) mukaisia ja osin sitä tiukempia. Määräykset pölyhaittojen rajoittamisesta ja tarkkailusta ovat asianmukaiset. Lupamääräystä 17 voidaan tarkentaa siten, että kumpikin vanha kaatopaikka-alue mainitaan siinä nimenomaisesti.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat vastaselityksessään lausuneet muun ohella seuraavaa:

Vanhalle valvomattomalle kaatopaikalle on luvatta tyhjennetty loka-autoja ja sinne on kuorma-autoilla tuotu korjaamojätteitä, kuten käytettyjä öljynpuhdistamoja, öljyisiä trasselikasoja ja teurastamojätettä. Vesitoimiston raportti ei kuvasta todellisuutta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki valitusta Q:n, R:n, S:n, T:n, U:n, V:n, X:n, Y:n, Z:n, Å:n, Ä:n, G:n, K:n, L:n, M:n, N:n ja Ö:n tekemänä.

2. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut valituksen O:n ja P:n tekemänä. Valitus hylätään tältä osin. Hallinto-oikeuden päätöstä, jolla valitus on heidän tekemänään jätetty tutkimatta, ei muuteta.

3. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian A:n ja hänen muiden kuin edellä mainittujen asiakumppaniensa tekemän valituksen johdosta. Korkein hallinto-oikeus valituksen enemmälti hyläten muuttaa lupamääräyksen 17 kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

"17. Ennen räjäytystöiden aloittamista on laadittava louhintatöiden ympäristöselvitys (riskianalyysi), jossa tarkastetaan ja dokumentoidaan lähialueen rakennusten ja kaivojen kunto sekä alttius tärinävaurioille riittävän laajalti lähialueella. Lisäksi selvityksessä tulee arvioida tärinän vaikutuksia viereisten suljettujen kaatopaikkojen rakenteisiin sekä ilmanpaineen vaikutuksia vaikutusalueen rakennuksiin. Selvityksen perusteella tulee määritellä enimmäisräjäytysainemäärät, tärinän heilahdusnopeuksien raja-arvot ja kiinteistöt, joihin räjäytyksillä voi olla vaikutuksia. Ympäristöselvityksessä on määriteltävä alue, jolla katselmukset tehdään sekä esitettävä räjäytysten aiheuttaman tärinän tarkkailusta yksityiskohtainen suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää mm. tiedot tarkkailupisteistä perusteluineen sekä tulosten raportointitiheys ja -tapa valvontaviranomaiselle ja naapurikiinteistöjen omistajille. Selvitykseen tulee sisällyttää myös ohje siitä, miten räjäytyksistä tiedotetaan etukäteen vaikutusalueen asukkaille ja viranomaisille. Räjäytyksistä on tiedotettava erikseen ainakin alle 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueen reunasta sijaitsevia asuinkiinteistöjä viimeistään räjäytysten suorittamista edeltävänä päivänä. Ympäristöselvitys tulee toimittaa tiedoksi luvan valvojalle välittömästi sen valmistuttua. Ympäristöselvitys ja siihen liittyvä tärinävalvonta on teetettävä ulkopuolisella puolueettomalla asiantuntijalla, jolla on riittävä kokemus ja asiantuntemus mm. tärinämittauksista."

Hallinto-oikeuden päätöstä ei muilta osin muuteta.

Perustelut

1. Q, R, S, T, U, V, X, Y, Z, Å, Ä, G, K, L, M, N ja Ö eivät ole hakeneet muutosta Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökseen Vaasan hallinto-oikeudelta. Vaasan hallinto-oikeus ei myöskään ole muuttanut rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöstä valittajien vahingoksi. He ovat sen vuoksi menettäneet oikeutensa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentti, A:n asiakumppaneineen tekemä valitus on Q:n, R:n, S:n, T:n, U:n, V:n, X:n, Y:n, Z:n, Å:n, Ä:n, G:n, K:n, L:n, M:n, N:n ja Ö:n tekemänä jätettävä korkeimmassa hallinto-oikeudessa tehtynä tutkimatta.

2. Hallinto-oikeuden on ratkaisustaan ilmenevien perustelujen ja siinä mainittujen lainkohtien nojalla tullut jättää valitus O:n ja P:n tekemänä tutkimatta.

3. Asian käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa on tullut ilmi, että Rudus Oy:n toiminta-alueen läheisyydessä on sijainnut lupapäätöksessä mainitun, koillis-itäosassa sijaitsevan Jyväskylän vanhan, suljetun kaatopaikan lisäksi etelä-lounaisosassa vanha, suljettu Palokan kaatopaikka. Lupamääräyksessä 17 asetetun selvitysvelvollisuuden tärinän vaikutuksista suljetun kaatopaikan rakenteisiin tulee koskea myös Palokan kaatopaikkaa. Tästä syystä lupamääräystä 17 on muutettava.

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen muilta kuin edellä mainituilta osin ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Riku Vahala. Asian esittelijä Satu Sundberg.

 
Julkaistu 4.6.2018